Juankosken kaupunki. Henkilöstökertomus 2015

Transkriptio

1 Juankosken kaupunki Henkilöstökertomus 215 Kaupunginhallitus

2 JUANKOSKEN KAUPUNGIN HENKILÖSTÖKERTOMUS 215 Henkilöstökertomus on henkilöstöjohtamisen ja henkilöstösuunnittelun apuväline, jonka avulla on mahdollisuus seurata mm. henkilöstövoimavarojen kehitystä. Henkilöstövoimavarojen arvioinnissa kunnat käyttävät nimitystä henkilöstötilinpäätös tai henkilöstökertomus. Henkilöstötilinpäätöksen tavoite on kytkeä se osaksi vuosittaista tilinpäätöstä. Henkilöstökertomus on enemmän kuvaileva ja siinä lukuja ja tilastoja analysoidaan tarkemmin. Henkilöstökertomuksen tehtävänä on antaa tietoa päätöksenteon tueksi ja toimia välineenä päättäjien, esimiesten ja henkilökunnan välisissä henkilöstön kehittämistoimenpiteissä. Henkilöstökertomuksen tiedot on koottu tilanteen mukaisina Juankosken kaupungin käyttämistä henkilöstötietojärjestelmistä (Populus). Henkilöstökertomuksen rakenne noudattelee Kunnallisen työmarkkinalaitoksen suositusta. Henkilöstökertomuksessa on vertailuvuosina vuodet 213 ja

3 TASA-ARVO Tasa-arvolainsäädäntö (69/1986) ja muut tasa-arvonäkökohdat huomioon ottaen henkilöstöraportin keskeiset tunnusluvut on esitetty erikseen miehistä ja naisista ja huomioitu yksilösuoja. Juankosken kaupungin tasa-arvosuunnitelma on laadittu vuonna 28. Henkilötietojen suoja on otettu huomioon tilastoinnissa ja henkilöstöraportin laadinnassa. Työturvallisuuslain (738/22) mukaiset työsuojelun toimintaohjelmat on henkilöstön tiedossa. Työterveyshuoltolain (1383/21) mukainen työterveyshuollon kirjallinen toimintasuunnitelma, joka sisältää työterveyshuollon yleiset tavoitteet sekä työpaikan olosuhteisiin perustuvat tarpeet ja niistä johtuvat toimenpiteet, on laadittu ja on henkilöstön tiedossa. Henkilöstön määrä henkilötyövuosina ja henkilöinä Henkilöstön määrä henkilömäärä ja htv Henkilömäärä (hm) ,29 283,99 Henkilötyövuodet (htv) 265, Juankosken henkilöstömäärä oli 281henkilöä, joka ei sisällä sivutoimisia työntekijöitä. Henkilömäärä väheni 14 henkilöä. Perhehoitajia ja omaishoitajia ei lasketa kaupungin henkilökuntaan kuuluvaksi, koska he eivät ole työsuhteessa kaupunkiin. Henkilötyövuosina henkilöstön määrä on 265,17 henkilötyövuotta, joka on 18,82 htv vähemmän kuin koko vuonna 214. Henkilöstömäärä on henkilöt vuoden viimeisenä päivänä, jotka ovat olleet kaupungin palveluksessa. Lukuun sisältyy myös lomalla tai muuten poissa ollut henkilöstö. Henkilötyövuodet ovat henkilöstön määrä kalenterivuoden aikana. 3

4 Henkilöstö hallintokunnittain Yleishallinto Hoiva- ja hoitopalvelut Varhaiskasvat us Sosiaalitoimi Koulutoimi Vapaaaikatoimi Yhdyskuntapal velut Vesilaitos Juka-tilit Henkilöstö määrä on osa- ja kokoaikaiset, ei sisällä sivutoimisia henkilöitä) henkilöä. Kaupungin henkilöstöstä 35,6 % työskenteli vanhusten ja vammaisten hoivapalveluissa, koulutoimessa työskenteli 26,3 % ja varhaiskasvatuksessa 1,3 %. Lomitustoimi siirtyi alkaen Maaningan kunnan hoidettavaksi, joka vähensi kaupungin henkilöstömäärää merkittävästi. Vuoden 212 alusta kiinteistötoimi siirtyi teknisen toimen alaisuuteen. Palvelussuhderakenne Palvelussuhderakenne Vakituinen henkilöstö Määräaikainen ja sijaiset Juankosken kaupungin vakinaisen ja määräaikaisen henkilöstön määrän muutos on tilanteeseen verrattuna. Vakituisen henkilöstön määrä on vähentynyt eläköitymisen vuoksi 3 henkilöä, irtisanoutunut 8 ja 4 toimea/virkaa on vakinaistettu. Sijaisten määrän vähennys 7 henkilöä johtuu tehtävien uudelleen järjestelyistä ja erityisesti tavoitteesta vähentää hoiva- ja hoitopalveluissa sijaisten määrää. Henkilöt työskentelee määräaikaisissa virka- tai työsuhteissa vain, jos määräaikaisuuden peruste täyttyy. Juankosken kaupungissa noudatetaan täyttölupa-käytäntöä, jonka mukaan vakituiseen toistaiseksi voimassa olevaan palvelussuhteeseen (virka ja toimi) tarvitaan kaupunginhallituksen täyttölupa. 4

5 määräaikaiset alle kaksi kuukautta kestäviin palvelussuhteisiin ei tarvitse lupaa kaupunginhallitukselta, jos määrärahat on varattu talousarvioon. Kaupunki ei lomauttanut henkilöstöä vuonna 215. Henkilöstöllä on ollut mahdollisuus vaihtaa lomaraha vapaaksi henkilöstöjärjestöjen kanssa tehdyn sopimuksen mukaisesti. Henkilöstön ikäjakautuma Vuonna 214 kunta-alalla työskentelevien keski-ikä oli 45,7 vuotta (lokakuu 214). Henkilöstön keski-ikä on kunta-alalla korkeampi kuin muilla työmarkkinasektoreilla. Kuntien nykyisestä henkilöstöstä lähes kaksi kolmasosaa jää eläkkeelle vuoteen 23 mennessä. Juankosken kaupungin henkilöstön keski-ikä oli 47,79 (47,1) vuotta. Naisten keski-ikä 47,1 (46,2) vuotta ja miesten 5,37 (49,7) vuotta. Henkilöstön ikäjakauma osoittaa, että 51,2 prosenttia henkilöstöstä on yli 5 vuotiaita Henkilöstön ikäjakauma Naiset Miehet Akselin otsikko Naiset Miehet Henkilöstö sukupuolen mukaan jaettuna

6 Henkilöstö sukupuolen mukaan Naiset Miehet Juankosken kaupungin henkilöstöstä naisten osuus on 78,6 % tarkastelupäivänä Neljä viidesosaa kuntien henkilöstöstä on naisia. Naisvaltaisella alalla lakisääteiset perhevapaat oikeuttavat pitkiin poissaoloihin. Perhevapaiden, vuosilomien sekä opinto- ja vuorotteluvapaiden ajaksi tarvitaan sijaisia, sillä lakisääteiset peruspalvelut on hoidettava myös vakinaisen henkilöstön poissa ollessa. Henkilöstön palvelussuhdejakauma Henkilöstön palveluvuosijakautuma Naiset Miehet Palvelussuhdejakauma kertoo, että henkilöstöstä on 77 prosenttia työskennellyt kaupungin palveluksessa alle 2 19 vuotta. Loput 23 prosenttia on työskennellyt yli 2 vuotta -3 vuoktta. Yli 3 vuoden palvelussuhteita on 7,8 prosenttia. 6

7 Työterveyshuolto Kaupunki on ostanut työterveyshuollon palvelut alkaen ja edelleen Soisalon Työterveys OY:ltä, joka on Varkauden kaupungin kunnallinen liikelaitos. Liikelaitos on tuottanut työterveyshuollon palvelut koko Juankoskella, Kaavilla ja Rautavaaralla Koillis-Savon kansanterveystyön kuntayhtymän purkautumisen jälkeen. Juankosken työterveyshuollossa työskentelee kaksi päätoimista työterveyshoitajaa, kaksi työterveyshuoltoon pätevöitynyttä erikoislääkäriä, työfysioterapeutti ja psykologi. Kaupunki saa Kelalta työterveyshuollon kustannuksista 5-6 prosenttia. Työterveyshuollon ostopalvelut Soisalon Työterveys Oy:lle olivat ,13 ( ,13) euroa. Kelan korvaus työterveyshuollon kustannuksista on n euroa. Työterveyshuollon palvelut ovat olleet hyvin toimivia myös kertomusvuonna. Kaupunginhallitus päätti , että kaupunki korvaa työntekijän kirurgiset toimenpiteet yksityisellä sektorilla, jos julkisen palveluntuottajan jonotusaika on niin pitkä ja työntekijän tila sen kaltainen, että se edellyttää sairauslomaa ja työtehtävät sen kaltaiset, että tehtävään on palkattava sijainen. Yksityisellä sektorilla suoritetut kirurgiset toimenpiteet sisältyvät työterveyshuollon kustannuksiin. Kaupunginhallitus on hyväksynyt Juankosken kaupungin päihdepolitiikkaa ja hoitoonohjausmallin koskevan yhteisesti hyväksytyn mallin. Kaupunginhallitus on käsitellyt työhyvinvoinnin toimintalinjauksia ja hyviä käytänteitä työpaikalla ja antanut kehotuksen kaikille tahoille organisaatiossa huolehtia työyhteisön hyvästä ja tukevasta työskentelytavasta ja edistää hyvää ilmapiiriä. Kaikki epäasiallinen käyttäytyminen on ehdottomasti tuomittavaa. Työnantaja ja työntekijät ovat yhteiset hyväksyneet vuonna 211 työkyvyn tukemisen periaatteet, jossa on tarkennettu työkyvyn hallintaa, seurantaa ja varhaista tukea. Työkyvyn hallinta tarkoittaa toimintatapoja, joilla työpaikka huolehtii työkyvyn edistämisestä, seurannasta ja varhaisen tuen antamisesta ennakoivasti läpi työuran, perustuu työpaikan tarpeisiin, koostuu työpaikan toimenpiteistä ja yhteistyössä työterveyshuollon kanssa tehtävistä toimenpiteistä, työpaikka ja työterveyshuolto sopivat ja laativat yhdessä kirjallisen toimintatavan. Toimintatavan luominen ja kuvaus ovat edellytys ennaltaehkäisevän työterveyshuollon 6 % Kelakorvaukselle. Poissaolot, terveydelliset syyt Juankosken kaupungin henkilöstön poissaoloja on seurattu vuodesta 27 alkaen Populushenkilöstöhallinnon järjestelmistä. Järjestelmä tilastoi poissaolot kalenteripäivinä ja työpäivinä poissaolon syyn mukaan. Järjestelmästä ei ole tulostettavissa sairauspoissaolojen määrää esim. 1-3 päivää tai pitemmät sairauspoissaolot. Poissaolojen määrää terveydellisten syiden perusteella on tarkasteltu kalenteripäivinä ja työpäivinä vuosina seuraavassa kuviossa: 7

8 Poissaolot, terveydelliset syyt Kalenteripäivät Työpäivät Kalenteripäivinä laskettuna poissaolojen määrä terveydellisissä syissä (sairaus, tapaturma, ammattitauti ja kuntoutus, ma-eläke) on vuodesta 214 lisääntynyt 877 päivää ja työpäivinä laskettuna 561 päivää. Vuoden 214 ja 215 tiedot ovat vertailukelpoisia. Syyskoodilla sairaus lisäys työpäivissä on 94 ja kalenteripäivissä 195. Syykoodilla työtapaturma on työpäivinä laskettuna -95 ja kalenteripäivissä Syyskoodilla kuntoutus työpäivinä laskettuna on lisäys 562 ja kalenteripäivinä laskettuna Kokonaisuutena terveydellisten syiden lisäys selittää poissaolot. Kuntoutuspäivien tarve kasvaa, kun henkilöillä on pitkiä sairauspoissaoloja. Kuntoutuksen tarkoitus on palauttaa työkykyä ja mahdollisuuksia palata takaisin töihin. Koko henkilöstön osalta tarkasteltuna 1-3 työpäivän mittaisia sairauspoissaoloja voidaan todeta niiden kuvastavan lähinnä flunssa.yms. epidemioiden kulkua eri vuosina, ja yli 6 työpäivän sairauspoissaolot kuvastavat henkilöstön ikärakenteen kehitystä ja sen vaikutusta terveydentilaan sekä myös sellaisia pitkäaikaisia sairauksia, joihin työyhteisön toimenpiteillä ei ole vaikutusta. Niiden välissä ovat 4-6 päivän sairauspoissaolot, joiden vähentämiseksi työyhteisön kehittämistoimenpiteillä ja työhyvinvoinnilla voisi olla vaikutuksia. Kokonaisuutena jokainen sairauspoissaolopäivä aiheuttaa työnantajalle kustannuksia ja sairauspoissaolojen estämiseksi on tehtävä niitä toimenpiteitä, jotka kehittävät työkykyä ylläpitäviä toiminnan muotoja. Vuonna työpäivän mittaisia sairauspoissaoloja oli 737 ja vuonna , vähennystä 96. Esimiehet huolehtivat työpaikoilla työkyvyn seurannasta, työkykyyn liittyvien ongelmien ja tukitarpeiden puheeksi ottamisesta ja varhaisen tuen antamisesta. Työkyvyn hallinta, seuranta ja varhainen tuki toteutetaan kaupungin ja työterveyshuollon yhteistyönä. Sairauspoissaolojen määrät ovat esimiesten tiedossa ja esimiesten valmiuksia puuttua entistä varhaisemmassa vaiheessa työkykyyn liittyviin ongelmiin ja ottamaan vastaan pitkiltä sairauslomilta palaavia työntekijöitä, on parannettu työterveyshuollon kanssa yhteistyössä. Sairaus- ja tapaturmasta aiheutuneet palkkakustannukset olivat vuonna ,83 (34.259,96) euroa. Kelan päivärahakorvaukset olivat vuonna ,27 ( ,9) euroa. Korvaukset sairauspalkkoihin olivat 54,47 prosenttia. Eläköityminen 8

9 ,9 56,3 56,3 52, 58,3 59,2 57, 57,5 55, ,6 54,4 63,7 7, 23 6,4 61,1 6, , , 3, 6 2, 5 1,, Henkilöt Keski-ikä v. Kevan tilaston mukaan vuonna 215 eläkkeelle jäi 19. Henkilöistä, jotka ovat olleet vakuutettuna jää vuosittain eläkkeelle henkeä. Määrä on ennuste, johon sisältyy epävarmuustekijöitä. Kaupungin henkilömäärä on pieni ja eläkkeelle jäävien määrä vaihtelee. Tilastollisesti keskimääräinen eläkkeelle jäämisikä vaihtelee suuresti, koska eläkkeelle jäämisikä on yksilöllinen. Vuoden 215 keskimääräinen eläkkeelle jäämisikä oli 56, ja sitä selittää ikään perustuvien eläkkeelle siirtymisten vähäinen määrä. Lähde: Kuntien Eläkevakuutuksen tilastot Vuonna 215 eläkepäätökset jakautuvat seuraavasti: Työkyvyttömyyseläke 3 Osatyökyvyttömyyseläke 1 Kuntoutustuki 4 Osa-aikaeläke 1 Vanhuuseläke 1 Henkilöstön osaaminen, sen kehittäminen ja johtaminen Osaaminen on Juankosken kaupungin tärkeä henkilöstön kehittämisen voimavara. Henkilöstön koulutukseen on varattu talousarviossa määrärahaa, joka pääsääntöisesti käytetään vakinaisen henkilöstön koulutukseen. Henkilöstöllä on mahdollisuus osallistua kansalaisopiston järjestämille atk-kursseille, joissa kouluttajina toimivat kansalaisopiston opettajat. Henkilöstön koulutukseen käytetyistä määrärahoista ei ole tarkkaa seurantaa. Henkilöstö on osallistunut ajankohtaisiin koulutuksiin määrärahojen puitteissa. Koulutus on ollut mm. lainsäädännön muuttumiseen liittyvää ajankohtaista koulutusta. Laajempaa henkilöstön kehittämiseen liittyvää koulutusta kaupunki ei ole järjestänyt. 9

10 Tulevien vuosien haaste, myös kuntaliitoksesta johtuen, on tarjota henkilöstölle mahdollisuuksia ammatilliseen kehittymiseen. Koulutuksen tavoitteena on kehittää henkilöstön tiedollisia, taidollisia ja asenteellisia valmiuksia, jotta he pystyisivät suoriutumaan nykyisistä ja uusista haasteellisista ja muuttuvista työtehtävistä. Tyky-toiminta TYKY-toiminnalla tarkoitetaan toimintaa, jolla työnantaja ja työntekijä sekä työpaikan yhteistyöorganisaatiot yhteistyössä pyrkivät edistämään ja tukemaan jokaisen työelämässä mukana olevan työ- ja toimintakykyä hänen työuransa kaikissa vaiheissa. Juankosken kaupungissa on vuosia toiminut tyky-työryhmä, jonka tehtäviin ovat kuuluneet työkyvyn ylläpitoon liittyvä toiminta ja ohjaus. Henkilöstöllä on mahdollisuus osallistua järjestettyihin liikuntaryhmiin maanantai-iltaisin ja keskiviikko-iltaisin. Alennettuun hintaan on ollut mahdollisuus ostaa hierontapalveluja paikallisilta yrittäjiltä sekä ostaa kuntosali- ja uimahallilippuja. Vuonna 215 tyky-toimintaan käytettiin nettokustannuksena euroa. Ulkoiluiltapäiviä järjestetään eri työpisteissä. Työkykyä ja yhteistyötä parantavat muut päätökset Juankosken kaupunginhallitus on kokouksessaan päättänyt kaupungin toimielinten kokousten pelisäännöistä, joita kaikkien on noudatettava. Pelisäännöt on hyväksytty kaikissa toimielimissä ja annettu tiedoksi henkilöstölle. Henkilöstön huomioiminen Kaupunki huomioi henkilöstön merkkipäivät ja eläkkeelle siirtymisen henkilöstön kanssa sovitun ohjeen mukaisesti. Työsuojelu Työtapaturmien määrä ajalla oli 18 (22) tapahtumaa. Tapaturmakorvauksia maksettiin 4.568,63 (11.87,35) euroa. Pysyvien haittojen korvauksia yhtiö ei ole maksanut. Työtapaturmat ovat olleet ohimeneviä. Tarkemmat tiedot tapaturmista on annettu työsuojelutilastossa. Työturvallisuuslain 1 :n mukainen työn vaarojen selvittäminen ja arviointi on tehty pääosin kaikissa työyksiköissä. Työsuojeluvaltuutetut ovat jatkaneet toimintavuonna tarkempaa riskien arviointia vuonna 211 suoritetun yksikkökohtaisten riskien luetteloinnin perusteella. Riskien arviointi on jatkuvaa toimintaa. Riskien arviointia tarvitaan muutostilanteiden yhteydessä kuten toiminnan laajentuessa, toiminnan luonteen muuttuessa, organisaation uudelleenjärjestelyjen, toimitilojen remontin tai henkilöstömuutosten yhteydessä. Vuonna 24 kaupunginhallitus on hyväksynyt toimintamallin terveydelle haitallisen häirinnän ja epäasiallisen kohtelun hallinnasta Juankosken kaupungissa. Palkkaus Toiminnan tuloksellisuus, henkilöstön motivoiminen ja tasa-arvo edellyttävät oikeudenmukaista palkkausjärjestelmää. Kannustavaa palkkausjärjestelmää ja tehtäväkohtaista palkkausta on kehitetty Juankosken kaupungissa vuodesta 1995 alkaen. Vuoden 22 aikana tehtyä tehtävien vaativuuden arviointia on päivitetty vuosittain ja pantu täytäntöön niin, että samassa palkkahinnoittelussa olevat tehtävät 1

11 on saatettu tehtävien vaativuuden arvioinnin perustella oikeudenmukaiseen järjestykseen ja tehtäville on määritelty tavoitteelliset tehtäväkohtaiset palkat. Tehtyä palkkausjärjestelmää ja sen toimivuutta seurataan ja kehitetään yhteistyössä henkilöstöjärjestöjen kanssa. Tavoite on, että tehtävien vaativuuden arviointi vastaa sitä tavoitetta, mitä tehtävien vaativuuden arvioinnille on määritelty. Henkilöstölle on maksettu sopimusten mukaisesti henkilökohtaiseen työsuoritukseen perustuvaa henkilökohtaista lisää yhteisesti hyväksyttyjen perusteiden mukaisesti. Henkilöstökustannukset Käyttötalous Maksetut palkat ja palkkiot , , ,2 Jaksotetut palkat ja palkkiot , , ,92 Henkilöstökorvaukset ja muut korjauserät , , ,32 Palkat ja palkkiot , , ,8 Henkilösivukulut , , ,8 Eläkekulut , , ,3 Muut henkilösivukulut -5 15, , ,5 Yhteensä tuloslaskelman mukaan , , ,6 Investointiosan palkat Maksetut palkat ja palkkiot -7 43, , ,13 Henkilösivukulut ,5-1 77, ,2 Eläkekulut , ,14-484,6 Muut henkilösivukulut , ,12-747,29 Yhteensä investointiosan palkat , , ,33 11