Kuntien puunmyyntitulojen verotuksen, tieja ojapoistojen sekä metsävähennyksen huomioonottaminen tai ottamatta jättäminen yhteismetsäosuuden arvossa

Transkriptio

1 Kuntien puunmyyntitulojen verotuksen, tieja ojapoistojen sekä metsävähennyksen huomioonottaminen tai ottamatta jättäminen yhteismetsäosuuden arvossa Haukiputaan ulkometsän tilusjärjestelyntoimituksen toimituskokous Esa Ärölä Maanmittauslaitos / Kehittämiskeskus

2 Lähtökohtia Oikeudenmukaisuus Osuuksien jaon tulisi olla, että sekä perustamisen yhteydessä että liittymisten jälkeen oikeudenmukainen sekä yhteismetsän vanhoille että uusille osakkaille. Avoimuus Osakaskunnan tulisi sopia ja kirjata arvonmäärityksen periaatteet, jolla yhteismetsäosuuden arvo lasketaan ja päätetään. Yhteismetsän perustamissopimukseen ja ohjesääntöön tulisi kirjata laskemisperusteet yhteismetsäosuuksien määrittämiseksi ja arvon määrittämisperiaatteet Osakaskunnan on hyvä päättää ja kirjata näkyviin arvonmäärityksen periaatteet liittämisissä.

3 Verotukseen liittyvät kysymykset Tuloverotuksessa kuntaa ja kuntayhtymää pidetään osittain verovapaana yhteisönä (TVL 21 ). Kunta ei ole verovelvollinen omalla alueellaan harjoittamansa elinkeinotoiminnan tuottamasta tulosta eikä omalla alueellaan sijaitsevan kiinteistön tuottamasta tulosta. Kiinteistön tuottamana tulona pidetään myös metsätalouden pääomatuloa. Puun myyntitulojen vaikutus 19 % kun siirrytään bruttoarvosta nettoarvoon (esim. Hirvonen, M Metsätilan summa-arvo ja metsätaloudellinen tuottoarvo laserkeilausinventoinnin pohjalta).

4 Metsävähennys 1/5 Tuloverolain 55 :n mukainen metsävähennysoikeus siirtyy yhteismetsän osakaskunnalle, jos kiinteistöillä, joista yhteismetsä on perustettu, on ollut oikeus metsävähennykseen. Yhteismetsälle siirtyvän metsävähennysoikeuden suuruus on käytetyllä metsävähennyksellä pienennetty metsävähennyspohja. Jos osakkaalle jää omaan omistukseen osa metsävähennyskelpoista metsää, siirtyy käyttämättä jääneestä metsävähennysoikeudesta yhteismetsälle osa: joka vastaa sen suhteellista osuutta luovutuksen kohteena olevan metsän käyvästä arvosta tai käytettävissä olevan metsävähennyksen määrä jaettuna tilojen kesken niiden hankintamenojen suhteessa.

5 Metsävähennys 2/5 Metsävähennykseen oikeuttavan tulon pitää kertyä siihen oikeutetusta metsästä eli siltä alueelta yhteismetsää, johon metsävähennysoikeus kohdistuu. Metsävähennykseen oikeuttavan tulon erottaminen puukauppatuloista on vaikeaa, sillä kaikki yhteismetsän alueeseen samassa kunnassa liitetyt kiinteistöt saavat saman kiinteistötunnuksen ja leimikot eivät välttämättä noudata vanhaa kuvionrajausta. Seurantaa voi yrittää helpottaa esimerkiksi merkitsemällä metsäsuunnitelmaan metsävähennyskelpoiset kuviot.

6 Metsävähennys 3/5 Esimerkki: Metsänomistaja Kalle Tihveräinen on ostanut tilan Metsävähennyspohja 0,6 * = Käytetty metsävähennyspohja > käyttämätöntä metsävähennyspohjaa Lasketaan hakkuusuunnite 30 vuodeksi eteenpäin, jotta saadaan selville kuvioiden hakkuiden ajankohdat ja niitä vastaavat puunmyyntitulot. Sitten lasketaan puunmyyntituloja vastaavat metsävähennyksien määrät hakkuuajankohtina (max. 60 % metsäväh. oikeuttavasta metsästä saatavan metsätal. pääomatulon määrästä).

7 Metsävähennys 4/5 Laskemassa korkona käytetään tuottoarvolaskelmien reaalikorkoja, jota soveltamalla keskiarvoiset hehtaarikohtaiset tuottoarvot ja kauppahintatilastoista johdetut markkina-arvot ovat samalla tasolla. Metsävähennyksen tuoma hyöty yhteismetsän osakkaille eli ylijäämää nostava vaikutus on 0,28 * metsävähennys pääomatulojen vero-% ollessa 28. Lopuksi lasketaan nykyhetkeen diskontatut metsävähennykset yhteen.

8 Metsävähennys 5/5 Vuosi Metsäväh.pohja, Puunmyyntitulo, Metsävähennys, Vähennyksen nykyarvo, ,6 * 8435 =5061 0,28 * 5061 * (1 / 1,04) 3 = 1259, = (alle 1500 euroa, joten ei oikeutta metsäväh.) (alle 1500 euroa, joten ei oikeutta metsäväh.) , = ,28 * 7499 * (1 / 1,04) 23 = 851,91 0 Yhteensä: ,19

9 Poistot 1/3 Verohallinnossa katsotaan, että poistot ja muut vähennysoikeudet eivät siirry yhteismetsälle lukuun ottamatta tie- ja ojahankkeiden sekä metsätalouden rakennusten menojäännöstä. Ensimmäinen poisto tehdään vuonna, jona hyödyke otetaan käyttöön ja se lasketaan hankintamenosta. Seuraavina vuosina poisto tehdään menojäännöksestä, joka on hyödykkeen jäljellä olevaa arvo, kun alkuperäisestä hankintamenosta on vähennetty aikaisempien vuosien poistot. Näin jatketaan kunnes hankintamenosta on jäljellä enintään 200, joka voidaan poistaa kerralla.

10 Poistot 2/3 Esimerkki: Yhteismetsään liittyvällä tilalla on kunnostettu metsäautotie ja tehty kunnostusojituksia, joista on hankintamenon menojäännöstä jäljellä 611,39. Poistojen tuoma hyöty yhteismetsän osakkaille eli ylijäämää nostava vaikutus on 0,28 * kunakin vuonna poistettu summa yhteismetsien pääomatulon veroprosentin ollessa 28% Metsäteiden rakentamisesta ja metsäojituksista aiheutuneet menot vähennetään enintään 15 % vuotuisina poistoina hankintamenosta. Laskelman korkona on tuottoarvolaskelmien reaalikorot, joita käyttämällä keskiarvoiset hehtaarikohtaiset tuottoarvot ja kauppahintatilastoista johdetut markkina-arvot ovat samalla tasolla.

11 Poistot 3/3 Vuosi Hankintameno/jäännös, Vuotuinen poisto, Poiston nykyarvo, ,39 611,39*0,15 = 91,71 0,28 * 91,71 * (1 / 1,03) 1 = 24, ,39-91,71 = 519,68 77,95 20, ,73 66,26 16, ,47 56,32 14, ,15 47,87 11, ,28 40,69 9, ,59 34,59 7, ,00 196,00 0,28 * 196,00 * (1 / 1,03) 8 = 43,32 Yhteensä 148,79