Asiakasryhmittelyllä palveluketjun tuottavuus näkyväksi FinDRG-hanke Petra Kokko, toimialajohtaja FCG Konsultointi Oy Sote-johdon neuvottelupäivät, Kuntatalo 14.2.2017 15.2.2017 Page 1
Sisältö: Petra Kokko Mikä FinDRG on? Miten kustannuslaskenta liittyy tuottavuuden mittaamiseen? Miten tuottavuuden huomioiminen auttaa tarkentamaan kapitaation (rahoituksen) oikeata tasoa? 15.2.2017 Page 2
Petra Kokko Mikä FinDRG on? 15.2.2017 Page 3
DRG, Diagnosis Related Groups DRG-järjestelmä on alun pitäen kehitetty Yhdysvalloissa, Yalen yliopistossa 1970- luvulla (Robert Fetter, John Thompson et al), Alkuperäinen tarkoitus oli luoda sairaalan johdolle työkalu sairaalan suoritteiden mittaamiseen ja arviointiin sairaaloiden toiminnan vertailemiseen Vähitellen järjestelmää alettiin käyttää hyödyksi toiminnan seurannassa sekä laskutuksessa aikaisemman suoriteperusteisen laskutusjärjestelmän (fee-for-service) sijaan. Eri sairaaloilla on erilaisia potilaita kustannusten vertailu ei ole mahdollista ilman potilasjakauman (casemix) aiheuttaman kustannusvaihtelun vakiointia Tänä päivänä järjestelmää käytetään yli 50 maan sairaalatoiminnan ohjaamiseen ja palveluiden kansalliseen hinnoitteluun. 15.2.2017 Page 4
Petra Kokko FinDRG-hankkeen fokus 2016-2018 ALUEELLISET HOITO- JA PALVELUKETJUT (Episodiluokitus, EPR) AVOHOITO ESH NordDRG PTH pdrg Suun th ddrg Sosiaalipalvelujen asiakasryhmittelyt LAITOSHOITO KANSALLISET PRIMAARILUOKITUKSET TIETO KÄYTETYISTÄ RESURSSEISTA TULOKSELLISUUDEN ARVIOINTIIN TARVITTAT TIEDOT 15.2.2017 Page 5
Alueellinen EPISODIPOTILASRYHMITYS, EPR = alueellisen toimintaprosessin kuvaus (terveydenhuollon tuote) Petra Kokko EPR-ryhmittelijä yhdistää potilaan sairauden (ja siihen yhteen liittyvien sairauksien) hoidon läpi koko julkisen terveydenhuollon riippumatta hoidon portaan tasosta, yksiköstä tai palvelujen tuottajan ammattiryhmästä Alueelliseen ryhmittelyyn sisällytetään kaikki alueen julkiset terveyspalvelut: terveyskeskuksien avotoiminta, tkvuodeosastohoito, osa sosiaalipalveluista (pitkäaikaislaitoshoito, palveluasuminen, kotihoito), erikoissairaanhoidon sairaaloiden avotoiminta ja osastotoiminta sekä yhteispäivystys Kustannuslaskenta toteutetaan perus- ja erikoissairaanhoidon KPP-tietoja käyttäen 15.2.2017 Page 6
Diabetes ja elinkomplikaatiot episodin potilaiden hoidon määrä (kust/plas) episodiin kuuluvien sairausryhmien mukaan Petra Kokko 15.2.2017 Page 7
Hoitokäytäntöjen erojen tarkastelu kuntien tai yksiköiden välillä (potilaan keskimääräiset kustannukset) Petra Kokko Episodiryhmä-taso = saman potilaan saman sairauden ja siihen liittyvien sairauksien hoitoprosessi 15.2.2017 Page 8
FinDRG- hankkeen tuotokset Petra Kokko Integroidun sote:n asiakas- ja potilasryhmittelyjärjestelmälogiikka, joka yhdistää asiakaskohtaiset kustannukset hoitotapahtumiin ja ryhmittelee ne kliinisesti mielekkäisiin ryhmiin (casemixjärjestelmä) Potilas-/asiakaskohtaisen kustannuslaskennan järjestelmä Kustannuksien, tuottavuuden, laadun ja vaikuttavuuden mittaristo eli tuloksellisuuden seurantajärjestelmä FinDRG on toiminnan ja talouden ohjauslogiikka sekä tietopalvelu ohjauksen tarpeisiin 15.2.2017 Page 9
Petra Kokko Miten kustannuslaskenta liittyy tuottavuuden mittaamiseen? 15.2.2017 Page 10
KPP (kustannukset per potilas) laskentamalli Petra Kokko Kustannukset episodeittain Episodi A Episodi B Episodi C Episodi D Kustannukset kontakteittain Episodien muodostaminen pdrg ryhmittelyille kontakteille DRG-kontakti A DRG-kontakti B DRG-kontakti C DRG-hoitojakso Kustannukset potilaittain ja käynneittäin pdrg ryhmittely toteutuneille kontakteille Potilas A käynti 1 Potilas B käynti 1 Potilas A hoitojakso 1 Potilas C käynti 1 Kustannukset välisuoritteittain Hoitopäivävälisuorite Käyntivälisuorite Toimenpide Laboratoriotutkimus Kuvantamistutkimus Kustannuslaskenta suoriteperusteista ja toimintoperusteista laskentamenetelmää käyttäen Kustannukset tileittäin Henkilöstökulut Tarvikekulut Tutkimuskulut Muut kulut 15.2.2017 Page 11
KPP-kustannuslaskennasta Petra Kokko Kustannuslaskenta toteutetaan toimintokohtaisena (ABC) laskentana Henkilöstöresurssi on suurin kuluerä, joten sen kohdistamiseksi oikein aiheuttamisperiaatteen mukaisesti kannattaa nähdä vaivaa Toiminnan ja talouden ohjausjärjestelmä syntyy potilaskohtaisen kustannuslaskennan kautta Määrittely, miten kliinisen toiminnan välisuoritekustannukset kohdennetaan potilaiden hoitokontakteihin Välisuoritteiden kohdistamissäännöillä on iso vaikutus lopputuotteen keskikustannukseen > tarvitaan yhteiset säännöt Johtamisen väline, joka antaa tietoa potilaan hoitoprosessin kustannuksista ja jolla voidaan suunnitella resurssien käyttöä Antaa pohjan hoitotoiminnan vertailukelpoisuuteen Tarvitaan oman hoitotoiminnan keskikustannuksien ja painokertoimien laskemista varten FCG ylläpitää KPP-laskennan ohjeistuksia Suomessa; http://soteluokitustuotteet.fi/kehittäminen/kansallinen-drgkeskus 15.2.2017 Page 12
Petra Kokko Laskentaperiaatteet DRG ryhmittelyn kannalta Potilaskohtaisessa kustannuslaskennassa jokaisen välisuoritteen kustannukset pitää olla laskettu ja hinnoiteltu Sairaalan potilaskohtainen kustannuslaskenta perustuu aina ensisijaisesti sairaalan oman toiminnan kustannuksiin Sairaalan omasta kustannus- ja suoriteaineistosta voidaan muodostaa omat painokertoimet DRG -tuotteistuksen pohjaksi potilaskohtaisen kustannuslaskennan avulla, tai käyttää muun sairaalan tai kansallisia painokertoimia Painokertoimia käytetään: Tuottavuusvertailussa Hinnoittelussa DRG painokerroin = DRG:n kustannusten keskiarvo Koko aineiston kustannusten keskiarvo 15.2.2017 Page 13
Painokertoimien käyttö: Tuottavuusvertailu 15.2.2017 Page 14 DRG tuottavuutta mitataan käyttäen DRG pisteitä DRG pistesumman laskukaava: DRG painokerroin X DRG ryhmän lukumäärä DRG tuottavuus: Tuotos DRG -pistesumma = Panos Kokonaiskulut tai Henkilöstön työpanos 15.2.2017 Page 14
DRG-tuottavuuden laajennus: EPRhoitoepisodipisteen hinta Petra Kokko 15.2.2017 Page 15
Petra Kokko Tuottavuus (yksikkökustannukset) Palveluiden käytön ohella toinen kustannusvariaation selittävä tekijä Palveluiden määrä/potilas, yksikkökustannukset Edellyttää palveluprosessien määriteltyihin sääntöihin perustuvaa luokittelua (Potilas- ja asiakasryhmitykset) Edellyttää kustannuslaskennan tuottamaa informaatiota suhteellisista kustannuksista (kustannuspainot) Pitkälle viety toteutus olemassa FinDRG:n pohjana EPRryhmitys 15.2.2017 Page 16
Alueelliset kustannukset ja tuottavuus: indikaattoreiden välinen yhteys Petra Kokko Saatavuus/ peittävyys Käyttö vs tarve Tuottavuus kustannus asukas = asiakkaat asukas X palvelut asiakkaat X kustannus palvelut Järjestäjä monitoroi Tuottaja monitoroi Lähde: Miika Linna 15.2.2017 Page 17
Palveluiden tuotanto ja tuottavuus Tuottavuuden muutoksen eri tavoitteet, mihin pyritään? Kustannusten leikkaaminen (esim 10% vähentämättä tuotosta ) Tuotannon/palveluiden lisääminen (esim 10% lisäämättä panosta ) Toimintamallin muutosten vaikutusten arviointi (miten tuottavuus muuttui?) 15.2.2017 Page 18
Petra Kokko Miten tuottavuuden huomioiminen auttaa tarkentamaan kapitaation (rahoituksen) oikeata tasoa? 15.2.2017 Page 19
Prospektiivinen retrospektiivinen korvausmalli Prospektiivinen Kapitaatio: (korvaus per listautunut) määritetään etukäteen, riski- tai tarvevakioidut mallit selittävät tyypillisesti n 10% yksilökohtaisesta vaihtelusta kustannuksissa DRG, EPR (casemixin huomioivat potilasryhmittelyt): korvaus per tuotettu hoitokokonaisuus määritetään etukäteen, ryhmittelymallit selittävät tyypillisesti n 60% yksilökohtaisesta vaihtelusta kustannuksissa Cost per case: korvaus per hoitokokonaisuus lasketaan jälkikäteen, malli selittää 100% yksilökohtaisesta vaihtelusta kustannuksissa Retrospektiivinen Lähde: Miika Linna 15.2.2017 Page 20
Miten saadaan tietoa oikeasta kapitaatiomaksun tasosta? Kustannuslaskentajärjestelmä (KPP) -> yksilötason kustannukset riittävän tarkalla välisuoritelaskennalla Potilasryhmitelty aineisto ja kustannuslaskentaan perustuvat kustannuspainot Potilasryhmitys FinDRG järjestelmäkokonaisuudella (Kuntaliitto/FCG) Lähde: Miika Linna 15.2.2017 Page 21
Miten saadaan tietoa oikeasta kapitaatiomaksun tasosta? Potilasryhmittely ja casemix laskenta on tärkeä vaihe arvioitaessa oikeaa kustannusten odotusarvoa E(c) kussakin riskiryhmässä Tällöin voidaan (vertaamalla muihin) arvioida miten paljon havaittu kustannustaso voi johtua systemaattisista käytön eroista Yksikkökustannuseroista Tilastollisella mallintamisella satunnaisvaihtelun residuaali O(c) = E(c) + k + m + e havaittu kustannusten keskiarvo = riskiryhmälle oikea kustannusten keskiarvo + systemaattinen käytön ero + tuottavuusero + satunnaisvaihtelu Lähde: Miika Linna 15.2.2017 Page 22
Käytön sekä yksikkökustannusten erojen tunnistaminen potilasryhmittelyiden avulla Lähde: Miika Linna 15.2.2017 Page 23
Yhteenveto Oikean kustannusten odotusarvon E(c) estimoinnissa potilasryhmityksillä tärkeä rooli Voidaan tunnistaa systemaattiset käytöstä ja tehottomuudesta syntyvät erot Tuo huomattavaa informaatioetua sopivan preemion hinnoittelussa Toinen keskeinen hyöty casemix-järjestelmistä on niiden hyödyntäminen laskutuksessa kapitaation rinnalla potilasryhmittelijöihin perustuvan laskutuksen retrospektiiviset piirteet vähentävät merkittävästi satunnaisvaihtelua ja tasaavat riskiä järjestäjän ja tuottajan välillä Lähde: Miika Linna 15.2.2017 Page 24
Petra Kokko Kiitos! Lisätietoja sivuilta sotetieto.fi tai @FCGsotetieto Yhteystiedot: Toimialajohtaja Petra Kokko p.044 566 7009 petra.kokko@fcg.fi 15.2.2017 Page 25