Halkominen on jakotoimitus, jolla puretaan tilan yhteisomistus. Yhteisomistus on voinut syntyä esim. perikunnalle.

Transkriptio

1 /av Halkominen on jakotoimitus, jolla puretaan tilan yhteisomistus. Yhteisomistus on voinut syntyä esim. perikunnalle. KML 49.1 Jakoperusteena halkomisessa on osakkaan omistama osuus [esim 1/3 tilasta]. Jos halkominen suoritetaan tilan omistajan lukuun, jakoperusteena ovat hänen määräämänsä osuusluvut. r Tila jaetaan osakkaiden kesken lainhuudoista ilmenevien osuuksien suhteessa. r Halkomista voi hakea Maanmittauslaitokselta kuka tahansa osakkaista, jolla on lainhuuto tilan määräosaan. r Halkomalla voidaan myös jakaa yhden omistajan tila useaksi tilaksi. 1

2 Maanmittauslaitoksen tuotantoprosessit: Asiakkaat Prosessit ja rakenteet Kesk ushalli nto Hallinto - palvelukeskus Talous ja resurssit Atkkesku s Johtamisprosessi Myyn tipalvel ut Uudistuminen ja työkyky Ilmak uvakesku s Kehit tämiskesku s PERUSTOIMITUSPROSESSI - PETO ARVIOINTIPROSESSI - ARTO TILUSJÄRJESTELYPROSESSI - TJ Vaikuttavuus Maanmittaustoimisto t SÄÄDÖSPERUSTEISTEN REKISTERIEN YLLÄPITO - RETI MAASTO- JA RAJATIETOPROSESSI - MARA Asiakkaat Kiinteistötoimitukset: PETO: lohkominen yksityistietoimitus rajankäynti muut PETO -toimitukset ARTO: kiinteistönmääritys maantietoimitus halkominen Lunastustoimitus muut ARTO -toimitukset Hallinto TIETOPALVELUTPROSESSI - TITI KIRJAAMISPROSESSI - KIR Tukiprosessit Kehittäminen Myynti ja markkinointi TILUSJÄRJESTELY: uusjako hankeuusjako alueellinen tietoimitus yhteismetsän perustaminen muut TJ -toimitukset HALKOMISEN HISTORIAA: Maskun kunnan Kurittulan kylän sarkajako v

3 Tilushalkominen ja jyvityshalkominen: r Aluksi osakkaat tai heidän valitsemansa jakomiehet suorittivat halkomisen. r Vuoden 1725 MaanmA mukaan maanmittarit suorittivat pyydettäessä jakotoimituksia, joita olivat sarkajaot, sarkajaon täydennykset, tasoitusjaot ja halkomiset. Pohjanmaan jakotapa* ) vs. Muun Suomen jakotapa *) Muun muassa uusia palstoja ei pyykitetty maastoon ja jakoa ei vahvistettu kihlakunnanoikeudessa. r Halkomisen nimi tullee siitä, että sarkajakoinen sarka voitiin halkoa pituussuunnassa osakasten kesken. Tämä tilushalkominen ilman jyvitystä ja virallista maanmittaustoimitusta säilyi Pohjanmaan sovintojakoalueilla isojaossa saatujen palstojen sovintojaoissa. Sovintojaossa maanomistajat itse (kylän jakomiehet) jakoivat yhteisomistuksen tuleen tilan ilman maanmittarin apua. Omistusoikeuden osoitti manttaaliosuuteen saatu lainhuuto (esim manttaalia talonumerosta 2) tai murtolukulainhuuto 1/24 osa tilasta RN:o 2:2. 3

4 r Jyvitys kehittyi vähitellen ja varovasti maanmittareiden suorittamissa jakotoimituksissa verollepanomenetelmien pohjalta luvulla. r V annettiin täsmälliset ohjeet jyvityksestä r Vuoden 1848 MO:ssa halkomisesta tuli lakisääteinen jyvityshalkominen Jyvitys on tilusten suhteellista arviointia. Yleensä jyvityksessä otetaan huomioon maapohjan tai vesialueen arvo ilman siihen liittyviä ainesosia. Poikkeuksena metsätalouteen käytettävän metsän osalta jyvityksessä otetaan huomioon metsätyyppiä vastaava keskimääräinen puusto paikkakunnalla. Jyvitys voidaan esittää suhdelukuna tai raha-arvona. Tiluksen jyväluku ilmoitetaan kokonaislukuna pintaalayksikköä kohti. Tiluksen jyvitysarvo on jyväluku kerrottuna pinta-alalla. Vuoden 1775 isojakoasetuksessa ja kuninkaan kirjeessä vuodelta 1781 säädettiin, että eri tiluslajit eli pellot, niityt, viljelyskelpoinen maa ja metsämaa oli jyvitettävä erikseen. Kunkin tiluslajin parhaalle kuviolle oli annettava arvo 6 ja muille alempia arvoja aina sen mukaan kuin ne olivat huonompia parhaaseen tiluskuvioon verrattuna. Koska kukin tiluslaji jyvitettiin erikseen, jyvitys ei antanut perustetta tiluslajien vertaamiseen toisiinsa. Siksi jaossa oli koetettava antaa kullekin osakkaalle hänen osuutensa mukainen määrä kutakin eri tiluslajia. Vasta vuoden 1848 MO:ssa otettiin jyvityksessä käyttöön sarjajyvitys eli yhtenäinen kaikki tiluslajit käsittävä jyvälukuasteikko (asteikolla 10,0-0,1), joka teki mahdolliseksi myös eri tiluslajien vertaamisen ja vaihtamisen keskenään. 4

5 Kiinteistönmuodostamislain 50 :n mukaan halkominen voidaan suorittaa joko: r JYVITYSHALKOMISENA (tilushalkomisena) tai r KOKONAISARVOHALKOMISENA.. HALKOMISEN VAIHEET Valmisteluvaiheessa toimituksen vireilletuloon liittyvät asiat toimituksen edellytyksistä päättäminen ja halkomismenetelmästä päättäminen. Inventointi- ja suunnitteluvaiheessa jakoperusteen määrääminen, toimituskartan laatiminen, tilusten jyvitys (jyvityshalkominen) tai kokonaisarviointi (kokonaisarvohalkominen), osittelu jakosuunnitelman laatiminen, tilojen muodostaminen ja tilikorvausten määrääminen (jyvityshalkominen). Toteuttamisvaiheessa jakorajojen käynti ja tilusten haltuunotto sekä toimituksen rekisteröinti 5

6 Halkomismenetelmästä päättäminen q Laissa jyvityshalkominen asetetaan ensisijaiseksi halkomistavaksi (katso KKO:2007:22, ratkaisun perustelut). q Halkominen suoritetaan (KML 50 :n 2) kokonaisarvohalkomisena, jos kaikki osakkaat siitä sopivat tai jos kokonaisarvohalkominen on tarpeen tarkoituksenmukaisen halkomistuloksen aikaansaamiseksi. q Jos asianosaiset eivät sovi kokonaisarvohalkomisen käyttämisestä halkomismenetelmänä, sitä on käytettävä, mikäli jyvityshalkomisella ei päästä tarkoituksenmukaiseen lopputulokseen. Saapuvilla olevat osakkaat voivat sopia jyvityshalkomisen suorittamisesta ja kaikki osakkaat voivat sopia kokonaisarvohalkomisesta. Jos osakkaat eivät pääse sopimukseen halkomistavasta, toimitusmiesten on tehtävä siitä päätös. Jyvityshalkomisessa (tilushalkomisessa) tilan maapohja jyvitetään eli eri tiluskuvioiden väliset suhteelliset arvot toisiinsa nähden määritetään. Maapohja jaetaan tämän jälkeen jyvityksen perusteella siten, että osakkaiden saamien tilusten maapohjan arvot vastaavat osakkaiden osuuksia. 6

7 JYVITYSHALKOMINEN Muu tilaan kuuluva omaisuus kuten puusto ja rakennukset, jakaantuvat jyvityshalkomisessa sen mukaan miten ne tiluksilla sijaitsevat. jatkuu Tämä muu tilaan kuuluva omaisuus arvioidaan rahassa, jolloin voidaan verrata jaossa saatua omaisuutta osakkaan omistusosuuteen. Jos jako ei mene tasan, joudutaan suorittamaan korvauksia osakkaiden kesken. Esim: r Puustokorvaukset r Rakennuskorvaukset r Erikoisarvot (rakennuspaikat, aineisottoalueet, etc) 1) TILUSTEN KUVIOINTI Jyvitystä varten erilaiset tilukset erotellaan (luokitetaan) toimituksen tarkoituksen vaatimalla tavalla tiluskuvioihin (arvoerokuvioihin) 2) TILUSTEN JYVITYS kullekin tiluskuviolle määritellään jyväluku, joka osoittaa tiluksen arvon verrattuna toisten tilusten arvoihin (KML 195 ). 7

8 Jyväluku määrätään tiluksen: p kauppa-arvon, p tuottoarvon tai p kestävän tuottokyvyn perusteella. Jyväluvun määrittämisessä otetaan huomioon tiluksen käyttötarkoitus, käyttömahdollisuudet, laatu, sijainti sekä mahdollisesti muut sen arvoon vaikuttavat tekijät. Eri perusteiden mukaan jyvitetyt tilukset verrataan keskenään kauppa-arvon tai tuottoarvon mukaan eli saatetaan samaan sarjaan. Tiluskuviointia (arvoerokuviointia) toimituskartalla (numerot 1-11 ovat kuvionumeroita ja numerot ovat puuston arvokohteiden numeroita). 8

9 Kokonaisarvohalkominen (KML 50.2 ) Halkominen voidaan toimittaa myös siten, että kullekin osakkaalle muodostettavaan tilaan tulevien r tiluksien, r puuston, r rakennusten, r kiinteiden laitteiden ja rakennelmien, r yhteisalueosuuksien ja erityisten etuuksien yhteinen arvo vastaa osakkaalle jakoperusteen mukaan kuuluvaa osuutta koko halottavan tilan vastaavasta arvosta. 9

10 Kokonaisarvohalkomisessa arvioidaan muodostettavien tilojen rahalliset kokonaisarvot. Arvioon sisältyvät maapohja ja muu omaisuus. Jokainen osakas saa arvoltaan osuuttaan vastaavan tilan. Osakas voi ottaa koko osuutensa esim. metsänä, rantapalstana tai maatilana. Kokonaisarvohalkominen soveltuu esim. niihin tilanteisiin, joissa tilalle jää yksi jatkamaan maataloutta ja muut tarvitsevat lomanviettopaikan. Halkomistavasta päätetään toimituksen alussa Osakkaiden odotukset jaon lopputuloksesta ja halottava tila vaikuttavat halkomistavan valintaan. Kokonaisarvohalkominen on (uusi) menetelmä, joka vähentää osakkaiden välisiä tilikorvauksia. Menetelmän hyviä puolia ovat joustavuus ja osakkaiden mahdollisuus osallistua jaon suunnitteluun. Hyvään lopputulokseen tarvitaan usein osakkaiden kesken tehtäviä sopuratkaisuja. 10

11 JAKOPERUSTEESTA [osittelusta] POIKKEAMINEN +30% / -10% jos välttämätöntä: +/- 30% KML 51 Halkomisessa voidaan poiketa muodostettavalle tilalle jakoperusteen mukaan tulevasta tilusmäärästä tai omaisuuden kokonaisarvosta, jos kaikki osakkaat sopivat siitä ja se on tarkoituksenmukaisten kiinteistöjen muodostamiseksi tarpeen. Jakoperusteesta voidaan poiketa ilman osakkaiden suostumusta: 1) jos se on tärkeää tarkoituksenmukaisten tilojen muodostamiseksi; 2) jollei siitä aiheudu kenellekään osakkaalle huomattavaa haittaa; ja 3) jollei minkään muodostettavan tilan tilusmäärä tai tilaan tulevan omaisuuden kokonaisarvo ole enempää kuin 30 prosenttia yli tai enempää kuin 10 prosenttia alle sen, mikä sille jakoperusteen mukaan kuuluisi. Jakoperusteesta saadaan poiketa osakkaiden suostumuksetta kuitenkin enintään 30 prosenttia alle jakoperusteen, jollei jakoperusteesta poikkeaminen aiheuta kenellekään osakkaalle huomattavaa haittaa ja poikkeaminen on tarkoituksenmukaisen halkomistuloksen saamiseksi välttämätöntä. Jos halottavaan tilaan kuuluva omaisuus ei jakaudu muodostettavien tilojen kesken jakoperusteen mukaan, maksetaan erotuksesta korvaus. JAKOSUUNNITEMAN LAATIMINEN Tilukset on jaettava niin, etteivät korvaukset osittelusta poikkeamisesta tai muistakaan syistä tule kohtuuttoman suuriksi (KML 52.2 ). Kaavoitukselliset osittamisrajoitukset ja muut vaatimukset (KML :t) on otettava jakosuunnitelmaa laadittaessa huomioon (KML 53 ). q Peltotuotantolohkojen jakamista on vältettävä. q Salaojitettujen tai salaojitettavien peltojen ojastot pyritään säilyttämään mahdollisimman ehjinä kokonaisuuksina. Jos niitä joudutaan jakamaan, raja sijoitetaan ojastojen yhtymäkohtiin tai, jos tämä ei ole mahdollista, suurimman kaltevuuden suuntaan. q Jos pelto jää avo-ojitetuksi, raja pyritään sijoittamaan lohkon pituussuunnassa kulkevaan ojaan. q Teiden kohdalla rajat pyritään sijoittamaan tiealueen reunoihin q Valtaojien kohdalla rajat pyritään sijoittamaan ojan keskiviivalle. 11

12 q Metsäalueilla rajat pyritään sijoittamaan leimikoita pysyväisluonteisesti erotteleviin maastokohtiin ottaen huomioon metsätiet, valtaojat ja puuston juontosuunnat. q Kuivilla metsätalousmailla rajat sovitetaan lähinnä maaston korkeus- ja kaltevuussuhteiden mukaan ja huolehditaan kunkin palstan rajoittumisesta tiehen. q Yleensä on edullista määrätä ensin rajojen kulku vedenjakajaharjanteilla ja sitten jakoperusteen mukaan sivurajojen paikat. Yhteiset alueet halkomisessa Kiinteistötoimituksessa on aina todettava, mihin yhteisiin alueisiin tai yhteisiin erityisiin etuuksiin muodostetuilla kiinteistöillä on osuutta ja mikä on kullekin kiinteistölle kuuluvan osuuden suuruus (152.1 ). Tämä koskee yhteismetsäosuuttakin (KML 153 ). Halottavaan kiinteistöön kuuluva osuus yhteiseen maa-alueeseen tai yhteiseen erityiseen etuuteen taikka sille yksityisesti kuuluva erityinen etuus annetaan yhdelle halkomisessa muodostetuista kiinteistöistä, jollei osuuden tai etuuden jakaminen usean halkomisessa muodostetun kiinteistön kesken ole kiinteistöjen käytön kannalta tarkoituksenmukaista taikka jolleivät asianosaiset jakamisesta sovi (KML ). Halkomisessa yhteismetsäosuutta ei saa jakaa niin, että minkään yhteismetsäosuutta saavan kiinteistön osuus alittaa kyseisen yhteismetsän ohjesäännössä mahdollisesti määrätyn pienimmän sallitun osaluvun (TMK 4.5). Halottavan kiinteistön osuus yhteiseen vesialueeseen jaetaan muodostettavien kiinteistöjen kesken toimituksessa noudatetun jakoperusteen mukaan, jolleivät asianosaiset toisin sovi (KML ). Kiinteistön vesialue erotetaan halkomisessa muodostettavien kiinteistöjen yhteiseksi, jollei sen jakamiseen ole erityistä syytä (KML 155 ). 12

13 Halkomisessa saadaan asianosaisten sopimuksesta yhden tai useamman kiinteistön yksityisiä tiluksia käsittävä alue muodostaa kiinteistöjen yhteiseksi alueeksi, jos se on näille kiinteistöille tarpeellinen. Yhteistä aluetta ei kuitenkaan saa muodostaa yhteismetsää, tietä eikä valtaojaa tai muuta veden johtamista varten. (KML ) Halkomisessa voidaan, jos se on tarpeen tarkoituksenmukaisen jakotuloksen saavuttamiseksi eikä siitä aiheudu kenellekään osakkaalle huomattavaa haittaa, ilman asianosaisten sopimusta erottaa yhteiseksi (KML 156 ): 1) autojen pitämistä, venevalkamaa tai laituria varten tarpeellinen alue; 2) veden ottamista tai patoamista varten tarpeellinen alue; 3) kiven, soran, hiekan, saven, turpeen tai muun maa-aineksen ottamista varten tarpeellinen alue; sekä 4) yhteisen vesialueen tai yhteisenä erityisenä etuutena olevan kalastusoikeuden käyttämistä varten tarpeellinen maa-alue. Yhteistä aluetta ei kuitenkaan saa muodostaa, jos se tarve, jota varten alue tulisi muodostettavaksi, voidaan yhtä hyvin tyydyttää perustamalla rasite. Jos asianosaiset siitä sopivat, on muinaisjäännös suoja-alueinen erotettava maanmittaustoimituksessa osakkaiden yhteiseksi alueeksi (Muinaismuistolaki 295/1963, 6.2 ). Yhteismetsän perustaminen Halkomisessa voidaan muodostaa yhteismetsä toimituksessa muodostettaville kiinteistöille halottavan kiinteistön alueesta tai alueen osasta KML:n 10 luvussa säädetyssä järjestyksessä, jos kaikki halottavan kiinteistön osakkaat sopivat asiasta, taikka milloin halkomista hakenut kiinteistön omistaja sitä pyytää (Yhteismetsälaki (109/2003), 5 ; KML 98.2 ). 13

14 Työpäivää/toimitus Vaasan lääni Oulun lääni Lapin lääni Jakosuunnitelman valmistumiseen saakka, tpv Jakosuunnitelman valmistumisen jälkeen, tpv Kuva 5: Työajan käyttö halkomisissa ennen ja jälkeen jakosuunnitelman valmistumisen. 14