Ympäristölautakunta Sivu 1 / 43. Teknisen lautakunnan kokoushuone, Virastopiha 2 C, 1.krs., Espoon keskus

Espoon kaupunki Pöytäkirja Ympäristölautakunta 18.02.2016 Sivu 1 / 43 Kokoustiedot Aika 18.02.2016 torstai klo 17:30-18:42 Paikka Teknisen lautakunnan kokoushuone, Virastopiha 2 C, 1.krs., Espoon keskus Saapuvilla olleet jäsenet Henna Partanen, puheenjohtaja Eeva Haeggström Bjarne Häggman Perttu Ahonen Riina Kosonen Pekka Lempiäinen Jaakko Karas Mika Leppinen Maria Taipale Timo Tilli Joni Vainikainen, saapui klo 17.34 11 käsittelyn aikana Taina Vilo Marika Visakova, poissa esteellisenä klo 18.05-18.10 14 käsittelyn ajan Henrik Vuornos Muut saapuvilla olleet Tarja Söderman Kari Kavasto Leena Sjöblom Jouni J. Särkijärvi Lotta Honkonen Erja Tiihonen ympäristöjohtaja valvontapäällikkö johtava ympäristöasiantuntija, poistui klo 17.51 13 käsittelyn aikana kaupunginhallituksen edustaja nuorisovaltuuston edustaja sihteeri

Espoon kaupunki Pöytäkirja Ympäristölautakunta 18.02.2016 Sivu 2 / 43 Allekirjoitukset Henna Partanen puheenjohtaja Erja Tiihonen sihteeri Pöytäkirjan tarkastus Pöytäkirja tarkastettu ja hyväksytty: 19.2.2016 19.2.2016 Jaakko Karas Perttu Ahonen Pöytäkirjan nähtävänäolo 31.12.2015 julkipannun kuulutuksen mukaan on pöytäkirja ollut yleisesti nähtävänä 29.2.2016 ympäristökeskuksessa osoitteessa Kirkkojärventie 6 B, Espoon keskus.

Espoon kaupunki Pöytäkirja Ympäristölautakunta 18.02.2016 Sivu 3 / 43 Käsitellyt asiat Pykälä Liitteet Otsikko Sivu 9 Kokouksen laillisuuden ja päätösvaltaisuuden toteaminen 4 10 Pöytäkirjan tarkastajien valinta 5 11 1-2 Ympäristölautakunnan ennakkotilinpäätös vuodelta 2015 6 12 Kuutoskaupunkien ekologisen kestävyyden indikaattorit 11 2011-2014 13 Espoon ympäristönsuojeluviranomaisen lausunto 13 ympäristöministeriölle ympäristönsuojelulain uudistamishankkeen kolmannen vaiheen ehdotuksista 14 Lausunto Etelä-Suomen aluehallintovirastolle HSY:n 17 esittämästä hakemuksesta, joka koskee poikkeamista valtioneuvoston kaatopaikkoja koskevan asetuksen kiellosta sijoittaa biohajoavaa jätettä kaatopaikalle (ESAVI/10555/2015) 15 Espoon ympäristölautakunnan lausunto Etelä-Suomen 28 aluehallintovirastolle Länsimetron vesilupahakemuksesta ESAVI/10472/2015 16 Espoon vesistötutkimus vuonna 2015 31 17 Ympäristölautakunnan järjestämät retket vuonna 2015 35 18 Lausuntoja, päätöksiä ja kirjelmiä 37 19 Ympäristölautakunnan ja sosiaali- ja terveyslautakunnan yhteisseminaari 39

Espoon kaupunki Pöytäkirja 9 Ympäristölautakunta 18.02.2016 Sivu 4 / 43 9 Kokouksen laillisuuden ja päätösvaltaisuuden toteaminen Päätös Selostus Puheenjohtaja totesi kokouksen laillisesti koolle kutsutuksi ja päätösvaltaiseksi. Ympäristölautakunta oli kutsuttu koolle ympäristölautakunnan puheenjohtajan allekirjoittamalla 11.2.2016 päivätyllä ympäristölautakunnan jäsenille ja kaupunginhallituksen ja nuorisovaltuuston edustajille toimitetulla kokouskutsulla.

Espoon kaupunki Pöytäkirja 10 Ympäristölautakunta 18.02.2016 Sivu 5 / 43 10 Pöytäkirjan tarkastajien valinta Päätös Pöytäkirjan tarkastajiksi valittiin Jaakko Karas ja Perttu Ahonen.

Espoon kaupunki Pöytäkirja 11 Ympäristölautakunta 18.02.2016 Sivu 6 / 43 249/2015 02.02.02 11 Ympäristölautakunnan ennakkotilinpäätös vuodelta 2015 Valmistelijat / lisätiedot: Tarja Söderman, puh. 050 330 9767 Tuija Nyyssönen, puh. 050 344 5063 etunimi.sukunimi@espoo.fi Päätösehdotus Ympäristöjohtaja Tarja Söderman Ympäristölautakunta päättää hyväksyä liitteen mukaisen ympäristölautakunnan käyttötalouden ennakkotilinpäätösraportin vuodelta 2015. Päätös Ympäristölautakunta: Esittelijän ehdotus hyväksyttiin yksimielisesti. Liite Selostus 1 Ympäristölautakunnan tulostavoitteiden toteutuminen vuonna 2015 (tuloskortti) 2 Ympäristölautakunta, käyttötalouden seurantaraportti vuodelta 2015 Tilinpäätöksen ennakkotieto laaditaan 31.12.2015 tilanteesta ja asia käsiteltiin kaupunginhallituksessa 8.2.2016. Valtuustossa asia käsitellään 14.3.2016. Konsernitilinpäätös käsitellään kaupunginhallituksessa 21.3.2016 ja valtuustossa 23.5.2016. Ympäristölautakunnan käyttötalousosan sitovuustaso on 44 Ympäristölautakunta. Tilinpäätöksen ennakkotiedon yhteydessä käsitellään kuukausiraportin tietojen lisäksi tulostavoitteiden toteumatietojen tarkennukset ja lisäykset sekä lokakuun kuukausiraportissa arvioimatta jääneiden tulostavoitteiden toteumatiedot. TATU -ohjelman osalta raportoidaan tavoitteiden toteutumista koskevat tiedot. Tilinpäätöksen ennakkotiedon yhteydessä annetaan selvitys talousarvion poikkeamista ja niiden syistä. Olennainen poikkeama määrärahasta tai tuloarviosta on yli 5 prosenttia tai yli 200 000 euroa. Selvitys annetaan sitovuustasolla. Muihin seurattaviin asioihin kuuluu mm. vuoden 2015 talousarvioneuvottelujen pöytäkirjamerkintöjen toteutuminen. Vastaukset valmistellaan tältä osin erikseen keskitetysti toimialan esikunnassa.

Espoon kaupunki Pöytäkirja 11 Ympäristölautakunta 18.02.2016 Sivu 7 / 43 Tulostavoitteiden toteutuminen vuonna 2015 Espoo-tarina on keskeisin kaupungin kehittämistä ohjaava strategia, jota toteutetaan TATU -ohjelmalla, poikkihallinnollisilla kehitysohjelmilla, toimiala- ja tulosyksikkötasoisilla tarinoilla sekä tuloskorttien tulostavoitteilla. TATU -ohjelman projektit ja toimenpiteet ovat edenneet. Ohjelmaa toteutetaan asetettujen projektien ja toimenpiteiden (ESPRO) lisäksi linjajohtamisen keinoin, toiminnan jatkuvana parantamisena ja tehostamisena. Teknisen ja ympäristötoimen toimiala laajeni vuoden 2016 alussa, kun Espoo Kaupunkitekniikka -liikelaitos ja tekninen keskus yhdistyivät sekä Espoo Kiinteistöpalvelut -liikelaitos ja Tilakeskus -liikelaitos yhdistyivät. Konsernihallinto muodostuu vuoden alusta lukien konserniesikunnasta, konsernipalveluista ja sisäisen tarkastuksen yksiköstä. Espoolaisen johtamismallin kehittämisprojekti (ESJO) on edennyt ja projekti laajenee myöhemmin koko kaupunkia kattavaksi. Ympäristökeskuksen tulostavoitteiden toteutuminen vuonna 2015 Ympäristökeskus on laatinut toimialan tulostavoitteista johdetut tuloskortit. Tulostavoitteet ovat sitovia ja niiden toteutuminen käsitellään lautakunnassa seurannan yhteydessä. Ympäristökeskus kehittää toimintaansa strategian palvelutoiminnan taloudellisuutta, tuottavuutta ja laatua koskevien tavoitteiden perusteella. Espoo-strategian mukaisten tulostavoitteiden arvioidaan toteutuvan. Tulostavoitteiden toteutuminen 31.12.2015 Valtuustokauden tavoite (tyt): Edistetään energiansäästötavoitteita ja ympäristökriteereitä rakentamisessa, alueiden kehittämisessä ja palvelutuotannossa. Sitova tulostavoite vuodelle 2015 (tyt) Edistetään toimenpiteitä CO2 -päästöjen vähentymiseksi. Mittari / arviointikriteeri: CO2 -päästöjen kehittyminen, energiakulutuksen määrä Tavoitteen toteutuminen 31.12.2015 Tavoitteen toteutumista arvioidaan myöhemmin tilastotietojen valmistuttua. Kasvihuonekaasupäästöjen ennakkotieto vuodelta 2014: Kokonaispäästöt -3 % verrattuna vuoteen 2013 eli 5,5 miljoonaa tonnia ja asukaskohtaiset päästöt -2 % verrattuna vuoteen 2013.

Espoon kaupunki Pöytäkirja 11 Ympäristölautakunta 18.02.2016 Sivu 8 / 43 Ilmastoasioiden toimenpideohjelman päivittäminen on aloitettu ja se tehdään yhteistyössä kestävän kehityksen ohjelman kanssa. Sitova tulostavoite vuodelle 2015 (tyt) Luonnon monimuotoisuusohjelman toimenpiteiden toteutuminen. Mittari / arviointikriteeri: Toteutuneet toimenpiteet Tavoitteen toteutuminen 31.12.2015: Tavoite toteutuu. Luonnon monimuotoisuuden toimenpideohjelman vuositavoitteita on noudatettu asianmukaisesti. Asukkaiden meluntorjuntaohje ja pohjaveden suojelusuunnitelma on valmis. Pitkäjärven ja Lippajärven kunnostushankkeet on toteutettu. Gumbölenjoen kalatiehanketta ei toteutettu hankkeen aikataulun viivästymisen vuoksi. Yhteenveto ympäristökeskuksen tulostavoitteiden toteutumisesta vuonna 2015 (tuloskortti) on liitteenä. Tunnuslukujen toteutuminen Riskienhallintaa on käsitelty lautakunnassa Seuranta I -raportoinnin yhteydessä elokuussa. Vuodelle 2015 asetetut toiminnalliset tavoitteet saavutettiin. Riskinä nähdään kuitenkin työmäärän kasvu henkilöresurssien pysyessä ennallaan. Talousarviokirjan mukaiset tunnusluvut toteutuvat. Valvottuja kohteita oli joulukuun lopussa 994. Suoritteet toteutuivat vuoden 2014 tasolla. Villa Elfvikin luontotalon kävijämäärä oli joulukuun lopussa 33 685. Kävijöitä oli 2 769 enemmän kuin vuonna 2014. Henkilöstö Joulukuun lopussa henkilöstöä oli 26. Avoin vakituinen vakanssi täytettiin syyskuussa. Määräaikaisia työntekijöitä ei ollut.

Espoon kaupunki Pöytäkirja 11 Ympäristölautakunta 18.02.2016 Sivu 9 / 43 Ympäristölautakunnan käyttötalouden tulojen ja menojen toteutuminen Tulot Tuloja kertyi 88 672 euroa, 177,3 %. Tulot ylittyivät 38 672 euroa lähinnä kertyneiden maksutulojen osalta. Tulot kertyvät Villa Elfvikin tilojen käyttökorvauksista, ympäristö- ym. luvista perittävistä toimitus- ja lunastusmaksuista. Uusi taksa tuli voimaan 1.8.2015. Villa Elfvikin maksullisten tilojen käyttö on kasvanut. Tukia ja avustuksia kertyi 8 681 euroa. Menot Käyttötalouden menoja kertyi 2,45 milj. euroa, 92,7 %. Määrärahaa säästyi 0,19 milj. euroa lähinnä henkilöstömenojen ja asiantuntijapalveluiden ostoon käytettyjen määrärahojen osalta. Gumbölenjoen kalatiehanketta ei toteutettu hankkeen aikataulun viivästymisen vuoksi. Suurin osa menoista on henkilöstömenoja, joita kertyi 1,47 milj. euroa, 94,4 %. Määrärahaa säästyi 86 268 euroa. Kaupunginjohtaja siirsi ympäristökeskuksen henkilöstömenoihin yhteensä 9 394 euroa. Määräraha kohdentui rekrytointiin, kesätyöllistämiseen ja muihin tehtäväjärjestelyihin. Henkilöstömenot ovat laskeneet 2,2 % edellisen vuoden vastaavaan ajankohtaan verrattuna. Ulkoisia palveluita ostettiin 0,57 milj. eurolla. Määrärahaa säästyi 91 650 euroa. Asiantuntijapalveluita ostettiin 0,19 milj. eurolla. Määrärahaa säästyi 88 065 euroa lähinnä projektihankkeista ja vesiensuojelutehtävistä. Metsähallitukselle maksettiin rahoitusosuutta Haltia-luontokeskuksen menoihin 0,336 milj. euroa. Menot toteutuivat budjetoidusti. Sisäisiin toimintamenoihin käytettiin 0,37 milj. euroa, 97,7 %. Sisäisten palvelujen ostoon käytettiin 0,15 milj. euroa. Sisäisiä toimitilavuokria maksettiin 0,19 milj. euroa. Maksetut toimitilavuokrat olivat vuoden 2014 tasolla. Ympäristönsuojelutehtäviin käytettiin 1,8 milj. euroa. Määrärahaa säästyi 83 699 euroa. Henkilöstömenoja kertyi 1,17 milj. euroa. Määrärahaa säästyi 66 224 euroa. Tuloja kertyi 67 679 euroa. Tulot ylittyivät 27 749 euroa. Kaupunginjohtaja siirsi kesätyöllistämiseen 1 227 euroa.

Espoon kaupunki Pöytäkirja 11 Ympäristölautakunta 18.02.2016 Sivu 10 / 43 Villa Elfvikin osalta menoja kertyi 0,5 milj. euroa. Henkilöstömenoja kertyi 0,27 milj. euroa. Kaupunginjohtaja siirsi henkilöstömenoihin yhteensä 8 167 euroa. Määräraha kohdentui rekrytointiin, kesätyöllistämiseen ja tehtäväjärjestelyihin. Tuloja kertyi 16 858 euroa. Tilojen käyttökorvauksia ja avustuksia kertyi arvioitua enemmän. Projektihankkeisiin käytettiin 95 967 euroa, 63,6 %. Määrärahaa säästyi 54 850 euroa. Vesiensuojelutehtäviin käytettiin 64 584 euroa, 58,7 %. Määrärahaa säästyi 45 416 euroa asiantuntijapalvelujen ostoon varattujen määrärahojen osalta. Gumbölenjoen kalatiehanketta ei toteutettu hankkeen aikataulun viivästymisen vuoksi. Ympäristölautakunnalla ei ole talousarvion investointiosassa määrärahavarausta koneiden ja kaluston hankintaan. Ympäristölautakunnan käyttötalouden seurantaraportti vuodelta 2015 on liitteenä. Tiedoksi - Teknisen ja ympäristötoimen esikunta, Olli Isotalo - Taloussuunnitteluryhmä, Pekka Heikkinen, Jukka Kupiainen - Konserniohjausryhmä, Maria Jyrkkä

Espoon kaupunki Pöytäkirja 12 Ympäristölautakunta 18.02.2016 Sivu 11 / 43 596/2016 11.00.02 12 Kuutoskaupunkien ekologisen kestävyyden indikaattorit 2011-2014 Valmistelijat / lisätiedot: Leena Sjöblom, puh. 043 826 5214 etunimi.m.sukunimi@espoo.fi Päätösehdotus Ympäristöjohtaja Tarja Söderman Ympäristölautakunta merkitsee tiedoksi raportin kuutoskaupunkien kestävän kehityksen indikaattoreista. Käsittely Henna Partanen ehdotti Riina Kososen kannattamana seuraavaa lisäystä esittelijän ehdotuksen perään: ja pyytää HSY:tä toimittamaan Espoolle tiedot kotitalouksien vedenkulutuksesta tilastointia varten. Keskustelun päätyttyä puheenjohtaja totesi lisäysehdotuksen tulleen yksimielisesti hyväksytyksi, koska sitä ei vastustettu. Päätös Ympäristölautakunta: Ympäristölautakunta merkitsee tiedoksi raportin kuutoskaupunkien kestävän kehityksen indikaattoreista ja pyytää HSY:tä toimittamaan Espoolle tiedot kotitalouksien vedenkulutuksesta tilastointia varten. Oheismateriaali - Kuutoskaupunkien kestävän kehityksen indikaattorit 2011-2014 Selostus Ekologisen kestävyyden indikaattorien vertailuraportti 2011-2014 on kolmas Suomen kuuden suurimman kaupungin yhteisiä indikaattoreita tarkasteleva raportti. Aikaisemmat vertailuraportit ovat vuosilta 2004-2006 sekä 2006-2010. Kaikki raportit on luettavissa internetissä ympäristökeskuksen julkaisusivuilla http://www.espoo.fi/fi- FI/Asuminen_ja_ymparisto/Ymparisto_ja_luonto/Julkaisut/Kestavan_kehity ksen_tietoiskut_espoon_ka(157) Kuusi suurinta kaupunkia suurimmasta pienimpään ovat Helsinki, Espoo, Tampere, Vantaa, Oulu ja Turku. Oulu kasvoi huomattavasti vuoden 2013 kuntaliitoksessa ja ohitti kooltaan Turun. Kaupunkien yhteisesti valitsemilla ekologisen kestävyyden indikaattoreilla kuvataan maankäytön, kaupunkirakenteen ja liikenteen kestävyyttä, ihmistoiminnan aiheuttamaa ympäristökuormitusta sekä kuntien ympäristövastuullista toimintaa. Tulokset osoittavat, että monen indikaattorin osalta kuutoskaupungit ovat hyvin samankaltaisia. Joidenkin indikaattorien osalta vertailua kannattaa

Espoon kaupunki Pöytäkirja 12 Ympäristölautakunta 18.02.2016 Sivu 12 / 43 kuitenkin tehdä vain saman kaupungin vanhempiin lukuihin. Esimerkiksi ympäristötilinpidon sisältö eri kaupungeissa vaihtelee mm. kaupunkien omistajapolitiikasta ja palvelujen tuottamisesta johtuen. Espoon luvut näyttävät muihin verrattuna pieniltä, kun mukaan on laskettu vain peruskaupungin ympäristökulut, -tuotot ja -investoinnit, eikä esimerkiksi jäte- tai vesihuollon tai joukkoliikenteen kuntaosuuksia huomioida. Espoota koskevia huomioita Espoon asukasta kohden lasketut kasvihuonekaasupäästöt ovat kuutoskaupunkien keskitasoa. Espoossa päästöjä kasvattaa kaukolämmön tuottaminen fossiilisilla polttoaineilla, erityisesti kivihiilellä. Sama ongelma on Turulla. Muissa kaupungeissa kaukolämmön tuotantotaparakennetta on saatu kehitettyä vähähiilisempään suuntaan. Positiivisia muutoksia Espoossa on tapahtunut sekajätteen käsittelyssä. Pääkaupunkiseudulla kierrätykseen kelpaamaton sekajäte hyödynnetään nykyään energiana Vantaan jätevoimalassa, jonka toiminta alkoi vuonna 2014. Samalla jätteenpoltto pienentää Vantaan laskennallista hiilijalanjälkeä, sillä jätettä polttamalla korvataan kivihiiltä. Espoon osalta tulos näkyy kaatopaikalle sijoitettavan sekajätteen määrän vähenemisenä. Myös kaupunkiorganisaation sisällä on tapahtunut muutosta säästävämpiin toimintatapoihin. Erityisesti olemme kunnostautuneet paperin säästössä, mikä johtunee sähköisten työtapojen yleistymisestä. Sen sijaan hankintojen ympäristöystävällisyydestä ei saatu Espoon osalta tarpeeksi tietoa. Vaikka autojen määrä asukasta kohden on Espoossa kasvanut, myös tehtyjen joukkoliikennematkojen määrä kasvaa. Pyöräilyn saraltakin on hyviä uutisia: Espoossa erityisen paljon on kasvanut kevyen liikenteen väylien määrä. Siitä on apua, kun kaupunki pyrkii nostamaan pyöräilyn kulkutapaosuutta Pyöräilyn edistämisohjelman mukaisesti. Valitettavasti kulkutapatiedot saadaan Helsingin seudun liikenteeltä (HSL) vain neljän vuoden välein. Mikäli Espoo haluaa aktiivisesti nostaa pyöräilyn ja joukkoliikenteen osuutta, tulee tilannetta seurata tiheämmin. Melun osalta tilanne Espoossa ei ole hyvä. Yli kolmannes espoolaisista asuu alueilla, joka kärsii tieliikenteen melusta. Tilanne on kuitenkin vielä huonompi Helsingissä, Vantaalla ja Tampereella. Ilmanlaadun osalta tilanne Espoossa on osittain heikompi kuin muualla, mutta se johtunee Espoon mittausaseman sijainnista vilkkaasti liikennöityjen valtion teiden risteyksessä Leppävaarassa. Tätä puoltaa myös se, että Espoossa oltiin keskimäärin tyytyväisempiä ilman laatuun kuin muissa kaupungeissa. Tiedoksi Espoo erottuu edukseen myös luonnonsuojelualueiden määrässä (10 % maa-alasta) sekä asukkaiden tyytyväisyydessä luonto- ja retkeilyreittien määrään. - Helsingin Seudun Ympäristöpalvelut Vesi / kirjaamo

Espoon kaupunki Pöytäkirja 13 Ympäristölautakunta 18.02.2016 Sivu 13 / 43 376/2016 03.00.00 13 Espoon ympäristönsuojeluviranomaisen lausunto ympäristöministeriölle ympäristönsuojelulain uudistamishankkeen kolmannen vaiheen ehdotuksista Valmistelijat / lisätiedot: Erja Tiihonen, puh. 09 816 24852 Kari Kavasto, puh. 050 368 4126 etunimi.sukunimi@espoo.fi Päätösehdotus Ympäristöjohtaja Tarja Söderman Espoon ympäristölautakunta antaa ympäristöministeriölle seuraavan lausunnon ympäristönsuojelulain uudistamishankkeen kolmannen vaiheen ehdotuksista: Ympäristölupamenettelyn sujuvoittaminen, projektin 1 muistio Espoon ympäristölautakunta katsoo, että yleisessä tietoverkossa saatavilla olevan ohjeistuksen lisääminen ja hyvien käytäntöjen luominen olisivat parempia tapoja tehostaa ympäristölupakäsittelyä kuin menettelysäännösten lisääminen ympäristönsuojelulakiin. Ympäristönsuojelulaki on jo nykyisellään varsin pitkä ja uusien säännösten lisääminen hankaloittaa lain omaksumista entuudestaan. Päällekkäiset sääntelyt eivät vastaa hallituksen tavoitetta sääntelyn purkamisesta. Muistiossa ehdotettujen neuvontaa koskevien uusien säännösten voidaan katsoa olennaisilta osiltaan jo sisältyvän hallintolain 8 :ssä tarkoitetun neuvontavelvollisuuden piiriin. Myös päätöksen arvioidusta antamisajankohdasta ilmoittaminen ja täydennyspyynnössä esitettävien selvitysten yksilöiminen on jo huomioitu hallintolain 23 ja 32 :ssä. Ilman lainsäädäntötoimiakin hyvään hallintoon kuuluu, että neuvontaa annetaan pyynnöstä sähköisessä muodossa. Tarvittaessa neuvontaa voidaan antaa myös luvan hakijan ja viranomaisen välisessä tapaamisessa. Näitä menettelytapoja on jo käytännössä noudatettu, eikä säännösten lisääminen ympäristönsuojelulakiin ole tarpeen. Muistiossa ehdotetaan, että ympäristönsuojelulain 42 :ään lisättäisiin uusi momentti, jonka mukaan lausunnot ja niihin perustuvat hakemuksen täydennykset on pyydettävä ennen kuin lupahakemuksesta kuulutetaan 44 :n mukaisesti. Menettelyssä on huomioitava se, että lupaviranomainen käy hakemuksen läpi riittävällä tarkkuudella ja pyytää hakijalta täydennystä hakemuksen puutteista ennen kuin hakemuksesta pyydetään lausuntoa viranomaisilta. Liian puutteellisten hakemusten lähettäminen lausunnoille hankaloittaa lausunnonantajan työtä, koska hakemukseen ja toimintaan ei ole tällöin mahdollista ottaa kantaa kaikilta osin. Tästä syntyy automaattisesti tarve lausua hakemuksesta myöhemmin uudestaan, mikä lisää lausunnonantajan työmäärää.

Espoon kaupunki Pöytäkirja 13 Ympäristölautakunta 18.02.2016 Sivu 14 / 43 Lainsäädäntöön ehdotettava lisäys siitä, että hakija voisi liittää hakemukseensa ehdotuksen lupamääräyksiksi, ei ole tarkoituksenmukaista lupaharkinnassa noudatettavan virallisperiaatteen kannalta. Luvan hakijan velvollisuutena on tuntea toimintansa ja sen vaikutukset ympäristöön. Lupaviranomaisen velvollisuutena on objektiivisesti tutkia, voidaanko toiminnalle myöntää ympäristölupa ja millä ehdoin. Lupaviranomaisen tehtävänä on myös huolehtia siitä, että toiminnanharjoittajia kohdellaan tasapuolisesti, ja että tarpeettomia määräyksiä ei aseteta. Lupamääräysten ehdottamisoikeus lakiin kirjattuna herättää kysymyksen, miten sitova ohjausvaikutus määräysehdotuksilla tosiasiassa olisi lupakäsittelijän työhön ja miten laajalti lupaviranomainen joutuisi perustelemaan omaa näkemystään, jos hakemukseen liitetyistä määräysehdotuksista poikettaisiin. Varsinaisten lupamääräysten ehdottamismahdollisuutta parempi vaihtoehto voisi olla se, että toiminnanharjoittaja voisi halutessaan esittää mielipiteensä siitä, miksi kyseisessä toiminnassa ei ole mahdollista noudattaa jotain toimialakohtaisissa ympäristölupahakuohjeissa esitettyä toiminnalle tyypillistä lupamääräystä. Luvan hakija voisi ehdottaa myös vakuuden määrää kuten nykyisinkin. Lainsäädäntö ei aseta estettä sille, etteikö luvan hakijan ja viranomaisen välisissä neuvotteluissa olisi mahdollista käsitellä myös lupamääräyksiä. Muistiossa ehdotetaan, että ennen asian lopullista ratkaisua lupa-asian päätösluonnos asetettaisiin nähtäville yhdessä hakemusasiakirjojen ja lausuntojen kanssa. Menettelyssä olisi se etu, että asianosaisilla ja muilla tahoilla on tällöin mahdollisuus jättää muistutuksia ja mielipiteitä myös lupaviranomaisen ehdottamasta ratkaisusta ja selvät virheet voidaan korjata ennen lopullista päätöksentekoa. Haittapuolena on se, että jos lupahakemuksista ei aikaisemmissa vaiheissa pyydetä muistutuksia ja mielipiteitä, lupaviranomaisella ei ole käytettävissään kaikkea tietoa, millä on merkitystä päätösluonnokseen kirjattavien lupamääräysten kannalta. Vajavainen päätösluonnos voi synnyttää turhia odotuksia tai väärinkäsityksiä lupaviranomaisen näkemyksen lopullisuudesta. Joissakin tilanteissa osa muistutuksista voi jäädä tekemättä, jos lupaviranomaisen päätösluonnos tässä vaiheessa vastaa mahdollisen yksittäisen haitankärsijän näkemystä asiassa. Myös luvan hakijaa on kuultava päätösluonnoksesta sekä saapuneista muistutuksista ja mielipiteistä. Jos hakijan kuulemisen jälkeen nähtävänä olleesta päätösluonnoksesta poiketaan lopullisessa päätöksessä, joudutaan harkitsemaan uuden kuulemiskierroksen tarvetta. Päätösehdotuksesta kuulemiselle vaihtoehtoisena menettelynä tai sen rinnalle täydentävänä menettelynä projektiryhmä ehdottaa, että hakijalle on varattava tilaisuus tulla asiassa kuulluksi, jos lupa-asiaa ratkaistaessa poiketaan olennaisesti lupahakemuksesta. Espoossa ympäristölupien käsittelytavoite hakemuksen vireilletulosta päätöspäivään on neljä kuukautta. Pienemmissä hankkeissa käsittelyaika on saattanut jopa puolittua, joten käsittelyaikaa ei juuri ole mahdollista enää tästä lyhentää. Päätöksistä myös valitetaan harvoin. Uudet

Espoon kaupunki Pöytäkirja 13 Ympäristölautakunta 18.02.2016 Sivu 15 / 43 menettelysäännökset todennäköisesti lisäisivät käsittelyaikaa, jos kaikki muistiossa ehdotetut menettelyt otetaan pakottavina käyttöön yhtäaikaisesti ja ilman viranomaiselle jäävää harkintavaltaa. Jos uusille kuulemismenettelyille nähdään tarvetta, ei uusia pakottavia säännöksiä tulisi kuitenkaan lisätä lakiin ennen kuin menettelyn vaikutuksia on tarpeeksi selvitetty ja kokeiltu. Sähköistä lupajärjestelmää kehitettäessä on turvattava yhteentoimivuus kuntien ja valtion järjestelmien kanssa. Järjestelmää kehitettäessä olisi kartoitettava ja hyödynnettävä kuntien olemassa olevat valmiudet. Joissakin kunnissa on jo nykyisin ilmeisesti mahdollista jättää ja käsitellä ympäristölupahakemus sähköisesti. Monissa kunnissa sähköisen ympäristölupajärjestelmän rakentaminen ja käyttöönotto osana kunnan paikkatietojärjestelmää olisi kohtuullisen helposti toteutettavissa, jos sähköinen lupajärjestelmä päätettäisiin ottaa kunnassa käyttöön. Eläinsuojien ympäristölupamenettelyn kehittäminen, projektin 6 muistio Espoon ympäristölautakunta ei ota kantaa eläinsuojien ympäristölupamenettelyn kehittämiseen luvanvaraisten eläinsuojien vähyyden vuoksi. Espoossa on tällä hetkellä vain yksi ympäristöluvanvarainen eläinsuoja. Ympäristöluvanvaraisuuden keventäminen, projektin 7 muistio Espoon ympäristönsuojeluviranomaisen osalta luvanvaraisuuden keventäminen koskisi lähinnä varikoita, polttoneste- tai kemikaalivarastoja ja betoniasemia. Muistion mukaan pohjavesialueen ulkopuolella sijaitsevat varikot poistuisivat lupamenettelystä. Pohjavesialueen ulkopuolella sijaitsevien kemikaali- ja polttoainevarastojen ympäristöluvanvaraisuudesta luovuttaisiin ja ympäristönsuojeluvaatimukset otettaisiin huomioon Tukesin kemikaaliturvallisuuslain nojalla myöntämässä luvassa. Betoniasemat siirtyisivät rekisteröintimenettelyyn tai ilmoitusmenettelyyn. Espoon ympäristölautakunnan mielestä ympäristöluvanvaraisuutta voidaan keventää muistiossa esitetyllä tavalla. Pohjavesialueen ulkopuolella sijaitsevien kemikaali- ja polttoainevarastojen ympäristönsuojelun vaatimusten täyttymisen varmistamiseksi ympäristölautakunta katsoo projektin tavoin, että vaihtoehto 2) Tukesin luvassa annetaan tarvittavat ympäristönsuojelulakiin perustuvat määräykset elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen lausunnon perusteella, on lupaavin jatkotyön pohjaksi (muistion sivu 19). Toimialakohtaisia asetuksia valmisteltaessa ja niitä kehitettäessä olisi hyvä kiinnittää huomiota siihen, voitaisiinko asetuksissa sallia joiltakin osin nykyistä enemmän tapauskohtaista harkintaa ja että asetusten siirtymäsäännökset olisivat selkeät.

Espoon kaupunki Pöytäkirja 13 Ympäristölautakunta 18.02.2016 Sivu 16 / 43 Päätös Ympäristölautakunta: Esittelijän ehdotus hyväksyttiin yksimielisesti. Selostus Ympäristöministeriö on pyytänyt Espoon kaupungilta/ympäristönsuojeluviranomaiselta lausuntoa ympäristönsuojelulain uudistamishankkeen kolmannen vaiheen ehdotuksista 7.3.2016 mennessä. Lausuntopyyntö ja aineisto ovat luettavissa ympäristöministeriön www-sivuilta osoitteesta: www.ym.fi/lausuntopyynnot. Ympäristöministeriön tiedotteen mukaan ympäristönsuojelulain kolmannen vaiheen uudistamisen tavoitteena on edelleen sujuvoittaa lupakäytäntöjä muun muassa karsimalla päällekkäisyyksiä ja ottamalla käyttöön yksinkertaisempia menettelyjä. Uudistamishankkeessa ympäristönsuojelulain muutostarpeita arvioidaan kolmessa eri asiakokonaisuudessa, joista ensimmäinen koskee ympäristölupamenettelyn sujuvoittamista. Projektiryhmässä keskeisiksi muutostarpeiksi tunnistettiin tarve parantaa lupahakemusten laatua, viranomaisten keskinäistä sekä viranomaisten ja toiminnanharjoittajien välistä yhteistyötä sekä ympäristölupapäätösten ennakoitavuutta ja laatua. Uudistuksia ehdotetaan pilotoitavaksi muutamassa eri lupaviranomaisessa toimintatapojen vaikutusten selvittämiseksi. Toinen uudistamishankkeen kokonaisuus koskee eläinsuojien ympäristölupamenettelyn sujuvoittamista, jossa on laadittu ehdotus ympäristölupamenettelyä kevyemmästä ilmoitusmenettelystä. Kolmas kokonaisuus ympäristönsuojelulain uudistamishankkeessa koskee ympäristöluvanvaraisuuden keventämistä. Projektissa tarkasteltiin luvanvaraisuuden poistamista eräiltä vähän ympäristövaikutuksia aiheuttavilta toiminnoilta ja toiminnoilta, joiden ympäristönsuojeluvaatimukset voidaan ottaa huomioon toisessa lupamenettelyssä. Lisäksi esityksen mukaan tietyt luvanvaraiset toiminnat siirrettäisiin rekisteröintimenettelyyn tai ilmoitusmenettelyyn. Tiedoksi - Ympäristöministeriö, kirje sähköpostitse: kirjaamo.ym@ymparisto.fi

Espoon kaupunki Pöytäkirja 14 Ympäristölautakunta 18.02.2016 Sivu 17 / 43 187/2016 11.01.00 14 Lausunto Etelä-Suomen aluehallintovirastolle HSY:n esittämästä hakemuksesta, joka koskee poikkeamista valtioneuvoston kaatopaikkoja koskevan asetuksen kiellosta sijoittaa biohajoavaa jätettä kaatopaikalle (ESAVI/10555/2015) Valmistelijat / lisätiedot: Harri Anttila, puh. 043 826 5219 etunimi.sukunimi@espoo.fi Päätösehdotus Ympäristöjohtaja Tarja Söderman Ympäristölautakunta päättää antaa Etelä-Suomen aluehallintovirastolle seuraavan lausunnon HSY:n esittämästä, VNA 331/2013 35 mukaisesta poikkeamishakemuksesta: Taustaa Kaatopaikka-asetuksen vaatimus biohajoavan jätteen kaatopaikkakiellosta on tullut voimaan Ämmässuon kaatopaikan ympäristöluvan myöntämisen jälkeen. Ympäristönsuojelulain 70 :n mukaan, jos asetuksella annetaan ympäristönsuojelulain tai jätelain nojalla jo myönnetyn luvan määräystä ankarampia säännöksiä, on asetusta luvan estämättä noudatettava. Valtioneuvoston asetuksen (VNA 331/2013) mukaan 1.1.2016 alkaen jätetäyttöön tai rakenteeseen hyväksytään vain sellaista tavanomaista jätettä, jonka biohajoavan ja muun orgaanisen aineksen pitoisuus määritettynä orgaanisen hiilen kokonaismääränä tai hehkutushäviönä on enintään 10 prosenttia. Lupaviranomainen voi myöntää biohajoavan ja muun orgaanisen aineksen pitoisuutta koskevasta rajoituksesta poikkeuksen (VNA 331/2013, 35 ), jos luotettavasti osoitetaan, että jäte ei ominaisuuksiensa vuoksi sovellu käsiteltäväksi muulla tavoin kuin sijoittamalla kaatopaikalle. Lupaviranomainen voi myös myöntää rajoituksesta poikkeuksen määräajaksi enintään vuodeksi kerrallaan, mikäli osoitetaan, että korvaavaa käsittelykapasiteettia saadaan käyttöön asetettavassa määräajassa. Ympäristölautakunnan kannanotto Ympäristölautakunta katsoo yleisesti, että HSY ei ole kovin monipuolisesti ja huolellisesti selvittänyt nyt haettavien jätejakeiden kohdalla niiden korvaavia käsittelymahdollisuuksia. HSY on käyttänyt poikkeusluvan perusteluina mm. että

Espoon kaupunki Pöytäkirja 14 Ympäristölautakunta 18.02.2016 Sivu 18 / 43 - jätettä ei voi varastoida jätevoimalassa eikä Ämmässuon käsittelykeskuksessa; - biojätteen käsittelyn ympäristölupa ei mahdollista käsittelyä Ämmässuon biojätteen käsittelylaitoksessa; - jäte olisi sinänsä polttokelpoista, mutta Vantaan jätevoimalan ympäristölupa kieltää polton. - jätteen vähäisen määrän vuoksi sen kuljettaminen muuhun luvan omaavaan laitokseen ei ole ympäristöllisesti eikä taloudellisesti perusteltua; - muidenkin jätevoimaloiden huoltoseisokit sattuvat usein samaan aikaan kesällä, jolloin vaihtoehtoisia polttolaitoksia ei ole käytettävissä; - jätteen biohajoava osuus on vähäinen tai jäte on kokonaan biohajoamatonta, vaikkakin orgaanisen aineksen määrä ylittää 10 %; - jäte ei heterogeenisyyden tai fysikaalis-kemiallisten ominaisuuksiensa vuoksi sovellu materiaali- tai energiahyötykäyttöön; - jätteelle ei ole tällä hetkellä vaihtoehtoista, teknistaloudellisesti kannattavaa käsittelyä tai hyödyntämismadollisuutta; Ympäristölautakunnan tiedossa ei ole, onko ympäristöhallinto antanut tarkempaa linjausta periaatteista, joiden mukaan poikkeus kaatopaikkakiellosta voidaan myöntää. Kaatopaikka-asetuksen 35 säädös poikkeamisen perusteista on melko yleisluonteinen. HSY on esittänyt pysyvää poikkeusta haettavien maa- ja kiviainesjätteen, katujen puhdistusjätteen, jäteveden puhdistamoiden hiekanerotusjätteen ja tulipalojen yhteydessä syntyvän rakennusjätteen kohdalla, että nämä jätteet eivät heterogeenisyyden tai fysikaalis-kemiallisten ominaisuuksien vuoksi sovellu poltettavaksi jätevoimalassa tai käytettäväksi uudelleen. Tulipalojäte on pääasiassa palaneita rakenteita ja tuhkaa, jotka eivät HSY:n mukaan sovellu energiahyötykäyttöön. Pysyvää poikkeusta haetaan myös lujitemuoveille, lasi-, hiili- ja aramidikuiduille. Näille ei myöskään ole vaihtoehtoisia käyttötapoja. Lujitemuovia voi tulevaisuudessa mahdollisesti käyttää esim. sementtiteollisuudessa. Kivi-, maa-aines- ja hiekkajätteen kohdalla poltto ei tule kysymykseen. Uudelleenkäyttö rakentamisessa tai hiekoituksessa yms. ei epäpuhtauksien vuoksi myöskään ole helposti toteutettavissa. Samoin kuitujätteiden kohdalla ei ole yleisesti tiedossa olevaa hyötykäyttöä. Ympäristölautakunta katsoo, että poikkeamislupa näille jätejakeille voitaneen myöntää. Tulipalojätteissä on runsaasti hyödynnettäviä materiaaleja, jotka tulee ennen kaatopaikkasijoitusta erotella. Jätteessä on myös energiahyötykäyttöön soveltuvia jakeita. Nämä on eroteltava esikäsittelyssä. Lujitemuovin kohdalla tulisi kaatopaikka-asetuksen 35 mukaisesti yhden vuoden kuluessa arvioida uudelleen jätteen vaihtoehtoiset käsittelytavat.

Espoon kaupunki Pöytäkirja 14 Ympäristölautakunta 18.02.2016 Sivu 19 / 43 Myös eläinperäisille jätteille haetaan pysyvää poikkeamispäätöstä. Hakemuksen mukaan tässä tarkoitetaan luvattomasti maahan haudattuja raatoja, jotka viranomaisten kautta toimitetaan kaatopaikalle. Lupaa ei haeta kuolleille riistaeläimille, koti- tai lemmikkieläimille tms. Niille on varattu Ämmässuolla erillinen jäähdytetty kontti, josta ne toimitetaan hävitettäväksi Honkajoki Oy:n laitokselle. HSY perustelee näiden jätteiden vastaanottamista eläintautien torjumisella. Tämä on myös kaatopaikka-asetuksen 28 mukaan hyväksyttävää. Vantaan jätevoimalassa näitä jätteitä ei oteta vastaan. Ympäristölautakunta puoltaa poikkeamisluvan myöntämistä eläinperäisille jätteille. Pysyvää poikkeamislupaa siten, että vaihtoehtoiset käsittelytavat selvitetään kahden vuoden välein, haetaan rakennusjätteistä erotelluille PVC jätteille ja jätteensekaisille pilaantuneille maa-aineksille, joita voi syntyä vanhojen jätetäyttömaiden kaivutöissä. Osittain maatunutta jätetäyttöä ei saa käsitellä Vantaan jätevoimalassa. Sen hyödyntäminen muualla ei ole mahdollista sen sisältämien jätejakeiden vuoksi. PVC jätettä voidaan polttaa jätevoimalassa, mutta sen sisältämä kloridi aiheuttaa kattiloihin korroosiota. Lisäksi poltossa voi muodostua dioksiineja ja furaaneita. Jätteen vaihtoehtoisista käsittelymahdollisuuksista ei ole hakemuksessa selvitystä, mutta HSY pyrkii hakemuksen mukaan kehittämään sen materiaali- ja energiahyödyntämistä. Ympäristölautakunta puoltaa poikkeamisluvan myöntämistä näille jätteille. PVC jätteiden vaihtoehtoiset käsittelymahdollisuudet tulee tarkastella uudelleen vuoden kuluttua. Voimalan vuosittaisten huoltoseisokkien ajaksi HSY hakee pysyvää lupaa sijoittaa kaatopaikalle ulkokäymälöiden jätteet ja sairaaloiden erityisjätteet, joilla ei ole tartuntavaarallisia ominaisuuksia. Käymäläjätettä ei voi välivarastoida eikä Ämmässuon biojätteen käsittelylaitoksen lupa salli sen kompostointia. Sairaalajätteet ovat viiltäviä ja pistäviä jätteitä sekä sidetarpeita, vaippoja, liinavaatteita, kertakäyttövaatteita, veriplasmapusseja yms. Ympäristölautakunta puoltaa poikkeamisluvan myöntämistä näille jätteille. Näiden jätteiden kohdalla poikkeamislupaa voidaan perustella myös terveydellisen vaaran torjumisella, mikäli jätettä välivarastoitaisiin ulkovarastossa mahdollisesti lintujen, jyrsijöiden yms. saatavilla. Yhteenvetona ympäristölautakunta toteaa, että jätelain 32 mukaan kunnalla on velvollisuus ottaa vastaan tavanomainen yhdyskuntajäte sekä sako- ja umpikaivolietteet ja asumisessa syntyvät vaaralliset jätteet. Edellä mainitut jätteet voivat osittain olla vastaanoton piiriin kuuluvia, mutta valtaosalta ne ovat muita kuin tavanomaisia yhdyskuntajätteitä eivätkä ne useimmiten myöskään kuulu HSY:n järjestämän järjestetyn

Espoon kaupunki Pöytäkirja 14 Ympäristölautakunta 18.02.2016 Sivu 20 / 43 jätteenkuljetuksen piiriin. Siten HSY:llä ei olisi velvollisuutta ottaa niitä vastaan. Mikäli syntyy tilanne, että näitä jätteitä ei oteta vastaan jätteidenkäsittelykeskuksessa, eikä jätteen tuojalle voida myöskään osoittaa helposti tavoitettavaa vaihtoehtoista vastaanottopaikkaa, jätteiden luvaton käsittely tai jättäminen maastoon vääjäämättä tulee lisääntymään. Vastaavanlainen tilanne Ämmässuon ympäristössä oli kaatopaikan toiminnan alkuaikoina, jolloin jätteiden vastaanotosta alettiin periä maksua ja jätevero vielä nosti hintaa. Valvontaviranomainen joutui määräämään siivous- ja puhdistustoimia Ämmässuon ympäristön maastossa useita kertoja vuodessa. Luvatonta jätteiden kaatoa Ämmässuon ympäristössä tai muualla esiintyy enää harvoin. Ympäristölautakunta katsoo, että on parempi, että jäte päätyy kaatopaikalle, jossa on valvotut olosuhteet, lainmukaiset suojausrakenteet ja päästöjen seuranta. HSY tulee velvoittaa selvittämään jätteiden vaihtoehtoisia käsittelymahdollisuuksia määräajoin tai selvityttämään näitä jätteiden tuottajien toimesta. Käsittely Päätös Marika Visakova ilmoitti olevansa esteellinen (palvelussuhdejäävi) ja poistui kokouksesta asian käsittelyn ja päätöksenteon ajaksi. Ympäristölautakunta: Esittelijän ehdotus hyväksyttiin yksimielisesti. Oheismateriaali - HSY poikkeamishakemus Selostus Lausuntoa on pyydetty 15.2.2016 mennessä, mutta sille on saatu lisäaikaa 29.2.2016 saakka. Hakemus on oheismateriaalina. Taustaa Vuoden 2016 alusta on tullut voimaan valtioneuvoston kaatopaikkoja koskevan asetuksen (331/2013) muutos, jonka mukaan tavanomaisen jätteen kaatopaikan jätetäyttöön tai rakenteeseen hyväksytään vain sellaista tavanomaista jätettä, jonka biohajoavan ja muun orgaanisen aineksen pitoisuus määritettynä orgaanisen hiilen kokonaismääränä tai hehkutushäviönä on enintään 10 %. Rajoitus ei koske seuraavia jätteitä: - eräitä energiantuotannossa tai jätteen polttamisessa syntyneitä lento- ja pohjatuhkia; - pilaantuneita maa-aineksia, ruoppausjätteitä ja asbestijätteitä, mikäli ne sijoitetaan erilleen muista jätteistä;

Espoon kaupunki Pöytäkirja 14 Ympäristölautakunta 18.02.2016 Sivu 21 / 43 - eräitä eläimistä saatavia sivutuotteita, mikäli ne sallitaan EY:n sivutuoteasetuksen (1774/2002) mukaan haudattavaksi maahan - muita eläinjätteitä erityistilanteissa, joissa niiden sijoittaminen katopaikalle on välttämätöntä eläintautien torjumiseksi; - metsäteollisuuden eräitä lietteitä - kipsipohjaisia jätteitä, mikäli ne sijoitetaan erilleen kaatopaikalle jo toimitetusta biohajoavasta jätteestä - eräitä vakaita reagoimattomia vaarallisia jätteitä, mikäli ne sijoitetaan erilleen biohajoavasta jätteestä. HSY hakee poikkeuslupaa täyttöalueen S1 käyttöajalle, arviolta vuoteen 2030 asti. Hakemuksessa esitettyjen materiaalien loppusijoittamista jatketaan niin kauan kuin orgaanista ainesta sisältävälle jätteelle ei ole muuta teknistaloudellisesti mahdollista käsittelytapaa. Vaihtoehtoisten menetelmien tarkistaminen ehdotetaan tehtäväksi kahden vuoden välein. Kuvassa 1 on esitetty alue, johon hakemuksessa mainittuja jätejakeita tullaan sijoittamaan. Kuva 1. Ämmässuon kaatopaikan jätetäyttöalue S1. Poikkeamispäätöstä koskevat jätejakeet HSY hakee kaatopaikka-asetuksen 35 :n mukaista poikkeusta sijoittaa alempana lueteltuja jätteitä Ämmässuon jätekeskuksen tavanomaisen jätteen kaatopaikalle. Jätteiden biohajoavan ja muun orgaanisen hiilen kokonaismäärä hehkutushäviönä ylittää tai saattaa ylittää kaatopaikkaasetuksessa sallitun 10 % pitoisuuden.

Espoon kaupunki Pöytäkirja 14 Ympäristölautakunta 18.02.2016 Sivu 22 / 43 Makki eli ulkokäymäläjäte (jätekoodi 20 03 99, jäteasetuksen liite 4). Jätteet kerätään ulkovessoista (mm. yksittäiset viemäriverkon ulkopuolella olevat kiinteistöt, leirintä- ja ulkoilualueet, puolustusvoimien harjoitusalueet). HSY:n keräyksen piirissä on joitakin satoja keräyspaikkoja. Jätteet viedään normaalitilanteessa Vantaan jätevoimalaan poltettavaksi, mutta poikkeustilanteissa (voimalan vuosihuolto ja käyttöhäiriöt) ko. jätteet joudutaan käsittelemään muulla tavoin. Poikkeustilanteiden aikana syntynyt ko. jätteen määrä on hyvin marginaalinen, noin 4 t/a. Käymäläjäte haudataan täyttöalueen S1 kaivantoon ja peitetään maaaineksella. Käymäläjätteen orgaanisen hiilen kokonaismäärä (TOC) on 80-95 %. Jätteiden sijoittaminen kaatopaikalle on ainoa varakäsittelyvaihtoehto poikkeustilanteiden aikana. Jätettä ei voi varastoida jätevoimalassa eikä Ämmässuon käsittelykeskuksessa. Biojätteen käsittelyn ympäristölupa ei mahdollista käsittelyä biojätteen käsittelylaitoksessa. Jäte-erät ovat määrällisesti hyvin vähäisiä, joten niiden kuljettaminen kauemmas mahdolliseen luvan omaavaan käsittelypaikkaan ei ole ympäristöllisesti eikä taloudellisesti perusteltua. Lisäksi jätevoimaloiden huoltoseisokit kesäaikaan ovat usein samanaikaisesti, jolloin toimitus toiseen laitokseen ei ole mahdollista. Koska kyseessä on luvan myöntäminen poikkeustilanteita varten ja määrät ovat hyvin marginaalisia, HSY hakee poikkeuslupaa pysyväksi. Sairaaloiden erityisjätteet (18 01 01 ja 18 01 04) Sairaaloiden erityisjätteillä tarkoitetaan viiltäviä ja pistäviä jätteitä sekä jätteitä, joiden keräykselle ja käsittelylle ei aseteta erityisvaatimuksia tartuntavaaran vuoksi. Jälkimmäisiä jätteitä ovat mm. veriset sidetarpeet, vaipat, liinavaatteet, kertakäyttövaatteet ja veriplasmapussit. Nämä jätteet viedään normaalitilanteessa jätevoimalaan poltettavaksi, mutta poikkeustilanteissa (vuosihuolto ja käyttöhäiriöt) ko. jätteet joudutaan käsittelemään muulla tavoin. Poikkeustilanteiden takia loppusijoitettava jätemäärä on hyvin alhainen, ollen 40 t/a. Erityisjätteet sijoitetaan tavanomaisen jätteen kaatopaikalle täyttöalueelle S1 kaivantoon ja peitetään maa-aineksilla. Sairaalajätteiden viiltävien ja pistävien jätteiden osalta orgaaninen aines on pääosin muovia. Muut orgaaniset jätteet ovat lähinnä puu- tai puuvillaperäisiä, jotka ovat pääsääntöisesti biohajoavia. Orgaanisen aineksen pitoisuus on noin 60-90 %. Mikäli jätteitä ei saada poikkeustilanteissa muihin polttolaitoksiin, jätteiden sijoittaminen kaatopaikalle on ainoa varakäsittelyvaihtoehto poikkeustilanteiden aikana. Sairaalajätteitä ei voida varastoida jätevoimalassa eikä Ämmässuon käsittelykeskuksessa. Jätteitä ei voi myöskään kompostoida niiden pistävien ja viiltävien osien vuoksi eikä Ämmässuon biojätteiden käsittelylaitoksen lupa sisällä ko. jätteiden käsittelymahdollisuutta.

Espoon kaupunki Pöytäkirja 14 Ympäristölautakunta 18.02.2016 Sivu 23 / 43 Koska kyseessä on luvan myöntäminen poikkeustilanteita varten, ja jätteiden määrät ovat hyvin marginaalisia sekä jätejakeiden käsittely on muilla menetelmin haasteellista, HSY hakee poikkeuslupaa pysyvänä. Maa- ja kiviainekset (20 02 02) Kyseessä on puutarha- ja kantojätteestä lajittelemalla, murskaamalla ja seulomalla syntyvää rejektiä. Esikäsittelyssä muodostuu maa- ja kiviainesta, lehteä ja puuta. Maa- ja kiviainesrejektiä muodostuu noin 500 t/a. Rejektin orgaanisen aineksen määrä on 10-30 %. Jätteen biohajoava osuus on vähäinen eikä siitä aiheudu merkittävää kaasunmuodostusta (metaanipotentiaali alle 5 m 3 /t). Hyödyntämiseen soveltumaton ylijäämärejekti ei sovellu heterogeenisyyden vuoksi materiaali- tai energiahyötykäyttöön. Loppusijoitettavan jätteen määrä on alhainen ja sen käsittely muilla menetelmin ei olisi perusteltua. Edellä mainituilla perusteilla haetaan poikkeuslupaa pysyvänä. Katujen puhdistusjätteen ylite (20 03 03) Kyseessä on katujen harjauksen ja muun puhdistuksen yhteydessä muodostunut jäte, joka esikäsitellään seulomalla. Seulan (20 mm) ylite sisältää kiviainesta, roskaa, lehteä ja puuta. Katujen puhdistusjätteen ylitettä tulee noin 50 t/a. Seulontaylite on pääosin (70 90 %) kiviainesta, jossa on seassa viherjätettä. Kyseisen rejektin orgaanisen aineksen määrä on 10-30 %. Jäte ei sovellu fysikaalis-kemiallisilta ominaisuuksiltaan materiaali- tai energiahyötykäyttöön johtuen epäpuhtauksista, alhaisesta lämpöarvosta ja korkeasta tuhkapitoisuudesta. Loppusijoitettavan jätteen määrä on alhainen ja sen käsittely muilla menetelmin ei olisi perusteltua, joten kyseisen jätteen loppusijoittamiselle haetaan pysyvää poikkeuslupaa. Hiekanerotusjäte (19 08 02) Hiekanerotusjätteellä tarkoitetaan jätevedenpuhdistamoiden hiekanerotuksessa syntyvää jätettä. Jäte on pääasiassa hiekkaa, mutta siinä on mukana metallin ja lasin kappaleita, joiden erottaminen hiekkajätteestä on erittäin vaikeaa, mikä estää hiekan käytön esim. multatuotteissa. Normaalitilanteessa hiekanerotuksessa syntyvän jätteen orgaanisen hiilen kokonaismäärä ei ylitä raja-arvoa, mutta lupaa haetaan poikkeustilanteita varten. Luvitettavaksi haettava määrä on 400 t/a. Jätevedenpuhdistamolla pesemällä ja veden erotuksella esikäsitellyn hiekkajätteen orgaanisen hiilen kokonaismäärä (TOC) arvioidaan olevan pääsääntöisesti alle 10 %, arviolta keskimäärin noin 5 %, mutta poikkeustilanteissa määrä voi ylittää kaatopaikalle loppusijoitettavan orgaanisen aineksen raja-arvon. Jätteen polttaminen ei ole soveltuva vaihtoehto, koska hiekkajäte sisältää hyvin vähän orgaanista ainesta, ja

Espoon kaupunki Pöytäkirja 14 Ympäristölautakunta 18.02.2016 Sivu 24 / 43 sen polttaminen ei ole järkevää. Myös hiekkajätteen kierrättäminen on em. syistä erittäin vaikeaa. HSY hakee poikkeuslupaa pysyvänä. PVC -muovijäte (19 12 04 ja 20 01 39) PVC-jätteillä tarkoitetaan rakennusjätteestä lajiteltuja PVC -pitoisia materiaaleja. Näitä ovat esim. PVC -pitoiset putket, pressut, lattiamatot, paneelit, listat ja muut vastaavat PVC -tuotteet. Näiden jätteiden määräksi arvioidaan olevan luokkaa 2 000 t/a. PVC -jätteen sisältämä orgaanisen aineksen määrä on 80-90 %, mutta jäte on biohajoamatonta (on kuitenkin orgaanista jätettä) eikä siten aiheuta kaasu- ja vesipäästöjä. Rakennusjätteenä tulee ajoittain suuria määriä PVC -muovia, joiden käsittely voimalassa ei ole kerralla mahdollista, ja käsittely aiheuttaisi siten poikkeusjärjestelyitä. Pienet määrät voidaan käsitellä voimalassa muiden jätteiden seassa. Energiahyötykäytössä PVC -jäte nostaa polttoaineen kloridipitoisuutta. Kloridi on ongelmallinen materiaali poltossa, koska se aiheuttaa kattiloihin korroosiota. Lisäksi PVC -pitoisen jätteen polttaminen muodosta riskin dioksiinien ja furaanien muodostumiseen. PVC jätteen käsittelymenetelmät arvioidaan uudelleen kahden vuoden välein. HSY pyrkii kehittämään ko. jätteiden materiaali- ja/tai energiahyödyntämistä. Muut pienet jäte-erät (17 09 04) Muilla pienillä jäte-erillä tarkoitetaan eriä, joille ei löydy vaihtoehtoista käsittelyä. Näitä ovat tulipalojätteet, lujitemuovit, lasi-, hiili- ja aramidikuidut (yleisnimi aromaattisille polyamidikuiduille, kauppanimellä Kevlar) sekä hartsipohjaiset rakennusvillat. Tulipalojäte on tulipaloista jäljelle jäänyttä palanutta jätettä. Tulipalojätteestä on lajiteltu erilleen vaaralliset jätteet, sähkö- ja elektroniikkalaitteet, metallit sekä mahdollisesti hyödynnettävissä olevat jätteet, kuten puu. Tulipalojäte on palaneita rakenteita ja tuhkaa, joka sisältää kuitenkin myös orgaanista ainesta. Kaatopaikalle loppusijoitettavan tulipalojätteiden määräksi arvioidaan vuositasolla noin 50 t. Luvitettavaksi haettava lujitemuovi on pääosin käytöstä poistettuja tuotteita. Jäte on valtaosaltaan lasikuidulla lujitettua kertamuovia. Sen vuosittainen määrä on luokkaa 20 t. Rakennusvillajätettä (hartsipohjaiset) syntyy rakennusjätteen lajittelussa. Luvitettava määrä on vuositasolla 50 t. Em. jätejakeiden lisäksi haetaan lupaa sijoittaa kaatopaikalle vastaavannlaisia jäte-eriä, jotka mahdollisesti tulevat vastaan vuoden 2016 aikana ja joita ei ole osattu ennakoida etukäteen. Mikäli uusia pieniä jäteeriä tulee vastaan, sovitaan niiden sijoittamisesta kaatopaikalle erikseen viranomaisen kanssa. Jätteiden sisältämän orgaanisen kokonaishiilen (TOC) arvioidaan olevan pääsääntöisesti 20 50 %, mutta joissakin erissä (esim. lujitemuovit) jopa 90 %. Tulipalojätteeksi jäävä aines ei kelpaa enää energiahyötykäyttöön eikä se sovellu myöskään muulla tavoin käsiteltäväksi kuin sijoitettavaksi

Espoon kaupunki Pöytäkirja 14 Ympäristölautakunta 18.02.2016 Sivu 25 / 43 kaatopaikalle. Lujitemuovimateriaali ei toistaiseksi kelpaa energiahyötykäyttöön. Jatkossa sitä voi olla mahdollista hyödyntää esim. sementtiteollisuudessa, mutta toistaiseksi kierrätysjärjestelmää ei vielä ole. Em. jätejakeille haetaan lupaa poikkeuslupaa pysyvänä, mikäli ei ilmaannu jätteen energiahyödyntämiselle vaihtoehtoista käsittelyä kohtuullisin kustannuksin. Pilaantuneet maa-ainekset (17 05 04 ja 17 05 06) Tässä pilaantuneilla maa-aineksilla tarkoitetaan vanhoilta pilaantuneilta alueilta kaivettuja jätetäyttömaita ml. kiviainekset ja ruoppausmassat. Kohteita ja toimintoja, joista jätejakeeseen 17 05 04 kuuluvia jätteitä voi tulla, ovat esimerkiksi vanhat jätetäytöt, pilaantuneet humusmaat, turpeeseen imeytetyt akuuttien öljyvahinkojen torjunnassa syntyneet öljyiset jätteet sekä vanhat jätevesialtaiden lietteet. Ruoppausmassoilla tarkoitetaan tässä lähinnä hyvin pieniä määriä ruoppausmassoja poikkeustilanteissa. VNA 331/2013 28 mukaan sijoittamisrajoitus ei koske mm. pilaantunutta maa-ainesjätettä, mikäli se sijoitetaan erilleen muusta jätteestä. Ämmässuon jätteenkäsittelykeskuksella näitä jätteitä ei voida sijoittaa erilleen muista jätteistä, joten VNA 331/2013 28 :n mukainen, jo suoraan asetuksen sallima poikkeus ei sovellu tässä tapauksessa. Pilaantuneilla humusmailla tarkoitetaan vanhoista PIMA -kohteista (haittaaineita yli VNA 214/2007 ohjearvojen) tulleita maita, joissa maalaji voi olla turve, sekä akuuttien öljyvahinkojen yhteydessä poistettavia öljyyntyneitä pintamaita. Öljyyntyneet pintamaat saattavat öljyn lisäksi sisältää myös kasvien lehtiä, oksia, juuria, kantoja ym. luontaista orgaanista ainesta. Ko. maiden orgaaninen aines on pääasiassa humusta ja öljyhiilivetyjä, joista vain osa on biohajoavaa. Öljyvahinkojen torjunnassa syntyneiden jätteiden (esim. öljynimeytysturve) määrä on vuositasolla vähäinen (alle 1 000 t/a). HSY on alueellisesti tärkeä palo- ja pelastusviranomaisten yhteistyökumppani ja akuuttien vahinkomaiden vastaanottaja, joten alueellinen yhteistyö on tärkeää onnettomuustilanteiden hoidossa. Jätevesialtaiden lietteillä tarkoitetaan jätevesilietteitä, joissa todetaan pilaantumaa ja jotka sen vuoksi toimitetaan käsittelyyn. Lietteiden orgaanisen hiilen kokonaismäärä (TOC) arvioidaan olevan yli 10 %. Näiden jätteiden määrä on vähäinen. Ruoppausmassoilla tarkoitetaan pieniä ruoppausmassamääriä (muutama m3/kohde), jotka ovat syntyneet esimerkiksi pienten venesatamien ruoppauksen yhteydessä. Ruoppausmassojen orgaanisen hiilen kokonaismäärän (TOC) arvioidaan olevan yli 10 %. Edellä mainittujen jätejakeiden loppusijoitettavaksi määräksi arvioidaan vuositasolla yhtensä noin 10 000 t. Kaikki edellä mainitut jäte-erät voivat olla Ämmässuon jätteenkäsittelykeskukseen vastaanotettaessa sisältämiensä haitta-

Espoon kaupunki Pöytäkirja 14 Ympäristölautakunta 18.02.2016 Sivu 26 / 43 aineiden johdosta joko vaarallista jätettä (17 05 03*) tai tavanomaiseksi jätteeksi luokiteltavaa (17 05 04). Mikäli jäte-erän pilaantuneisuus ylittää Ämmässuon jätteenkäsittelykeskuksen kaatopaikalla sellaisenaan hyödynnettäville pilaantuneille maille ympäristöluvassa määrätyt raja-arvot, pilaantunut jäte-erä esikäsitellään Ämmässuolla kompostoimalla, jota voidaan tarvittaessa tehostaa huokosilmakäsittelyllä. Esikäsittelyssä pystytään vähentämään orgaanisia haitta-aineita (esim. öljyhiilivetyjä). Vanhat jätetäytöt ovat osittain maatunutta sekajätettä, joiden orgaanisen hiilen kokonaismäärä (TOC) on esikäsittelyn jälkeenkin usein yli 10 %. Osittain maatunutta jätetäyttöä ei saa käsitellä Vantaan Energian jätevoimalassa (ympäristölupapäätös Dnro ESAVI/28/04.08/2013, eikä etenkään, jos jätetäytössä on haitta-aineita (esim. metalleja). Öljyvahinkojen torjunnassa käytettävän turpeen sisältämän orgaanisen aineksen määrä on suuri, noin 80 %, jolloin sitä ei voida merkittävästi alentaa kompostoimalla muiden kuin öljyhiilivetyjen osalta, joiden määrä on tyypillisesti vähäinen verrattuna muuhun orgaanisen aineksen määrään. HSY katsoo esikäsiteltyjen pilaantuneiden (esim. öljyhiilivetyjen reduktio kompostoimalla), mutta TOC -raja-arvon ylittävien maa-ainesten hyödyntämisen kaatopaikan pintamateriaaleina vastaavan jätehuollon etusijaisjärjestystä. Muiden maa-ainesten sisältämän biohajoavan orgaanisen aineksen määrä on niin vähäinen ja siten niiden loppusijoituksella ei ole vaikutusta kaatopaikkakaasu- tai suotovesipäästöihin. Poikkeamislupaa haetaan toistaiseksi voimassa olevaksi, mutta käsittelymenetelmät arvioidaan uudelleen kahden vuoden välien. Eläinperäiset jätteet (16 01 99) Eläinperäisillä jätteillä tarkoitetaan raatoja, jotka on haudattu luvattomasti maahan ja jotka ovat viranomaisten kautta toimitettu Ämmässuon jätteenkäsittelykeskukselle. Näitä osittain maatuneita jätteitä ei voida toimittaa normaalitilanteissa käytettäviin käsittelylaitoksiin (esim. Honkajoen laitos) tai polttaa esim. Vantaan Energian jätevoimalassa. HSY näkee näiden jätteiden osalta voitavan noudattaa Vna 331/2013 28 :n kohdan 3 mukaista poikkeusta viitaten erityistilanteeseen, jossa jätteiden sijoittaminen kaatopaikalle on välttämätöntä eläintautien torjumiseksi. Kaatopaikkaolosuhteissa eläinperäiset jätteet hajoavat (luita lukuun ottamatta) tuottaen biokaasua, joka kerätään ja hyödynnetään energiantuotannossa. Kyseisien jätteiden hyödyntäminen jätevoimaloissa ei ole tarkoituksenmukaista alhaisen kuiva-ainepitoisuuden vuoksi. HSY toteaa lisäksi, että Vantaan Energian jätevoimalassa ko. jätettä ei oteta vastaan lainkaan.

Espoon kaupunki Pöytäkirja 14 Ympäristölautakunta 18.02.2016 Sivu 27 / 43 Poikkeamisen ympäristövaikutuksista Edellä lueteltujen jätteiden sijoittaminen ei käytännössä lisäisi Ämmässuolla jätetäytöistä muodostuvan kaasun määrää. Ämmässuolla tällä hetkellä kerättävä metaanimäärä on noin 2 500 m 3 /h (kokonaiskaasumäärä n. 5 000 m 3 /h, sillä kaasusta noin puolet on hiilidioksidia). Kaasuista kerätään kaasunkeräysjärjestelmällä hyödynnettäväksi sähkön ja lämmöntuotannossa noin 80 %. Vaikutukset kaasujen muodostumiseen ovat merkityksettömät eikä ko. jätteiden loppusijoituksesta aiheutuisi myöskään hajuhaittojen lisääntymistä. Loppusijoitusalueelta muodostuvat suotovedet kerätään nykyisten järjestelmien mukaisesti ja johdetaan jätevedenpuhdistamolle. Suotovesien määrään poikkeuslupahakemuksen mukaisilla jätteillä ei ole vaikutusta. Esitettyjen jätemateriaalien määrä on pieni verrattuna jo jätetäyttöön sijoitettuun jätemäärään ja myös muuhun loppusijoitettavaan materiaalimäärään. Tässä muutoslupaehdotuksessa esitetyistä jätteistä varsinaisesti biohajoavia ovat makki ja sairaalan erityisjätteet sekä eläinperäiset jätteet. Näissä on typpeä ja fosforia, molempia 0,5-1 % suuruusluokkaa, mitkä eivät merkitsevästi poikkea tavanomaisen yhdyskuntajätteen ominaisuuksista. Loppusijoitettavat jätteet tiivistetään loppusijoitusalueelle ja peitetään päivittäin pölyämisen, haittaeläinten ja hajunmuodostuksen estämiseksi. Jätteet, jotka on niiden ominaisuuksien vuoksi haudattava, peitetään mahdollisimman nopeasti, kuitenkin vähintään päivittäin. Lupahakemuksen mukainen toiminta ei vaikuta alueelta tuleviin päästöihin tai kuormitukseen eikä tarkkailuohjelmaa esitetä muutettavan nykyisen, voimassa olevan ympäristöluvan mukaisesta. Tiedoksi - Etelä-Suomen aluehallintovirasto Helsinki, kirje

Espoon kaupunki Pöytäkirja 15 Ympäristölautakunta 18.02.2016 Sivu 28 / 43 481/2016 11.01.03 15 Espoon ympäristölautakunnan lausunto Etelä-Suomen aluehallintovirastolle Länsimetron vesilupahakemuksesta ESAVI/10472/2015 Valmistelijat / lisätiedot: Ilppo Kajaste, puh. 043 826 5220 etunimi.sukunimi@espoo.fi Päätösehdotus Ympäristöjohtaja Tarja Söderman Ympäristölautakunta päättää antaa Länsimetro Oy:n vesilain mukaisesta lupahakemuksesta seuraavan lausunnon (ESAVI/10472/2015): Ympäristölautakunta katsoo, että Länsimetro Oy:lle voidaan myöntää toistaiseksi voimassa oleva vesilain mukainen lupa metrotunnelille pohjavesiesiintymäalueille. Ympäristölautakunnan käsityksen mukaan metrotunnelin rakentamisesta aiheutuneet pohjaveden määrän ja laadun muutokset ovat olleet paikallisia ja niistä aiheutuneet haitat ovat kohdistuneet pääasiassa rakennettuun ympäristöön. Pohjaveden taso on louhintatöiden loputtua jo yli kaksi vuotta sitten vakiintunut eikä sen odoteta enää laskevan. Länsimetron varrella ei ole vedenhankinnan kannalta tärkeäksi tai soveltuvaksi luokiteltuja pohjavesialueita. Länsimetro kulkee vesihuoltolaitoksen toiminta-alueella eikä tunnelin läheisyydessä ole kiinteistöjä, joille olisi myönnetty vesihuoltolain mukainen vapautus liittämisvelvollisuudesta laitoksen vesijohtoon. Länsimetron läheisyydessä ei ole luonnonsuojelualueita tai muita arvokkaita luontokohteita, joihin pohjaveden muutokset olisivat voineet vaikuttaa haitallisesti. Ympäristölautakunta katsoo, että Länsimetron käytön aikainen tarkkailu voidaan lopettaa vuoden 2017 jälkeen, jos tarkkailun tuloksissa ei siihen mennessä ilmene poikkeamia. Länsimetron tulee kuitenkin sopia käytön aikaisen tarkkailun lopettamisesta ELY-keskuksen kanssa. Tarkkailuissa havaittavista poikkeustilanteista on ilmoitettava välittömästi myös Espoon ympäristönsuojeluviranomaiselle. Päätös Ympäristölautakunta: Esittelijän ehdotus hyväksyttiin yksimielisesti. Oheismateriaali - Yleiskartta Länsimetro Ruoholahti - Matinkylä

Espoon kaupunki Pöytäkirja 15 Ympäristölautakunta 18.02.2016 Sivu 29 / 43 Selostus Etelä-Suomen aluehallintovirasto pyytää 29.1.2016 päivätyllä kirjeellä Espoon ympäristölautakunnan lausuntoa Länsimetro Oy:n hakemuksesta metrotunnelin rakentamisesta pohjavesiesiintymäalueille. Lausunto pyydetään toimittamaan aluehallintovirastoon 7.3.2016 mennessä. Asia voidaan ratkaista vaikka lausuntoa ei anneta. Hakemusasiakirjat ovat nähtävillä ympäristölautakunnan kokouksessa. Oheismateriaalina on yleiskartta Länsimetron reitistä ja sen lähellä sijaitsevista arvokkaista luontokohteista ja uimarannoista. Hakemus Länsimetro Oy hakee vesilain mukaista lupaa metrotunnelin rakentamiselle hankkeesta pohjavesiin kohdistuneiden haitallisten vaikutusten vuoksi. Hakemuksen kohteena on 14 km pitkä metrolinja välillä Ruoholahti (Helsinki) - Matinkylä (Espoo). Metrolinja otetaan käyttöön elokuussa 2016. Metrotunneli sijoittuu kallioperässä keskimäärin noin 30 metrin syvyydelle merenpinnasta pohjavesitason alapuolelle. Tunnelit läpäisevät paikoin rikkonaisen kallioperän alueita, joissa esiintyy paikoin erittäin hyvin vettä johtavaa rakoilua. Esi- ja jälki-injektoinneista huolimatta kalliotilat ovat jääneet paikoin vuotamaan siinä määrin, että pohjaveden taso alueella on alentunut. Pohjaveden taso laski työnaikaisesti myös joidenkin maakaivantojen läheisyydessä. Pohjaveden alenemisesta on aiheutunut maaperän painumista mm. Tapiolassa, Urheilupuistossa, Niittykummussa sekä Matinsolmun alueella. Pohjavedenkorkeuden muutokset ovat paikoin aiheuttaneet pohjaveden virtaussuunnan muutoksia, joista on seurannut paikallisia muutoksia pohjaveden laatuun. Hakemuksen mukaan pohjavedenkorkeus on pääsääntöisesti vakiintunut eikä ole odotettavaa, että pohjaveden taso hankkeen vaikutuksesta enää laskisi tai että uusia painumia pääsisi syntymään. Hakija katsoo, että tehtävissä olevat toimenpiteet kalliotilojen vuotovesimäärien minimoimiseksi on tehty. Metron käytön aikana sadevesiviemäreitä pitkin ojiin ja mereen pumpattavat vesimäärät vaihtelevat arvion mukaan 2 430 m 3 /vkr. Vedet ovat merenalituksia lukuun ottamatta käytännössä puhtaita pohjavesiä, joten niiden johtamisesta ei arvioida aiheutuvan veden laadun heikkenemistä. Pumppujärjestelmä varustetaan veden sähkönjohtokykyyn reagoivalla hälytysjärjestelmällä. Mahdolliset sammutus- ja pesuvedet ohjataan pumppualtaisiin, joista ne voidaan poistaa erikseen käsiteltäviksi. Hakemukseen on liitetty ehdotus tarkkailusuunnitelmaksi, jossa esitetään pohjavesien, poistovesien ja painumien tarkkailun jatkamista vuoden 2017 loppuun saakka. Tarkkailu kohdistetaan alueille, joilla on havaittu metron rakentamisesta aiheutuneita vaikutuksia pohjaveteen tai painaumia.

Espoon kaupunki Pöytäkirja 15 Ympäristölautakunta 18.02.2016 Sivu 30 / 43 Pintavesien tarkkailua ei pidetä tarpeellisena, koska tunneleiden poistovesi on käytännössä pohjavettä. Vuoden 2018 alusta pohjavesien ja painumien tarkkailu siirtyisi kaupunkien yleistarkkailuun, jos seurantatuloksissa ei havaita merkittäviä poikkeamia. Käytön aikaisen tarkkailun tuloksista laaditaan yhteenvetoraportti. Hakijan esitys lupaehdoiksi: - Pumpattavat vesimäärät merialueilla alle 500 m 3 /vrk/purkupaikka ja muualla alle 250 m 3 /vrk/purkupaikka. - Pumpattavat vedet eivät sisällä öljyä eikä niistä aiheudu purkuvesistölle vedenlaadun heikkenemistä. - Poikkeustilanteista on ilmoitettava välittömästi Uudenmaan ELYkeskuksen Y-vastuualueelle. - Luvan hakijalle myönnetään pysyvä lupa kallion vuotovesien pumppaamiseen. Tiedoksi - Etelä-Suomen aluehallintovirasto Helsinki, kirje

Espoon kaupunki Pöytäkirja 16 Ympäristölautakunta 18.02.2016 Sivu 31 / 43 448/2016 11.01.03 16 Espoon vesistötutkimus vuonna 2015 Valmistelijat / lisätiedot: Ilppo Kajaste, puh. 043 826 5220 etunimi.sukunimi@espoo.fi Päätösehdotus Ympäristöjohtaja Tarja Söderman Ympäristölautakunta merkitsee tiedokseen yhteenvedon vesistötutkimuksista vuonna 2015 ja ottaa jatkossa vesistötutkimuksen osaksi Espoon vesiensuojelun toimenpideohjelman seurantaa. Päätös Ympäristölautakunta: Esittelijän ehdotus hyväksyttiin yksimielisesti. Oheismateriaali Selostus - Espoon vesistötutkimuksen yhteenveto 2015 Ympäristökeskuksen vesistötutkimuksen tarkoituksena on seurata Espoon merkittävimpien järvien ja virtavesien vedenlaatua ja vesiensuojelutoimien vaikutusta vesistöjen tilaan. Raportti vuoden 2015 vesistötutkimuksista on oheismateriaalina ja nähtävänä kaupungin Internet-sivuilla (www.espoo.fi/ymparisto > ympäristövalvonta > vesiensuojelu > pintavesien tarkkailu). Vesistötutkimuksen teki Kokemäenjoen vesistön vesiensuojeluyhdistys ry. Havaintopaikat ja näytteenotto Vuonna 2015 vesistötutkimusohjelmaan kuului yksitoista järveä ja kaksitoista virtavesihavaintopaikkaa (kuva 1).

Espoon kaupunki Pöytäkirja 16 Ympäristölautakunta 18.02.2016 Sivu 32 / 43 Kuva 1. Vesistötutkimuksen havaintopaikat. Järvien havaintopaikat on esitetty punaisilla ja virtavesien havaintopaikat sinisillä palloilla. Bodominjärven, Kalajärven, Lippajärven, Luukinjärven ja Pitkäjärven vedenlaatua tutkittiin kuukausittain talvella (tammi-maaliskuu) ja kesällä heinäkuussa. Maaliskuussa ja heinäkuussa tutkittiin lisäksi Hannusjärven ja Matalajärven vettä. Nuuksion Pitkäjärven, Odilammen, Sorvalammen ja Velskolan Pitkäjärven vedenlaatua tutkittiin maaliskuussa. Espoonjoen, Finnoonojan, Glimsinjoen, Glomsinjoen, Gräsanojan, Gumbölenjoen, Lambrobäckenin (Mustalahdenoja), Mankinjoen ja Monikonpuron sekä kolmen Matalajärveen laskevan puron vedenlaatua tutkittiin tammi- ja huhtikuussa. Yhteenveto tarkkailun tuloksista Järvet Happitilanne Talvella happitilanne pysyi pääasiassa hyvänä järvien myöhäisen jäätymisen ansiosta. Happiongelmia todettiin Matalajärvessä ja Luukinjärvessä, jossa alusvesi oli lopputalvesta hapetonta. Matalajärvestä happi loppuu talvisin järven rehevyyden ja pienen vesitilavuuden takia. Lippajärvessä ja Pitkäjärvessä alusvesi pysyi hapetuksen ansiosta hapellisena.