Maa Kiinteistötekniikan syventävä opintojakso Kevät 2016
|
|
- Harri Mikkonen
- 7 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 AALTO-YLIOPISTON INSINÖÖRITIETEIDEN KORKEAKOULU Rakennetun ympäristön laitos Maa Kiinteistötekniikan syventävä opintojakso Kevät 2016 HALKOMINEN Lainsäädäntö, ohjeet ja muu kirjallisuus: Kiinteistönmuodostamislaki KML (554/95) - 7 luku: Halkominen 47-55, - 15 luku: Jyvitys ja muu arviointi , Korvaukset luku: Rasitteet - 15 luku: Kokoukset ja muu toimitusmenettely ( , ) Kiinteistönmuodostamisasetus KMA (1189/96) Toimitusmenettelyn käsikirja TMK (96/päivitys 2005) ( Määräykset mittausten tarkkuudesta, rajamerkeistä ja karttamerkeistä kiinteistötoimituksissa (MML, 59N/97) Kiinteistöjen kauppahintatilasto (MML) Metsäveroasetus (1208/91, muutokset 994/93, 998/94 ja 1282/95) Tapion taskukirja 22. Painos. (Lakien ajantasaversiot 1. Halkomisen edellytykset Halkominen on kiinteistötoimitus, jossa tila jaetaan jakoperusteen (osakkaiden omistusosuudet) mukaisesti kahdeksi tai useammaksi uudeksi tilaksi. Halkominen on esimerkkitoimituksena puhtain varsinainen jakotoimitus. Siinä tila kaikkine kiinteistöön kuuluvine osineen jaetaan määrättyjen osuuksien suhteessa kahdeksi tai useammaksi tilaksi. Ellei tilan jako osakkaiden kesken mene tasan, osakkaat joutuvat maksamaan toisilleen korvauksia eli tilisuorituksia. Halkominen voidaan suorittaa myös useammalla tilalla yhdellä kertaa (yhteishalkominen). Halkomisen kohteena voi olla vain tila, ei muu kiinteistö. (KML 47 ; HE 227/94) Oikeus saada tila halkomalla jaetuksi on tilan tai sen määräosan omistajalla, jolla on lainhuuto tilaan tai sen määräosaan. (KML 47 ) Halkomisen vireille saamiseksi riittää siis yhden osakkaan hakemus oman osuutensa erottamiseksi tilasta. Myös muun kuin hakijan osuus voidaan erottaa vireillä olevassa halkomisessa, jos osuuden erottamiselle on lailliset edellytykset ja sitä pyydetään ajoissa. (KMA 14 ) Elleivät muut osakkaat samalla halua omia osuuksiaan erotettavaksi, ne jäävät edelleen yhteisomistukseen ns. 'jakoperäksi'. Halkomisessa on tilojen muodostamisessa noudatettava rakennuspaikan muodostamista annettuja osittamisrajoituksia. (KML ) Halkomisessa alueella, jolla on voimassa rakennuskielto asemakaavan laatimista varten (KML 35 ) ja maankäyttö- ja rakennuslain 72 :n mukaisella ranta-alueella (KML 36 ), on tilat pyrittävä muodostamaan siten, että muodostamisessa otetaan huomioon laadittava kaava ja asutuksen muu järjestäminen.(kml 53 ) 1
2 2. Toimitusmenettely Halkomisen suorittaa toimitusinsinööri, joka on koulutukseltaan diplomi-insinööri. Toimituksessa on käytettävä uskottuja miehiä, jos se on tarpeellista tai joku asianosainen sitä vaatii. (KML 4, 5 ) Toimituksesta tiedottamisesta ja asianosaisista on voimassa, mitä kiinteistötoimituksen toimitusmenettelystä on kiinteistönmuodostamislaissa yleisesti säädetty. (KML ; KMA ) Toimitusinsinöörin on ensimmäisessä toimituskokouksessa selostettava asianosaisille toimituksen tarkoitus ja toimituksesta tiedottaminen sekä tiedusteltava asianosaisilta uskottujen miesten käyttämisestä ja esteellisyysmuistutuksista toimitusmiehiä tai toimitusta vastaan. Toimitusinsinöörin on toimituskokouksessa selostettava asianosaisille ja uskotuille miehille ne asiat, joita kokouksessa käsitellään, tiedusteltava asianosaisten mielipiteitä ja tehtävä käsiteltäviä asioita koskevia ratkaisuehdotuksia sekä, mikäli asianosaisilla on oikeus sopia asiasta, varattava heille tilaisuus neuvotella ko. sopimuksesta. (KMA 41 ) Halkomisessa on suoritettava tarpeelliset rajankäynnit ja tilusvaihdot siten kuin niistä erikseen on säädetty. (KML 56-59, 65-66, ) 3. Jakoperuste Jakoperusteena halkomisessa on osakkaan omistama osuus tilasta, joka ilmenee lainhuudosta. Jakoperuste osoittaa murtoluvun (tai desimaaliluvun) muodossa sen suhteen, jossa halottavan tilan tulee jakautua jako-osakkaiden kesken. Jos tilalla on ollut sovintojako kauan voimassa, jakoperusteena voi olla sovintojaolla hallittujen tilusten osalta kunkin osakkaan nautinta, jos osakkaat siitä sopivat tai se on kohtuullista. (KML 49 ) Jos taas sovintojaolla jaetun tilan halkomisessa on jakoperusteena osuudet ja osakas on sovintojaon kestäessä parantanut hallitsemiensa tilusten viljelyskuntoa tai muuten kohottanut niiden arvoa enemmän kuin muut osakkaat, ovat muut osakkaat jakoperusteensa mukaan velvolliset suorittamaan hänelle korvausta parantamistoimenpiteiden tuottamasta lisäarvosta. (KML 55 ) 4. Halkomisen jakotavat Halkomistoimituksessa on toimituksen edellytyksistä tehtävän päätöksen yhteydessä päätettävä halkomisen jakotavasta, jotka ovat: - ns. tilushalkominen, jossa tilan tilukset jaetaan jyvityksen ja jakoperusteen mukaan ja muista kiinteistöön kuuluvista omaisuusosista määrätään tarvittaessa korvaukset (vastaa perinteistä jakolain mukaista halkomista) tai - ns. kokonaisarvohalkominen, jossa tilan jakamisessa otetaan huomioon kaikki kiinteistöön kuuluva omaisuus. (KML 50 ; TMK 4.1.5) 2
3 Tilushalkomisessa halottavan tilan maapohja eli tilukset arvioidaan jyvittämällä ja kiinteistöön kuuluvat muut omaisuusosat, kuten puusto, rakennukset yms., arvioidaan rahassa. Tilushalkomisessa osakkaalle muodostettavan tilan tulee saada se tilusmäärä, joka jyvityksen ja jakoperusteen mukaan sille kuuluu. Jokaiselle muodostettavalle tilalle on pyrittävä antamaan eri käyttötarkoituksiin soveltuvia tiluksia (esim. pelto, metsä, rantarakennuspaikka) jakoperusteen mukaan, elleivät asianosaiset toisin sovi tai erityinen syy muuta vaadi. Maapohjan jako johtaa käytännössä siihen, että myös ko. tiluksilla olevat kiinteistön muut omaisuusosat (rakennukset, puusto yms.) tulevat jaetuksi maapohjan mukana. Kun em. muut omaisuusosat saattavat näin jakaantua eri suhteissa, kuin mitkä osakkaiden osuudet ovat, jakotuloksen tasoittamiseksi osakkaat joutuvat maksamaan keskenään tilikorvauksia. Tilushalkomisessa tilukset on jaettava niin, jotta asianosaisten toisilleen maksettavaksi tulevat tilikorvaukset eivät tule kohtuuttoman suuriksi. (KML ) Kokonaisarvohalkomisessa tavoitteena on muodostaa kullekin osakkaalle tila, joka kokonaisarvoltaan vastaa hänen omistamaansa osuutta. Kokonaisarvohalkomisessa halottava tila jaetaan siten, että kullekin osakkaalle muodostettavaan tilaan tulevien tiluksien, puuston, rakennusten, kiinteiden laitteiden ja rakennelmien, yhteisalueosuuksien ja erityisten etuuksien yhteinen arvo vastaa hänelle jakoperusteen mukaan kuuluvaa osuutta koko halottavan tilan vastaavasta arvosta. Eri käyttötarkoituksiin soveltuvia tiluksia ei siis tarvitse jakaa jokaiselle muodostettavalle tilalle, vaan yksi osakas voi saada osuutensa esim. kokonaan metsänä, kun taas toinen osakas saa metsää ja peltoa jne. Kokonaisarvohalkominen saadaan suorittaa, jos kaikki osakkaat siitä sopivat tai halkomisen suorittaminen ko. tavalla on tarpeen tarkoituksenmukaisen halkomistuloksen saamiseksi. Muussa tapauksessa halkominen on suoritettava tilushalkomisena. Kokonaisarvohalkomisessa kiinteistön kaikki omaisuusosat - maapohja mukaan luettuna - arvioidaan rahassa. Huomattavaa on, että halottavan tilan kokonaisarvo ei ole yleensä sama kuin uusien tilojen kokonaisarvojen summa. (KML 50 ) (Arvioinnin suorittamisesta kokonaisarvohalkomisessa lisää julkaisussa Mattila, Päivi - Heinonen, Tuomo: Kokonaisarviointi halkomistoimituksessa, MML, 1995.) Halkomisessa voidaan poiketa muodostettavalle tilalle jakoperusteen mukaan tulevasta tilusmäärästä tai omaisuuden kokonaisarvosta, jos kaikki osakkaat ko. poikkeamisesta sopivat ja menettely on tarkoituksenmukaisten kiinteistöjen muodostamiseksi tarpeen. Jakoperusteesta voidaan poiketa ilman osakkaiden suostumustakin, jos se on tärkeätä tarkoituksenmukaisten tilojen muodostamiseksi ja jos siitä ei aiheudu kenellekään osakkaalle huomattavaa haittaa eikä minkään muodostettavan tilan tilusmäärä tai tilaan tulevan omaisuuden kokonaisarvo ole enempää kuin 20 % yli tai enempää kuin 10 % alle sen, mikä sille jakoperusteen mukaan kuuluisi. Jakoperusteesta poikkeaminen tilitetään osakkaiden kesken. (KML 51 ) Oikeudellisesti tarkastellen kokonaisarvohalkominen on kaksivaiheinen ja tilushalkominen joko kaksi- tai kolmivaiheinen kiinteistötoimitus. Kuhunkin vaiheeseen liittyy muutoksenhakumahdollisuus ja ko. vaihetta koskevien päätösten laillistuminen. (TMK ja 4.3.1) Kaksivaiheinen toimitus: 1. vaihe: päätös halkomistavasta (KML 50 ) 2. vaihe: jakosuunnitelma ja jaon täytäntöönpano (KML 54.1 ) Kolmivaiheinen toimitus: 1. vaihe: päätös halkomistavasta (KML 50 ) 2. vaihe: jakosuunnitelma ja alustavat korvauksineen (KML 54.2 ) 3. vaihe: lopulliset korvaukset ja jaon täytäntöönpano (KML 54.2 ) 3
4 5. Jyvityksen suorittaminen Jyvityksellä määritetään eri tilusten väliset suhteelliset arvot. Jyvityksessä kullekin tilukselle määritetään jyväluku tiluksen kauppa-arvon tai tuottoarvon tai kestävän tuottokyvyn perusteella. Jyväluvun määrittämisessä otetaan huomioon tiluksen käyttötarkoitus, käyttömahdollisuudet, laatu, sijainti sekä mahdollisesti muut sen arvoon vaikuttavat tekijät. (KML ) Kun pellon tai muun maatalouskäytössä olevan tiluksen jyvitysperusteena pidetään tiluksen käyttöä maatalouteen, määritetään jyväluku kestävän tuottokyvyn perusteella. Metsätalouteen käytettävän metsän osalta määritetään jyväluku kestävän tuottokyvyn perusteella siten, että jyvälukuun sisältyy tiluksen metsätyyppiä vastaava keskimääräinen puusto paikkakunnalla. Jos taas vesitiluksen jyvitysperusteena pidetään tiluksen käyttöä kalastukseen, määritetään jyväluku kestävän tuottokyvyn perusteella. (KML 197 ) Jos kestävää tuottokykyä määritettäessä eri maankäyttölajeilla käytetään eri asteikkoja, tulee ne yhtenäistää kauppa-arvon tai tuottoarvon perusteella. (KMA 63 ) Kun jyvitettävillä tiluksilla on yleisesti erityisarvoa rakentamiseen, maa-ainesten ottoon, virkistykseen tai muuhun sellaiseen erityiseen tarkoitukseen käytettynä, jyväluvut tilukselle määritetään kauppa-arvon tai tuottoarvon perusteella. Jos jyvitettävistä tiluksista vain vähäisellä osalla on erityisarvoa ja se on suuri verrattuna tiluksilla maa- tai metsätalouteen taikka kalastukseen käytettynä olevaan arvoon, tilukset jyvitetään 197 :ssä mainittujen käyttötarkoitusten perusteella, jolleivät asianosaiset toisin sovi. Kun tiluksen jyväluku on määritetty ottamatta huomioon tiluksen erityisarvoa, korvataan erityisarvon ja jyvityksessä käytetyn arvon ero rahana. (KML 198 ) Jyvityksestä lisää TMK:n luvussa 1.18 Jyvitys (liitteenä 1) ja M.T.Markkolan kirjoituksessa Viljeltyjen maiden jyvitys (liitteenä 2). Tilusten jakautuminen eri maankäyttölajeihin (KMA 54 ), niiden alaluokitus ja lyhenteet sekä metsämaan veroluokat on esitetty julkaisussa Määräykset mittausten tarkkuudesta... (MML, 59N/97). Jyvityksessä eri metsätyyppien välisten arvosuhteiden määrittämisessä voi käyttää esim. metsäveroasetuksessa annettuja metsäverolukuja, jotka kuvaavat metsätyyppien puuntuotoskykyä. Tietoja kiinteistöjen kauppahinnoista kunnittain (mm. pellon, metsän, rantarakennuspaikkojen ym. osalta) löytyy vuosittain julkaistavasta Kiinteistöjen kauppahintatilastosta (MML). 6. Jakosuunnitelma Halkomisessa tilan tilukset on sijoitettava mahdollisuuksien mukaan siten, että jokainen muodostettava tila saa tarkoituksenmukaiseen käyttöönsä soveltuvan tilussijoituksen. Jos halkominen toimitetaan jyvityshalkomisena (KML 50.1 ), jokaiselle tilalle on pyrittävä antamaan eri käyttötarkoituksiin soveltuvia tiluksia jakoperusteen mukaan, jolleivät osakkaat toisin sovi tai erityinen syy muuta vaadi. Tilukset on jaettava niin, etteivät osakkaiden kesken jakotuloksen tasoittamiseksi maksettavat korvaukset muodostu kohtuuttoman suuriksi. (KML 51.2, 52 ) 4
5 Halkomisessa laaditaan jakosuunnitelma, joka on toimitusmiesten ratkaisu siitä, miten jako kokonaisuudessaan tulee toimitettavaksi. Jakosuunnitelmassa esitetään: 1) jakoperuste, 2) muodostettavat tilat, 3) muodostettavat yhteiset alueet ja tilojen osuudet yhteisiin alueisiin ja erityisiin etuuksiin, 4) rasitteet, tieoikeudet ja yksityiset erityiset etuudet, sekä 5) korvaukset, jotka tulevat halkomisen johdosta maksettaviksi. Jakosuunnitelman sisältö ja sen perusteet on kokouksessa selostettava asianosaisille sekä varattava heille mahdollisuus tutustua jakosuunnitelmaan ja tehdä sitä koskevia muistutuksia. Muistutusten käsittelyn jälkeen tehdään toimitusmiehet päättävät lopullisesti jakosuunnitelmasta. Halkominen voidaan suorittaa yhtäjaksoisesti niin, että koko jakosuunnitelmasta päätetään samalla kertaa ja toimitus saatetaan sen mukaisesti loppuun. Jos halkomisen suorittamisen kannalta on tarkoituksenmukaista, toimitus voidaan jakaa kahteen vaiheeseen siten, että jakosuunnitelman käsittelyn yhteydessä päätetään vain tilusten jaosta, yhteisistä alueista ja tilojen osuuksista niihin, erityisistä etuuksista, rasitteista sekä tieoikeuksista ja korvauksista esitetään vain alustavat arviot. Asianosaisilla on tämän jälkeen tilaisuus hakea muutosta jakosuunnitelmaan ja heille on pyydettäessä annettava asiaa koskeva valitusosoitus. (KML 232 ) Vasta sen jälkeen kun jakoehdotus em. seikkojen osalta on tullut lainvoimaiseksi, määrätään lopulliset korvaukset ja tehdään muut halkomisen loppuunsaattamiseksi tarpeelliset toimenpiteet. (KML 54 ) Jos halkomisessa muodostetut tilat voidaan yhtä hyvin antaa useammalle osakkaista, eivätkä ko. osakkaat pääse sopimukseen siitä, kuka minkin tilan saa, asia ratkaistaan arvalla. (KMA 28 ) 7. Yhteisen alueen muodostaminen Asianosaisten sopimuksesta saadaan yhden tai useamman kiinteistön yksityisiä tiluksia käsittävä alue muodostaa kiinteistöjen yhteiseksi alueeksi, jos se on näille kiinteistöille tarpeellinen. Yhteistä aluetta ei kuitenkaan saa muodostaa yhteismetsää, tietä eikä valtaojaa tai muuta veden johtamista varten. Alueella, jolla on voimassa asemakaava, ei saa muodostaa yhteistä aluetta. (KML 132 ). Mainitussa asianosaisten välisessä sopimuksessa on sovittava yhteisen alueen käyttötarkoituksesta, rajoista, kunkin muodostettavan kiinteistön osuudesta muodostettavaan yhteiseen alueeseen sekä mahdollisesti suoritettavista korvauksista. (KMA 36 ). Kiinteistön vesialue erotetaan halkomisessa muodostettavien kiinteistöjen yhteiseksi, jollei sen jakamiseen ole erityistä syytä. (KML 135 ) Halkomisessa voidaan, jos se on tarpeen tarkoituksenmukaisen jakotuloksen saavuttamiseksi eikä siitä aiheudu kenellekään osakkaalle huomattavaa haittaa, ilman asianosaisten sopimusta erottaa yhteiseksi: 1) autojen pitämistä, venevalkamaa tai laituria varten tarpeellinen alue; 2) veden ottamista tai patoamista varten tarpeellinen alue; 3) kiven, soran, hiekan, saven, turpeen tai muun maa-aineksen ottamista varten tarpeellinen alue; sekä 5
6 4) yhteisen vesialueen tai yhteisenä erityisenä etuutena olevan kalastusoikeuden käyttämistä varten tarpeellinen maa-alue. Yhteistä aluetta ei kuitenkaan saa muodostaa, jos se tarve, jota varten alue tulisi muodostettavaksi, voidaan yhtä hyvin tyydyttää perustamalla rasite. (KML 136 ) 8. Osuus yhteisiin alueisiin Halottavaan kiinteistöön kuuluva osuus yhteiseen maa-alueeseen tai yhteiseen erityiseen etuuteen taikka sille yksityisesti kuuluva erityinen etuus annetaan yhdelle halkomisessa muodostetuista kiinteistöistä, jollei osuuden tai etuuden jakaminen usean halkomisessa muodostetun kiinteistön kesken ole kiinteistöjen käytön kannalta tarkoituksenmukaista taikka jolleivät asianosaiset jakamisesta sovi. Halottavan kiinteistön osuus yhteiseen vesialueeseen jaetaan muodostettavien kiinteistöjen kesken toimituksessa noudatetun jakoperusteen mukaan, jolleivät asianosaiset toisin sovi. (KML 150 ) 9. Rasitteet ja tieoikeudet Rasitteiden perustaminen halkomisessa Kiinteistön hyväksi voidaan perustaa toisen rekisteriyksikön alueelle pysyvänä rasitteena oikeus: 1) talousveden ottamiseen ja johtamiseen sekä vesijohdon ja siihen liittyvien laitteiden ja rakennelmien sijoittamiseen ja käyttämiseen; 2) veden johtamiseen maan kuivattamista varten; 3) viemärijohdon ja siihen liittyvien laitteiden ja rakennelmien sijoittamiseen ja käyttämiseen; 4) puhelin-, sähkö-, kaasu-, lämpö- tai muun sellaisen johdon sekä johtoihin liittyvien laitteiden ja rakennelmien sijoittamiseen ja käyttämiseen; 5) autojen pitämistä, venevalkamaa, laituria, uimapaikkaa, puutavaran varastointia, lastauspaikkaa ja kalastusta varten tarvittavan alueen käyttämiseen; 6) kiven, soran, hiekan, saven, turpeen tai muun näihin verrattavan maa-aineksen ottamiseen; 7) väestönsuojelua varten tarvittavien rakennelmien sijoittamiseen ja käyttämiseen; 8) kiinteistöjen yhteisen lämpökeskuksen tai jätteiden kokoamispaikan sijoittamiseen ja käyttämiseen; sekä 9) kulkuyhteyttä varten tarvittavaan alueeseen asemakaava-alueella, ei kuitenkaan katualueella, liikenneväylän alueella eikä rakennuskaavatien alueella. (KML ) Rasite saadaan perustaa, jos rasitetun ja oikeutetun kiinteistön omistajat siitä sopivat ja rasite on kiinteistölle tarpeellinen eikä siitä aiheudu rasitetulle rekisteriyksikölle tai alueeseen ennestään kohdistuvan rasiteoikeuden haltijalle huomattavaa haittaa. (KML ) Halkomisessa saadaan edellä 1-6 ja 9 kohdissa tarkoitettu rasite perustaa ilman asianosaisten suostumustakin toimituksen alaisella alueella, jos rasitteen perustaminen on tarpeen toimituksen suorittamiseksi tarkoituksenmukaisella tavalla. (KML ) Kulkuyhteyden järjestäminen 6
7 Kiinteistönmuodostamislain mukaan kulkuyhteyksien järjestäminen kiinteistöjen välillä tapahtuu pääsääntöisesti perustamalla yksityistielain (358/62, muutos 555/95) mukainen tieoikeus tai muu kulkuoikeus noudattaen po. lain säännöksiä. Poikkeuksen muodostavat asema- ja rakennuskaavaalueet, joilla tarvittava kulkuyhteys perustetaan kuitenkin rasitteena. Kiinteistötoimituksessa on nimenomaan kullekin kiinteistölle ja palstalle järjestettävä tarpeellinen kulkuyhteys, jota varten perustetaan a) muualla kuin asema-alueella yksityistielaissa tarkoitettu tieoikeus tai muu kulkuoikeus sekä b) asemakaava-alueella kulkuyhteyttä varten tarvittava rasite, jota ei kuitenkaan saa perustaa katualueelle, liikenneväylän alueelle eikä rakennuskaavatien alueelle. (KML 154, ) Yksityistielain mukaan tieoikeus tai kiinteistölle kulkemista varten tarpeellinen oikeus autojen pitämiseen, venevalkamaan tai -laituriin saadaan perustaa, jos se on kiinteistön tarkoituksenmukaisen käytön kannalta tärkeää eikä siitä aiheudu huomattavaa haittaa rasitetulle kiinteistölle. Tieoikeus voidaan antaa myös ennestään olevaan tiehen (= tie, jolla ennestään on tieoikeuksia), jollei rasitetun kiinteistön lisäksi sellaiselle, jolla ennestään on oikeus ko. tiehen, aiheuteta huomattavaa haittaa. Tieoikeudesta aiheutuva maan luovuttaminen sekä haitta tai vahinko kiinteistön omistajalle ja käyttöoikeuden haltijalle on korvattava. (KML 156, YkTL 8, 9, 33-37, muutos 555/95) Edelleen yksityistielaki määrää, että tietä ei saa tehdä, jos sitä entisten yksityisten ja yleisten teiden käyttäminen sekä muut yleiseltä kannalta merkitykselliset seikat huomioon ottaen ei ole pidettävä tarkoituksenmukaisena. (YkTL 7 ) Kun halkomisessa perustetaan kaikkien osakastilojen kesken pysyvä tie- tai muu kulkuoikeus tai rasite :n mukaan, voidaan jakoperusteen mukainen osa oikeutta varten tarvittavien tilusten jyvitysarvosta lukea kunkin osakkaan osuudeksi, jos se osakkaiden oikeuden perustamisesta saama hyöty huomioon ottaen on tarkoituksenmukaista. Tällöin ei alueen luovuttamisesta oikeuden perustamista varten määrätä korvausta. (KML 163 ) Rasitealue ja rasitteen kuntoonpano Toimituksessa on määrättävä alue, johon perustettu rasite tai tieoikeus kohdistuu, sekä tarvittavat ehdot ja rajoitukset rasitteen tai oikeuden käyttämiselle. Toimituksessa on myös annettava tarpeelliset määräykset perustetun rasitteen tai tien kuntoonpanosta ja kunnossapidosta sekä asianosaisten osallistumisesta niistä aiheutuviin kustannuksiin. Jos asianosaiset eivät sovi kustannuksista, ositteluperusteena on kunkin asianosaisen rasitteesta tai tieoikeudesta saama hyöty. (KML 158, YkTL 11, 22, 23, 48 ) Aikaisemmin perustetut rasitteet ja tieoikeudet Toimituksessa, jossa muodostetaan uusia kiinteistöjä - kuten halkomisessa -, vaihdetaan alueita tai liitetään alueita kiinteistöön, on aina määrättävä se kiinteistö, jonka hyväksi toimituksen kohteena olevaa kiinteistöä varten aikaisemmin perustettu rasite tai tie- tai muu kulkuoikeus jää voimaan. Lähtökohtana tulee siis olla se, että po. rasite tai oikeus jäisi vain yhden muodostettavan kiinteistön hyväksi. 7
8 Jos rasite tai oikeus on kuitenkin tarpeellinen usealle kiinteistölle, esim. kaikille halkomisessa muodostettaville tiloille, se voidaan määrätä jäämään voimaan näiden hyväksi, jos edellytykset ko. rasitteen tai oikeuden perustamiselle ovat olemassa. Tällöin on siis harkittava, voiko rasitteen tai oikeuden perustaa useamman kuin yhden kiinteistön hyväksi. Rasitteen tai oikeuden käyttäjien määrän lisääntyminen saattaa aiheuttaa jo huomattavaa haittaa rasitetulle kiinteistölle ja siten estää oikeuden antamisen useammalle kiinteistölle. Siinä tapauksessa, että po. oikeus annetaan useammalle kiinteistölle ja sen johdosta sen rasittavuus lisääntyy, rasitetun kiinteistön omistajalla on oikeus saada rasiteoikeuden haltijoilta korvaus aiheutuneesta lisähaitasta. (KML 159, 162 ; HE 227/1994) Uusia tieoikeuksia perustettaessa ja aikaisemmin perustettuja rasitteita ja oikeuksia jaettaessa on otettava huomioon myös lakanneet yhteiset tiet ja niihin syntyneet tieoikeudet. (YTVLL 983/76) Halkomisessa on tarvittaessa käsiteltävä lakanneen yhteisen alueen siirtyminen ja liittäminen halottavaan tilaan. (YTVLL) 10. Korvaukset Jako-osakkaiden kesken on tilitettävä korvaukset, jotka aiheutuvat: 1) halottavan tilan maapohjan jakautumisesta jakoperusteesta poikkeavalla tavalla, 2) kiinteistöön kuuluvien muiden omaisuusosien jakoperusteesta poikkeavalla tavalla jakautumisesta 3) toimituskustannuksista Omaisuus, josta suoritetaan korvausta, arvioidaan pääsääntöisesti kauppa-arvon perusteella (kauppa-arvomenetelmä). Mikäli kauppa-arvo ei vastaa luovuttajan täyttä menetystä, korvattava omaisuus arvioidaan tuottoarvon mukaan (tuottoarvomenetelmä) tai omaisuuteen pantujen kustannusten perusteella (kustannusarvomenetelmä). Haitasta tai vahingosta suoritettavaa korvausta arvioitaessa otetaan huomioon kaikki taloudelliset menetykset. Korvaus määrätään päätöksen antamisajankohdan hintatason mukaan ja sen kunnon mukaan, joka omaisuudella on haltuunoton ajankohtana. (KML 200 ; 81 ja 124 ) Asianosaiset saavat sopia korvauksen määrästä ja muista korvaukseen liittyvistä kysymyksistä. Sopimuksella ei kuitenkaan saa loukata kenenkään oikeutta (huom. panttioikeuden haltija). (KML 201 ) Korvaus on maksettava kolmen kuukauden kuluessa toimituksen lopettamispäivästä lukien. Erityisestä syystä toimitusmiehet voivat päättää, että maksuaika on pitempi, kuitenkin enintään kolme vuotta. Jos korvauksen maksuaika on määrätty kolmea kuukautta pitemmäksi toimituksen lopettamispäivästä lukien, on korvaukselle suoritettava kuuden prosentin vuotuinen korko, joka lasketaan siitä päivästä lukien, kun kolme kuukautta on kulunut maksuajan alkamisesta. Jollei korvausta makseta määräajassa, on maksamatta olevalle korvaukselle suoritettava korkolain (633/82) mukaista viivästyskorkoa. (KML 203 ) 8
9 Kiinteistö, jonka osalta korvaus on määrätty suoritettavaksi, on panttina maksamattomasta korvauksesta ja sille suoritettavasta korosta niin kuin maakaaren 20 luvussa säädetään. Toimitusinsinöörin on ilmoitettava kirjaamisviranomaiselle edellä tarkoitetusta panttioikeudesta. Toimitusmiehet voivat määrätä rajoituksia kiinteistön puuston myymiselle ja käyttämiselle myös tilusten haltuunoton jälkeiselle ajalle, jos se on tarpeen kiinteistöstä menevän korvauksen saamisen turvaamiseksi. (KML 204 ) Kiinteistölle tuleva korvaus kuuluu kiinteistöön. Jos kiinteistön omistajalle mm. osittelusta poikkeamisen tms. toimenpiteen johdosta on määrätty maksettavaksi suuruudeltaan merkittävä korvaus ja kiinteistön arvo on edellä tarkoitetun toimenpiteen vuoksi siinä määrin alentunut, että kiinteistöön kohdistuva panttioikeuden haltijan oikeus saattaa vaarantua, on omistajalle tuleva korvaus korkoineen määrättävä talletettavaksi lääninhallitukseen. Talletettuun korvaukseen on panttioikeuden haltijalla sama oikeus kuin hänellä on kiinteistöön. Jollei kiinteistön omistaja voi näyttää kaikkien panttioikeuden haltijain antaneen lupaa talletetun korvauksen nostamiseen, on lääninhallituksen jaettava varat niin kuin kiinteän omaisuuden kauppahinnan jakamisesta ulosottolaissa säädetään. (KML 205 ) 11. Muita asioita Toimituksen suorittamiseen vaikuttava riita Jos ennen toimituksen aloittamista on tuomioistuimessa tullut vireille riita, jonka ratkaisu voi vaikuttaa toimituksen lopputulokseen, ei toimitusta saa lopettaa ennen kuin riita on ratkaistu. Jos tällainen riita syntyy toimituksen aloittamisen jälkeen, toimitusmiesten on ratkaistava se toimituksessa. Mainitunlainen riita voi koskea esim. osakkaan osuuden suuruutta halottavasta tilasta. (KML 184 ) Määräalan lohkominen halottavasta tilasta Alueella, jolla on vireillä uusjako, halkominen tai muu jako, saadaan suorittaa lohkominen, jos se ei merkittävästi viivästytä jaon toimittamista eikä ole muutakaan erityistä syytä lohkomisen suorittamatta jättämiseen. Jos kiinteistön yhteisomistaja on luovuttanut määräalan siinä tarkoituksessa, että se erotetaan hänelle halkomalla muodostettavasta kiinteistöstä, voidaan lohkominen jakosuunnitelman saatua lainvoiman toimittaa halkomisen yhteydessä, mikäli määräala on tullut luovuttajan saamiin tiluksiin. (KML 37 ) Tilusten hoito jaon aikana Sellaisen toimituksen kohteena olevan alueen, jonka omistus voi muuttua toimituksen seurauksena, hoitoa ei saa laiminlyödä. Tällaisella alueella saadaan toimituksen tiedottamisen ja tilusten haltuunoton välisenä aikana suorittaa puuston hakkuuta tai maa-ainesten ottamista myytäväksi tai muuten poisvietäväksi, uusien rakennusten rakentamista tai olemassa olevien rakennusten peruskorjaamista taikka muita sellaisia omaisuuden arvoa tai käyttötarkoitusta muuttavia toimenpiteitä vain toimitusmiesten asettamin rajoituksin tai erikseen antamalla luvalla. Rajoitukset on asetettava siten, että ne eivät 9
10 tarpeettomasti vaikeuta sellaisten toimenpiteitten suorittamista, joiden vaikutukset toimituksen suorittamiseen ovat vähäisiä. Lupa toimenpiteen suorittamiseen on annettava, jollei toimenpide merkittävästi vaikeuta toimituksen suorittamista tai vaaranna toimituksen tarkoituksen toteuttamista. Jos halottavan kiinteistön kaikki yhteisomistajat ovat sopineet puiden tai maa-ainesten myynnistä tai poisviemisestä, ei edellä mainittuja rajoituksia siltä osin noudateta. Toimitusinsinöörin on selostettava asianosaisille em. säännökset ja niistä johtuvat rajoitukset. Toimitusmiesten on annettava tarpeelliset määräykset niistä rajoituksista, joita noudattaen toimenpide saadaan suorittaa ilman erityistä lupaa. Toimitusmiesten asettamia rajoituksia ja luvasta antamaa ratkaisua on noudatettava muutoksenhausta huolimatta. (KML 177 ) 10
Kiinteistötoimitukset, rajat ym. ProAgrian Vältä lakitupa sopimustietoa maatalousyrittäjille -koulutus 22.11.2011
Kiinteistötoimitukset, rajat ym. ProAgrian Vältä lakitupa sopimustietoa maatalousyrittäjille -koulutus 22.11.2011 Arviointipäällikkö Mika Summala Pohjois-Karjalan maanmittaustoimisto 1 MAANMITTAUSLAITOS
LisätiedotHalkominen on jakotoimitus, jolla puretaan tilan yhteisomistus. Yhteisomistus on voinut syntyä esim. perikunnalle.
26.5.2016/av Halkominen on jakotoimitus, jolla puretaan tilan yhteisomistus. Yhteisomistus on voinut syntyä esim. perikunnalle. KML 49.1 Jakoperusteena halkomisessa on osakkaan omistama osuus [esim 1/3
LisätiedotKORVAUKSET. m Korvaukset on käsiteltävä viran puolesta m Täyden korvauksen periaate m Käypä hinta ennen lunastusta olleen tilanteen mukaan
KORVAUKSET 33 Maan luovuttamisesta sekä vahingosta, haitasta tai kustannuksista, jotka tähän lakiin perustuvasta toimenpiteestä aiheutuvat kiinteistön omistajalle, tieosakkaalle tai 10 :ssä tarkoitetun
LisätiedotHalkominen on jakotoimitus, jolla puretaan tilan yhteisomistus. Yhteisomistus on voinut syntyä esim. perikunnalle.
20.1.2016/av Halkominen on jakotoimitus, jolla puretaan tilan yhteisomistus. Yhteisomistus on voinut syntyä esim. perikunnalle. KML 49.1 Jakoperusteena halkomisessa on osakkaan omistama osuus [esim 1/3
LisätiedotLaki. EDUSKUNNAN VASTAUS 140/2005 vp. Hallituksen esitys laeiksi kiinteistönmuodostamislain ja eräistä naapuruussuhteista annetun lain muuttamisesta
EDUSKUNNAN VASTAUS 140/2005 vp Hallituksen esitys laeiksi kiinteistönmuodostamislain ja eräistä naapuruussuhteista annetun lain muuttamisesta Asia Hallitus on antanut eduskunnalle esityksensä laeiksi kiinteistönmuodostamislain
LisätiedotLOHKOMINEN. Mikä lohkominen on?
LOHKOMINEN Mikä lohkominen on? Esim. asemakaavan mukainen tontti (rakennuspaikka) myydään määräalana ja muodostetaan uudeksi kiinteistöksi lohkomalla. Lohkominen on kiinteistötoimitus, jossa määräala tai
LisätiedotKOKONAISARVOHALKOMINEN
AALTO-YLIOPISTON INSINÖÖRITIETEIDEN KORKEAKOULU Rakennetun ympäristön laitos Maa-20.3376 Kiinteistötekniikan syventävä opintojakso Kevät 2016 KOKONAISARVOHALKOMINEN 1 Kokonaisarvohalkomisen suorittamisen
LisätiedotYHTEISMETSÄN PERUSTAMINEN
YHTEISMETSÄN PERUSTAMINEN Pahkakosken yhteismetsä Uusi kiinteistörakenne YHTEISMETSÄ q Kahteen tai useampaan kiinteistöön kuuluva yhteinen alue, joka on tarkoitettu käytettäväksi kestävän metsätalouden
Lisätiedot4 HALKOMINEN 4.1 YLEISTÄ 4.2 VIREILLETULO 2 (16) Toimituksen rekisteröinti Halkomismenettely
4 HALKOMINEN 1 (16) 4 HALKOMINEN... 2 4.1 YLEISTÄ... 2 4.1.1 Halkomismenettely... 2 4.1.2 Sovellettavat säännökset... 2 4.2 VIREILLETULO... 2 4.2.1 Hakemus, vireilletulo ja toimitusmääräys... 2 4.3 TOIMITUSMIEHET...
Lisätiedot4 HALKOMINEN 4.1 YLEISTÄ 4.2 VIREILLETULO 2 (15) Halkomismenettely
1 (15) 4 HALKOMINEN 4.1 YLEISTÄ... 2 4.1.1 Halkomismenettely... 2 4.1.2 Sovellettavat säännökset... 2 4.2 VIREILLETULO... 2 4.2.1 Hakemus, vireilletulo ja toimitusmääräys... 2 4.3 TOIMITUSMIEHET... 3 4.4
LisätiedotAALTO-YLIOPISTON INSINÖÖRITIETEIDEN KORKEAKOULU Rakennetun ympäristön laitos Maa-20.3376 Kiinteistötekniikan syventävä opintojakso Kevät 2016
AALTO-YLIOPISTON INSINÖÖRITIETEIDEN KORKEAKOULU Rakennetun ympäristön laitos Maa-20.3376 Kiinteistötekniikan syventävä opintojakso Kevät 2016 Harjoitustyö: H A L K O M I N E N T I L I K O R V A U K S E
LisätiedotLOHKOMINEN. Mikä lohkominen on?
Arvo Vitikainen 2017 LOHKOMINEN Esim. asemakaavan mukainen tontti (rakennuspaikka) myydään määräalana ja muodostetaan uudeksi kiinteistöksi lohkomalla. Mikä lohkominen on? Lohkominen on kiinteistötoimitus,
Lisätiedotlain kumoamisesta Laki yhteismetsälain muuttamisesta
EV 221/1996 vp- HE 205/1996 vp Eduskunnan vastaus hallituksen esitykseen laeiksi yhteismetsälain muuttamisesta ja yhteismetsäosuuksien lunastamisesta annetun lain kumoamisesta Eduskunnalle on annettu hallituksen
LisätiedotTällaisissa tapauksissa on käsiteltävä korvaukset yleisimmin:
TILIKORVAUKSET Jyvitykseen perustuvissa jako- ja järjestelytoimituksissa q kiinteistö jaetaan tai kiinteistön tiluksia vaihdetaan maapohjan arvoa kuvaavan jyvityksen mukaan. q Tällöin muut kiinteistöön
LisätiedotLaki. kiinteistönmuodostamislain muuttamisesta
EV 222/996 vp - HE 95/996 vp Eduskunnan vastaus hallituksen esitykseen laiksi kiinteistönmuodostamislain muuttamisesta Eduskunnalle on annettu hallituksen esitys n:o 95/996 vp laiksi kiinteistönmuodostamislain
LisätiedotSISÄLLYS. N:o 1188. Laki kiinteistönmuodostamislain muuttamisesta. Annettu Helsingissä 20 päivänä joulukuuta 1996
SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA 1996 Julkaistu Helsingissä 30 päivänä joulukuuta 1996 N:o 1188 1191 SISÄLLYS N:o Sivu 1188 Laki kiinteistönmuodostamislain muuttamisesta... 3433 1189 Kiinteistönmuodostamisasetus...
Lisätiedot3 ERILLISEN ALUEEN TILAKSI MUODOSTAMINEN JA KIINTEISTÖÖN LIITTÄMINEN
1 (5) 3 ERILLISEN ALUEEN TILAKSI MUODOSTAMINEN JA KIINTEISTÖÖN LIITTÄMINEN 3.1 Yleistä... 2 3.2 Toimituksen vireilletulo... 2 3.3 Toimitusmiehet... 2 3.4 Asianosaiset... 2 3.5 Toimitusmenettely... 2 3.5.1
LisätiedotMaanmittaustoimitukset metsätilalla
Maanmittaustoimitukset metsätilalla Polvelta toiselle -metsätilan sukupolvenvaihdosmessut Oulu 7.4.2018 Visa Korhonen Maanmittauslaitos Maanmittauslaitos, aitos, toiminta ja tehtävät Maanmittauslaitoksen
LisätiedotYhteismetsistä. Tero Laitinen ,
Yhteismetsistä Tero Laitinen 040-8017886, tero.laitinen@maanmittauslaitos.fi Metsäkiinteistöt perinnönjaossa ja kiinteistötoimituksissa (vaihtoehdot) Omistus ja metsätilat halutaan pitää ennallaan (ei
LisätiedotMaanmittaustoimitukset sukupolvenvaihdoksessa
Maanmittaustoimitukset sukupolvenvaihdoksessa Polvelta Toiselle -messut Kouvola 6.5.2016 Mikko Pekonen Maanmittauslaitos Yli 200-vuotias Maanmittauslaitos tekee erilaisia maanmittaustoimituksiakuten esimerkiksi
Lisätiedot4 HALKOMINEN 4.1 YLEISTÄ 4.2 VIREILLETULO 2 (16) Halkomismenettely
1 (16) 4 HALKOMINEN 4.1 YLEISTÄ... 2 4.1.1 Halkomismenettely... 2 4.1.2 Sovellettavat säännökset... 2 4.2 VIREILLETULO... 2 4.2.1 Hakemus, vireilletulo ja toimitusmääräys... 2 4.3 TOIMITUSMIEHET... 3 4.4
LisätiedotKUNNAN TIELAUTAKUNNAN TEHTÄVÄT
KUNNAN TIELAUTAKUNNAN TEHTÄVÄT Milloin kysymys on ennestään olevasta tiestä (= tarkoitetaan yksityistä tietä, johon muulla kuin rasitetun kiinteistön omistajalla tai haltijalla on pysyvä käyttöoikeus /KKO
LisätiedotLaki. kiinteistönmuodostamislain muuttamisesta
EV 23/1998 vp- HE 232/1997 vp Eduskunnan vastaus hallituksen esitykseen laeiksi kiinteistönmuodostamislain ja kiinteistörekisterilain muuttamisesta Eduskunnalle on vuoden 1997 valtiopäivillä annettu hallituksen
LisätiedotUlkoilureitit. Ulkoilureittiin kuuluvaksi sen liitännäisalueena katsotaan ulkoilureitin käyttäjien lepoa ja virkistymistä varten tarvittavat alueet.
Ulkoilulaki 606/73 ULKOILUREITTI Arvo Vitikainen 2016 Ulkoilureitit Jos yleisen ulkoilutoiminnan kannalta on tärkeätä saada johdetuksi ulkoilijain kulkeminen kiinteistön kautta eikä siitä aiheudu huomattavaa
Lisätiedot11 RASITETOIMITUS 1 (7)
1 (7) 11 RASITETOIMITUS 11.1 TOIMITUKSEN VIREILLETULO... 2 11.2 KOKOUKSEN TIEDOT... 2 11.3 TIEDOTTAMINEN... 2 11.4 KOKOUKSEN LAILLISUUS... 2 11.5 TOIMITUKSEN TARKOITUS... 3 11.6 EDELLYTYKSET... 3 11.6.1
LisätiedotMaa-20.3382 Arviointitoimitukset I
Maa-20.3382 Arviointitoimitukset I YKSITYISTIETOIMITUS (viittaukset esityksessä yksityistielakiin) ª Arvo Vitikainen / 2015 YKSITYISTIETOIMITUKSEN RUNKO 1. Kokousaika- ja paikka 2. Vireilletulo ja tiedottaminen
LisätiedotJulkaistu Helsingissä 29 päivänä heinäkuuta /2011 Laki. kiinteistönmuodostamislain muuttamisesta
SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA Julkaistu Helsingissä 29 päivänä heinäkuuta 2011 914/2011 Laki kiinteistönmuodostamislain muuttamisesta Annettu Naantalissa 22 päivänä heinäkuuta 2011 Eduskunnan päätöksen mukaisesti
LisätiedotYhteismetsä. omistusratkaisuna. Yhteismetsän perustaminen ja oman maan liittäminen yhteismetsään
Yhteismetsä omistusratkaisuna Yhteismetsän perustaminen ja oman maan liittäminen yhteismetsään Kalle Konttinen 040-5636066, kalle.konttinen@maanmittauslaitos.fi Esityksen sisältö 1. Yhteismetsien taustoista
LisätiedotYhteismetsä omistusratkaisuna
Yhteismetsä omistusratkaisuna Yhteismetsän perustaminen ja oman maan liittäminen yhteismetsään Kalle Konttinen 040-5636066, kalle.konttinen@maanmittauslaitos.fi Esityksen sisältö 1. Yhteismetsien taustoista
LisätiedotERIKNÄSIN KARTANON HALKOMINEN
ERIKNÄSIN KARTANON HALKOMINEN Tila Eriksnäs 1:121 käsittää viisi palstaa ja sen kokonaispinta-ala on 307,60 ha. Alueesta noin 30 ha on peltoa ja 263 ha metsää. Tilalla sijaitsee pinta-alaltaan noin 4
Lisätiedot20 MAASTOLIIKENNELAIN MUKAINEN MOOTTORIKELKKAILUREITTI- JA ULKOILULAIN MUKAINEN ULKOILUREITTITOIMITUS
1 (9) 20 MAASTOLIIKENNELAIN MUKAINEN MOOTTORIKELKKAILUREITTI- JA ULKOILULAIN MUKAINEN ULKOILUREITTITOIMITUS 20.1 YLEISTÄ... 2 20.1.1 Sovellettavat säädökset... 2 20.1.2 Moottorikelkkailureitti, ulkoilureitti...
LisätiedotPäätös. Laki. yhteismetsälain muuttamisesta
EDUSKUNNAN VASTAUS 135/2007 vp Hallituksen esitys laiksi yhteismetsälain muuttamisesta Asia Hallitus on antanut eduskunnalle esityksensä laiksi yhteismetsälain muuttamisesta (HE 111/2007 vp). Valiokuntakäsittely
LisätiedotLunastusmenettely. 1 Ilkka Alm
Lunastusmenettely 1 Ilkka Alm 1 Lunastuslainsäädäntö 2 Lunastuslupa ja lunastustoimitus 3 Voimajohtoalueen lunastuskorvaukset 2 Ilkka Alm Laki kiinteän omaisuuden ja erityisten oikeuksien lunastuksesta
Lisätiedot9 YHTEISMETSIEN MUODOSTAMINEN
1 (10) 9 YHTEISMETSIEN MUODOSTAMINEN 9.1 YLEISTÄ... 2 9.1.1 Yhteismetsän oikeudellinen luonne... 2 9.1.2 Yhteismetsän erityyppiset alueet... 2 9.2 YHTEISMETSÄN PERUSTAMINEN... 2 9.2.1 Yhteismetsäksi muodostettava
LisätiedotLaki. EDUSKUNNAN VASTAUS 51/2004 vp. Hallituksen esitys laeiksi maankäyttö- ja rakennuslain sekä kiinteistönmuodostamislain muuttamisesta.
EDUSKUNNAN VASTAUS 51/2004 vp Hallituksen esitys laeiksi maankäyttö- ja rakennuslain sekä kiinteistönmuodostamislain muuttamisesta Asia Hallitus on vuoden 2003 valtiopäivillä antanut eduskunnalle esityksensä
LisätiedotMetsän arvostuskysymykset yhteismetsän laajentuessa liittymisten kautta. Arvokäsitteitä
Metsän arvostuskysymykset yhteismetsän laajentuessa liittymisten kautta MML 3.5.2010 Eero Autere (MH) Raito Paananen Metsävaratietoasiantuntija (MMM, LKV) 5.5.2010 1 5.5.2010 2 Arvokäsitteitä Käyttöarvo
Lisätiedot9 YHTEISMETSIIN LIITTYVÄT TOIMITUKSET... 2
1 (12) 9 YHTEISMETSIIN LIITTYVÄT TOIMITUKSET... 2 9.1 YLEISTÄ... 2 9.1.1 Yhteismetsän oikeudellinen luonne... 2 9.1.2 Yhteismetsän erityyppiset alueet... 2 9.2 YHTEISMETSÄN PERUSTAMINEN... 2 9.2.1 Yhteismetsäksi
LisätiedotYksityistietoimitus. Tieisännöitsijöiden neuvottelupäivät 19.-20.5.2011 Mikko Kuoppala Johtava asiantuntija Maanmittauslaitos
Yksityistietoimitus Tieisännöitsijöiden neuvottelupäivät 19.-20.5.2011 Mikko Kuoppala Johtava asiantuntija Maanmittauslaitos 1 Yksityinen tie Yksityinen tie: Ei ole julkisin varoin ylläpidetty Sitä voivat
Lisätiedotpp.kk.20vv kello hh.mm Lohkottava tontti 91- /Lohkottavat tontit 91- ja 91- / Kaupunkimittausosasto,
Helsingin kaupunki Pöytäkirja 1 Tontin lohkominen Tunnus Osoite Käyttötarkoitus 91-91- Asemakaava: Tonttijako: Aika: Paikka: Toimitusinsinööri: Toimitusmääräys: XXXXX / pp.kk.vvvv XXXXX / pp.kk.vvvv pp.kk.20vv
LisätiedotHINNASTO KIINTEISTÖTOIMITUKSET 2016
HINNASTO KIINTEISTÖTOIMITUKSET 2016 Kiinteistötoimitusmaksu muodostuu keskimäärin seuraavasti: Noin 20 % toimituksen valmistelu ja arkistotutkimukset Noin 30 % toimituskokoukset ja maastotyöt Noin 50 %
LisätiedotAsemapiirros ja / tai rakennuspiirustus, johon rasite/rasitteet on selkeästi merkitty Vuokrasopimuksen jäljennös (vuokratontin osalta)
LAPPEENRANNAN KAUPUNKI Rakennusvalvonta PL 38 53101 LAPPEENRANTA HAKEMUS RAKENNUSRASITTEEN PERUSTAMISEKSI RASITTEEN PERUSTAMISEN HAKIJAKIINTEISTÖT Kaupunginosa Kortteli Tontti Katuosoite Tontin haltijat
LisätiedotTien pito käsittää tien tekemisen ja kunnossapidon. Tien tekeminen
YKSITYISTIELAKI 1 Koskee kaikkia yksityisiä teitä, lukuun ottamatta sellaisia teitä, joita ainoastaan kiinteistön omistajalla on oikeus käyttää (edellytetään pysyvää käyttöoikeutta). 6 Tien pito käsittää
LisätiedotMaanmittauksen työkalut sukupolvenvaihdostilanteessa - metsämaiden kohtalo omistajan käsissä. Kari Tuppurainen , Kajaanin spv-messut
1 Maanmittauksen työkalut sukupolvenvaihdostilanteessa - metsämaiden kohtalo omistajan käsissä Kari Tuppurainen 30.9.2017, Kajaanin spv-messut Lähtökohta: Maanmittauksen työkaluilla varaudutaan harvoin
Lisätiedot5 TILUSVAIHTO 5.1 YLEISTÄ 5.2 VIREILLETULO 2 (7) Toimituksen tarkoitus ja kohde. KML ja 64 66
1 (7) 5 TILUSVAIHTO 5.1 YLEISTÄ... 2 5.2 VIREILLETULO... 2 5.2.1 Hakemus, vireilletulo ja toimitusmääräys... 2 5.3 TOIMITUSMIEHET... 4 5.4 TOIMITUKSEN ASIANOSAISET... 4 5.5 TOIMITUSMENETTELY... 4 5.5.1
LisätiedotHinnasto Kiinteistötoimitukset
Hinnasto Kiinteistötoimitukset 2015 Kiinteistötoimitusmaksu muodostuu keskimäärin seuraavasti: n. 20 % toimituksen valmistelu ja arkistotutkimukset n. 30 % toimituskokoukset ja maastotyöt n. 50 % asiakirjojen
LisätiedotAALTO-YLIOPISTO PÄIVÖLÄ 2016 Kiinteistöoppi Arvo Vitikainen 1(6)
Arvo Vitikainen 1(6) H A L K O M I N E N 1 Tehtävänanto Tehtävänä on lkomalla jakaa yhteisomistuksessa oleva tila omistajaosakkaiden kesken. Halottavaan tilaan kuuluu oheisista kartoista (liite 1) ilmenevät
LisätiedotRAKENNUSRASITTEEN PERUSTAMINEN
RAKENNUSRASITTEEN PERUSTAMINEN Rakennusvalvonnan ohjeita nro 45 LAHDEN KAUPUNKI Tekninen ja ympäristötoimiala Rakennusvalvonta Kärkölä, Lahti 12.4.2016 Rakennusrasitehakemus Rakennusrasitteita koskevat
LisätiedotVuokralainen on velvollinen kustannuksellaan toteuttamaan vuokra-alueella valtion korkotukemia asumisoikeusasuntoja.
1 Asuntotontin (pientalo, 1 076 k-m 2 ) pitkäaikainen vuokraaminen TA- Asumisoikeus Oy:lle valtion korkotukemia asumisoikeusasuntoja varten (Vuosaari, tontti 54288/7) Solvikinkuja 3 Muut sopimusehdot 2-14
LisätiedotKUNNAN TIELAUTAKUNTA
Kunnan tielautakunnan ja Maanmittauslaitoksen toimitukset yksityisteillä KUNNAN TIELAUTAKUNTA Yks.TL 6a : Tässä laissa tarkoitettuja tehtäviä varten kunnassa tulee olla tielautakunta tai kunnan määräämä
LisätiedotHelsingin kaupunki Pöytäkirja 1
Helsingin kaupunki Pöytäkirja 1 Rasitetoimitus Tunnukset 91-91- Asemakaava: Tonttijako: Aika: Paikka: Toimitusinsinööri: Toimitusmääräys: Hakijat: Läsnä olleet: XXXXX / pp.kk.vvvv XXXXX / pp.kk.vvvv pp.kk.20vv
LisätiedotHinnasto Kiinteistötoimitukset 2018
Hinnasto Kiinteistötoimitukset 2018 Kiinteistötoimitusmaksu muodostuu keskimäärin seuraavasti: Noin 20 % Noin 30 % toimituksen valmistelu toimituskokoukset ja ja arkistotutkimukset maastotyöt Noin 50 %
Lisätiedot10 YHTEISIÄ ALUEITA KOSKEVAT TOIMITUKSET
1 (12) 10 YHTEISIÄ ALUEITA KOSKEVAT TOIMITUKSET 10.1 YHTEISEN ALUEEN JAKO... 2 10.1.1 Yleistä... 2 10.1.2 Toimituksen vireilletulo, toimitusmiehet ja asianosaiset... 2 10.1.3 Yhteisen vesialueen jako...
LisätiedotMaantien lakkauttaminen Kaduksi muuttaminen
Maantien lakkauttaminen Kaduksi muuttaminen Sari Lajunen, lakimies, Liikennevirasto Tiealueen ja sen osan lakkauttaminen Sari Lajunen 2 Maantielaki 88 : maantien lakkaaminen Maantielaki 89 : maantien lakkauttaminen
LisätiedotKiinteistötoimitukset metsätilalla
Kiinteistötoimitukset metsätilalla Kalle Konttinen 040-5636066, kalle.konttinen@maanmittauslaitos.fi Esityksen sisältö Maanmittauslaitoksen organisaatiouudistus Yleistä kiinteistötoimituksista Kiinteistötoimitukset
LisätiedotKemijärven kaupunki Yt Isännöinti, Mika Rahja
Kemijärven kaupunki 14.5-17.5.2018 Suomen tieverkko voidaan karkeasti jakaa kolmeen ryhmään 1. Maantiet ovat valtion ylläpitämiä teitä -> tienpitäjänä valtio 2. Kadut ovat asemakaava-alueiden teitä ->
LisätiedotRAKENNUSRASITTEEN PERUSTAMINEN
RAKENNUSRASITTEEN PERUSTAMINEN Lomakkeet ja neuvonta Rakennusvalvonta, Rauhankatu 3 (1.krs), 18100 Heinola puh. (03) 849 3573 ja 849 3574 Hakemusasiakirjat hakemus rasitesopimus 2 kpl asemapiirros ja/tai
LisätiedotKauppahinta on seitsemänkymmentäviisituhatta (75.000) euroa.
KAUPPAKIRJA Myyjä Ostaja Raision kaupunki 0204428-5 PL 100 21201 Raisio Asunto Oy Raision Kerttulanpesä 0608552-7 c/o Lemminkäinen Talo Oy Rauhankatu 11 A 20100 Turku Kaupan kohde Alueelle 29.11.2010 hyväksytyn
LisätiedotMaa- ja metsätalousministeriön asetus
Maa- ja metsätalousministeriön asetus kiinteistötoimitusmaksusta vuosina 2016 ja 2017 Maa- ja metsätalousministeriön päätöksen mukaisesti säädetään kiinteistötoimitusmaksusta annetun lain (558/1995) 4
LisätiedotREITTITOIMITUS MOOTTORIKELKKAILUREITIT. Harri Mäki 10.12.2015 REILA-seminaari
REITTITOIMITUS MOOTTORIKELKKAILUREITIT Harri Mäki 10.12.2015 REILA-seminaari 2 Sovellettavat säädökset Sovelletaan maastoliikennelakia (1710/1995). Lisäksi soveltuvin osin ulkoilulain (606/1973) säännöksiä
LisätiedotLempäälän seurakunta myy Kuljun vanhan seurakuntatalon (kt SARASTUS) kiinteistön rakennuksineen.
ILMOITUS KIINTEISTÖN MYYNNISTÄ Myyntikohde Lempäälän seurakunta myy Kuljun vanhan seurakuntatalon (kt 418-424-9-441 SARASTUS) kiinteistön rakennuksineen. Myyntikohde on 1950-luvulla rakennettu pääosin
LisätiedotVESILAIN MUUTOKSET 611/2017 ERITYISESTI VESISTÖN KUNNOSTUSHANKKEIDEN NÄKÖKULMASTA
VESILAIN MUUTOKSET 611/2017 ERITYISESTI VESISTÖN KUNNOSTUSHANKKEIDEN NÄKÖKULMASTA Vesistökunnostusverkoston talviseminaari 2018 Suomen ympäristökeskus 30.1.2018 1 I Vesilainsäädännön käyttöoikeussääntelyn
LisätiedotJulkaistu Helsingissä 24 päivänä helmikuuta /2014 Maa- ja metsätalousministeriön asetus. kiinteistötoimitusmaksusta
SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA Julkaistu Helsingissä 24 päivänä helmikuuta 2014 140/2014 Maa- ja metsätalousministeriön asetus kiinteistötoimitusmaksusta Annettu Helsingissä 19 päivänä helmikuuta 2014 Maa- ja metsätalousministeriön
LisätiedotHE 232/1997 vp ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ
HE 232/997 vp Hallituksen esitys Eduskunnalle laeiksi kiinteistönmuodostamislain ja kiinteistörekisterilain muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi kiinteistönmuodostamislakia.
LisätiedotKaavojen vaikutukset maaseutuelinkeinoihin ja maanomistajan oikeusturva , Petäjävesi Leena Penttinen Lakimies
Kaavojen vaikutukset maaseutuelinkeinoihin ja maanomistajan oikeusturva 11.11.2015, Petäjävesi Leena Penttinen Lakimies leena.penttinen@mtk.fi Kaavoituksesta Päätösvalta ja vastuu kunnan maankäytöstä ja
Lisätiedot7 TONTIN JA RAKENNUSPAIKAN OSAN LUNASTAMINEN
1 (10) 7 TONTIN JA RAKENNUSPAIKAN OSAN LUNASTAMINEN 7.1 YLEISTÄ... 2 7.1.1 Määritelmiä... 2 7.1.2 Lunastusmenettely... 2 7.1.3 Sovellettavat säännökset... 2 7.2 VIREILLETULO... 2 7.2.1 Hakemus, vireilletulo
LisätiedotLaki. kiinteistönm uodostamislain muuttamisesta
EV 253/1998 vp- HE 110/1998 vp Eduskunnan vastaus hallituksen esitykseen laeiksi kiinteistönmuodostamislain, kiinteistörekisterilain 5 ja 14 b :n ja kiinteän omaisuuden ja erityisten oikeuksien lunastuksesta
LisätiedotYhteismetsän perustaminen
Yhteismetsän perustaminen Tilusjärjestelytoimitukset Aalto yliopisto 2.5.2017 Esa Ärölä Maanmittauslaitos Yksityismetsänomistus Yli 5 ha:n yksityismetsien metsätilat: Omistusmuoto Osuus yksityismetsien
LisätiedotMaanmittaustoimitukset metsätilalla
Maanmittaustoimitukset metsätilalla Rovaniemi 18.3.2017 Sauli Ojala, maanmittausinsinööri, di sauli.ojala@maanmittauslaitos.fi Esityksen sisältö Maanmittaustoimitukset, toimituslajeja Metsäkiinteistöjen
LisätiedotMaanmittaustoimiston yksityistietoimitukset
Maanmittaustoimiston yksityistietoimitukset Jyrki Virtala, maanmittausinsinööri (Di) Maanmittauslaitos, Tampereen palvelupiste Käsiteltävät asiat 1. Yleisiä seikkoja toimituskäytännöstä 2. Yksityistietoimitusprosessi
LisätiedotKIINTEISTÖTOIMITUSMAKSUTAKSA
TAKSAESITYS KIINTEISTÖTOIMITUSMAKSUTAKSA jonka mukaan kunnalle suoritetaan maksu kiinteistötoimitusmaksulain (558/95) 1 :ssä tarkoitetuista toimituksista, toimenpiteistä ja tehtävistä. KIINTEISTÖTOIMITUKSET
LisätiedotTieoikeus. copyright Yt isännöinti Oy
Tieoikeus o Oikeus käyttää toisen kiinteistön aluetta pysyvästi kulkuyhteyttä varten o On annettava jos se on tärkeä kiinteistön tarkoituksenmukaista käyttämistä varten, o eikä siitä aiheudu huomattavaa
LisätiedotHE 195/1996 vp. Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi kiinteistönmuodostamislain ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ
HE 195/1996 vp Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi kiinteistönmuodostamislain muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi vuoden 1997 alusta voimaan tulevaa kiinteistönmuodostamislakia
LisätiedotKiinteistön edustalla oleva vesijättö voidaan liittää sen kohdalla olevaan kiinteistöön laissa säädetyin edellytyksin täyttä korvausta vastaan.
Vesijätön lunastus Kari Tuppurainen kari.tuppurainen@maanmittauslaitos.fi 0400-719023 28.4.2015, Pohjois-Savon Kalatalouskeskus ry:n vuosikokous Hotelli Iso Valkeinen, Kuopio Kiinteistön edustalla oleva
LisätiedotKorkeimman oikeuden vesioikeudellista oikeuskäytäntöä 2000-2007. Prof. Tapio Määttä, Joensuun yliopisto Ympäristöoikeuden ajankohtaispäivä 10.4.
Korkeimman oikeuden vesioikeudellista oikeuskäytäntöä 2000-2007 Prof. Tapio Määttä, Joensuun yliopisto Ympäristöoikeuden ajankohtaispäivä 10.4.2008 KKO ja vesioikeus? Vuosina 2000 2007 yhteensä 80 KKO:n
LisätiedotJulkaistu Helsingissä 31 päivänä joulukuuta /2012 Maa- ja metsätalousministeriön asetus. sekä kiinteistötoimitusmaksun
SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA Julkaistu Helsingissä 31 päivänä joulukuuta 2012 1058/2012 Maa- ja metsätalousministeriön asetus kiinteistötoimitusmaksusta Annettu Helsingissä 20 päivänä joulukuuta 2012 Maa- ja
LisätiedotLUNASTUSTOIMITUS 1. LUNASTUSTOIMITUKSEN KÄYTTÖALA 2. LUNASTUSTOIMITUSMENETTELY 3. LUNASTUSTOIMITUKSESSA RATKAISTAVAT ASIAT 4. HALTUUNOTTOKATSELMUS
LUNASTUSTOIMITUS 1. LUNASTUSTOIMITUKSEN KÄYTTÖALA 2. LUNASTUSTOIMITUSMENETTELY 3. LUNASTUSTOIMITUKSESSA RATKAISTAVAT ASIAT 4. HALTUUNOTTOKATSELMUS 5. KOHTEEN VAHVISTAMINEN 6. KORVAUKSET JA KUSTANNUKSET
LisätiedotOtteen rekisteriyksikön tunnus esitetään alleviivattuna silloin, kun se esiintyy otteella muualla kuin otsikko- ja perustiedoissa.
Kiinteistörekisteriote ja Kiinteistörekisterin tietoja Kiinteistörekisteristä saatavat otteet ovat oikeaksi todistettava "Kiinteistörekisteriote" ja "Kiinteistörekisterin tietoja". Ne eroavat toisistaan
LisätiedotArvo Vitikainen. Halkominen ja yhteisen alueen jako TIEDE + TEKNOLOGIA. Maanmittaustieteiden laitos
Maanmittaustieteiden laitos Halkominen ja yhteisen alueen jako Arvo Vitikainen TIEDE + TEKNOLOGIA OPPIMATERIAALI Aalto-yliopiston julkaisusarjat TIEDE + TEKNOLOGIA 3/2011 Halkominen ja yhteisen alueen
LisätiedotRASITESOPIMUS KML:N MUKAISISTA RASITTEISTA
1 / 3 RASITESOPIMUS KML:N MUKAISISTA RASITTEISTA Rasitesopimus perustuu yhdyskuntalautakunnan päätökseen x.x.2015 x. 1 Osapuolet Kauniaisten kaupunki (0203026-2) Kauniaistentie 10, 02700 Kauniainen (1)
LisätiedotRAKENNUSRASITTEEN PERUSTAMINEN
RAKENNUSRASITTEEN PERUSTAMINEN Rakennusvalvonnan ohjeita nro 45 LAHDEN KAUPUNKI Kaupunkiympäristön palvelualue Rakennusvalvonta 26.3.2019 Rakennusrasitehakemus Rakennusrasitteita koskevat säännökset o
LisätiedotASEMAKAAVOISTA JA ASEMAKAAVAN MUUTOKSISTA PERITTÄVÄT MAKSUT (MRL 59 ) hinta
Voimaantulo 1.1.2014 ASEMAKAAVOISTA JA ASEMAKAAVAN MUUTOKSISTA PERITTÄVÄT MAKSUT (MRL 59 ) hinta I luokka II luokka III luokka IV luokka V luokka Kielteinen Vähäinen muutos (yhtä tonttia koskeva tai muu
LisätiedotSISÄLLYS. N:o 331. Maa- ja metsätalousministeriön asetus. kiinteistötoimitusmaksusta annetun maa- ja metsätalousministeriön asetuksen muuttamisesta
SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA 2003 Julkaistu Helsingissä 2 päivänä toukokuuta 2003 N:o 331 332 SISÄLLYS N:o Sivu 331 Maa- ja metsätalousministeriön asetus kiinteistötoimitusmaksusta annetun maa- ja metsätalousministeriön
Lisätiedot758/1989 Dokumentin versiot Viitetiedot På svenska Annettu Helsingissä 18 päivänä elokuuta 1989 Yhteisaluelaki Eduskunnan päätöksen mukaisesti
758/1989 Dokumentin versiot Viitetiedot På svenska Annettu Helsingissä 18 päivänä elokuuta 1989 Yhteisaluelaki Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään: Yleisiä säännöksiä 1 Kiinteistöjen yhteisen alueen
LisätiedotKiinteistöjärjestelmään kuuluvat osana myös sen ylläpito eli ne oikeustoimet, viranomaispäätökset, joilla siihen tehdään muutoksia.
Arvo Vitikainen 2016 KIINTEISTÖTOIMITUSTYYPIT Kiinteistöjärjestelmään kuuluvat osana myös sen ylläpito eli ne oikeustoimet, kiinteistötoimitukset ja muut viranomaispäätökset, joilla siihen tehdään muutoksia.
LisätiedotMaankäyttö- ja rakennuslaki /132
Maankäyttö- ja rakennuslaki 5.2.1999/132 Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään: 43 Rakentamis ja toimenpiderajoitukset Lupaa rakennuksen rakentamiseen ei saa myöntää siten, että vaikeutetaan yleiskaavan
LisätiedotMaanmittaustoimitukset sukupolvenvaihdoksessa ja yhteismetsän perustamisessa
Maanmittaustoimitukset sukupolvenvaihdoksessa ja yhteismetsän perustamisessa Polvelta Toiselle -messut Mikkeli 25.3.2017 Pirjo Alkiomaa Esityksen sisältö Yleistä Maanmittauslaitoksesta Maanmittaustoimitukset
LisätiedotSIUNTION KUNTA VIHDIN KUNTA Kh / /2017. Vihdin kunta, y-tunnus PL 13, Nummela 39/149 osin
MÄÄRÄALAN MÄÄRÄOSIEN LUOVUTUSKIRJA SIUNTION KUNTA VIHDIN KUNTA Kh 22.5.2017 60/10.00.01/2017 LUOVUTTAJAT Siuntion kunta, y-tunnus 0131156-4 Puistopolku 1, 02580 Siuntio 1/149 osin Vihdin kunta, y-tunnus
LisätiedotAsialista/ Pöytäkirjanote. Osallistujat Lausunto luonnoksesta esitykseksi yksityistielaiksi... 2
Asialista/ Nro 1/2017 Kokousaika Kokouspaikka klo 15:00 Terästalo, Peräseinäjoki, Kunnanhallituksen kokoushuone KÄSITELTÄVÄT ASIAT Osallistujat... 1 3 Lausunto luonnoksesta esitykseksi yksityistielaiksi...
LisätiedotKiinteistö sijaitsee Poitin alueella noin 3 km:n päässä Mäntyharjun keskustasta. Ympärillä on liike-, tuotanto- ja varastotiloja.
Savoset Osoite Poitinkuja 2, 52700 MÄNTYHARJU Kiinteistö Määräala kiinteistöstä Mäkelä 507-426-1-576 Pinta-ala noin 4 260 m 2 Sijainti Kiinteistö sijaitsee Poitin alueella noin 3 km:n päässä Mäntyharjun
LisätiedotKittilän Kunta (y-tunnus 0191406-6), Valtatie 15, 99100 Kittilä. Jäljempänä tässä sopimuksessa Kunta
1 MAANKÄYTTÖSOPIMUS 1. Johdanto Kunta ja Maanomistajat sopivat asemakaavoitusta koskevasta kaavoitus- ja toteuttamiskustannusten jakamisesta maankäyttö- ja rakennuslain 91 b :n mukaisesti seuraavaa: 2.
LisätiedotLAINHUUTOTODISTUS 18.3.2014 Sivu 1 (1) Rekisteriyksikkö 630-405-15-11 KONNUNSUO
LAINHUUTOTODISTUS 18.3.2014 Sivu 1 (1) Rekisteriyksikkö 630-405-15-11 KONNUNSUO Perustiedot Kiinteistötunnus: 630-405-15-11 Nimi: KONNUNSUO Rekisteriyksikkölaji: Tila Kunta: Pyhäntä (630) Arkistoviite:
LisätiedotMYYDÄÄN ULOSMITATTU LOHKOTTAVA METSÄPALSTA (n. 7,6 ha) KÖYLIÖSSÄ
SATAKUNNAN ULOSOTTOVIRASTO PL 44, Valtakatu 12 C 28100 PORI Puhelin 029 56 26600, Telekopio 029 56 26633 08.12.2015 Sähköposti satakunta.uo@oikeus.fi MYYDÄÄN ULOSMITATTU LOHKOTTAVA METSÄPALSTA (n. 7,6
LisätiedotPaikka: Euran osuuspankin Kiukaisten konttorin kokoushuone Eurakoskentie 38, 27400 Kiukainen.
Toimitusnumero 2007-228546 1(5) Uusjako Kohde: Aika: 7.8.2014 kello 10.00 Alhonkulma-Laihian tilusjärjestelyn toimitusalue Paikka: Euran osuuspankin Kiukaisten konttorin kokoushuone Eurakoskentie 38, 27400
LisätiedotAutopaikkatontin määräalan vuokraaminen pitkäaikaisesti As. Oy. Kumianpää 1:lle (Laajasalo, tontti 49056/14) Kumianpää 4. Muut sopimusehdot 2-12
Autopaikkatontin määräalan vuokraaminen pitkäaikaisesti As. Oy. Kumianpää 1:lle (Laajasalo, tontti 49056/14) Kumianpää 4 Muut sopimusehdot 2-12 2 Vuokranantajan ja vuokralaisen (As. Oy. Kumianpää 1:) välillä
LisätiedotVoimalinjalunastus. Lunastusharjoitus. syksy 2015 Markku Vuorinen
Voimalinjalunastus Lunastusharjoitus syksy 2015 Markku Vuorinen 1 Voimalinjalunastus tulee yleensä ajankohtaiseksi, mikäli rakennetaan uusi, laajennetaan entistä taikka uusitaan vanhaa voimalinjaa. Esityksen
LisätiedotMuut rakennukset: rakennusluvatrakennustakohti 170,00. Tuulivoimala: Rakennuslupatuulivoimalayksikköäkohti 660,00
LIPERINKUNNANRAKENNUSLUPAMAKSUTAKSA1.1.2018ALKAEN Elinympäristölautakunnan03.10.2017hyväksymä 1 YLEISTÄ Maankäytö-jarakennuslain145 :nmukaanluvanhakijataitoimenpiteensuoritajaon velvolinensuoritamaanviranomaistehtävistäkunnalemaksun,jonkaperusteetmäärätään
LisätiedotHalkomistoimitus uudistumassa
Tekninen ohjelma esitelminen on dokumentoitu kongressijulkaisuun (Proceedings), joka jaettiin osallistujille. Halukkaat voivat tutustua sisältöön mm. TKK:n ja MML:n kirjastoissa ja jatkossa myös FIG:n
LisätiedotHE 147/2017 vp YKSITYISTIELAIKSI JA ERÄIKSI SIIHEN LIITTYVIKSI LAEIKSI
Veli-Pekka Viljanen HE 147/2017 vp YKSITYISTIELAIKSI JA ERÄIKSI SIIHEN LIITTYVIKSI LAEIKSI HE 11/2018 vp YKSITYISTIELAIKSI JA ERÄIKSI SIIHEN LIITTYVIKSI LAEIKSI ANNETUN HALLITUKSEN ESITYKSEN (HE 147/2017
LisätiedotYksityistielain muutokset kunnan tehtäviin v. 2019
Yksityistielain muutokset kunnan tehtäviin v. 2019 Laki https://www.finlex.fi/fi/laki/alkup/2018/20180560 LVM Yksityistielain voimaantulon infotilaisuus 9.10.2018 https://www.youtube.com/watch?v=xuqcpwwuors
LisätiedotVuokrakohde vuokrataan vuokralaiselle antennimaston ja siihen liittyvän laitetilan/tilojen sijoittamiseksi ja käyttämiseksi kiinteistöllä.
MAANVUOKRASOPIMUS 1. Vuokranantaja Suonenjoen kaupunki PL 13 Y-tunnus: 0208061-4 77601 Suonenjoki 2. Vuokralainen Elisa Oyj PL 40 Y-tunnus 0116510-6 00061 ELISA 3. Vuokrakohde Sopimuksen liitteenä (liite
Lisätiedot