Kestävän kehityksen ja ammatillisten oppilaitosten laatutyön yhtymäkohtia



Samankaltaiset tiedostot
Ammatillinen koulutus ja KESU-linjaukset - näkökulmia kestävään kehitykseen

Kilpailutoiminta ammatillisen koulutuksen kehittäjänä. Mika Tammilehto

Ajankohtaista ammattikoulutuksen laadunhallinnasta

VST. Osaamisen ja sivistyksen asialla

Ajankohtaista näyttötutkinnoista. Markku Kokkonen Maaliskuu 2011

Keskustelu ja kuulemistilaisuus:

Toimivan laadunhallintaa ja laadun jatkuvaa kehittämistä tukevan järjestelmän kriteerit ja arviointi

Toimivaa laadunhallintaa ammatilliseen koulutukseen

Ehdotus ammatillisen koulutuksen laatustrategiaksi ja muut laadunhallinnan ajankohtaiset asiat

TOIMIVAN LAADUNHALLINTAA JA LAADUN JATKUVAA PARANTAMISTA TUKEVAN JÄRJESTELMÄN KRITEERISTÖ

Ammatillisen koulutuksen laatutyöryhmä työskentelee

Laatua laivalla - Miten edistämme toiminnan vaikuttavuutta?

Ammatillisen koulutuksen laadun varmistaminen ja järjestämisedellytysten arviointi. Opetusneuvos Tarja Riihimäki

Toimiva laadunhallintaa ja laadun jatkuvaa parantamista tukeva järjestelmä

Ammatillisen koulutuksen kehittämislinjaukset ja kansainvälistyminen. Opetusneuvos Tarja Riihimäki

Erityisteema: Koulutuksen läpäisyn edistäminen ja keskeyttämisen vähentäminen

Ammatillisen koulutuksen reformin pääperiaatteet. Ylijohtaja Mika Tammilehto Ammatillisen koulutuksen osasto

Ammatillisen koulutuksen reformi tuumasta toimeen. Ylijohtaja Mika Tammilehto

KMO:n määräaikaisen työryhmän ehdotukset. Koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelma

Ajankohtaista ammattikoulutuksen laadunhallinnasta

Ammattiosaamisen näytöt ammatillisen koulutuksen laadunvarmistajana

Kriteeristön esittely

Ajankohtaista ammatillisen koulutuksen laadunhallinnasta

Työssäoppimisen toteutuksen suunnittelu omassa opetussuunnitelmassa. Työelämälähtöisen ammatillisen koulutuksen ajankohtaispäivä 3.2.

Ammatillisen koulutuksen laadunhallintajärjestelmien itsearvioinnin kriteerit

Ammatillisen koulutuksen reformi keskeiset uudistukset

Muutoksia Muutoksia

EuroSkills 2020 hankkeen mahdollisuudet

Ajankohtaista ammatillisen koulutuksen reformista

-palvelutarpeita ja kysyntää vastaava joustava koulutus

Laadunhallintajärjestelmien itsearvioinnin rooli ammatillisen koulutuksen rakenteellisessa kehittämisessä

Ammatillisen perus- ja lisäkoulutuksen kehittämis- ja sopeuttamistarpeet. Ammatillisen koulutuksen seminaari Kuopio Mika Tammilehto

Ammatillisen koulutuksen linjaukset ja järjestäjäverkon kokoaminen. Johtaja Mika Tammilehto

Sipilän hallituksen visio: Suomi 2025

Ammatillista koulutusta koskevat OKM:n linjaukset ja tavoitteet

Ajankohtaista ammatillisen koulutuksen laadunhallinnasta

Laatustrategian vaikutukset ammatillisen oppilaitoksen arkeen. Opetusneuvos Tarja Riihimäki

ECVETin toimeenpano ammatillisessa peruskoulutuksessa Osaamisperusteisuus ja osaamispisteet tutkinnon perusteissa

Nuorisotakuu koskee kaikkia nuoria. Elise Virnes

HUIPUT KEHIIN WORKSHOP Näkökulmia lahjakkaiden koulutukseen

AMMATILLISEN KOULUTUKSEN REFORMI JA TYÖELÄMÄ- YHTEISTYÖ

Energiatehokkuus muuttuvassa ammatillisessa koulutuksessa Arto Pekkala

Kilpailu- ja valmennustoiminnan hyödyt ja hyödyntäminen. EuroSkills2016-koulutuspäivä Eija Alhojärvi

Työssäoppimisen toteutuksen suunnittelu omassa opetussuunnitelmassa. Työelämälähtöisen ammatillisen koulutuksen ajankohtaispäivä 3.2.

Nuorisotakuu määritelmä

Kestävän kehityksen kriteerit, ammatilliset oppilaitokset

OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA

Ammatillisen lisäkoulutuksen rahoitus

Työelämän palvelu- ja kehittämistehtävä osana aluehallintoa

Ammatillisen koulutuksen laadunhallintasuositus

OPPISOPIMUSKOULUTUS. Oppisopimusopiskelijoiden liikkuvuusjaksot ja ECVET. Työelämä Virpi Spangar ECVET expert OPPIMINEN JA OHJAUS

Ammatillisen koulutuksen reformi ja työvoimakoulutus. Ylijohtaja Mika Tammilehto

Tavoitteet 1 (6) Versio Ammattikoulutus Y-tunnus:

KOULUTUKSEN ARVIOINTI ALUEEN NÄKÖKULMASTA

Yhdessä kohti onnistunutta toteutusta. Ylijohtaja Mika Tammilehto Oulu

Ei näyttöä tai puheen tasolla

Ilman taitavia, innovatiivisia ja ammatillisesti sivistyneitä onnistujia maailma ei tule toimeen

OKM:n laaturyhmän linjaukset Laadunhallintajärjestelmien itsearvioinnin toteutus ja kriteerien esittely

LARK alkutilannekartoitus

Kriteerien yleisesittely ja itsearvioinnin toteutus

KuntaKesusta Kehittämiskouluverkostoon Aulis Pitkälä pääjohtaja Opetushallitus

Toisen asteen koulutuksen ja vapaan sivistystyön rakenneuudistus. Rakenteellisen uudistuksen suuntaviivat

Ammatillisten perustutkintojen uudistus Educa-tietoisku

Laatusampo 2 - hankkeen käytänteitä. Laatuseminaari

Ammattikoulutuksessa tekemisen meininki jatkuu. ylijohtaja Mika Tammilehto Ammatillisen koulutuksen osasto

TUTKINTOJEN UUDISTUKSEEN LIITTYVÄ OSAAMISPERUSTEISUUS PEDAGOGISEN KULTTUURIN MUUTTAJANA

Pop & Jazz Konservatorion laadunhallintajärjestelmä. Janne Murto

Alustus muutamasta rahoitusinstrumentista - lisäksi muutama yleisasia

Ammattikoulutuksen tulevaisuuden haasteet. Educa Pääjohtaja Timo Lankinen

Reformin tavoitteiden suunnassa laadukasta ja kilpailukykyistä ammatillista koulutusta. Ajankohtaista Amiksesta Seija Katajisto 30.9.

Ammatillisen koulutuksen reformi. Ylijohtaja Mika Tammilehto

Osekk 2020 OULUN SEUDUN KOULUTUSKUNTAYHTYMÄN STRATEGIA. Yhtymähallitus Yhtymäkokous

Miten koulutuksen järjestäjä ohjaa ja tukee työpaikalla tapahtuvaa osaamisen kehittämistä?

Miten kehittämishankkeiden hyvät käytännöt siirtyvät arjen toimintaan? Sirkka Hulkkonen

Taide ja kulttuuri osana alueiden kehitystä; Näkymä vuoteen 2025

Oppisopimuskoulutuksen tilanne ja tulevaisuus. Oppisopimusiltapäivä työelämälle, Satakunta Opetusneuvos Mari Pastila-Eklund

LUONNOS OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA

Muutokset alkaen

Osaamisperusteisuutta vahvistamassa

KEVÄÄLLÄ 2016 HAUSSA!

Sujuvat siirtymät ohjauksen teemaseminaari Kati Lounema yksikön päällikkö, opetusneuvos

Laatustrategia ammatillisen koulutuksen kehittämisen tukena. Johtaja Mika Tammilehto Ammatillisen koulutuksen yksikkö

Ammatillinen koulutus vahvempaa osaamista ja yksilöllistyviä koulutuspolkuja. Mika Tammilehto Ammatillisen koulutuksen yksikkö 17.1.

Ammatillisen koulutuksen reformin vaikutukset vankilakoulutukseen. Ylijohtaja Mika Tammilehto

Kestävää kasvua ja työtä Suomen rakennerahasto-ohjelma luonnonvarastrategian tukena

Ammatillisen koulutuksen laatupalkintokilpailun informaatiotilaisuus Opetusneuvos Tarja Riihimäki Ammatillisen koulutuksen osasto

Satakunnan maakunnallinen yrittäjyyskasvatuksen strategia

Ammatillisen koulutuksen laatupalkinto 2012 Erityisteema: Hyvinvoiva oppimisympäristö. Opetusneuvos Tarja Riihimäki Opetusministeriö

ESR-rahoituksen näkymiä uudella rakennerahastokaudella

Oppimisvalmiuksien ja kielitaidon merkitys ammatillisen koulutuksen reformin toteutuksessa

Mihin on nyt päästy ja miten jatketaan tästä eteenpäin?

Neuvotteleva virkamies Jaana Valkokallio TEM, alueosasto

Ammatillisen koulutuksen laatupalkinto Erityisteema: Yrittäjyys. Opetusneuvos Tarja Riihimäki Opetusministeriö

Laatustrategia. Yhtymähallitus

Nuorisotakuun toimeenpano ammatillisen koulutuksen keskeiset toimet

Kestävän kehityksen strategia

Luovaa osaamista. Luovien alojen kehittämisfoorumi. Valtteri Karhu

AMMATILLISEN KOULUTUKSEN JA TYÖELÄMÄN KEHITTYVÄ YHTEISTYÖ

SISÄLLYSLUETTELO VERSIONHALLINTA

ENNAKOIVAA JA VAIKUTTAVAA ARVIOINTIA 2020 KANSALLISEN KOULUTUKSEN ARVIOINTIKESKUKSEN STRATEGIA

Transkriptio:

Kestävän kehityksen ja ammatillisten oppilaitosten laatutyön yhtymäkohtia Johtaja Mika Tammilehto Koulutuspolitiikan osasto Ammatillisen koulutuksen vastuualue 21.11.2012

Toimintaympäristö muutoksessa Globaalin työnjaon muutokset Toimialarakenteen muutokset työvoimatarve, osaaminen Väestökehitys ikärakenne, alueellinen jakauma, aluerakenteen muutos Muutosdynamiikka työurien modularisoituminen ja pirstoutuminen Arvomaaliman muutokset osallistumisen ja vaikuttamisen uudet muodot työn eetoksen muutos - shoppailijakansalaiset lisääntyvät? Julkisen talouden tasapaino Kestävä kehitys ei vain ekologia, vaan myös talous ja kulttuuri

Kestävä kehitys hallitusohjelmassa Kestävän kehityksen mukaiset tavoitteet otetaan huomioon kaikilla hallinnonaloilla. Hallitus uudistaa kansallisen kestävän kehityksen strategian, jossa määritellään kestävän kehityksen tavoitteet ja periaatteet. Hallitus edistää suomalaisen työn ja yrittämisen kilpailukykyä avoimilla maailmanmarkkinoilla. Talouskasvun täytyy olla ekologisesti ja sosiaalisesti kestävää. Avainasemassa ovat osaamisen vahvistaminen sekä houkuttelevan ja toimivan ympäristön luominen yrityksille. Verotuksella vahvistetaan talouskasvua ja työllisyyttä, parannetaan yhteiskunnallista oikeudenmukaisuutta sekä ohjataan tuotantoa ja kulutusta ympäristön kannalta kestävämpään suuntaan. Alueiden kehittämisen tavoitteena on taloudellisesti, sosiaalisesti ja ympäristöllisesti kestävä Suomi. Suomi nostetaan johtavaksi luonnonvarojen ja materiaalien kestävän, taloudellisen sekä innovatiivisen hyödyntämisen osaamisen maaksi nojautuen alueidensa erilaisiin luonnonrikkauksiin. Maaseutupolitiikkaa tehdään kestävän kehityksen periaatteiden mukaisesti. Liikennejärjestelmän toimivuuden ohella entistä tärkeämmäksi painopisteeksi nousee liikenteen päästöjen vähentäminen ja kestävän kehityksen edistäminen myös liikennepolitiikassa. Luonnonvarastrategialla ohjataan luonnonvarojen (mukaan lukien uusiutuvien) kestävää käyttöä. Hallituksen päämääränä on kehittää Suomesta hiilineutraali yhteiskunta sekä ympäristöosaamisen, puhtaan teknologian ja kestävän luonnonvarapolitiikan edelläkävijä. Tavoitteena on luoda edellytykset ekologisesti kestävälle kasvulle ja uusille työpaikoille. Hallitus edistää suomalaisen ilmasto-, ympäristö- ja vesiosaamisen sekä -teknologian kehittämistä, käyttöönottamista ja tuotteistamista.

Ammatillisen koulutuksen tehtäväkenttä Ammattitaidon tuottaminen ja osaamistarpeisiin vastaaminen ammatillinen perusosaaminen ja työelämän edellyttämä ammattipätevyys työelämään siirtyville, työelämässä oleville kouluttamattomille ja ammatinvaihtajille ammattiosaamisen uudistaminen, syventäminen ja uudelleensuuntaaminen työelämän tarpeisiin vastaava tarjonta Elinikäisen oppimisen mahdollistaminen ammattiosaamisen hankkiminen, uudistaminen ja syventäminen läpi työuran jatko-opintomahdollisuudet Yksilöllistyviin koulutustarpeisiin vastaaminen joustavat koulutuspolut oppijoiden laaja kirjo: ammatilliset huippuosaajat - erityisopiskelijat aikaisemmin hankitun osaamisen tunnustaminen - henkilökohtaistaminen Työelämän palvelu- ja kehittämistehtävät yritysten ja työpaikkojen osaamisen ja kilpailukyvyn vahvistaminen työpaikkalähtöisen innovaatiotoiminnan edistäminen aluekehitysrooli Laajan yhteiskunnallisen vastuun kantaminen Nuorisotakuu tasa-arvo, oikeudenmukaisuus

Kestävää kehitystä edistävän koulutuksen strategioiden arviointi YM ja OKM yhdessä teettivät ulkoisen arvioinnin kestävää kehitystä edistävän koulutuksen strategioista. Arvioinnin suoritti Gaia Consulting ja se valmistui lokakuussa 2012. Arvioinnin yleisarvio on, että strategiat ovat kunnianhimoisia, mutta niiden toimeenpanoon sitoutuminen on puutteellista ja monet toimenpiteet ovat tästä syystä toteutumatta. Strategian toteutus myös vaihtelee ja on satunnaista, ei kattavaa ja ohjattua. Kestävää kehitystä edistävä koulutus huomioi kestävän kehityksen kolme osa-aluetta, kyse ei ole vain ympäristökasvatuksesta. Kestävä kehitys huomioi ympäristön (luonnonsuojelu), talouden (järkevä taloudenhallinta ja kuluttaminen) ja sosiaaliset näkökulmat (kulttuuriperintö, koulutus, osallistuminen).

Kestävää kehitystä edistävän koulutuksen strategioiden arviointi Kestävän kehityksen strategiat toteutuvat ammatillisessa koulutuksessa muita koulutussektoreita paremmin. Syynä työelämän ja koulutuksen läheisyys: kestävä kehitys on saanut ammatillisissa oppilaitoksissa selkeän hahmon, jota opettajien on helppo lähestyä ja helppo integroida opetukseen. Työelämä odottaa valmistuvien tietävän kestävään kehitykseen liittyvät asiat, joten niille on muodostunut kysyntää. Kestävän kehityksen taitojen osaaminen on normaali osa oppilaan ammattitaitoa.

Ammatillisen koulutuksen laadun kehittäminen - KESU Vahvistetaan ammatillisen koulutuksen laadunhallintaa siten, että kaikilla ammatillisen koulutuksen järjestäjillä on vuoteen 2015 mennessä toimiva laadunhallintaa ja laadun jatkuvaa parantamista tukeva järjestelmä. Kehitetään systemaattinen menettely ja tukimuodot laatutyön eri vaiheessa olevien koulutuksen järjestäjien kannustamiseksi laadun jatkuvaan parantamiseen. Kehitetään työpaikoilla ja -pajoilla tapahtuvan opiskelun ja oppisopimuskoulutuksen laadunhallinnan välineitä ja menettelyitä.

Lähtökohtia laadun kehittämiselle - laatustrategia Laatustrategiatyöryhmän keskeiset linjaukset Laadunhallinta systemaattiseksi kaikilla ammatillisen koulutuksen toimijatasoilla ja kaikissa koulutusmuodoissa Ammatillisen koulutuksen järjestämisedellytysten arvioinnin roolia laadunvarmistuksessa ja laadun jatkuvassa parantamissa selkeytetään Ammatillisen koulutuksen rahoitusjärjestelmä tukemaan koulutuksen järjestäjien toiminnan laadulle ja sen jatkuvalle parantamiselle asetettujen tavoitteiden saavuttamista Luotettava ja monipuolinen tietoperusta ammatillisen koulutuksen ohjauksen ja päätöksenteon perustaksi Koulutuksen laatu on läpinäkyvää ja perustuu julkisiin tulostietoihin. Laadunhallinnassa eri vaiheessa olevien koulutuksen järjestäjien kehittämistyön systemaattinen ja pitkäjänteinen tukeminen itsearvioinnin, vertaisoppimisen ja -arvioinnin, tunnustusten ja palkitsemisen avulla Koulutuksen järjestämisen, hallinnon ja toiminnan kehittämisen edellyttämä osaaminen on vahvaa ja ajantasaista, ja sitä kehitetään jatkuvasti Ammatillisen koulutuksen laadunhallinnalle yhtenäiset toimintaperiaatteet, toimintatavat ja prosessit, jotka edistävät koulutukselle asetettujen tavoitteiden saavuttamista. Jatkuva oppiminen ja toiminnan kehittäminen laadun parantaminen perustaksi Ammatillisen koulutuksen laadunhallintaa toteutetaan ja kehitetään aktiivisesti yhteistyössä kansallisten ja kansainvälisten kumppanien kanssa.

Ammatillisen koulutuksen laatutyöryhmä Ammatillisen koulutuksen laatutyöryhmän tehtävä: Tehdä ehdotus laadunhallintaa ja laadun jatkuvaa parantamista koskevan kansallisen järjestelmän kriteereistä. Kriteerit tulee määritellä siten, että ne kattavat kaikkien ammatillisen koulutuksen järjestäjien toimintajärjestelmät kaikissa ammatillisen koulutuksen järjestämismuodoissa. Kriteerit eivät saa rajoittaa koulutuksen järjestäjien mahdollisuuksia valita itsenäisesti laadunhallinnan menettelytapoja ja välineitä. Ehdotus kriteerien määrittelystä tulee valmistua vuoden 2013 maaliskuun loppuun mennessä. Toimia kriteerien valmistumisen jälkeen opetus- ja kulttuuriministeriön toimesta käynnistettävän kriteerien soveltamisen pilottihankkeen ohjausryhmänä. Tehdä ehdotus laadunvarmistusta ja laadun jatkuvaa parantamista tukevien järjestelmien arviointiprosessista, joka toteutetaan opetus- ja kulttuuriministeriön päättämällä tavalla vuonna 2015. Tehdä ehdotus menettelystä, jolla voidaan tukea laadunhallinnassa eri vaiheessa olevien koulutuksen järjestäjien laadunhallinnan kehittämistä pitkäjänteiseksi toiminnaksi. Tehdä ehdotus laadusta ja laatutyöstä palkitsemisesta vuoden 2013 loppuun mennessä. Työryhmän tulee työssään ottaa huomioon laadun kehittämisen kokonaisuus. Tehdä tarvittavat ehdotukset työpaikalla tapahtuvan oppimisen laadunvarmistuksen kehittämisestä siltä osin kuin ne eivät sisälly edellä mainittuihin kehittämisehdotuksiin.

Kestävä kehitys ja ammatillinen koulutus - yhtymäkohtia Ammattitaitovaatimukset ja työelämän toimintakokonaisuudet Koulutuksen järjestäjien toimintaprosessit (pedagogiset, tuki- ja hallinnolliset prosessit) Työelämäyhteistyö ja muut kumppanuudet Oppilaitoshyvinvointi - osallisuus Tasapainoinen talous Ekologinen kestävyys

Laatutyön ja kestävän kehityksen yhtymäkohtia Laatutyö ja kestävä kehitys ovat läpäiseviä teemoja ammatillisen koulutuksen kannalta Niiden merkitys ja tuloksellisuus ovat sidoksissa siihen, miten ne kytkeytyvät ammatillisen koulutuksen ydintehtäviin ja -prosesseihin Laatutyö ja kestävä kehitys eivät ole koulutusprosesseista erillistä toimintaa Koulutuksen järjestäjän toimintajärjestelmän kehittäminen tarjoaa puitteet operationalisoida kestävän kehityksen periaatteet ammatillisen koulutuksen ydintehtäviin ja prosesseihin Pitkäjänteisyys, systemaattisuus ja läpäisevyys Johdon rooli laatutyön ja kestävän kehityksen jalkauttamisessa on keskeinen