Yhteismetsän perustaminen

Transkriptio

1 Yhteismetsän perustaminen Tilusjärjestelytoimitukset Aalto yliopisto Esa Ärölä Maanmittauslaitos

2 Yksityismetsänomistus Yli 5 ha:n yksityismetsien metsätilat: Omistusmuoto Osuus yksityismetsien pinta-alasta % Osuus metsätilojen määrästä % Yksin tai puolison kanssa Yhtymä Kuolinpesä Yhteismetsä 4 0,02 Säätiö ym. 0,5 0,09 Esa Ärölä / Maanmittauslaitos

3 Mikä on yhteismetsä? Kiinteistöille yhteisesti kuuluva alue, joka on tarkoitettu käytettäväksi ensi sijassa kestävän metsätalouden harjoittamiseen sen osakkaiden hyväksi. Voidaan käyttää myös muuhun tarkoitukseen kuin metsätalouden harjoittamiseen, jos se on taloudellisesti tai muuten tarkoituksenmukaista. Yksityismaata, jota sen osakkaat hallinnoivat. Yhteismetsiä 386 kpl, noin ha (tilanne ) Lisäys noin ha/v (uudet ja liittämiset olemassa olevaan yhteismetsään) Esa Ärölä / Maanmittauslaitos

4 Yhteismetsien maapinta-alan kehitys Vuosi Yhteismetsien lukumäärä, kpl Yhteismetsien maapinta-ala, ha Yhteismetsien maapinta-alan lisäys, ha Uusia yhteismetsiä, kpl Uusien maapinta-ala, ha Liittämisten maapinta-ala, ha , ,8 1065, , ,0 2980, ,0 1284, ,2 98,2 0 0,0 98, ,1 1056, ,4 281, ,8 1839, ,5 609, ,5 2401, ,0 399, ,2 3183, ,8 203, ,3 5933, ,5 1640, , , ,0 4016, ,1 8216, ,2 2456, , , ,6 2473, , , ,0 3926, , , ,0 2555, , , ,4 7246,1

5 Yhteismetsän periaate Metsälän yhteismetsä RN:o Yhteismetsän osakaskiinteistöt RN:o 2:9 Tilan arvo Haamutila RN:o 2:9 40,8 % yhteismetsän osuuksista Omistaja/t (yhteismetsän osakkaat) RN:o 12:6 RN:o 12:6 Tilan osan arvo RN:o 12:6 24,6 % yhteismetsän osuuksista Omistaja/t (yhteismetsän osakkaat) RN:o 22:45 Tilan arvo Haamutila RN:o 22:45 34,6% yhteismetsän osuuksista Omistaja/t (yhteismetsän osakkaat) Yhteismetsän arvo yhteensä Haamutilalla ei ole maa-aluetta, mutta siihen kuuluu arvoa vastaava osuus yhteismetsään

6 Eri tyyppisiä yhteismetsiä Perinteinen yhteismetsä Perustettu lähinnä asutus- tai uusjakolainsäädön perusteella ennen v (137 kpl) Suvun yhteismetsä Perheen ja suvun yhteismetsä Sijoittajien yhteismetsä Sijoittajat keräävät pääomaa, ostavat metsää ja perustavat yhteismetsän Esa Ärölä / Maanmittauslaitos

7 Esimerkki yhteismetsän muodostamisesta useasta tilasta: Lähtötilanne: Teerilehto 2:47 Väliharju 2:48 Kuikkalehto 2:49 Suontaus 2:67 Peräpalsta 2:62 Lopputulos: Yhteismetsä Osakastilat ja osuudet 1. Teerilehto 2:47 0, Väliharju 2:48 0, Kuikkalehto 2:39 0, Suontaus 2:67 0, Peräpalsta 2:62 0, Yht. 1,000000

8 Esimerkki suvun yhteismetsän muodostamisesta yhdestä tilasta: Lähtötilanne Koivulan tila , 150 ha: Omistajat Maija Omistaja, lainhuuto 1/2 Matti Omistaja, lainhuuto 1/4 Paavo Omistaja, lainhuuto 1/4 Lopputulos Hylsyvaaran yhteismetsä Osakastilat, omistajat ja osuudet Teerilehto 2:47, Maija Omistaja 0, Pyyvaara 2:48, Matti Omistaja 0, Riekkosuo 2:49, Paavo Omistaja 0,

9 Eri tyyppisiä yhteismetsiä Julkisyhteisön maista perustettava yhteismetsä Esim. kunnan, seurakunnan tai metsäyhtiön yhteismetsän ytimenä, johon liittyy yksityisiä metsänomistajia. Tilusjärjestelyn yhteydessä perustettava yhteismetsä Tilusjärjestelyssä mukana olevat voivat halutessaan perustaa yhteismetsän Esim. Pahkakosken yhteismetsä, Pääkallo ja Haukipudas Onkamoselkä Esa Ärölä / Maanmittauslaitos

10 Esimerkki Saresjärven yhteismetsä hehtaaria 19 osakasta 10 palstaa

11 Yhteismetsän vahvuudet Yhteismetsän verokanta (26,5%) on 3,5-7,5 % alempi kuin pääomatulojen verokanta. Tasainen jatkuva tuotto. Suuruuden ekonomia toimii Parempi hinta myyntipuulle ja ostaja löytyy varmemmin. Töissä ja tarvikehankinnoissa pienemmät yksikkökustannukset. Perustaminen ja liittyminen erittäin edullista. Omistamisen vaivattomuus. Yhteismetsän tarjoamat virkistyskäyttömahdollisuudet. Toimiva ja demokraattinen hallintomalli. Yhteismetsäosuuksien perinnönjako ja myynti helppoa. Esa Ärölä / Maanmittauslaitos

12 Yhteismetsän heikkoudet Yleensä ei saatavissa hetkellisesti suurta tuloa. Hallintokustannukset ja hallintomallin haasteellisuus. Omistusluonteen muuttuminen osakkaalla ei enää erityistä oikeutta omaan metsään. Osakkaan omatoimisen metsätyön, hankintahakkuun ja kotitarvepuun oton rajoitukset. Esa Ärölä / Maanmittauslaitos

13 Yhteismetsän verotus Verotetaan yhteisetuutena. Yhteismetsä on erillinen verovelvollinen eli ylijäämän jako-osuudet ovat osakkaille verotonta tuloa. Normaali pääomatuloverotus 26,5 %:n verokannalla (2017). Metsävähennys ja menovaraus käytössä. Kuukausittaiset alv-tilitykset (suuret yhteismetsät). Yhteismetsää perustettaessa tai liitettäessä tila johonkin yhteismetsään yhteismetsäosuuksia vastaan ei tule luovutusvoitto- tai varainsiirtoverovelvollisuutta. Yhteismetsäosuuksien luovutuksia verotetaan kuten muunkin kiinteän omaisuuden luovutuksia. Esa Ärölä / Maanmittauslaitos

14 Yhteismetsäosuuksien suuruuden määrittäminen 1/2 Osuuksien määrittämisessä kenenkään oikeutta ei saa loukata eikä kiinteistön omistajan varallisuusasema saa heiketä yhteismetsän perustamisessa. Osakkaat voivat sopia suoraan käytettävät osuusluvut. Kokonaisarvoperiaate: Esa Ärölä / Maanmittauslaitos Kiinteistön kokonaisarvo määräytyy pinta-alan, maapohjan laadun, puuston ja erityisarvojen (sora-arvo, ranta-arvo ym.) summana. Vastaa alueen käypää myyntihintaa. Kunkin osakaskiinteistön yhteismetsäosuuden suuruus määräytyy sen yhteismetsään luovuttamien tilusten kokonaisarvon perusteella. Jos muodostettavaan yhteismetsään liittyvillä kiinteistöillä on vain metsää, voidaan määrittää pelkästään metsätaloudellisia arvoja. Metsän arvon määrittämismenetelmänä voidaan käyttää suoraan tuottoarvomenetelmää (tai summa-arvomenetelmää).

15 Yhteismetsäosuuksien suuruuden määrittäminen 2/2 Jyvitysarvoperiaate (ei suositeltava): Tiluksille määritetään kuvioittain jyväluku kestävän tuottokyvyn perusteella siten, että jyvälukuun sisältyy tiluksen metsätyyppiä vastaava keskimääräinen puusto paikkakunnalla Kunkin kiinteistön yhteismetsäosuus määritetään sen luovuttamien tilusten yhteenlasketun jyvitysarvon perusteella Rahakorvaus, jos tiluksilla oleva todellinen puusto eroaa arvoltaan tilusten tuottoarvoon sisältyvästä tuottopuustosta, tai jos tiluksilla erityisarvoja (sora-arvo, rantojen rakennusarvo ym.) Menetelmä on kallis ja monimutkainen ja sisältää paljon subjektiivisuutta. Esa Ärölä / Maanmittauslaitos

16 Yhteismetsän hallintomalli Keskeiset säädökset ja asiakirjat: Yhteismetsälaki 109/2003 (muut. 1497/2007, 1420/2011) Kiinteistönmuodostamislaki 554/1995 Ohjesääntö Metsäsuunnitelma Ylintä päätösvaltaa käyttää osakaskunnan kokous. Hoitokunta tai toimitsija vastaa käytännön toiminnasta. Suurilla yhteismetsillä omia metsäammattilaisia. Ohjesäännössä linjataan toiminnan periaatteet. Osakaskunnan kokous valitsee tilintarkastajan (jos liikevaihto alle /v, ei tarvita tilintarkastajaa). Hallintomalli samantyyppinen kuin esim. taloyhtiöissä. Esa Ärölä / Maanmittauslaitos

17 Yhteismetsän perustamisen vaiheet 1/2 Idea Ajatus yhteismetsän perustamisesta syntyy Ajatuksen kypsyttely ja neuvojen ja kokemusten kuuleminen (Metsäkeskus, Maanmittauslaitos ja muut yhteismetsät) Neuvottelu Neuvottelut maanomistajien kesken Perustamissopimuksen laatiminen Ohjesäännön valmistelu Toteutus Yhteismetsän muodostamistoimitus

18 Yhteismetsän perustamisen vaiheet 2/2 Käynnistyminen Osakaskunnan ensimmäinen kokous / Metsäkeskus Ohjesäännön vahvistaminen ja ilmoitus yhteismetsärekisteriin Toiminnan käynnistäminen

19 Yhteismetsän perustamissopimuksen sisältö 1. Yhteismetsän nimi ja kotipaikka 2. Perustajien henkilötiedot 3. Tiedot yhteismetsäksi perustettavista alueista ja niiden pinta-alat 4. Luettelo yhteismetsän osakaskiinteistöistä ja niiden pinta-alat. Osakaskiinteistöjen osuusluvut tai peruste niiden määrittämisestä 5. Yhteismetsän muodostamiseen liittyvät korvaukset tai korvausten laskentaperusteet 6. Ehdotus ohjesäännöksi 7. Päiväys ja allekirjoitukset

20 Yhteismetsän muodostamistoimitus Yhteismetsän perustamisesta kannattaa keskustella tulevan/nimetyn toimitusinsinöörin kanssa mahdollisimman aikaisessa vaiheessa Toimenpidettä haetaan Maanmittauslaitokselta Hakemuksen allekirjoittaa ainakin yksi maanomistajista Hakemukseen liitetään perustamissopimus Toimituksessa pidetään 1-2 kokousta Muodostaminen tehdään valtion varoin. Rajankäynnistä ja tieoikeuksien perustamisesta voi joutua maksamaan. Voi käynnistyä myös tilan jakamistoimituksen (halkominen / lohkominen) yhteydessä

21 Yhteismetsän muodostamistoimitus Tärkeimmät vaiheet: 1. Ratkaistaan, voiko yhteismetsän perustaa 2. Päätetään, mistä alueista (kokonaiset kiinteistöt ja määräalat) yhteismetsä muodostetaan 3. Päätetään, mitkä ovat yhteismetsän osakaskiinteistöt 4. Vahvistetaan yhteismetsäosuuksien määritysperuste 5. Tehdään tarvittavat arvioinnit 6. Vahvistetaan osakaskiinteistöjen osuudet ja osuuksien kokonaismäärä 7. Käsitellään muut tarpeelliset asiat kuten tieoikeudet

22 Tilan /alueen liittäminen jo olemassa olevaan yhteismetsään Tilusten luovuttaja saa luovuttamiaan tiluksia (eli tiluksien arvoa) vastaavan osuuden yhteismetsään Edellyttää luovuttajan ja yhteismetsän sopimusta, jossa sovittu myös yhteismetsäosuuksien suuruus tai ainakin laskentaperuste Sopimus ei saa loukata kenenkään oikeutta Liittäminen tehdään maanmittaustoimituksessa, johon sovelletaan samoja säännöksiä, mitkä edellä yhteismetsän perustamisen yhteydessä on kerrottu Liittäminen tehdään valtion varoilla. Lopputuloksena kiinteistö tai alue on osa yhteismetsää ja luovuttaja saa osuuden yhteismetsään

23 Yhteismetsään liittyminen yhteismetsäosuuksia vastaan Yhteismetsän edustajan ja mahdollisen liittyjän neuvottelu Arvio yhteismetsän arvosta Yhteismetsäosuuden koon ja osakkaan aseman arviointi Arvio liitettävän alueen arvosta Sopimus liittämisestä ja osuuden koosta tai sen määrittämisperusteista Liittämistoimituksen hakeminen maanmittaustoimistosta Esa Ärölä / Maanmittauslaitos Toimituskokous - tarvittaessa lohkominen - uuden osakasluettelon vahvistaminen (toimitusinsinööri ja asianosaisina yhteismetsän edustaja ja liittyjä)

24 Kirjallisuutta:

25