HENKILÖSTÖKERTOMUS 2014
SISÄLTÖ 1 Henkilöstön määrä ja rakenne... 2 1.1 Henkilöstön määrä... 2 1.2 Henkilöstön palvelussuhdejakauma... 5 1.3 Henkilöstön sukupuolijakauma... 5 1.4 Henkilöstön ikä... 8 1.5 Henkilöstökulut... 11 2 Työaika ja poissaolot... 12 2.1 Henkilöstön sairauspoissaolot ja tapaturmat... 13 2.2 Tapaturmat... 21 2.3 Väkivalta- ja uhkatilanteet... 27 3 Investoinnit henkilöstöön... 28 3.1 Työterveyshuolto... 28 3.2 TYKY-toiminta... 29 3.3 Työsuojelu... 29 3.4 Koulutus ja kehittäminen... 30 4 Henkilöstövoimavarojen menetykset... 32 4.1 Eläköityminen... 32 4.2 Haettavana olleet tehtävät ja hakijat tehtäviin... 34 4.3 Alkaneet ja päättyneet palvelussuhteet... 34 5 Johtopäätökset vuodesta 2014... 37
2 1 Henkilöstön määrä ja rakenne 1.1 Henkilöstön määrä Vuonna 2014 SOTEssa oli vakinaisessa palvelussuhteessa henkilöitä 1.258 ja pitkäaikaisissa määräaikaisissa palvelussuhteissa 311 (yli 13 pv määräaikaiset). Alla olevista kuvista käyvät ilmi henkilöstön jakautuminen vastuualueittain. Suurimpana vastuualueena henkilöstömäärältään on hoito- ja hoivapalvelut. Alla olevaan kuvaan on laskettu mukaan myös alle 13 päivän määräaikaiset palvelussuhteet (tilanne 31.12.2014). Määräaikaisessa palvelussuhteessa olevia oli yhteensä 340.
3 Alla olevista kuvista käy ilmi henkilöstömäärän kehitys vuosilta 2010-2014. Henkilötyövuosina mitattuna vuonna 2014 SOTEn vakinainen henkilöstömäärä oli yhteensä 1.216 henkilötyövuotta.
4 Vakinainen henkilöstö tehtäväalueittain 2010-2013 Ajanvarausvast.otot 207 189 192 182 MTT- ja päihde 122 123 125 122 Päiv.- ja lääk.tukipalv. 79 99 96 77 Vuodeosasto 175 174 148 140 Terveysneuvonta 29 32 36 35 Terv.- ja sairaanhoito yht. 612 617 597 556 Vammaispalvelut 35 36 38 41 Sosiaalityö 93 82 85 59 Hoito- ja hoivapalv. 377 389 425 429 Sosiaalipalvelut yht. 505 507 548 529 Ympäristön suojelu 4 5 5 5 Terveysvalvonta 5 5 8 8 Eläin.lääk.huolto 12 12 11 11 Ympäristövalvonta yht. 21 22 24 24 Hallinto, talous ym. 29 36 37 51 Tekninen 22 17 17 16 Siivous 80 80 79 73 Ruokahuolto 22 22 22 22 Hallinto- ja tukipalv. yht. 153 155 155 162 Yhteensä 1291 1301 1324 1271 Vuoden 2014 osalta henkilöstömäärä on kuvattu erilliseen taulukkoon, koska tehtäväaluejako on uuden johtamisjärjestelmän myötä muuttunut vuosista 2010 2013. Vakinainen henkilöstö tehtäväalueittain 2014 Avovastaanottopalvelut 136 Kuntoutus- ja muut lääk.tukipalvelut 103 Työterveyshuolto 27 Terveyspalvelut yht. 266 Asumispalvelut 243 Kotihoito 180 Vuodeosastopalvelut 125 Hoito- ja hoivapalv. yht. 548 Perhekeskuspalvelut 58 Sosiaalityön palvelut 92 Mielenterveys- ja päihdepalvelut 109 Hyvinvointipalvelut yht. 259 Ympäristönsuojelu 5 Ympäristöterveydenhuolto 19 Ympäristö- ja terveysvalvonta yht. 24 Hallintopalvelut 43 Tukipalvelut 108 Tietopalvelut ja kehittämistoiminta 10 Hallinto- ja tukipalv. yht. 161 Yhteensä 1258
5 1.2 Henkilöstön palvelussuhdejakauma Henkilökunnasta valtaosa (87 %) on työsuhteisia. Virkasuhteisia ovat vain sellaiset tehtävät, jotka edellyttävät julkisen vallan käyttämistä. 1.3 Henkilöstön sukupuolijakauma Sosiaali- ja terveydenhuollon palvelut ovat olleet perinteisesti naisvaltaisia aloja. SOTE ei tee tästä poikkeusta; naisten osuus henkilöstöstä on 91 % (vakinainen henkilöstö).
Alla olevista kuvista käy ilmi sukupuolijakauma tehtäväalueittain vastuualueilla. Miesten osuus tehtäväalueilla on naisten osuutta suurempi ainoastaan ympäristönsuojelussa ja teknisessä huollossa tukipalveluiden tehtäväalueella. 6
7
8 1.4 Henkilöstön ikä SOTEn vakinaisen henkilöstön keski-ikä on 48 vuotta. Määräaikaiset huomioiden, keski-ikä laskee kahdella vuodella 46 vuoteen. Alin keski-ikä vakinaisilla on sissitoiminnassa 41 vuotta ja korkein siivouspalveluissa 54 vuotta. Alla olevasta kuvasta käy ilmi keski-iän vaihtelu vuosilta 2010 2014. Alla olevista kuvista käy ilmi vakinaisen henkilöstön keski-ikä tehtäväalueilla vastuualueittain.
9
10 Alla oleviin taulukoihin on kuvattu keski-iän vaihtelut tehtäväalueittain vuosilta 2010 2013 sekä erillinen taulukko vuodesta 2014 johtuen johtamisjärjestelmän muutoksesta. Vakinaisen henkilöstön keski-ikä tehtäväalueittain 2010 2011 2012 2013 Ajanvarausvastaanotot 48,62 48,86 48,98 49,88 MTT-ja päihdepalvelut 46,72 47,27 47,93 47,45 Terveysneuvonta 47,43 47,59 46,86 48,17 Päiv.- ja lääk.tukipalv. 47,19 46,69 46,35 50,05 Vuodeosastohoito 45,91 45,77 45,76 46,61 Vammaispalvelut 40,71 43,19 43,71 43,63 Sosiaalityö 47,68 47,3 46,88 44,67 Hoito- ja hoivapalvelut 48,79 49,17 48,9 48,25 Ympäristönsuojelu 44 42,4 41,8 42,4 Terveysvalvonta 46,4 47,6 45 49,6 Eläinlääkintähuolto 44,78 42,83 45,27 44,92 Hallinto, talous, tieto-, henkilöstöhallinto 49,69 49,55 48,69 47,17 Tekninen 50,05 52,7 48,6 53,05 Siivous 52,51 52,13 52,07 51,84 Ruokahuolto 47,36 47,77 47,96 48,45
11 Vakinaisen henkilöstön keski-ikä tehtäväalueittain 2014 Terveyspalvelut Avovastaanottopalvelut 50 Kuntoutus- ja lääk. tukipalvelut 49,1 Työterveyshuolto 48 Hoito- ja hoivapalvelut Asumispalvelut 48,8 Kotihoito 48,2 Vuodeosastopalvelut 49,3 Hyvinvointipalvelut Perhekeskuspalvelut 48,5 Sosiaalityön palvelut 47,3 MTT- ja päihdepalvelut 47,2 Ympäristö- ja terveysvalvontapalvelut Ympäristönsuojelu 44 Ympäristöterveydenhuolto 44,6 Hallinto- ja tukipalvelut Hallintopalvelut 47 Tukipalvelut 51,7 Tietopalvelut ja kehittämistoiminta 49,1 1.5 Henkilöstökulut Henkilöstökulut koostuvat maksetuista palkoista ja palkkioista sekä henkilösivukuluista (eläkekuluista ja muista henkilösivukuluista). Palkkoja vuonna 2014 maksettiin 51.838 M ja henkilösivukuluja 12.409 M.
12 Alla olevasta kuvasta käy ilmi henkilöstökulujen kehitys vuosilta 2010 2014. 2 Työaika ja poissaolot Työntekijän työpanos ei jää kokonaan työnantajan käyttöön. Työpanoksesta jakaantui vuonna 2014 erilaisiin poissaoloihin 26 %. Suurimpana poissaoloryhmänä olivat vuosilomat 11 % ja seuraavana sairauspoissaolot, joita oli kokonaistyöajasta 4,5 %. Lomien suurta osuutta kokonaistyöajasta selittää työntekijöiden pitkäaikaiset palvelussuhteet, jolloin työntekijällä on lomaoikeutta täydet 38 pv vuodessa. Lisäksi työntekijöillä on merkittävä määrä vanhoista organisaatioista siirtyneitä säästövapaita, joiden pitämiseen on sovittu aikatalutus. Kaikki säästövapaat on pidettävä vuoden 2016 loppuun mennessä.
13 2.1 Henkilöstön sairauspoissaolot ja tapaturmat Vakinaisella henkilöstöllä sairauspoissaoloja oli yhteensä 22.614 kalenteripäivää ja määräaikaisella henkilöstöllä 3.758 kalenteripäivää. Yhteensä sairauspoissaolopäiviä oli 26.372. Alla olevasta kuvasta käy ilmi sairauspoissaolojen jakaantuminen vakinaisen ja määräaikaisen henkilöstön kesken. Alla olevasta taulukosta käy ilmi sairauspoissaolojen jakaantuminen sairausloman pituuden mukaan kuntayhtymätasolla. Kuntayhtymän sairauspoissaolot/ poissaolleet hlöt sairausloman pituuden mukaan Päivät 1-3 pv 4-10 pv 11 60 pv 61 90 pv 91 180 pv 181 Yhteensä 4216/ 969 5617/ 500 8731/ 220 2789/ 26 2977/ 17 2042/ 6 26372/ 1233 Työntekijä voi olla omalla ilmoituksella / esimiehen luvalla pois työstä sairauden takia 1-3 päivää enintään 3 kertaa vuoden aikana. Edellä mainittuja lyhyitä poissaoloja oli yhteensä 4.216 päivää (osa sairauspoissaoloista on esimiehen luvalla ja osaan on terveydenhoitajan- / lääkärintodistus). Alle 10 päivän sairauslomista työnantaja ei saa Kelalta sairauspäivärahaa. Tällaisia kokonaan työnantajan maksamia sairauspoissaolopäiviä oli yhteensä 9.833 päivää. Työntekijällä on oikeus saada sairausloman perusteella kunnallisen virka- ja työehtosopimuksen (KVTES) mukaan saman kalenterivuoden aikana varsinainen palkkansa 60 kalenteripäivän ajalta. Lisäksi työntekijällä on oikeus saada 2/3 varsinaisesta palkastaan 120 seuraavalta kalenteripäivältä. Tämän jälkeen työnantajan palkanmaksuvelvollisuus päättyy po. vuotena. Sairauspoissaoloja vakinaisella henkilöstöllä oli keskimäärin 18,6 pv / htv. Kuntayhtymä on ollut vuonna 2013 mukana Kevan Kaarilaskurissa, missä Keva laski kuntayhtymän työkyvyttömyyden aiheuttamia kustannuksia (sairauspoissaolot ja työkyvyttömyyseläkkeet). Kaarilaskurissa kävi selkeästi ilmi, että sairauspoissaoloista merkittävä määrä oli pitkiä (yli 60 pv) sairaus-
14 poissaoloja. Pitkät sairauspoissaolot ennakoivat mahdollisia työkyvyttömyyseläkkeitä ja sitä kautta varhaiseläkemenoperusteisia maksuja (varhemaksu). Laskurin tuloksista kävi myös selvästi ilmi, että työterveyshuollon kustannukset saatuun hyötyyn nähden ovat olleet heikot eikä työterveyshuollon toiminta ole ollut vaikuttavaa. Kaarilaskurin tulosten jälkeen tehtyjen toimenpiteiden vaikutukset näkyvät vuoden 2014 osalta selvästi sairauspoissaolojen määrän vähenemisenä, työterveyshuollon toiminnan suuntautumisessa enemmän ennaltaehkäisevään työhön sekä työkyvyttömyyseläkkeiden määrän vähentymisenä. Vuonna 2014 pitkiä 61 90 pv sairauspoissaoloja oli yhteensä 2789 pv, jotka koostuivat 26 henkilön poissaoloista. 91 180 pv sairauspoissaoloja oli yhteensä 2977 pv, jotka koostuivat 17 henkilön poissaoloista. Pitkät sairauspoissaolot painottuvat hoito- ja hoivapalvelun tehtäväalueelle, missä jatkossakin tulevat olemaan suurimmat haasteet henkilöstön työkyvyn ylläpitämisessä. Pitkien sairauspoissaolojen osalta voidaan todeta, että 6 työntekijän poissaolot aiheuttivat noin 8 % koko kuntayhtymän sairauspoissaoloista. Jokaisella tehtäväalueella sairauspoissaolojen syyt ovat samankaltaiset. Sairauslomien määrää selittävät pitkät ja vakavat sairaudet, pitkiä toipumisaikoja vaativat leikkaukset sekä tuki- ja liikuntaelinsairaudet, jotka ovat pääasiallinen syy sairauspoissaoloille koko kuntayhtymätasolla. Osa sairauspoissaoloista on sellaisia, ettei työnantaja kykene niihin vaikuttamaan. Alla olevassa kuvassa kuntayhtymän vakituisen henkilöstön sairauspoissaolojen määrä keskimäärin pv/htv vuosilta 2010 2014. Seuraavista kuvista käy ilmi vakinaisen henkilöstön sairauspoissaolojen määrä pvt/ htv, yksikön henkilöstövahvuus henkilötyövuosina sekä yksikön keski-ikä tehtäväalueittain vastuualueilla ja tulosyksiköittäin tehtäväalueilla.
15 Merkille pantavaa on hoito- ja hoivapalveluissa vuodeosastojen alhaiset sairauspoissaolot (8,7 pv/htv). Sitä vastoin asumispalveluissa (31,4 pv/htv) ja kotihoidossa (27,9 pv/htv) on poikkeuksellisen korkeat sairauspoissaolot. Asumispalveluissa Vieremän asumispalveluyksikön sairauspoissaolot 61 pv/htv vaativat tarkkaa analysointia ja tarvittavia toimenpiteitä. Työterveyshuolto on tehnyt jo alustavaa analyysiä sairauspoissaoloista. Suurimmat syyt sairauspoissaoloille ovat tuki- ja liikuntaelinsairauksissa. Jos sairauspoissaoloja voidaan vähentää esim. tarvittavia apuvälineitä hankkimalla, maksavat ne hankintahintansa takaisin alentuneina sairauspoissaolokustannuksina.
16
17
18
19
20 Alla olevasta taulukosta käyvät ilmi sairauspoissaolopäivien yhteismäärät tehtäväalueittain vuosilta 2010 2013 Sairauslomapäivät tehtäväalueittain 2010 2011 2012 2013 Ajanvarausvast.otot 3592 3423 3144 3929 MTT- ja päihde 1596 1329 2323 2013 Päiv.- ja lääk.tukipalv. 912 1624 1551 1218 Vuodeosasto 2714 3614 3611 1842 Terveysneuvonta 189 440 533 530 9003 10430 11162 9532 Vammaispalvelut 1159 605 682 1147 Sosiaalityö 1974 2406 1637 981 Hoito- ja hoivapalv. 12618 12988 13125 15775 15751 15999 15444 17903 Ympäristön suojelu 6 19 8 5 Terveysvalvonta 122 48 53 10 Eläin.lääk.huolto 66 91 54 169 194 158 115 184 Hallinto, talous ym. 250 469 556 596 Tekninen 350 159 339 124 Siivous 3058 1668 2064 2326 Ruokahuolto 533 379 682 364 4191 2675 3641 3410 Yhteensä 29139 29262 30362 31029
21 Vuoden 2014 sairauspoissaolopäivät ovat omassa taulukossa johtuen johtamisjärjestelmän muutoksesta 2014. Sairauslomapäivät tehtäväalueittain 2014 Terveyspalvelut Avovastaanottopalvelut 1670 Kuntoutus ja lääk. tukipalvelut 2030 Työterveyshuolto 110 3810 Hoiva- ja hoitopalvelut Asumispalvelut 8807 Kotihoito 5738 Vuodeosastopalvelut 1286 15831 Hyvinvointipalvelut Perhekeskuspalvelut 719 Sosiaalityön palvelut 1379 Mielenterveys- ja päihdepalvelut 1763 3861 Hallinto- ja tukipalvelut Hallintopalvelut 405 Tukipalvelut 2094 Tietopalvelut ja kehittämistoiminta 263 2762 Ympäristö- ja terveysvalvontapal. Ympäristöterveyshuolto 108 Yhteensä 26372 2.2 Tapaturmat Tapaturmien takia poissaoloja vakinaisella henkilöstöllä oli yhteensä 1810 pv ja määräaikaisella henkilöstöllä yhteensä 181 pv. Tapaturmapoissaolojen yhteismäärä oli 1991 pv.
22 Tapaturmapäivät tehtäväalueittain 2010 2011 2012 2013 Ajanvarausvastaanotot 6 1 0 10 MTT- ja päihde 0 143 5 92 Päiv.- ja lääk.tukipalv. 3 174 22 2 Vuodeosasto 111 128 19 4 Terveysneuvonta 69 15 7 0 189 461 53 108 Vammaispalvelut 0 0 15 60 Sosiaalityö 156 64 42 18 Hoito- ja hoivapalv. 552 750 491 364 708 814 548 442 Ympäristön suojelu 0 0 0 0 Terveysvalvonta 0 0 0 0 Eläin.lääk.huolto 188 179 0 9 188 179 0 9 Hallinto, talous ym. 0 22 0 10 Tekninen 0 20 6 15 Siivous 24 85 46 158 Ruokahuolto 26 22 10 32 50 149 62 215 Yhteensä 1135 1603 663 774 Tapaturmat tehtäväalueittain 2014 Terveyspalvelut Avovastaanottopalvelut 8 Kuntoutus ja lääkinnälliset tukip. 7 Työterveyshuolto 15 Hoiva- ja hoitopalvelut Asumispalvelut 446 Kotihoito 793 Vuodeosastopalvelut 1239 Hyvinvointipalvelut Perhekeskuspalvelut Sosiaalityön palvelut 90 Mielenterveys- ja päihdepalvelut 567 657 Hallinto- ja tukipalvelut Hallintopalvelut Tukipalvelut 76 Tietopalvelut ja kehittämistoiminta 76 Ympäristö- ja terveysvalvontapal. Ympäristöterveyshuolto 4 Yhteensä 1991
23 Tapaturmapoissaolot muodostivat 7 % sairauspoissaolojen ja tapaturmapoissaolojen yhteismäärästä. Alla olevista kuvista käy ilmi sairauspoissaolopäivien ja tapaturmapoissaolopäivien kokonaismäärät tehtäväalueittain vastuualueilla.
24
25
26
27 2.3 Väkivalta- ja uhkatilanteet Työssä, johon liittyy ilmeinen väkivallan uhka, on työolosuhteet järjestettävä siten, että väkivalta ja sen uhka estetään mahdollisuuksien mukaan ennakolta. Työturvallisuuslaki velvoittaa työntekijää ilmoittamaan havaitsemistaan epäkohdista työantajalle. SOTEssa on sähköinen HaiPro-järjestelmä (väkivalta- ja uhkatilanteiden ilmoitusmenettely). Työturvallisuusilmoituksien tapaturmamäärä (168 kpl) ja läheltä piti -tilanteet (135 kpl) on saatu HaiPro-järjestelmästä. Kaikista työtapaturmista ei ole tehty ilmoitusta vakuutusyhtiöön.
28 Tapaturmatyyppien osalta merkille pantavaa ja hälyttävää on väkivaltatapausten määrän suuruus. Viilto- ja pistohaavojen määrää ei voitane pitää merkittävän korkeana ottaen huomioon henkilökunnan määrän. 3 Investoinnit henkilöstöön 3.1 Työterveyshuolto Työterveyshuollon tarkoituksena on työnantajan, työntekijän ja työterveyshuollon yhteistoimin edistää: 1) työhön liittyvien sairauksien ja tapaturmien ehkäisyä; 2) työn ja työympäristön terveellisyyttä ja turvallisuutta; 3) työntekijöiden terveyttä sekä työ- ja toimintakykyä työuran eri vaiheissa; sekä 4) työyhteisön toimintaa. Työnantajan on kustannuksellaan järjestettävä työterveyshuolto työstä ja työolosuhteista johtuvien terveysvaarojen ja -haittojen ehkäisemiseksi ja torjumiseksi sekä työntekijöiden turvallisuuden, työkyvyn ja terveyden suojelemiseksi ja edistämiseksi. Työterveyshuollon paikallinen toiminta perustuu kulloinkin voimassa olevaan työterveyshuollon toimintasuunnitelmaan. Kevan Kaarilaskurin tulosten perusteella vuoden 2014 työterveyshuollon toimintasuunnitelma on laadittu kokonaan uudestaan painottaen yhä enemmän ennalta ehkäisevää toimintaa. Toimintasuunnitelmaan on myös kirjattu uusia toimintatapoja ennakoivaan toimintaan työkykyasioissa. Tavoitteena on saada ennaltaehkäisevän toiminnan osuus kasvamaan vähintään 50 %:iin. Henkilöstön työterveyshuolto tuotetaan SOTEn oman työterveyshuollon kautta. Johtoryhmän ja työterveyshuollon henkilöstön työterveyshuolto on ostettu Suomen Terveystalolta.
29 Alla olevasta kuvasta käy ilmi työterveyshuollon kustannukset ja Kelalta saatavat korvaukset vuoden 2014 osalta. Ennaltaehkäisevän toiminnan osuus kustannuksista oli 42 % (323.752 ) ja sairaanhoidollisen toiminnan osuus 58 % (446.462 ). Aiempina vuosina ennaltaehkäisevän toiminnan osuus oli noin 25 % ja sairaanhoidollisen toiminnan osuus noin 75 %. 3.2 TYKY-toiminta SOTE tukee työntekijöidensä työkykyä ylläpitävää ja edistävää toimintaa maksamalla rahallista tukea mm. uimahalli- ja kuntosalikäynteihin Iisalmen ja Kiuruveden uimahalleissa, tennis- ja keilahalli Pelixirissä ja Lady Linessa. Tukea maksetaan myös kansalaisopistojen kurssimaksuihin. Tykytoimintaa tuetaan jokaisella SOTEn neljällä paikkakunnalla. Työyksiköillä on mahdollisuus järjestää kerran vuodessa myös palkallinen liikuntailtapäivä. Henkilökunnan tykytoimintaan oli varattu rahaa vuonna 2014 yhteensä 40.000 eli noin 30 / työntekijä. Osa tykyrahasta kohdennetaan paikallisesti järjestettäviin koulutuksiin. 3.3 Työsuojelu Työsuojelu on osa henkilöstön hyvinvointiin panostamista. Työsuojelun tarkoituksena on parantaa työympäristöä ja työolosuhteita työntekijöiden työkyvyn turvaamiseksi ja ylläpitämiseksi sekä ennalta ehkäistä ja torjua työtapaturmia, ammattitauteja ja muita työstä sekä työympäristöstä johtuvia työntekijöiden fyysisen ja henkisen terveyden haittoja. Työsuojelun kustannukset olivat vuonna 2014 yhteensä noin 105.500. Vuonna 2014 laadittiin uusi toimintamalli työsuojeluun ja vuoden 2015 alusta aloitti toimintansa kaksi päätoimista työsuojeluvaltuutettua aiemmin toimineiden viiden osa-aikaisen työsuojeluvaltuutetun sijaan.
30 3.4 Koulutus ja kehittäminen Ammattitaidon ylläpitäminen ja uusien asioiden oppiminen vaativat kouluttautumista. Koulutuksesta aiheutuvat kustannukset jakaantuvat kurssi- ja osallistumismaksuihin, majoitus- ja ravitsemuspalveluihin sekä matkakustannuksiin. Henkilökunnan koulutukseen käytettiin vuonna 2014 yhteensä 375.944, mikä tekee keskimäärin 299 / työntekijä. Työntekijät saivat koulutusta myös oppisopimuskoulutuksen kautta. Koulutuksiin käytettiin työaikaa yhteensä 5.633 päivää, mikä tekee keskimäärin 4,4 pv / työntekijä. Koulutus jakaantuu lakisääteiseen täydennyskoulutukseen ja muuhun ammattitaitoa kartuttavaan ja ylläpitävään koulutukseen.
Alla olevista kuvista käyvät ilmi koulutuspäivät tehtäväalueilla vastuualueittain. 31
32 Koulutusten järjestämisen keskitettyä organisointia valmisteltiin vuoden 2014 aikana ja vuoden 2015 talousarvioon varattiin keskitettyä koulutusrahaa 100.000, millä toteutetaan henkilöstön koulutuksia kuntayhtymän toimintapaikkakunnilla. Uudella toimintamallilla saadaan tarjottua samoilla kustannuksilla enemmän koulutusta suuremmalle henkilöstömäärälle. 4 Henkilöstövoimavarojen menetykset 4.1 Eläköityminen Joustava vanhuuseläkkeelle jääminen 63- ja 68 ikävuoden välillä ei ole lisännyt henkilökunnan halukkuutta jatkaa työssä laskennallisen henkilökohtaisen eläkeiän täyttymisen jälkeen.
33 Alla olevasta kuvasta käy ilmi vuosina 2010 2014 eläköityneet eläkelajeittain. Työkyvyttömyyseläketapauksia on ollut viime vuosina keskimäärin 8 vuodessa. Vuonna 2014 työkyvyttömyyseläketapauksia oli ainoastaan 1. Työkyvyttömyyseläkkeestä aiheutuu työnantajalle varhaiseläkemenoperusteinen maksu (keskimäärin 60.000 70.000 ). Jatkossa työkyvyttömyyseläkkeiden minimoiminen ja jäljellä olevaa työkykyä vastaavan tehtävän räätälöinti tulee olemaan entistä korostetummassa asemassa. Osatyökyvyttömyyseläkkeestä ei varhaiseläkemenoperusteista maksua määrätä työnantajalle. Maaliskuussa 2014 alkaneen uuden toimintamallin vaikutukset työkykykoordinaattorin voimin on selvästi näkyvissä työkyvyttömyyseläkkeiden määrän laskussa ja osatyökyvyttömyyseläkkeiden kasvussa. Alla olevasta kuvasta käy selvästi ilmi eläköitymisen kiihtyvä tahti seuraavan kymmenen vuoden aikana. Suurimmat eläköityvät työntekijäryhmät ovat hoitotyön alueelta; lähi- ja sairaanhoitajat.
34 4.2 Haettavana olleet tehtävät ja hakijat tehtäviin SOTEssa haettiin vuonna 2014 työ-/virkasuhteisiin tehtäviin osaajia sekä sisäisellä että ulkoisella haulla. Alla olevaan kuvaan on merkitty sisäisesti ja ulkoisesti haettavana olleet tehtävät sekä hakijamäärät tehtäviin. Sisäisessä haussa tehtäviä tavoitteli keskimäärin 7 hakijaa ja ulkoisessa haussa 9. 4.3 Alkaneet ja päättyneet palvelussuhteet Vuoden 2014 aikana palvelussuhteita päättyi 57 ja uusia palvelussuhteita alkoi 83.
35 Alla olevista kuvista käy ilmi henkilöstön vaihtuvuus (alkaneet ja päättyneet palvelussuhteet) tehtäväalueittain vastuualueilla. Eniten palvelussuhteita alkoi hoito- ja hoivapalveluissa.
36
37 5 Johtopäätökset vuodesta 2014 Henkilöstön keski-ikä on pysynyt tasaisena koko kuntayhtymän toiminnan ajan, ollen kuitenkin verrattain korkea. Sairauspoissaoloissa tapahtunut noin 15 % vähennys vuoteen 2013 verrattuna on positiivinen signaali toimintatapojen muutoksen onnistumisesta. Sairauspoissaolojen vähenemisen tärkeimpinä syinä ovat esimiesten aktiivisesti käymät varhaisen tuen toimintamallin mukaiset keskustelut, työterveyshuollon painopisteen muuttaminen enemmän ennaltaehkäisevään toimintaan ja työkykykoordinaattoritoiminnan aktiivinen toiminta. Työsuojelun panos on ollut myös merkittävä sairauspoissaolojen suotuisaan kehitykseen. Toimintatapojen muutokset näkyvät myös työkyvyttömyyseläkkeiden määrässä ja osatyökyvyttömyyseläkkeiden kasvussa. Osatyökyvyttömyyseläkeratkaisuissa työntekijälle kyetään järjestämään jäljellä olevaa työkykyä vastaavaa työtä ja tukemaan työntekijän työssä jaksamista. Sairauspoissaoloja tulee olemaan myös jatkossa, mutta uusilla toimintamalleilla pystymme vaikuttamaan siihen, että sairauspoissaolot kestävät kohtuullisella tasolla ja samalla ennalta ehkäisemään työkyvyttömyyseläkkeitä. Koulutuspalveluiden keskitetyllä toimintamallilla olemme voineet tarjota koulutusta suuremmalle henkilöstömäärälle kuin aiemmin ja vuoden 2015 osalta uusi keskitetty toimintamalli parantaa tilannetta entisestään. Kuntien eläkevakuutuksen toimesta tehtiin henkilöstölle Työhyvinvointisyke kysely. Kyselyn tulokset olivat kokonaisuudessaan hyvät. Kyselyn tulokset purettiin auki työyksikkötasolle ja jokainen työyksikkö laati työyksikön tulosten perusteella kehittämissuunnitelman kyselyssä esille nousseista kehittämiskohteista. Kehittämissuunnitelmien toteutumista seurataan aktiivisesti vuoden 2015 aikana. Kyselyn tulokset olivat hyvin kannustavia; henkilöstö on ammattitaitoista ja työhönsä hyvin sitoutunutta. Myös työilmapiiri työyksiköissä sai hyvää palautetta kyselyssä. Iisalmessa 9. päivänä maaliskuuta 2015 Janne Niemeläinen Hallintojohtaja