Suomeksi työpaikalla Kesto: 1.9. 2011 30.6. 2013. Toteuttajataho: Ami-säätiö, Amiedu Kohderyhmä: Amiedun ammatillisessa koulutuksessa opiskelevat aikuiset maahanmuuttajataustaiset opiskelijat, jotka tarvitsevat suomen kielen tukea työssäoppimisesssaan koulutuksen tavoitteiden saavuttamiseksi. Hankkeen keskeiset tavoitteet: ammatillisessa koulutuksessa opiskelevan aikuisen maahanmuuttajan työpaikalla tapahtuvan suomen kielen oppimisen kehittäminen oppijan itsensä, opettajien / kouluttajien ja työelämän edustajien yhteistyönä. Hankkeen keskeiset sisällöt ja tuotokset: kielenoppimisen ja kielellisen ohjauksen mallintaminen eri ammatillisissa opiskelu- ja työtehtävissä työssäoppimisen aikana; eri ammatillisten kielitaitoprofiilien kuvaus; case-esimerkit, alakohtaiset mallit ja tukimateriaalit Saatujen kokemusten sekä ammatillisten kartoitusten kielitestien tulosten pohjalta on muotoiltu eri aloille tyypilliset kielitaitoprofiilit sekä esimerkkitehtävät tarvittavasta perussanastosta ja tavallisimmista työtilanteista. Ne auttavat suuntaamaan kielikoulutusta yleisellä tasolla. Kolmikantayhteistyön sujuvoittamisen työkaluja on myös tuotettu (infokirje, toimintamallit). Maahanmuuttaja ammatillisen koulutuksen opiskelijana Maahanmuuttajat ammatillisen koulutuksen opiskelijoina ovat heterogeeninen ryhmä. Yksinkertaistaen tyypillistä projektin osallistujaa voisi kuvata seuraavasti: nuori aikuinen, jolla on työkokemusta alalta, mutta ei tutkintoa tai rinnastamaton tutkinto / opintoja kotimaasta. Takana saattaa kotoutumiskoulutuksen lisäksi olla opiskelua useammaltakin alalta Suomessa, työharjoittelujaksoja ja työkokeiluja. Melko suuri osa on ammatinvaihtajia, ns. sisääntuloammatin etsijöitä, jotka hakeutuvat näkymiltään lupaavalle alalle pyrkimyksenään työllistyä välittömästi esim. rekrytointikoulutuksen kautta (näin erityisesti esim. puhdistuspalvelu- ja cateringalallla). Toinen ryhmä ovat jo pitkään alalla Suomessa työssä olleet, jotka työttömiksi jäätyään etsiytyvät koulutukseen. Useimmiten opiskelijoilla on toivomuksenaan muiden työnhakuvalmiuksien ohella myös kielitaidon parantaminen, joka on edellytys työmarkkinakelpoisuudelle. Oman ryhmänsä muodostavat alaikäisinä Suomeen saapuneet maahanmuuttajat, jotka ovat muutaman vuoden suomalaista koulua käytyään savuttaneet pintasujuvan kielitaidon, jossa kuitenkin on piileviä heikkouksia. Maahanmuuttajan suomen kielen taito ja ammatillisen koulutuksen vaatimukset Aikuisten maahanmuuttajien kotoutumiskoulutuksen kielellisenä tavoitteena on suomen kielen taso B1.1. Tämä taso saavutetaan kuitenkin useimmiten vain osittain, ei kaikilla kielen osa-alueilla. Toisen kielen aikuisen oppijan kielitaitoprofiili on epätasainen ja painottuu eniten käytännön selviytymiskielitaitoon. Kotoutumiskoulutuksessa keskitytään suulliseen viestintään ja työnhakuvalmiuksiin. Kohderyhmän opiskelutaidot ja taustat vaihtelevat suuresti; lyhyen koulutuksen aikana ei ehditä paljonkaan panostaa esim. tekstitaitoihin. Tavoitetason B1.1 katsotaan riittävän käytännönläheisessä työssä toimimiseen suomeksi. Ongelmana on, että ammatin opiskelu lähes kaikilla aloilla vaatii B-tason kielitaitoa, jopa osittain enemmän kuin kynnystasoa (B1.2 tai yli alasta riippuen), vaikka käytännön työssä tehtävät olisivatkin suorittavia ja niistä voisi selviytyä A2-tason kielitaidolla. Siten nivelvaiheeseen, siirtymiseen kotoutumiskoulutuksesta ammatilliselle puolelle, syntyy vaikeasti ylitettävä kuilu, joka viivästyttää maahanmuuttajan etenemistä urallaan.
Havainnoista päätelmiin Tässä projektissa on etsitty työkaluja yksilöiden ja ryhmien avuksi eri aloilla. Ammatillisen tukiopetuksen järjestäminen aloittain siten, että se olisi henkilökohtaistamissuunntelman mukaisesti räätälöityä ja tehokasta, on osoittautunut haasteelliseksi kaikkialla ammatillisessa aikuiskoulutuksessa. Suomen kieli ei mahdu mukaan koulutukseen, jonka lähiopetusresursseja jatkuvasti vähennetään, eivätkä tuntimäärät ole riittäviä. Tässä tilanteessa on keskityttävä ennen kaikkea opiskelijoiden itseopiskelutaitojen kehittämiseen sekä oppimiseen myös oppilaitoksen ulkopuolella, työpaikalla. Suomeksi työpaikalla -kurssi Amiforumiin Mallinnus: Projektin ajaksi ja toimnnan jatkuvuuden takaamiseksi on perustettu kurssipohja Amiedun sähköiseen oppimisympäristöön, Moodle-pohjaiseen Amiforumiin. Kurssilla käsitellään maahanmuuttajataustaisten aikuisten suomen kielen omaksumista työssä ja opiskelussa. Kurssi on suunnattu kouluttajille, opiskelijoille ja työyhteisöille - kaikille monimuotoisen työpaikan toimijoille. 1.Työpaikka suomen kielen oppimisympäristönä Työpaikka on hedelmällinen ympäristö suomen kielen oppimiselle. Suulliset ja kirjalliset viestintätilanteet tarjoavat suomi toisena kielenä -opiskelijalle mahdollisuuden harjoitella toiminnallista kielitaitoa, selviytymistä suomeksi. Millainen on riittävä ammatillinen kielitaito eri aloilla? Odotukset ja vaatimukset vaihtelevat eri ammateissa ja työtehtävissä. Kielen oppiminen työpaikalla on parhaimmillaan yhteistyötä kouluttajan, opiskelijan ja työyhteisön välillä. 1.1. Monimuotoinen työyhteisö ja kielenoppiminen Työyhteisöt monimuotoistuvat hyvää vauhtia. Tarpeet sanelevat kehityksen nopeuden: jo nyt on aloja, joilla ei tultaisi toimeen ilman maahanmuuttajatyöntekijöitä. Työpaikat toimivat kehityksen moottoreina. Jos prosessit tehdään työpaikalla näkyviksi ja niitä seurataan, kehitystä voidaan myös ohjata oikeaan suuntaan. Käytännön monikulttuurisuus tukee työntekijöiden kielenoppimisprosesseja ja yhteisön monimuotoisuuden hyväksymistä. Työpaikkaohjaajien rooli ja koulutus on tässä avainasemassa.
1.2. Suomi työkielenä ja ammatillinen kielitaito Ammatillinen kielitaito on moniulotteinen kokonaisuus. Se ymmärretään vieläkin turhan usein rajalliseksi listaksi ammatillisia erikoistermejä; tämän käsityksen mukaan kyllin laaja ammattikielen sanakirja ratkaisee kaikki ongelmat. Yleisen kielitaidon ja ammatillisen kielitaidon välinen suhde on kuitenkin veteen piirretty viiva. Työpaikan viestintätilanteista vain pieni osa on varsinaisesti ammatillisia. Kieli toimii paitsi ammattitaidon osoittamisen välineenä myös sosiaalisen vuorovaikutuksen mahdollistajana eri toimijoiden välillä; sen rooli työpaikan vallankäytössä ei ole vähäinen. Vaikka ammattialakohtaisen kielitaidon, jopa osan ammattislangista pystyisikin teoriassa omaksumaan jossakin työyhteisön ulkopuolisessa tyhjiössä, työpaikkakohtainen käyttökieli on jokaisen opittava työssä. Työyhteisön kannalta maahanmuuttajatyöntekijä on toimija muiden joukossa. Uudella tulijalla on aina sekä opittavaa että annettavaa työyhteisölle - hänellä on yksilölliset oppimistarpeensa, vahvuutensa ja heikkoutensa. Työyhteisöön sopeutuminen vie jokaiselta aikansa. Alkuun pääseminen, "sisäänajo" ja perehdyttäminen on välttämätöntä. Kielitaito on osa ammattitaitoa yksi kvalifikaatio muiden joukossa, ei enempää eikä vähempää. Myös työpaikkaspesifiselle kielitaidolle on annettava mahdollisuus ja aikaa kehittyä - kunkin oppijan lähikehityksen vyöhykkeellä. 1.3. Suomen kielen kouluttajalle 1.3.1.Eurooppalaisen viitekehyksen suomalainen sovellus Eurooppalaisen viitekehyksen suomalainen sovellus, OPH 2012 TASO A1.3. A2.1. A2.2. B1.1. B1.2. KUULLUN YMMÄRTÄMINEN Ymmärtää joitakin lyhyitä rutiininomaisia keskusteluja. Ymmärtää yksinkertaista puhetta sekä lyhyitä viestejä jokapäiväisistä asioista. Ymmärtää helppoa ja selkeää asiapuhetta ja keskustelua tutuista Ymmärtää selkeää yleiskielistä puhetta ja kerrontaa yleisistä Ymmärtää tavallista asiapuhetta ja PUHUMINEN Osaa kertoa itsestään ja lähipiiristään ja toimia kaikkein yksinkertaisimmissa puhetilanteissa. Selviytyy tavallisista ja helpoista jokapäiväisistä puhe- ja palvelutilanteista. Osaa kuvata lyhyesti tuttuja asioita ja tapahtumia ja pystyy osallistumaan rutiininomaisiin keskusteluihin, joissa vaihdetaan tietoa. Selviää tavallisimmista arkielämän puhetilanteista ja epävirallisista keskusteluista. Osaa viestiä suullisesti useimmissa vapaa-ajan LUETUN YMMÄRTÄMINEN Ymmärtää pääasian lyhyestä ja yksinkertaisesta arkisesta viestistä tai ohjeesta. Ymmärtää jokapäiväistä sanastoa sisältäviä yksinkertaisia tekstejä. Ymmärtää tavallisia jokapäiväiseen elämään liittyviä tekstejä ja pystyy hankkimaan uutta tietoa lyhyestä ja selkeästä tekstistä, mikäli aihe on tuttu. Pystyy ymmärtämään pääajatukset ja tärkeimmät yksityiskohdat muutaman sivun mittaisista käytännönläheisistä teksteistä. Ymmärtää ja pystyy yhdistelemään perustietoja KIRJOITTAMINEN Osaa viestiä tutussa arkitilanteessa kirjoittamalla muutaman yksinkertaisen lauseen. lyhyitä tekstejä ja luettelomaisia kuvauksia tutuista asioista ja tapahtumista. Selviytyy kirjoittamalla tavanomaisissa arkitilanteissa ja osaa kirjoittaa yksinkertaisen kuvauksen menneistä tapahtumista. lyhyen ja yhtenäisen tekstin ja välittää kirjallisesti tietoa yleisistä lyhyitä, selkeitä ja
B2.1. B2.2. C1.1. keskusteluja erilaisissa vapaa-ajan ja työelämän tilanteissa. Ymmärtää erilaisia aiheita ja omaa erikoisalaansa koskevaa yksityiskohtaista puhetta ja keskustelua. Ymmärtää sekä epämuodollista että muodollista puhetta ja keskustelua lähes kaikissa tilanteissa. Ymmärtää kaikenlaista sekä epämuodollista että virallista puhetta erilasista yleisistä aiheista jokseenkin vaivattomasti. ja työelämän tilanteissa. Pystyy osallistumaan aktiivisesti useimpiin sosiaalisiin tilanteisiin ja melko muodollisiin keskusteluihin. Osaa ilmaista itseään sujuvasti, selkeästi ja kohteliaasti tilanteen vaatimalla tavalla. Osaa viestiä sujuvasti, spontaanisti ja lähes vaivattomasti erilaisissa sosiaalisissa vuorovaikutustilanteiss a ja vaihdella ilmaisuaan asian ja tilanteen mukaan. erilaisia aiheita käsittelevistä selkeistä teksteistä. Ymmärtää erilaisia tekstejä sekä yleisistä että oman alansa aiheista ja pystyy tunnistamaan kirjoittajan ja tekstin tarkoituksen. Ymmärtää eri tarkoituksiin laadittuja monimutkaisia tekstejä ja osaa tiivistää tekstin pääkohdat. Ymmärtää yksityiskohtaisesti kaikenlaisia monimutkaisiakin tekstejä erilaisista yleisistä ymmärrettäviä tekstejä erilaisista selkeitä ja yksityiskohtaisia tekstejä erilaisista itseään kiinnostavista selkeitä ja yksityiskohtaisia sekä muodollisia että epämuodollisia tekstejä erilaisista Pystyy kirjoittamaa erilaisia tekstejä monimutkaisistakin aiheista selkeästi ja yksityiskohtaisesti ja ottamaan huomioon vastaanottajan. C1.2 Toimiva taitava kielitaito; C2.1 C2.2 Äidinkielisen kaltainen kielitaito vrt. Yleiset kielitutkinnot: perustaso 1-2 = A1-2; keskitaso 3-4 = B1-2; ylin taso 5-6 = C1-2 1.3.2. Aikuisen maahanmuuttajan kielitaito eri kielitaitoprofiilit Ammatilliseen koulutukseen hakevat maahanmuuttajat osallistuvat ainakin työvoimapoliittisessa koulutuksessa alkukartoitukseen, jossa kartoitetaan heidän ammatillsia valmiuksiaan, opiskeluvalmiuksiaan ja suomen kielen valmiuksiaan. Kartoituksen aikana opiskelijalle laaditaan henkilökohtainen opiskelusuunnitelma tai karsiutuneille ammatillinen jatkosuunnitelma. Kielenoppiminen on yksilöllinen prosessi, erityisesti aikuisoppijan toisen kielen oppiminen. Eri koulutustausta ja lähtötilanne synnyttävät erilaisia tuloksia: toisessa ääripäässä on yksilö, joka puhuu, mutta ei kirjoita, ja toisessa päässä yksilö, joka kirjoittaa, mutta ei puhu. Kummallakin on omat ongelmansa. 1.3.3. Ammatillinen kielitaito ammattialoittain - case-esimerkit Projektissa mukana olleista ammattiryhmistä voidaan poimia muutamia koottuja esimerkkejä. Kauppa, Tatjana: 7 vuotta Suomessa, kirjanpitäjän koulutus ja 10 vuotta työkokemusta kotimaasta. Käynyt kotoutumiskoulutuksen ja suorittanut siihen kuuluvan työelämäjakson kaupassa myyjänä. Ollut kotona lapsen kanssa 3 vuotta. Hakenut omaehtoiseen merkonomikoulutukseen ja valittu, kielitaito kirjallisesti tasoa B1.2., suullisesti B1.1. Selviytyy juuri ja juuri opiskeluun kuuluvista kirjallisista ja tiedonhakutehtävistä, kouluttajan mukaan ei todennäköisesti työllisty työssäoppimisjakson jälkeen. Tatjana täyttää muodolliset kriteerit, mutta hänen kielitaitonsa on vielä kapea. Hän ei kykene viestimään ammatillisesti uskottavasti työyhteisössä, ei kirjallisissa työtehtävissä eikä suullisessa jokapäiväisessä viestinnässä. Tatjana saa kouluttajalta suomen kielen tukea työtehtävissään sähköpostin kautta ja kirjoittaa oppimispäiväkirjaa, jossa analysoi vaikeuksiaan suomen kielen käytössä mm. kahvihuoneessa ja työpaikan
kokouksissa. Hän rohkaistuu käyttämään enemmän kieltä viestinnällisten oppimistehtäviensä kautta ja pääsee jatkamaan puolen vuoden työkokeilussa ammatillisen tutkinnon suorittamisen jälkeen. Hoito- ja hoiva-ala, Faride: työskennellyt Suomessa kotoutumiskoulutuksen jälkeen 2 vuotta hoitoapulaisena vanhusten palvelutalossa, hakenut ja päässyt oppisopimuskoulutukseen lähihoitajaksi. Kartoituksessa tehdyn kielitestin mukaan hänen suullinen kielitaitonsa on tasolla B1.2 ja tekstin ymmärtäminen B1.1, oma kirjallinen tuottaminen tasolla A2.2. Faridella on vaikeuksia näyttösuunnitelmien teossa ja lääkelaskennassa. Työpaikalla hänestä pidetään ja hän tulee hyvin toimeen asiakkaiden kanssa. Faride saa tukiopetusta lääkelaskuissa ja ohjausta näyttösuunnitelman teossa sekä ammatilliselta että suomen kielen kouluttajalta. Työpaikalla häntä tuetaan siten, että koko työyhteisö on tietoinen hänen oppisopimuskoulutuksestaan ja sitä seurataan tutkinnonosittain viikko viikolta niin, että hän pääsee harjoittelemaan kulloinkin näytön suorittamiseen tarvittavia työtehtäviä. Rakennusala, Peeter: Ollut rakennustyömaalla työssä Suomessa 3 vuotta, jäänyt työttömäksi laman iskiessä. Ei aiempia kieliopintoja. Ymmärtämistaidot hyvää B1-tasoa, puhuu itse suomen ja viron sekaisesti, mutta ymmärrettävästi. Ei ole juurikaan kirjoittanut suomea, kartoitustestissä tuottaa jotakuinkin ymmärrettävän lyhyen viestin. Selviytyy osatutkinnoista, työllistyy uudelleen kesken koulutuksen. Kiinteistöala, Alberto: Hakenut ja valittu kiinteistönhoitajan koulutukseen, kirjallinen kielitaito alkukartoituksen mukaan tasoa A2.1, suullinen A2.2-tasolla. Käden taidot ammatillisen kouluttajan mukaan hyvät. Saa suomen kielen tukea työssäoppimisjaksolla; harjoitellaan esimerkiksi asiakasviestintää. Kirjoittamista Alberto ei työssään juuri tarvitse, mutta hänen on ymmärrettävä saamansa suulliset ja kirjalliset viestit. Sähköala, Viktor: ammattimies, kotokoulutuksen käynyt, kielitaito ymmärtämistaitojen osalta niukka B1.1., tuottamistaidot A2.2-tasoa. Ei valita koulutukseen. Niin kauan kuin valinnan varaa on, ei tule valituksi, koska mm. sähköturvallisuuden suorittaminen vaatii ammatillisen kouluttajan mukaan B2-tason kielitaitoa kirjallisesti. Metalliala, Aleksei: kotokoulutuksen käynyt ammattimies, joka tähtää metallialan tutkintoon. Kielitaito A2.2 tasoa, työkokemusta kotimaasta. Valitaan koulutukseen, on vaikeuksissa työssäoppimispaikan löytämisessä, koska puuttuu työnhakuvalmiuksia. Saa tukea suomen kielessä ammattisanaston osalta. Työharjoittelussa selviytyy ammatillisesti hyvin ja onnistuu suorittamaan osatutkintoja. Suorittaa tulityökortin ja työturvallisuuskortin venäjäksi. 1.3. Ammatilliselle kouluttajalle Ammattiopettajan ja suomen kielen opettajan välillä on perinteisesti ollut suhteellisen vähän vuorovaikutusta ammattiopintojen aikana. Molemmat tahot ovat keskittyneet omiin asiakokonaisuuksiinsa, eikä yhteistyölle ole löytynyt aikaa. Hyvin toteutuneissa maahanmuuttajataustaisten ammatillisissa koulutuksissa on kuitenkin huomattu, että yhteistyö helpottaa huomattavasti molempien työtä: ammattiopettajan ei tarvitse jatkuvasti varmistella, ymmärtääkö opiskelija mitään, eikä suomen kielen opettajan tarvitse arvailla, millaisia sisältöjä ja käsitteitä opiskelijat työstävät ammattiopinnoissaan. Kouluttajien keskinäinen vuorovaikutus auttaa kohdistamaan suomen kielen tukea opiskelijoille haastaviin ammatillisiin osa-alueisiin. Mikäli tieto ei liiku kouluttajien välillä, jää koko henkilökohtaistamisprosessi vajaaksi. Toimivimmillaan malli on, kun ammatillinen opettaja, ammatillinen suomen kielen opettaja ja työpaikkaohjaaja toimivat yhteistyössä. Tällöin tarpeiden tunnistaminen tehostuu, päästään räätälöimään materiaalit ja tukemaan opiskelijaa oikea-aikaisesti. Ammatillisen suomen kielen opettajan olisi tärkeä olla mukana henkilökohtaistamisprosessissa, jotta mahdollinen kielituen tarve havaittaisiin mahdollisimman pian ja tukitoimet saataisiin sovittua heti opintojen alkuvaiheessa. Tämä on erityisen tärkeää heikoimmille opiskelijoille, jotka tarvitsevat tukea koko koulutuksen ajan. 1.4. Työpaikkaohjaajalle
Työpaikkaohjaajien kanssa on käyty keskusteluja alalla tarvittavasta kielitaidosta, työtehtävistä ja niiden vaatimuksista sekä opiskelijoiden yksilöllisistä tarpeista. Kielellistä tietoisuutta ja selkeän kielen periaatteita on käyty läpi. Yhteistyöstä on ollut konkreettista hyötyä: koko työyhteisö on saatu sitoutettua toimintaan ja toisaalta ohjauksen kokonaisuus on saatu pilkottua konkreettisaempiin osiin, joita on helpompi yhdessä työstää. 1.5. Opiskelijalle / työntekijälle Työelämäjaksoa / työssäoppimista varten on laadittu yleiset ohjeet, joiden avulla opiskelija pystyy analysoimaan työpaikkaansa ja työtehtäviään erityisesti suomen kielen kannalta. Työelämäjaksolla korostuvat myös yleiset työelämävalmiudet ja työnhakutaidot, joita harjoitellaan sekä ennnen työelämäjaksoa että sen aikana (työhaastattelu, työnhaun asiakirjat). Kurssin esimerkkiopiskelija pitää henkilökohtaista oppimispäiväkirjaa ja palauttaa tehtävänsä opettajalle / ohjaajalle palautekansioon. 2. Suomen kielen harjoituksia ammattialoittain Projektiin sisältyneiltä ammattialoilta on laadittu viestintä- ja sanastoharjoituksia itseopiskelun tukena tai lähiopetuksessa käytettäviksi. 3. Linkit Verkossa olevista ammatillisen suomen materiaaleista on tehty kommentoitu luettelo, jonka avulla opettaja tai opiskelija voi tutustua alan ammattisanastoon, opiskelumahdollisuuksiin ja työtehtäviin.