Siemenmäärän merkitys suorakylvetyn kuminan kasvulle

Samankaltaiset tiedostot
Siemenmäärän merkitys suorakylvetyn kuminan kasvulle

Kylvö suoraan vai suojaan?

Kerääjäkasvit suorakylvössä

Kylvömäärän ja lajikevalinnan suunnittelu vähentää satovaihteluita

Kuminaa yksin vai suojakasvin kanssa

YLIVOIMAINEN KUMINAKETJU KYLVÖSIEMENMÄÄRÄN VAIKUTUS TAIMETTUMISEEN JA SATOON

Kenttäkoetulokset 2017

Kuminasta kaksi satoa pienellä kylvösiemenmäärällä

Kuminalajikkeiden erot kahden satovuoden jälkeen: Jokioinen & Ylistaro

Taimettumisen hitaus onko jotain tehtävissä?

Lajikevalinnan tärkeys Tuloksia lajikekokeesta

Rikkakasvien torjunta nostaa kuminasadon määrää ja laatua

Oikeanlainen perustamis- ja satovuoden lannoitus tuo selvää sadonlisää

Havaintokoe 2010 Kevätvehnän aluskasvikoe 1 (Vihti)

Kuminan pellonpiennarpäivät 2013 lajikekokeen tuloksia

Rikkakasvien torjunta nostaa kuminasadon määrää ja laatua

PELLOT TUOTTAMAAN. MTTn tilakokeet 2010 NURMIEN TÄYDENNYSKYLVÖ. Hankeseminaari, Joensuu Päivi Kurki MTT Mikkeli

Kumina kehittyy harvaan kylvetyssä suojakasvissa

Rikkakasvien torjunnan vaikutus kuminan satoon

Kerääjäkasvit luomutilan ravinnehuollossa

Kuminan perustaminen suojakasviin

Mitä kuminan tuholais- ja rikkakasvihavainnoista

Alus- ja kerääjäkasvit pellon kasvukuntoa parantamaan. VYR viljelijäseminaari Hannu Känkänen

Nurmen täydentäminen osaksi nurmenhoitoa. Kokeen tarkoitus ja toteutus

Tutkimustuloksia kuminan viljelystä -lajikekokeen tuloksia

Glyfosaatin ja AMPAn kertyminen pintamaahan suorakylvössä

Pellavan esikasviarvo viljelykierrossa

Mitä hyötyä kiertotalous voi tuoda kuminan viljelyyn?

Kokemuksia ja tuloksia kesältä katsaus Ravinneresurssikokeeseen. Syksyinen viljapelto voi olla myös vihreä

Kerääjäkasvikokemuksia

Lohkokohtainen nurmen sato Apilanurmisäilörehu Nurmen täydennyskylvö

Kokemuksia kesän 2010 kuminatilakierroksilta kasvintuhoojien kannalta ja suunnitelmat 2011

5.3. Virkkala Juha Salopelto - Kasvuohjelma-tutkimuksen tuloksia ja uusia siemenlajikkeita

IPM-kokemuksia kesältä 2010

Petri Lintukangas Rapsi.fi- projekti

Kumina viljelykierrossa peltotilastojen näkökulmasta

Kuminatilakierroksen kertomaa kasvintuhoojatilanne 2012

Kerääjäkasvit Miten käyttää niitä parhaiten?

Kuminalajikkeiden erot kahden satovuodoen jälkeen

Peter Fritzén/ ProAgria-Suomen Talousseura/

Kerääjäkasvit ravinteiden sitojina, lisähyötynä rehua ja bioenergiaa

Onko kerääjäkasvin lajikkeella merkitystä? Lajikekokeet Uudenmaan maatiloilla 2016

Maltaan viljely käytännössä. Hannu Mäkipää ProAgria Pohjois-Savo

Kerääjäkasvit ravinteiden sitojina, lisähyötynä rehua ja bioenergiaa

Sekaviljely maan kasvukunnon ja kasvutekijöiden käytön parantajana

Kasvukauden kokemuksia kerääjäkasvien kenttäkokeista

Kuminan perustaminen suojakasviin

Kerääjäkasvit. Ympäristöneuvonnan neuvottelupäivät Hannu Känkänen, Luke

Kevään 2018 muokkaus vaikean syksyn jälkeen. Hannu Mikkola Helsingin yliopisto, maataloustieteen laitos

Kuminan kylvöajan ja perustamisvuoden rikkakasvien torjunnan vaikutukset kuminan kasvuun ja satoon

Pintamaan hallintaa onnistuneella syyskasvien viljelyllä

Alus- ja kerääjäkasvien mahdollisuudet. Hannu Känkänen Vanhempi tutkija MTT, Kasvintuotannon tutkimus

Syysrypsin viljely. Reijo Käki Luomuneuvoja ProAgria Kymenlaakso

Luken glyfosaattitutkimusten tuloksia

Mikä on muuttunut? MTT

Strip till- muokkaus Kaistamuokkaus Kaistaviljely Ilmari Hunsa, Nousiainen Järki Pelto tilaisuus Paimio

Hankkeen eri paikkakunnilla meneillään olevat kokeet Marjo Keskitalo, erikoistutkija MTT Kasvintuotannon tutkimus

Salo Juha Salopelto - Kasvuohjelma-tutkimuksen tuloksia ja uusia siemenlajikkeita

Härkäpapu-uutuuksien viljelykokemuksia Martti Yli-Kleemola puh Louhi BOR Kontu BOR

Kasvintuhoojat kuminakierrostiloilla 2012

Faktat, havainnot ja kokemukset

Eroosion hallintaa syyskylvöisillä kasveilla. Olli-Pekka Ruponen, Toivon Tila

Pellon muokkaus ja viljan kylväminen. Itä-Suomen maahanmuuttajien osaamisen kehittämisen pilotti (ISMO) -hanke

Peltokuivatuksen tarve

Kasvinviljelytila Lahdessa

Juurten kasvaessa maassa ne parantavat maata

Kuminan viljely. Seminaari: Gluteenittomia vaihtoehtoja. Huittinen Hämeenkyrö

Kerääjäkasvien monet hyödyt, haasteita unohtamatta

Sinimailasen viljely viljelijän kokemuksia

Oikein valittu aluskasvi parantaa satoa ja säästää ympäristöä

Eväitä paremman sadon tuottamiseen

Ylivoimainen kuminaketju hankkeen tavoitteet ja saavutukset

Juurikastilastojen viljelykierrot Suomessa

Juha Salopelto. Tonni lisää satoa - 3,7 => 9 - NOS kokeet - Havainnointikaistat

Kierrätyslannoitteet kuminalla. Sieppari Pellossa seminaari, Tuorla

Hankkeen tuloksia vuodelta 2009 Tuotanto tasapainoon alituotantokasvien tuotannon kehittämispäivä Huittisten kaupungintalon valtuustosali 10.2.

TEHO Plus hankkeen kokemukset kerääjäkasvikokeiluista 2011 ja 2012

Ravinteiden hyväksikäytön parantaminen lähtökohtana maan hyvä kasvukunto

Kasvuohjelma SSO, Salo Martti Yli-Kleemola puh

Kerääjä- ja aluskasvit

Maan kasvukunnon havainnointi. Jukka Rajala Erikoissuunnittelija Helsingin yliopisto, Ruralia-instituutti 2012

Kuminan kasvattaminen Suomessa

Gluteenittomalle tattarille on kysyntää!

Bayer Crop Science: Tuloksia kukinnan aikaisesta tautitorjunnasta. Janne Laine Puh ,

Syysrapsia Ruukissa. Miika Hartikainen, MTT Ruukki

Kerääjäkasvikokeiden yhteenveto vuodelta 2018

Viljelykierron vaikutukset tilan talouteen, työmäärään ja maan kasvukuntoon. Tuomas Mattila Kilpiän tila Suomen ympäristökeskus SYKE OSMO -hanke

TOSKA hankkeen tuloksia Täydennysojitus savipellolla

Kasvuohjelma- tutkimus Kasvukausi 2010 Juha Salopelto. Sadon laatu ja määrä Lähde: Agrimarketin ISO-VILJA sopimusaineisto näytettä

Kevätrypsin viljely. Reijo Käki Luomuneuvoja ProAgria Kymenlaakso

Alustavaa nurmen satotilastotietojen tarkastelua

SIJOITTAMINEN MAAHAN PINTALEVITYS NPKS NKS NS. Fosforin sijoittaminen tärkeää! AMMONIUMNITRAATTI + KALSIUM NPKS-LANNOITTEET MULTAUS SIJOITUSLANNOITUS

Hamppu viljelykiertokasvina

Muokkaus ja kylvö. Löydät valikoimastamme maan parhaat kylvösiemenet aina viljanviljelystä nurmikasveihin sekä öljy- ja valkuaiskasveille.

VILMA hankkeen työpaja Vihti,

Muokkaus- ja kylvömenetelmien vaikutus kevätviljan viljelyn ravinnetaseisiin savimaalla

Kerääjäkasvikokeiden yhteenveto vuodelta 2016

Viljelyn monipuolistaminen... Osuuskunta Lapinjärven Farmarit

Siemenen laatu ja punahome. Hanna Ranta siemenlaboratorio, kasvianalytiikka Evira, Loimaa

Palkokasvien vaikutus maahan. Markku Yli-Halla

Transkriptio:

Siemenmäärän merkitys suorakylvetyn kuminan kasvulle Hannu Känkänen MTT Kasvintuotannon tutkimus Pellonpiennarpäivä Jokioinen 17.6.2013

Kylvötiheyskoe muokatussa ja muokkaamattomassa maassa Suorakylvö kyntö, tasaus, jyrsinkylvö 5, 10, 15, 20, 25 ja 30 kg/ha itävää siementä (Record, 56 %) Kylvöjen ajoitus onnistui, maa murenevaa molemmilla kylvötavoilla. Kylvö silti samana päivänä, 4.5.2011. Muokkaamattoman maan pintakerros kosteampaa, kuten yleensäkin. Muokatussa maassa siemen tuli pääosin n. 2 cm syvyyteen. Suorakylvön tavoitteena matalampi, 1 (-2) cm syvyys. Melko jäykkää hiuesavea, viljavuusarvot hyvät, loiva etelärinne. Suorakylvöalueilla oli jo yhdeksäs muokkaamaton vuosi. Esikasvi kevätvehnä, olki tasaisesti levittynyt.

Kasvitiheyden kehitys kylvöstä 2. satovuoden kevääseen + kukkivat yksilöt 2013 600 500 400 300 200 8.7.2011 7.5.2012 17.9.2012 15.5.2013 kukkivat 2013 100 0 5 10 15 20 25 30 5 10 15 20 25 30 Suorakylvö Muokattu maa 6 36 19 34 36 53 100 100 100 100 100 100 Kukkivat,% muokatusta Kevään 2013 yksilömäärä oli yleensä n. 20 % muokatusta

Miksi muokkaamaton taimettui vähemmän? Ilmiö on tuttu muista kasveista, mutta lievempänä. Kauran orastuminen vähentynyt alle 10 %, ohran 10 %, kevätvehnän 10-30 %. Pieni siemen ja savimaa vaativa yhdistelmä Rypsin ja camelinan taimettuminen vähentynyt lähes 50 % (useita kokeita) Lannoiterakeen läheisyys? Osasyy rypsin huonoon taimettumiseen: jää itämättä tai itu vioittuu. Testattiin kuminalla idätyspaperilla: Ei vähentänyt itämistä. Sää? Alussa kosteaa ja koleaa, taimettuminen kesti pitkään. Sen jälkeen pari viikkoa kuivaa ja kuumaa: osa itäneistä kuivettui?

Suorakylvön kiri alkaa Kasvi hyödyntää saamaansa tilaa kasvamalla suuremmaksi Kuminan peittävyys-% 26.9.2011 ja 14.5. 2012 90 80 70 60 50 40 30 20 10 0 5 10 15 20 25 30 5 10 15 20 25 30 Suorakylvö Muokattu syksy 2011 kevät 2012 itäviä siemeniä kg/ha

Kuminan peittävyys kylvövuoden syksynä ja seuraavina keväinä 100 90 80 70 60 50 40 30 syksy 2011 kevät 2012 kevät 2013 20 10 0 5 10 15 20 25 30 5 10 15 20 25 30 Suorakylvö Muokattu 23.07.201 6

Syksyllä 2011 samasta kasvutiheydestä löytyi suurempia juuria, kun maata ei oltu muokattu Muokattu maa (100 130 kpl/m 2 ) Suorakylvetty

Tiheimmät vuoden 2011 kylvöt seuraavana keväänä, 4.5. 2012 (pinnassa näkyy kevätlannoituksen rakeita) Suorakylvö Kynnetyn maan kylvö

Tiheimmät vuoden 2011 kylvöt 30.5. 2012 Muokatun maan kylvö Suorakylvö

Koekenttä kesällä 2012 23.07.201 10

Kuminan 1. siemensato muokaten ja muokkaamatta alustava tulos, Jokioinen 2012 kg/ha 1800 1600 1400 1200 1000 800 Suorakylvö Muokattu maa 600 400 200 0 5 10 15 20 25 30 keskim. kylvösiemenen määrä, kg/ha 23.07.201 11

Suurin 1. satovuoden siemensato syntyi eri kylvötavoilla erilaisista kasvutiheyksistä kg/ha (alustavat siemensadot) 2000 1800 1600 1400 1200 1000 800 600 400 200 0 180 (10) 240 (15) 110 (20) 130 (25) Suorakylvö Muokattu maa kasvutiheys, kpl/m 2 kesällä 2012 (kylvösiemenen määrä, kg/ha) 23.07.201 12

Yhteenvetoa ja johtopäätöksiä 1 Taimitiheys jää usein pienemmäksi, kun maata ei muokata Tässä kokeessa kuminalla noin kolmasosaan Lähimmäs muokatun maan taimitiheyttä päästään, kun Maa on sopivimmillaan murustuakseen eikä olkikatetta ole liiaksi Sää on melko lämmin, sataa jonkin verran mutta ei paljon Kokeessa hyvä murustuminen toteutui, otollinen sää ei Paljon riippuu pellon pintakerroksen ominaisuuksista Optimaaliset sademäärät riippuvat myös pellosta Kumina täyttää hyvin saamaansa kasvutilaa Kasvu kompensoi harvaa taimitiheyttä Kokeessa suorakylvetty kumina käytti kasvutilan erityisen hyvin (2012) 23.07.201 13

Yhteenvetoa ja johtopäätöksiä 2 Edellisenä keväänä kylvetty kumina vuonna 2012 Kumina menestyi erinomaisesti muokkaamattomassa maassa. Korjuukauden 2012 myöhäisyys ei ollut kuminan kohdalla ongelma. Optimaalinen kasvutiheys oli pienempi muokkaamattomassa Toisaalta ruutujen välinen satovaihtelu oli kylvötiheyksien sisälläkin suurta. Toisen satovuoden (2013) tulokset täydentävät tiedon Suorakylvö harveni edellisestä syksystä enemmän kuin muokattu, syy arvoitus Kukkivien kasvien laskennassa ero tasoittui hieman Tulevatkin vuodet kiinnostaisivat Kuminan ominaisuudet viittaavat hyvään viljelykiertovaikutukseen. Olisi mielenkiintoista tutkia, miten voimakkaat juuret, niiden jäänteet ja juurikanavat vaikuttavat, kun maata ei kuminan jälkeen muokata. 23.07.201 14

Kiitos! 23.07.201 15