Miten voidaan arvioida (palvelujärjestelmän) vaikuttavuutta ja kustannusvaikuttavuutta?

Transkriptio

1 Miten voidaan arvioida (palvelujärjestelmän) vaikuttavuutta ja kustannusvaikuttavuutta? Miika Linna, tutkimuspäällikkö (THL, Aalto yliopisto) Kuntamarkkinat

2 Palvelujärjestelmän kustannusvaikuttavuuden arvioinnin haasteita Vaikuttavuuden kustannusvaikuttavuuden mittaaminen terveyspalveluissa Vaikuttavuuden mittaamisen erilaiset lähestymistavat Minkälaisia indikaattoreita/raportointitapoja, rekisteritietoja, perusjärjestelmien tietojen hyödyntämismahdollisuuksia on jo olemassa? Koko palvelusysteemin (sote) vaikuttavuuden mittaaminen? Esimerkki: Voidaanko vaikuttavuuden tai kustannusvaikuttavuuden vertailuja hyödyntää ikääntyneiden (esim. yli 75 -vuotiaiden) palveluiden arvioinneissa? Mitä ongelmia tässä esitettyyn vaikuttavuuden arviointitapaan liittyy? Mitä tietoja puuttuu ja mitä tarvitaan vielä?

3 Missä tiloissa S(i) yli 75 v. kunnan asukkaat olivat 2011? Turku Tampere Pori Oulu Mikkeli Lappeenranta Lahti Kuopio Kouvola Jyväskylä Joensuu Hämeenlinna Vantaa Helsinki Espoo KUOLL (Qol=0) PTH (Qol=0.4) ESH (Qol=0.4) VL (Qol=0.60) KOTIHOITO (Qol=0.7) KOTI (Qol=0.8) 0 % 20 % 40 % 60 % 80 % 100 %

4 Kustannusvaikuttavuuden esimerkkivertailun perustiedot Keskim QALY yli 75 vkeskim. Kust/yli 75 v. Kust/QALY Tarvekerroin Ryhmä Espoo 0, ,72 Kevyt Vantaa 0, ,78 Kevyt Oulu 0, ,87 Kevyt Helsinki 0, ,89 Kevyt Jyväskylä 0, ,91 Kevyt Tampere 0, ,95 Kevyt Turku 0, ,01 Keski Joensuu 0, ,03 Keski Lahti 0, ,03 Keski Lappeenranta 0, ,03 Keski Kuopio 0, ,04 Keski Pori 0, ,05 Raskas Hämeenlinna 0, ,09 Raskas Kouvola 0, ,11 Raskas Mikkeli 0, ,11 Raskas

5 Kustannusvaikuttavuuden taso, poikkileikkaustarkastelu 2011 versio I 4000 Jyväskylä 3000 Joensuu 2000 Helsinki Turku ,02-0,02-0,01-0,01 0,00 0,01 0,01 0,02 0,02 0,03 Kouvola Kuopio Lahti Oulu Espoo Tampere Vantaa QALYjen ero dqaly/dc=yhteiskunnallisen maksuhalukkuuden raja-arvo eur/qaly Kustannusten ero Lappeenranta

6 Kustannusvaikuttavuuden muutoksen seuranta t1-t2, versio Jyväskylä 3000 Helsinki Oulu QALYjen ero Tampere 0-0,02-0,02-0,01-0,01 0,00 0,01 0,01 0,02 0,02 0, Ei-toivotut muutossuunnat Edulliset muutossuunnat Kustannusten ero

7 Yhteenveto Yksilön kulkeutumista sote-järjestelmässä voidaan seurata ja sen perusteella voidaan laskea systeemimalliin perustuvia lopputulemia hyödyntämällä yksilötason aineistoja Siirtymätodennäköisyyksien estimointi lisäksi tekee mallista dynaamisen -> analyysit, prediktiot Vaikuttavuudessa (QALY-estimaatit) oli kaupunkitasolla yllättävän pieniä eroja iäkkäiden vertailuissa Kustannuksissa sen sijaan merkittäviä eroja

8 Pohdinta (I) Ikääntyneiden palveluiden (koko järjestelmän) kustannusvaikuttavuutta voidaan arvioida, mutta on nykytiedoilla melko karkeaa erilaisia tilamäärityksiä ja näille Qol-informaatiota tarvitaan lisää erityisesti kotona asuvien eri tilojen elämänlaadun informaatio kriittistä kustannusten laskenta edelleen suht karkealla tasolla, suuntaa-antavaa Kustannusten ja QALY:n välillä tässä vahva negatiivinen korrelaatio -> vakiointeja tarkennettava ja kehitettävä Systeemin osatekijoiden tarkastelu voi auttaa tekemään perusteltuja päätelmiä eri interventioiden/järjestämistapojen hyödyllisyydestä kustannusvaikuttavuuden näkökulmasta Järjestelmien nykyiset tiedot mahdollistavat melko yksityiskohtaisenkin tapausten seurannan ja vertailun Tilasiirtymätodennäköisyyksien muutosten avulla voidaan tehdä päätelmiä kustannusvaikuttavuuden muutoksista

9 Pohdinta (II) Tässä esitetyssä lähestymistavassa edelleen samoja haasteita kuin muissakin vaikuttavuuden mittaustavoissa Aikaväli, kausaliteetti QALY-tiedon tarkentamista voidaan yrittää myhdistämällä DALY -tyyppistä laskentaa (diagnoosi x S(i) -tilat) Jonkin verra epätarkkuutta sisältyy myös sisältömäärityksiin tilojen S(i) osalta - mikä tulkitaan eri asumisen tasoiksi, voi olla vaihtelua tässä