Metsäsuunnitelman sisältämät tilat kartalla

Transkriptio

1 Metsäsuunnitelman sisältämät tilat kartalla Tämä suunnitelma koskee seuraavia kartalla näkyviä tiloja. Tarkemmat tiedot esitellään tarkempina kuviokarttoina, joiden sivujako näkyy tällä yleiskartalla. P Maanmittauslaitos, lupa nro 3296/MML/ km

2 Suunnitelmassa mukana olevat tilat, palstat ja pinta-alat Suunnitelmassa ovat mukana seuraavat tilat ja palstat. Tila ja palsta Tontti Metsämaa Kitumaa Joutomaa Yhteensä KUMPU Yhteensä 25,9 10,0 9,3 0,8 46,0 1 5,2 10,0 9,3 0,8 25,3 2 20,7 20,7 Metsätalousmaan pääluokat Metsämaa Puuta tuottavaa maata. Puun kasvu on keskimäärin yli 1 vuodessa hehtaarilla Kitumaa Puuta kituliaasti kasvavaa maata. Puuta kasvaa keskimäärin 0,1-1 hehtaarilla vuodessa Joutomaa Puun tuotannon kannalta tuottamatonta maata, joka ei kuulu muihin taulukossa mainittuihin luokkiin

3 Yleistietoja metsien rakenteesta Metsän kehitysvaiheet Metsän kehitysvaiheet kuvaavat puuston ikää ja tuotannollista tilaa metsän elinkaaren aikana. Taimikkovaiheessa puumäärä lisääntyy hitaasti ja hoitotöillä kasvua suunnataan arvokkaisiin puuyksilöihin. Kasvuvaiheessa muodostuu nopeasti valtaosin kuitupuuta ja arvokasvuvaiheessa tukkipuuta. Kasvuvaiheissa metsiä käsitellään harvennushakkuin. Mitä suurempi osa metsästä on taimikko- tai kasvuvaiheessa, sitä kauemmin kestää, ennen kuin metsän kasvua päästään hyödyntämään täysimääräisesti. Uudistamisvaiheessa kasvu alkaa hidastua ja tukkipuun määrä ei juuri lisäänny. Uudistamisvaihe määritetään metsän arvokasvuprosentin ja kasvupaikan tuottokyvyn perusteella. Arvokasvuprosentti kertoo vuosittaisen metsän arvon kasvun suhteessa metsän hakkuuarvoon. Metsä on saavuttanut uudistamisvaiheen heti kun sen keskimääräinen kasvu alkaa laskea eikä sitä kannata kasvattaa tukkipuuosuuden nostamiseksi. Tavanomaisilla kasvupaikoilla arvokasvutavoite on noin 5 %. Uudistamisvaiheessa metsästä voidaan poistaa joko kaikki tai vain suurimmat puut. Uudistamisvaiheen metsien osuus pienentää metsän rahallista tuottoa, koska niiden tuotto on tavoiteltua tuottoa alhaisempi. Uudistamisvaiheen metsien osuuden kasvaessa yli 10 % metsän pinta-alasta, laskee yleensä myös metsän kokonaiskasvu alle aiemman keskimääräisen kasvun. Kehitysvaihe Pinta-ala ha % Keskiikä v Puuston määrä /ha Nykypuuston kasvu vuodessa /ha Taimikkovaihe Kasvuvaihe 5,1 19, ,8 Arvokasvuvaihe 19,6 75, ,6 Uudistamisvaihe 1,2 4, ,2 Metsämaa yhteensä 25,9 100, ,8

4 Kasvupaikat Metsän puuntuottokyky riippuu kasvupaikan ravinteisuudesta. Metsämaan kasvupaikat on luokiteltu pintakasvillisuuden perusteella. Parasta kasvu on lehtomaisella maaperällä ja heikointa on karukkokankailla sitä vastaavilla turv la. Metsämaaksi kutsutaan maapohjaa, jossa metsän kasvatus on taloudellisesti kannattavaa. Kitu- ja joutomaalla kasvu on hyvin hidasta. Seuraavassa on esitelty metsätalousmaan jakaantuminen metsä-, kitu- ja joutomaahan sekä metsämaan jakautuminen kasvupaikkoihin. Kasvupaikka Pinta-ala ha % Puuston määrä % /ha Kasvu vuodessa /ha Kankaat Tuore 25, ,8 Suot Kitumaa 10, ,5 Joutomaa 9, ,0 Suot yhteensä 19, ,3

5 Yhteenvetotietoa puustosta Puuston määrä ja rakenne ensimmäisen kymmenen vuoden aikana perustuu puuston kasvuun ja suunnitelmassa esitettyihin hakkuisiin. Jatkoennuste perustuu laskentaan, jossa puustoa hoidetaan ja hakataan kestävästi eli puuston määrä eikä sen arvo saa laskea hakkuiden seurauksena. Biomassa on laskennallinen arvio koko puuston sitomasta puuaineksesta. Määrässä on mukana rungon lisäksi oksat ja juuristo. Kasvaessaan puu sitoo ilmakehästä hiilidioksidia biomassaan keskimäärin 0,8 tonnia kuutiota kohden ja hiili vapautuu vasta kun puu lahoaa tai poltetaan. Puusto metsämaalla Puusto yhteensä Tukkipuu Mänty Kuusi Kuitupuu Mänty Kuusi Koivu /ha Kasvu vuodessa /ha 3,8 1,4 6,8 4,4 4,8 Kasvu vuodessa Biomassa Hiilen sidonta, tonnia