1 Henkilöstön määrä ja rakenne
|
|
- Mari Aino Hyttinen
- 8 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 HENKILÖSTÖKERTOMUS 2013
2 SISÄLTÖ 1 Henkilöstön määrä ja rakenne Henkilöstön määrä Henkilöstön palvelussuhdejakauma Henkilöstön sukupuolijakauma Henkilöstön ikä Henkilöstökulut Työaika ja poissaolot Henkilöstön sairauspoissaolot ja tapaturmat Tapaturmat Väkivalta- ja uhkatilanteet Investoinnit henkilöstöön Työterveyshuolto TYKY-toiminta Työsuojelu Koulutus ja kehittäminen Henkilöstövoimavarojen menetykset Eläköityminen Haettavana olleet tehtävät ja hakijat tehtäviin Alkaneet ja päättyneet palvelussuhteet Johtopäätökset vuodesta
3 2 1 Henkilöstön määrä ja rakenne 1.1 Henkilöstön määrä Vuonna 2013 SOTEssa oli vakinaisessa palvelussuhteessa henkilöitä ja pitkäaikaisissa määräaikaisissa palvelussuhteissa 293 (yli 13 pv määräaikaiset). Alla olevista kuvista käyvät ilmi henkilöstön jakautuminen vastuualueittain. Suurimpana vastuualueena henkilöstömäärältään on sosiaalipalvelut. Alla olevaan kuvaan on laskettu mukaan myös alle 13 päivän määräaikaiset palvelussuhteet (tilanne ). Määräaikaisessa palvelussuhteessa olevia oli yhteensä 313. Määräaikaisten suuri määrä johtuu lyhytaikaisista sijaisuuksista (alle 13 pv). Henkilötyövuosina mitattuna vuonna 2013 SOTEn henkilöstömäärä oli yhteensä henkilötyövuotta. Alla olevista kuvista käy ilmi henkilöstömäärän kehitys vuosilta
4 Vakinaisen henkilöstön määrä on alentunut vuoteen 2012 verrattuna 53 työntekijällä. Muutos johtuu pääasiassa ensihoidon siirtymisestä sairaanhoitopiirin vastuulle sekä Salmi- ja Tekatuotteen säätiöittämisestä (Toimi-säätiö). Hallinnon osalta henkilöstömäärän nousu selittyy sisäisten sijaisten (sissi) siirtymisellä hallinnon alle. 3
5 4 Vakinainen henkilöstö tehtäväalueittain Ajanvarausvast.otot MTT- ja päihde Päiv.- ja lääk.tukipalv Vuodeosasto Terveysneuvonta Terv.- ja sairaanhoito yht Vammaispalvelut Sosiaalityö Hoito- ja hoivapalv Sosiaalipalvelut yht Ympäristön suojelu Terveysvalvonta Eläin.lääk.huolto Ympäristövalvonta yht Hallinto, talous ym Tekninen Siivous Ruokahuolto Hallinto- ja tukipalv. yht Yhteensä Henkilöstön palvelussuhdejakauma Henkilökunnasta valtaosa (84 %) on työsuhteisia. Virkasuhteisia ovat vain sellaiset tehtävät, jotka edellyttävät julkisen vallan käyttämistä.
6 5 1.3 Henkilöstön sukupuolijakauma Sosiaali- ja terveydenhuollon palvelut ovat olleet perinteisesti naisvaltaisia aloja. SOTE ei tee tästä poikkeusta; naisten osuus henkilöstöstä on 91 % (vakinainen henkilöstö). Tulevaisuuden haasteena on saada enemmän miehiä nimenomaan sosiaali- ja terveydenhuollon tehtäviin.
7 Alla olevista kuvista käy ilmi sukupuolijakauma tehtäväalueittain vastuualueilla. Siivouspalvelut on ainoa alue, joka on täysin naisvaltainen. Miesten osuus tehtäväalueilla on naisten osuutta suurempi ainoastaan ympäristönsuojelussa ja teknisessä huollossa. 6
8 7
9 8
10 9 1.4 Henkilöstön ikä SOTEn vakinaisen henkilöstön keski-ikä on 48 vuotta. Määräaikaiset huomioiden, keski-ikä laskee kahdella vuodella 46 vuoteen. Alin keski-ikä on ympäristönsuojelussa 42,4 vuotta ja korkein teknisessä huollossa 53 vuotta. Alla olevasta kuvasta käy ilmi keski-iän vaihtelu vuosilta Alla olevista kuvista käy ilmi vakinaisen henkilöstön keski-ikä tehtäväalueilla vastuualueittain.
11 10
12 Alla olevaan taulukkoon on kuvattu keski-iän vaihtelut tehtäväalueittain vuosilta Siivoushuollon henkilöstön korkea keski-ikä näkyy selkeästi myös jäljempänä korkeina sairauspoissaoloina. Teknisen huollon henkilöstön osalta suhde sairauspoissaoloihin on päinvastainen; sairauspoissaolot ovat erittäin alhaisella tasolla. 11
13 12 Henkilöstön keski-ikä tehtäväalueittain Ajanvarausvastaanotot 48,62 48,86 48,98 49,88 MTT-ja päihdepalvelut 46,72 47,27 47,93 47,45 Terveysneuvonta 47,43 47,59 46,86 48,17 Päiv.- ja lääk.tukipalv. 47,19 46,69 46,35 50,05 Vuodeosastohoito 45,91 45,77 45,76 46,61 Vammaispalvelut 40,71 43,19 43,71 43,63 Sosiaalityö 47,68 47,3 46,88 44,67 Hoito- ja hoivapalvelut 48,79 49,17 48,9 48,25 Ympäristönsuojelu 44 42,4 41,8 42,4 Terveysvalvonta 46,4 47, ,6 Eläinlääkintähuolto 44,78 42,83 45,27 44,92 Hallinto, talous, tieto-, henkilöstöhallinto 49,69 49,55 48,69 47,17 Tekninen 50,05 52,7 48,6 53,05 Siivous 52,51 52,13 52,07 51,84 Ruokahuolto 47,36 47,77 47,96 48, Henkilöstökulut Henkilöstökulut koostuvat maksetuista palkoista ja palkkioista sekä henkilösivukuluista (eläkekuluista ja muista henkilösivukuluista). Palkkoja vuonna 2013 maksettiin M ja henkilösivukuluja M.
14 Alla olevasta kuvasta käy ilmi henkilöstökulujen kehitys vuosilta Henkilöstökuluissa vuoden 2013 osalta näkyy selkeästi henkilöstömäärän vähentyminen vuoteen 2012 verrattuna. 13
15 14 2 Työaika ja poissaolot Työntekijän työpanos ei jää kokonaan työnantajan käyttöön. Työpanoksesta jakaantui vuonna 2013 erilaisiin poissaoloihin 27 %. Suurimpana poissaoloryhmänä olivat vuosilomat 12 % ja seuraavana sairauspoissaolot, joita oli kokonaistyöajasta 5,4 %. Lomien suurta osuutta kokonaistyöajasta selittää työntekijöiden pitkäaikaiset palvelusuhteet, jolloin työntekijällä on lomaoikeutta täydet 38 pv vuodessa. Lisäksi työntekijöillä on merkittävä määrä vanhoista organisaatioista siirtyneitä säästövapaita, joiden pitämiseen on sovittu aikatalutus. Kaikki säästövapaat on pidettävä vuoden 2016 loppuun mennessä.
16 Henkilöstön sairauspoissaolot ja tapaturmat Vakinaisella henkilöstöllä sairauspoissaoloja oli yhteensä kalenteripäivää ja määräaikaisella henkilöstöllä kalenteripäivää. Yhteensä sairauspoissaolopäiviä oli Alla olevasta kuvasta käy ilmi sairauspoissaolojen jakaantuminen vakinaisen ja määräaikaisen henkilöstön kesken. Alla olevasta taulukosta käy ilmi sairauslomien jakaantuminen sairausloman pituuden mukaan.
17 16 Sairaslomat 2013 sairauden pituuden mukaan tehtäväalueittain 1-3 pv 4-10 pv pv pv pv Yhteensä Hallinto- ja tukipalvelut Terv.- ja sairaanhoidon palvelut 9532 Ajanvarausvastaanotot MTT- ja päihdepalvelut Päivystys ja lääk. tukipalvelut Terveysneuvonta Vuodeosastopalvelut Sosiaalihuollon palvelut Sosiaalityö Vammaspalvelut Hoiva- ja hoitotyö Ympäristö- ja terveysvalvonta Työntekijä voi olla omalla ilmoituksella / esimiehen luvalla pois työstä sairauden takia 1-3 päivää enintään 3 kertaa vuoden aikana. Edellä mainittuja lyhyitä poissaoloja oli yhteensä päivää (osa sairauspoissaoloista on esimiehen luvalla ja osaan on terveydenhoitajan / lääkärintodistus). Eniten lyhyitä 1 3 päivän sairauspoissaoloja suhteutettuna henkilöstömäärään oli hoito- ja hoivapalveluissa (6,8 pv / työntekijä) sekä vammaispalveluissa (6,5 pv / työntekijä). Vähiten lyhyitä sairauspoissaoloja oli ympäristönsuojelussa ja terveysvalvonnassa (1,4 pv / työntekijä). Muilla tehtäväalueilla lyhyet sairauspoissaolot olivat keskimäärin 3-4,5 pv / työntekijä. Alle 10 päivän sairauslomista työnantaja ei saa Kelalta sairauspäivärahaa. Tällaisia kokonaan työnantajan maksamia sairauspoissaolopäiviä oli yhteensä päivää eli melkein puolet sairauspoissaoloista. Työntekijällä on oikeus saada sairausloman perusteella kunnallisen virka- ja työehtosopimuksen (KVTES) mukaan saman kalenterivuoden aikana varsinainen palkkansa 60 kalenteripäivän ajalta. Lisäksi työntekijällä on oikeus saada 2/3 varsinaisesta palkastaan 120 seuraavalta kalenteripäivältä. Tämän jälkeen työnantajan palkanmaksuvelvollisuus päättyy po. vuotena. Sairauspoissaoloja vakinaisella henkilöstöllä oli keskimäärin 22 pv / htv. Sairauspoissaolot vastaavat kuntayhtymätasolla noin 85 henkilötyövuotta. Kuntayhtymä on ollut vuonna 2013 mukana Kevan Kaarilaskurissa, missä Keva laski kuntayhtymän työkyvyttömyyden aiheuttamia kustannuksia (sairauspoissaolot ja työkyvyttömyyseläkkeet). Kaarilaskurissa kävi selkeästi ilmi, että sairauspoissaoloista merkittävä määrä oli pitkiä (yli 60 pv) sairauspoissaoloja. Pitkät sairauspoissaolot ennakoivat mahdollisia työkyvyttömyyseläkkeitä ja sitä kautta varhaiseläkemenoperusteisia maksuja (varhemaksu). Laskurin tuloksista kävi myös selvästi ilmi, että työterveyshuollon kustannukset saatuun hyö-
18 17 tyyn nähden ovat olleet heikot eikä työterveyshuollon toiminta ole ollut vaikuttavaa. Vuonna 2013 pitkiä pv sairauspoissaoloja oli yhteensä 1364 pv, jotka koostuivat 11 henkilön poissaoloista pv sairauspoissaoloja oli yhteensä 794 pv, jotka koostuivat 5 henkilön poissaoloista. Pitkät sairauspoissaolot painottuvat hoito- ja hoivapalvelun tehtäväalueelle, missä jatkossa tulevat olemaan suurimmat haasteet henkilöstön työkyvyn ylläpitämisessä. Pitkien sairauspoissaolojen osalta voidaan todeta, että 16 työntekijän poissaolot aiheuttivat noin 7 % koko kuntayhtymän sairauspoissaoloista. Kuntayhtymään on perustettu joulukuussa 2013 työkykykoordinaattorin tehtävä. Työkykykoordinaattorin tehtäväkuva tulee olemaan työkykyjohtamisen prosesseissa ja esimiesten tuessa työkykyasioissa. Maaliskuussa 2014 tullaan tekemään toimintasuunnitelma sairauspoissaolojen kasvun hillitsemiseksi ja osatyökykyisten työntekijöiden jatkopolkujen selvittämiseksi. Tavoitteena on aluksi saada sairauspoissaolot alenemaan pv / htv ja ennaltaehkäistä työkyvyttömyyseläkkeitä. Työhyvinvointipäällikkö on käynyt läpi ja analysoinut vuosien sairauspoissaolot tehtäväaluepäälliköiden ja esimiesten kanssa. Henkilöstökertomusta varten on myös pyydetty tehtäväaluepäälliköiltä analysointia oman tehtäväalueensa henkilöstön sairauspoissaolojen syistä. Jokaisella tehtäväalueella syyt ovat samankaltaiset. Sairauslomien määrää selittävät pitkät ja vakavat sairaudet, pitkiä toipumisaikoja vaativat leikkaukset sekä tuki- ja liikuntaelinsairaudet, jotka ovat pääasiallinen syy sairauspoissaoloille koko kuntayhtymätasolla. Merkittävän paljon on ollut myös äitiyslomia edeltäviä pitkiä sairauslomia ja sisäilmaongelmista aiheutuneita sairauslomia. Osalla tehtäväalueista sairauspoissaoloihin vaikuttivat myös palvelurakenteen muutoksista ja henkilökuntamitoituksen alenemisesta johtuvat syyt. Osa sairauspoissaoloista on sellaisia, ettei työnantaja kykene niihin vaikuttamaan. Korkeaa keski-ikää ei voida pitää ainoana selittävänä tekijänä sairauspoissaoloille, vaikkakin se vaikuttaa omalta osaltaan sairauspoissaoloihin. Esimerkiksi teknisen huollonkeski-ikä on 53 vuotta mutta sairauspoissaolot ovat ainoastaan 7 pv / htv. Alla olevassa kuvassa kuntayhtymän vakituisen henkilöstön sairauspoissaolojen määrä keskimäärin pv/htv vuosilta
19 18 Seuraavista kuvista käy ilmi vakinaisen henkilöstön sairauspoissaolojen määrä keskimäärin pv / htv tehtäväalueittain vastuualueilla. Korkeimmat sairauspoissaololuvut olivat hoito- ja hoivapalveluissa (33) ja siivouspalveluissa (31).
20 19
21 20
22 21 Alla olevasta taulukosta käyvät ilmi sairauspoissaolopäivien yhteismäärät tehtäväalueittain vuosilta Sairauslomapäivät tehtäväalueittain Ajanvarausvast.otot MTT- ja päihde Päiv.- ja lääk.tukipalv Vuodeosasto Terveysneuvonta Vammaispalvelut Sosiaalityö Hoito- ja hoivapalv Ympäristön suojelu Terveysvalvonta Eläin.lääk.huolto Hallinto, talous ym Tekninen Siivous Ruokahuolto Yhteensä
23 Tapaturmat Tapaturmien takia poissaoloja vakinaisella henkilöstöllä oli yhteensä 697 pv ja määräaikaisella henkilöstöllä yhteensä 77 pv. Tapaturmapoissaolojen yhteismäärä oli 774 pv.
24 23 Tapaturmapäivät tehtäväalueittain Ajanvarausvast.otot MTT- ja päihde Päiv.- ja lääk.tukipalv Vuodeosasto Terveysneuvonta Vammaispalvelut Sosiaalityö Hoito- ja hoivapalv Ympäristön suojelu Terveysvalvonta Eläin.lääk.huolto Hallinto, talous ym Tekninen Siivous Ruokahuolto Yhteensä Tapaturmapoissaolot muodostivat 2 % sairauspoissaolojen ja tapaturmapoissaolojen yhteismäärästä. Alla olevista kuvista käy ilmi sairauspoissaolopäivien ja tapaturmapoissaolopäivien kokonaismäärät tehtäväalueittain vastuualueilla.
25 Eniten tapaturmapoissaoloja oli hoito- ja hoivapalveluissa (vakinaista henkilöstöä 429); 47 % koko kuntayhtymän tapaturmapoissaolomäärästä. 24
26 25
27 Väkivalta- ja uhkatilanteet Työssä, johon liittyy ilmeinen väkivallan uhka, on työolosuhteet järjestettävä siten, että väkivalta ja sen uhka estetään mahdollisuuksien mukaan ennakolta. Työturvallisuuslaki velvoittaa työntekijää ilmoittamaan havaitsemistaan epäkohdista työantajalle. SOTEssa on sähköinen HaiPro-järjestelmä (väkivalta- ja uhkatilanteiden ilmoitusmenettely). Työturvallisuusilmoituksien tapaturmamäärä perustuu vakuutusyhtiön toimittamaan tilastoon ja läheltä piti -tilanteet on saatu HaiPro-järjestelmästä. Työturvallisuusilmoituksista tapaturmia oli 131 kpl ja läheltä piti -tilanteita 126 kpl.
28 27 3 Investoinnit henkilöstöön 3.1 Työterveyshuolto Työterveyshuollon tarkoituksena on työnantajan, työntekijän ja työterveyshuollon yhteistoimin edistää: 1) työhön liittyvien sairauksien ja tapaturmien ehkäisyä; 2) työn ja työympäristön terveellisyyttä ja turvallisuutta; 3) työntekijöiden terveyttä sekä työ- ja toimintakykyä työuran eri vaiheissa; sekä 4) työyhteisön toimintaa. Työnantajan on kustannuksellaan järjestettävä työterveyshuolto työstä ja työolosuhteista johtuvien terveysvaarojen ja -haittojen ehkäisemiseksi ja torjumiseksi sekä työntekijöiden turvallisuuden, työkyvyn ja terveyden suojelemiseksi ja edistämiseksi. Työterveyshuollon paikallinen toiminta perustuu kulloinkin voimassa olevaan työterveyshuollon toimintasuunnitelmaan. Kevan Kaarilaskurin tulosten perusteella vuoden 2014 työterveyshuollon toimintasuunnitelma on laadittu kokonaan uudestaan painottaen yhä enemmän ennalta ehkäisevää toimintaa. Toimintasuunnitelmaan on myös kirjattu uusia toimintatapoja ennakoivaan toimintaan työkykyasioissa.tavoitteena on saada ennaltaehkäisevän toiminnan osuus kasvamaan vähintään 50 %:iin.
29 28 Henkilöstön työterveyshuolto tuotetaan SOTEn oman työterveyshuollon kautta. Johtoryhmän, lääkäreiden, työterveyshuollon henkilöstön sekä vastaanottojen päälliköiden työterveyshuolto on ostettu Suomen Terveystalolta. Alla olevasta kuvasta käy ilmi työterveyshuollon kustannukset ja Kelalta saatavat korvaukset vuoden 2013 osalta. Ennaltaehkäisevän toiminnan osuus kustannuksista oli 37 % ( ) ja sairaanhoidollisen toiminnan osuus 63 % ( ). 3.2 TYKY-toiminta Tykytoiminnalla SOTE tukee työntekijöidensä liikunnallisia ja kulttuurillisia harrastuksia. SOTE tukee työntekijöidensä työkykyä ylläpitävää ja edistävää toimintaa maksamalla rahallista tukea mm. uimahalli- ja kuntosalikäynteihin Iisalmen ja Kiuruveden uimahalleissa, tennis- ja keilahalli Pelixirissä ja Lady Linessa. Tukea maksetaan myös kansalaisopistojen kurssimaksuihin. Tykytoimintaa tuetaan jokaisella SOTEn neljällä paikkakunnalla. Työyksiköillä on mahdollisuus järjestää kerran vuodessa myös palkallinen liikuntailtapäivä. Henkilökunnan tykytoimintaan oli varattu rahaa vuonna 2013 yhteensä eli noin 30 / työntekijä. Osa tykyrahasta kohdennetaan paikallisesti järjestettäviin koulutuksiin. 3.3 Työsuojelu Työsuojelu on osa henkilöstön hyvinvointiin panostamista. Työsuojelun tarkoituksena on parantaa työympäristöä ja työolosuhteita työntekijöiden työkyvyn turvaamiseksi ja ylläpitämiseksi sekä ennalta ehkäistä ja torjua työtapaturmia, ammattitauteja ja muita työstä sekä työympäristöstä johtuvia työntekijöiden fyysisen ja henkisen terveyden haittoja. Työsuojelun kustannukset olivat vuonna 2013 yhteensä noin
30 Koulutus ja kehittäminen Ammattitaidon ylläpitäminen ja uusien asioiden oppiminen vaativat kouluttautumista. Koulutuksesta aiheutuvat kustannukset jakaantuvat kurssi- ja osallistumismaksuihin, majoitus- ja ravitsemuspalveluihin sekä matkakustannuksiin. Henkilökunnan koulutukseen käytettiin vuonna 2013 yhteensä , mikä tekee keskimäärin 264 / työntekijä. Työntekijät saivat koulutusta myös oppisopimuskoulutuksen kautta. Koulutuksiin käytettiin työaikaa yhteensä päivää, mikä tekee keskimäärin 2,8 pv / työntekijä. Koulutus jakaantuu lakisääteiseen täydennyskoulutukseen ja muuhun ammattitaitoa kartuttavaan ja ylläpitävään koulutukseen. Alla olevista kuvista käyvät ilmi koulutuspäivät tehtäväalueilla vastuualueittain. Eniten lakisääteisessä täydennyskoulutuksessa käytiin mielenterveys- ja päihdepalveluissa, missä koulutuspäiviä kertyi keskimäärin 4 työntekijää kohden.
31 30
32 31 4 Henkilöstövoimavarojen menetykset 4.1 Eläköityminen
33 32 Joustava vanhuuseläkkeelle jääminen 63- ja 68 ikävuoden välillä ei ole lisännyt henkilökunnan halukkuutta jatkaa työssä laskennallisen henkilökohtaisen eläkeiän täyttymisen jälkeen. Alla olevasta kuvasta käy ilmi vuosina eläköityneet eläkelajeittain. Työkyvyttömyyseläketapauksia on ollut viime vuosina keskimäärin 8 vuodessa. Työkyvyttömyyseläkkeestä aiheutuu työnantajalle varhaiseläkemenoperusteinen maksu (keskimäärin ). Jatkossa työkyvyttömyyseläkkeiden minimoiminen ja jäljellä olevaa työkykyä vastaavan tehtävän räätälöinti tulee olemaan entistä korostetummassa asemassa. Osatyökyvyttömyyseläkkeestä ei varhaiseläkemenoperusteista maksua määrätä työnantajalle. Alla olevasta kuvasta käy selvästi ilmi eläköitymisen kiihtyvä tahti seuraavan vajaan kymmenen vuoden aikana. Suurimmat eläköityvät työntekijäryhmät ovat hoitotyön alueelta; lähi- ja sairaanhoitajat.
34 Haettavana olleet tehtävät ja hakijat tehtäviin SOTEssa haettiin vuonna 2013 työ-/virkasuhteisiin tehtäviin osaajia sekä sisäisellä että ulkoisella haulla. Alla olevaan kuvaan on merkitty sisäisesti ja ulkoisesti haettavana olleet tehtävät sekä hakijamäärät tehtäviin. Sisäisessä haussa tehtäviä tavoitteli keskimäärin 5 hakijaa ja ulkoisessa haussa 8.
35 Alkaneet ja päättyneet palvelussuhteet Vuoden 2013 aikana palvelussuhteita päättyi 140 ja uusia palvelussuhteita alkoi 112. Alla olevista kuvista käy ilmi henkilöstön vaihtuvuus (alkaneet ja päättyneet palvelussuhteet) tehtäväalueittain vastuualueilla. Eniten palvelussuhteita alkoi hoito- ja hoivapalveluissa.
36 35
37 5 Johtopäätökset vuodesta
38 37 Henkilöstön keski-ikä on pysynyt tasaisena koko kuntayhtymän toiminnan ajan, ollen kuitenkin verrattain korkea. Henkilöstömäärän muutokset vuonna 2013 heijastelevat toiminnassa tapahtuneita rakenteellisia muutoksia. Sairauspoissaoloissa on tapahtunut noin 5 % kasvu vuoteen 2012 verrattuna. Sairauspoissaolojen syyt eri tehtäväalueilla ovat hyvin samankaltaiset, kuten edellä kertomuksessa on kuvattu. Osassa sairauspoissaoloista on sellainen syy, ettei työnantaja voi niihin vaikuttaa. Osa poissaolojen syistä antaa kuitenkin mahdollisuuden hakea erilaisia ratkaisuja työntekijän osalle. Johtamisjärjestelmän muutoksen myötä uutena toimintana aloittava työkykykoordinaattori tulee keskittymään juuri työkykyyn liittyviin asioihin ja osatyökykyisten työntekijöiden jatkopolkujen aktiiviseen selvittämiseen esimiesten tukena. Uudella toimintamallilla pystymme vastaamaan työkyvyn alenemiseen liittyviin haasteisiin huomattavasti tehokkaammin. Työterveyshuollon toimintasuunnitelman uusi sisältö antaa myös hyvän tuen vastata haasteeseen. Sairauspoissaoloja tulee olemaan myös jatkossa mutta uusilla toimintamalleilla pystymme vaikuttamaan ainakin siihen, etteivät ne kasvaisi enää tulevaisuudessa, vaan suuntaus olisi alaspäin. Uuden johtamisjärjestelmän myötä myös koulutusten koordinointi on keskitetty. Jatkossa voimme tarjota uudella toimintamallilla koulutusta huomattavasti tehokkaammin ja suuremmalle osalle henkilöstöä samoilla kustannuksilla, mitä koulutukseen on käytetty tähän mennessä. Toiminnassa tapahtuneita muutoksia vuonna 2013 oli hyvin laajasti ja muutokset tulevat jatkumaan myös tulevina vuosina. Muutosten kuormittavuus tuli selvästi ilmi henkilöstölle tehdyssä työhyvinvointikyselyssä, joka toteutettiin syksyllä. Kyselyn tulokset olivat kuitenkin muilta osin hyvin kannustavia; henkilöstö on ammattitaitoista ja työhönsä hyvin sitoutunutta. Myös työilmapiiri työyksiköissä sai hyvää palautetta kyselyssä. Iisalmessa 11. päivänä maaliskuuta 2014 Janne Niemeläinen Hallintojohtaja
HENKILÖSTÖKERTOMUS 2012
HENKILÖSTÖKERTOMUS 2012 SISÄLTÖ 1 Henkilöstön määrä ja rakenne 2 1.1 Henkilöstön määrä 2 1.2 Henkilöstön palvelussuhdejakauma 4 1.3 Henkilöstön sukupuolijakauma 4 1.4 Henkilöstön ikä 6 1.5 Henkilöstökulut
Lisätiedot1 Henkilöstön määrä ja rakenne
HENKILÖSTÖKERTOMUS 2013 SISÄLTÖ 1 Henkilöstön määrä ja rakenne... 2 1.1 Henkilöstön määrä... 2 1.2 Henkilöstön palvelussuhdejakauma... 4 1.3 Henkilöstön sukupuolijakauma... 4 1.4 Henkilöstön ikä... 7 1.5
Lisätiedot1 Henkilöstön määrä ja rakenne
HENKILÖSTÖKERTOMUS 2015 SISÄLTÖ 1 Henkilöstön määrä ja rakenne... 2 1.1 Henkilöstön määrä... 2 1.2 Henkilöstön palvelussuhdejakauma... 5 1.3 Henkilöstön sukupuolijakauma... 5 1.4 Henkilöstön ikä... 7 1.5
Lisätiedot1 Henkilöstön määrä ja rakenne
HENKILÖSTÖKERTOMUS 2014 SISÄLTÖ 1 Henkilöstön määrä ja rakenne... 2 1.1 Henkilöstön määrä... 2 1.2 Henkilöstön palvelussuhdejakauma... 5 1.3 Henkilöstön sukupuolijakauma... 5 1.4 Henkilöstön ikä... 8 1.5
Lisätiedot1 Henkilöstön määrä ja rakenne
HENKILÖSTÖKERTOMUS 2016 SISÄLTÖ 1 Henkilöstön määrä ja rakenne...2 1.1 Henkilöstön määrä...2 1.2 Henkilöstön palvelussuhdejakauma...5 1.3 Henkilöstön sukupuolijakauma...5 1.4 Henkilöstön ikä...6 1.5 Henkilöstökulut...7
LisätiedotKhall Kvalt JUUAN KUNNAN HENKILÖSTÖRAPORTTI VUODELTA 2015
Khall Kvalt JUUAN KUNNAN HENKILÖSTÖRAPORTTI VUODELTA 2015 Sisällysluettelo 1.Vakinainen henkilöstö palvelualueittain 2. Vakinaisen henkilöstön ikärakenne 3. Eläkeiän saavuttavat vuosina 2016-2025 4. Henkilöstömenot
LisätiedotYhtymävaltuuston perehdytysseminaari Sairaanhoitopiirin henkilöstöresurssit. Timo Tammilehto Henkilöstöjohtaja
Yhtymävaltuuston perehdytysseminaari 16.8.2017 Sairaanhoitopiirin henkilöstöresurssit Timo Tammilehto Henkilöstöjohtaja Sairaanhoitopiirin virkojen ja toimien määrän kehitys vuosina 2011 2016 2011 2012
LisätiedotKhall Kvalt JUUAN KUNNAN HENKILÖSTÖRAPORTTI VUODELTA 2016
Khall Kvalt JUUAN KUNNAN HENKILÖSTÖRAPORTTI VUODELTA 2016 Sisällysluettelo 1.Vakinainen henkilöstö palvelualueittain 2. Vakinaisen henkilöstön ikärakenne 3. Henkilöstömenot vuosina 2014-2016 4. Henkilöstön
LisätiedotHENKILÖSTÖKERTOMUS 2017
HENKILÖSTÖKERTOMUS 2017 Yhtymävaltuusto 14.6.2018 Timo Tammilehto Henkilöstöjohtaja Henkilöstövoimavarat Virkojen ja toimien määrän kehitys vuosina 2012 2017 2012 2013 2014 2015 2016 2017 Lääkärit 137
LisätiedotHenkilöstökertomus 2014
Henkilöstökertomus 2014 Tilastointihetken henkilöstömäärät 2009-2014 Henkilöstömäärä 686 (703) Henkilötyövuosia yht. 639 (649) HENKILÖSTÖMÄÄRÄ 2009-2014 800 761 756 750 710 703 700 671 650 686 Opetushenkilöstö
LisätiedotKESKI-POHJANMAAN LIITTO HENKILÖSTÖRAPORTTI VUODELTA 2018
KESKI-POHJANMAAN LIITTO HENKILÖSTÖRAPORTTI VUODELTA 2018 TIIVISTELMÄ Henkilöstövoimavarat Vuoden 2018 henkilöstöraportin tunnusluvut antavat liiton henkilöstövoimavarojen tilanteesta kokonaisnäkemyksen,
LisätiedotSiilinjärven kunnan HENKILÖSTÖKERTOMUS vuodelta 2015
Siilinjärven kunnan HENKILÖSTÖKERTOMUS vuodelta 2015 Henkilöstön määrä palvelualueittain 31.12.2015 Palvelualue vakinaiset määräaikaiset määräaikaisista työllistettyjä yhteensä v. 2015 Konserni- ja maankäyttöpalvelut
LisätiedotKONNEVEDEN KUNTA HENKILÖSTÖTILINPÄÄTÖS 2012 SAATTEEKSI HENKILÖSTÖPANOKSET HENKILÖSTÖ... 3
1(10) KONNEVEDEN KUNTA HENKILÖSTÖTILINPÄÄTÖS 2012 SISÄLLYSLUETTELO SAATTEEKSI. 2 1. HENKILÖSTÖPANOKSET. 3 1.1. HENKILÖSTÖ... 3 1.1.1 Henkilöstön määrä... 3 1.1.2 Henkilöstön määrä toimialoittain.. 3 1.1.3
LisätiedotKONNEVEDEN KUNTA HENKILÖSTÖTILINPÄÄTÖS 2014 SAATTEEKSI HENKILÖSTÖPANOKSET HENKILÖSTÖ... 3
1(11) KONNEVEDEN KUNTA HENKILÖSTÖTILINPÄÄTÖS 2014 SISÄLLYSLUETTELO SAATTEEKSI. 2 1. HENKILÖSTÖPANOKSET. 3 1.1. HENKILÖSTÖ... 3 1.1.1 Henkilöstön määrä... 3 1.1.2 Henkilöstön määrä toimialoittain.. 3 1.1.3
LisätiedotKONNEVEDEN KUNTA HENKILÖSTÖTILINPÄÄTÖS 2013 SAATTEEKSI HENKILÖSTÖPANOKSET HENKILÖSTÖ... 3
1(11) KONNEVEDEN KUNTA HENKILÖSTÖTILINPÄÄTÖS 2013 SISÄLLYSLUETTELO SAATTEEKSI. 2 1. HENKILÖSTÖPANOKSET. 3 1.1. HENKILÖSTÖ... 3 1.1.1 Henkilöstön määrä... 3 1.1.2 Henkilöstön määrä toimialoittain.. 3 1.1.3
LisätiedotYhtymävaltuusto
HENKILÖSTÖKERTOMUS 2015 Yhtymävaltuusto 14.6.2016 Timo Tammilehto Henkilöstöjohtaja Henkilöstövoimavarat Virkojen ja toimien määrän kehitys vuosina 2010 2015 2010 2011 2012 2013 2014 2015 Lääkärit 131
LisätiedotKONNEVEDEN KUNTA HENKILÖSTÖTILINPÄÄTÖS 2016 SAATTEEKSI HENKILÖSTÖPANOKSET HENKILÖSTÖ... 3
1(11) KONNEVEDEN KUNTA HENKILÖSTÖTILINPÄÄTÖS 2016 SISÄLLYSLUETTELO SAATTEEKSI. 2 1. HENKILÖSTÖPANOKSET. 3 1.1. HENKILÖSTÖ... 3 1.1.1 Henkilöstön määrä... 3 1.1.2 Henkilöstön määrä toimialoittain.. 3 1.1.3
LisätiedotKONNEVEDEN KUNTA HENKILÖSTÖTILINPÄÄTÖS 2015 SAATTEEKSI HENKILÖSTÖPANOKSET HENKILÖSTÖ... 3
1(10) KONNEVEDEN KUNTA HENKILÖSTÖTILINPÄÄTÖS 2015 SISÄLLYSLUETTELO SAATTEEKSI. 2 1. HENKILÖSTÖPANOKSET. 3 1.1. HENKILÖSTÖ... 3 1.1.1 Henkilöstön määrä... 3 1.1.2 Henkilöstön määrä toimialoittain.. 3 1.1.3
LisätiedotYHTEISTYÖ TYÖKYVYN ARVIOINNISSA. Työkyvyn edistämisen tuki. Heli Leino Ylilääkäri Työterveyshuollon erikoislääkäri
YHTEISTYÖ TYÖKYVYN ARVIOINNISSA Työkyvyn edistämisen tuki Heli Leino Ylilääkäri Työterveyshuollon erikoislääkäri Suomalaisuus on arvokas asia! Meitä jokaista tarvitaan! Mitkä asiat vaikuttavat työkykyyn?
LisätiedotHENKILÖSTÖRAPORTTI 2014 ÄHTÄRIN KAUPUNKI
HENKILÖSTÖRAPORTTI 2014 ÄHTÄRIN KAUPUNKI 1 Henkilöstöraportti kertoo tiivistetyssä muodossa olennaisimmat tiedot henkilöstön määrästä, henkilöstörakenteesta ja henkilöstökuluista. Raportti sisältää lisäksi
LisätiedotHenkilöstöraportti 2014
Henkilöstöraportti 2014 2 Sisällysluettelo 1 Johdanto 3 2 Henkilöstön määrä ja rakenne 3 2.1 Henkilöstömäärä 3 2.2 Henkilöstö sopimusaloittain 4 2.3 Virka- ja työvapaat ja kokonaistyöaika 5 2.4 Ikäjakauma
LisätiedotKONNEVEDEN KUNTA HENKILÖSTÖTILINPÄÄTÖS 2017 SAATTEEKSI HENKILÖSTÖPANOKSET HENKILÖSTÖ... 3
1(11) KONNEVEDEN KUNTA HENKILÖSTÖTILINPÄÄTÖS 2017 SISÄLLYSLUETTELO SAATTEEKSI. 2 1. HENKILÖSTÖPANOKSET. 3 1.1. HENKILÖSTÖ... 3 1.1.1 Henkilöstön määrä... 3 1.1.2 Henkilöstön määrä toimialoittain.. 3 1.1.3
LisätiedotHenkilöstökertomus 2014
Iitin kunta Henkilöstökertomus 2014 445 / 02.01.02 / 2014 Kunnanhallitus 3.8.2015 Kunnanvaltuusto Sisällys 1. Henkilöstörakenne... 3 2. Poissaolot... 8 3. Eläköityminen... 11 4. Henkilöstökulut... 12 2
LisätiedotVarhaisen välittämisen
Varhaisen välittämisen malli käytännössä Etelä-Savon sairaanhoitopiiri Sirpa Parantala Henkilöstökoordinaattori SP Mikkelin keskussairaala Moision sairaala Sairaansijat ja hoitopaikat Sairaansijat yhteensä
LisätiedotÄT-[TÄRJN. KAUPUNGiN. 1-{ENKJLÖSTÖRAPOR i II
ÄT-[TÄRJN KAUPUNGiN 1-{ENKJLÖSTÖRAPOR i II 2017 Kenkilöstöraportti kertoo tiivistetyssä muodossa olennaisimmat tiedot henkilöstön määrästä, henkilöstörakenteesta ja henkilöstökuluista. Raportti sisältää
LisätiedotÄHTÄR]N. KAUPUNGiN 1-[ENKJLÖSTÖRAPORT 11
ÄHTÄR]N KAUPUNGiN 1-[ENKJLÖSTÖRAPORT 11 2016 4, \- mk 0O ~ JO ½ 4. Henkilöstöraportti kertoo tiivistetyssä muodossa olennaisimmat tiedot henkilöstön määrästä, henkilöstörakenteesta ja henkilöstökuluista.
LisätiedotHenkilöstöraportti 2016
Henkilöstöraportti 2016 2 Sisällysluettelo 1 Johdanto... 3 2 Henkilöstön määrä ja rakenne... 3 2.1 Henkilöstömäärä... 3 2.2 Henkilöstö sopimusaloittain... 4 2.3 Virka- ja työvapaat ja kokonaistyöaika...
LisätiedotYlä-Savon SOTE kuntayhtymä
Ylä-Savon SOTE kuntayhtymä Yhteistoiminta-alueverkoston XII tapaaminen 21.10.2010 Toimitusjohtaja Leila Pekkanen Kuntayhtymän toiminta-alue Toiminta-alueen väestö n.40.100 Iisalmi 22.223 Kiuruvesi 9.403
LisätiedotHenkilöstömäärät. Ikäjakauma. Poissaolot. Työtapaturmat. Henkilöstömenot
Henkilöstömäärät Ikäjakauma Poissaolot Työtapaturmat Henkilöstömenot Henkilöstömäärän kehitys 2014 2015 2016 2017 Kokonaishenkilöstömäärä 31.12. 972 987 977 950 Muutos edellisestä vuodesta + 15-10 - 27
LisätiedotKuntayhtymän hallitus Valmistelija henkilöstöjohtaja Janne Niemeläinen,
Pohjois-Savon sairaanhoitopiiri Pöytäkirja 9/2016 1 (1) 121 251/01.01.01.00/2016 Vakansseista luopuminen Kuntayhtymän hallitus 121 Valmistelija henkilöstöjohtaja Janne Niemeläinen, janne.niemelainen@kuh.fi,
LisätiedotTyötapaturmien ja ammattitautien vähentäminen. 6.11.2014 Eurosafety-messut
Työtapaturmien ja ammattitautien vähentäminen 6.11.2014 Eurosafety-messut SISÄLTÖ Työterveys- ja työsuojelutyön strategiset tavoitteet Työkyky ja toimintaympäristö (Työkykytalo) Työtapaturmien ja ammattitautien
LisätiedotYHTEISTYÖ TYÖKYVYN ARVIOINNISSA
1 YHTEISTYÖ TYÖKYVYN ARVIOINNISSA Jari Korhonen Liikelaitoksen johtaja, työterveyshuollon erikoislääkäri Joensuun Työterveys Joensuu 26.4.2013 7.5.2013 Jari Korhonen, johtaja, Joensuun Työterveys 2 Mitä
LisätiedotPOMARKUN KUNNAN HENKILÖSTÖRAPORTTI 2016
POMARKUN KUNNAN HENKILÖSTÖRAPORTTI 2016 1 Sisällysluettelo 1 HENKILÖSTÖRAPORTTI 2016... 3 2 HENKILÖSTÖN MÄÄRÄ... 4 2.1 HENKILÖSTÖN MÄÄRÄ PALVELUSSUHDELAJEITTAIN... 4 Vakituiset ja määräaikaiset 31.12....
LisätiedotHENKILÖSTÖRAPORTTI ÄHTÄRIN KAUPUNKI
HENKILÖSTÖRAPORTTI 215 ÄHTÄRIN KAUPUNKI l-ienkilöstöraportti kertoo tiivistetyssä muodossa olennaisimmat tiedot henkilöstön määrästä, henkilöstörakenteesta ja henkilöstökuluista. Raportti sisältää lisäksi
LisätiedotUudistuva työterveyshuolto - Sosiaali- ja terveysministeriön näkökulma
Uudistuva työterveyshuolto - Sosiaali- ja terveysministeriön näkökulma TTH-lain tarkoitus (1383/2001, 1 2mom) Yhteistoimin edistää: 1. työhön liittyvien sairauksien ja tapaturmien ehkäisyä; 2. työn ja
LisätiedotYl ä -S a von S O TE kunt a yhtym ä en Kuukausiraportti
Ylä-Savon SOTE K U N T A Y H T Y M A Yl ä -S a von S O TE kunt a yhtym ä en Kuukausiraportti Tammikuu - Heinäkuu 213 Kuukausiraportti heinäkuu 213 Kuntayhtymä Talous Ta 213 Tot.71213 Tot-% Ennuste Toimintatuotot,
LisätiedotTyökyvyttömyyden ja tekemättömän työn kustannukset yksityisellä ja julkisella sektorilla
Työkyvyttömyyden ja tekemättömän työn kustannukset yksityisellä ja julkisella sektorilla Toni Pekka, Keva Laura Räty, Suomen Terveystalo Oy 15.3.2018, Keva-päivä Keva, Avaintiedot: Työkyvyttömyyden kustannukset
LisätiedotHenkilöstökertomus löytyy kokonaisuudessaan:
Henkilöstökertomus löytyy kokonaisuudessaan: http://www.salpaus.fi/kuntayhtyman-henkilostokertomus/sivut/default.aspx Henkilöstömäärä Henkilöstömäärässä huomioidaan myös osa-aikaeläkkeellä, sairauslomalla,
LisätiedotSAIRAUSLOMA. Sari Anetjärvi
SAIRAUSLOMA Sari Anetjärvi SAIRAUSLOMAN MYÖNTÄMINEN Sairaudesta johtuvan työkyvyttömyyden vuoksi on haettava sairauslomaa toimivaltaiselta työnantajan edustajalta. Esimies voi myöntää sairauslomaa ilman
LisätiedotTerveyttä ja työkykyä työterveysyhteistyöllä
Työterveysyhteistyö on suunnitelmallista ja tavoitteellista yhteistyötä työterveyshuoltolain toteuttamiseksi. Terveyttä ja työkykyä työterveysyhteistyöllä OPAS PIENTYÖPAIKOILLE Hyvä työkyky ja hyvä ilmapiiri
LisätiedotHenkinen työsuojelu Pelastuslaitoksissa
Henkinen työsuojelu Pelastuslaitoksissa Saku Sutelainen 20.4. Vierumäki 2 Työhyvinvointi tehdään yhdessä Työhyvinvoinnin edistäminen kuuluu sekä työnantajalle että työntekijöille. Työnantajan on huolehdittava
LisätiedotTyöterveysyhteistyö työntekijän työhön paluun tukena Rovaniemi
Työterveysyhteistyö työntekijän työhön paluun tukena 07.02.2013 Rovaniemi ylilääkäri, työterveyslääkäri Heli Leino, Rovaniemen kaupungin työterveysliikelaitos Työterveyshuolto = työnantajan järjestettäväksi
LisätiedotHENKILÖSTÖOHJELMA... 3
Henkilöstötilinpäätös 217 Sivu 2 / 16 Sisällysluettelo HENKILÖSTÖOHJELMA... 3 HENKILÖSTÖN MÄÄRÄ... 4 Henkilöstön määrä palvelussuhdelajeittain... 4 Vakituiset ja määräaikaiset... 5 Koko- ja osa-aikaiset...
LisätiedotHenkilöstösäästöt Raportti 10/2016 ja hankintojen seuranta 7/ 2016
Kaupunginhallitus 3.10.2016 Liite 2 363 Henkilöstösäästöt Raportti 10/2016 ja hankintojen seuranta 7/ 2016 Kh 3.10.2016 Raportti lokakuussa 2016 Eläkkeelle jää vuonna 2016 (tammi-joulukuu) 81 työntekijää
LisätiedotLUOTTAMUSHENKILÖ- KOULUTUS
LUOTTAMUSHENKILÖ- KOULUTUS Henkilöstö palvelutuotannon voimavarana 31.8.2017 Raija Ranta, henkilöstöjohtaja-sosiaali-ja terveysjohtaja HENKILÖSTÖ / RAKENNE HENKILÖSTÖN MÄÄRÄ 31.12.2016 Vakinaiset 3 177
LisätiedotHENKILÖSTÖKERTOMUS VUODELTA 2014
HENKILÖSTÖKERTOMUS VUODELTA 2014 TAUSTAA Kunnan toimialalla henkilöstö on tärkein resurssitekijä. Menestykseen kunta tarvitsee motivoituneen ja osaavan henkilöstön. Valtuuston asettamien tavoitteiden saavuttaminen
LisätiedotHenkilöstöraportti Kh Kv
Henkilöstöraportti 2016 Kh 9.10.2017 64 Kv 16.10.2017 44 Sisällys 1. Johdanto... 3 2. Henkilöstön määrä ja rakenne vuonna 2016... 4 2.1 Henkilöstömäärän kehitys... 4 2.2 Henkilöstö ammattinimikkeittäin...
LisätiedotHENKILÖSTÖKERTOMUS VUODELTA 2016
HENKILÖSTÖKERTOMUS VUODELTA 2016 TAUSTAA Kunnan toimialalla henkilöstö on tärkein resurssitekijä. Menestykseen kunta tarvitsee motivoituneen ja osaavan henkilöstön. Valtuuston asettamien tavoitteiden saavuttaminen
LisätiedotOsatyökykyisen tukeminen työpaikalla. Tehy, Työsuojelun teemaseminaari , Tuija Merkel, työkykykoordinaattori Espoon kaupunki
Osatyökykyisen tukeminen työpaikalla Tehy, Työsuojelun teemaseminaari 7.11.2017, Tuija Merkel, työkykykoordinaattori Espoon kaupunki Työkyvyn hallinta; Varhainen tuki työpaikalla Työhyvinvoinnin lähtökohdat
LisätiedotForssan seudun hyvinvointikuntayhtymä HENKILÖSTÖRAPORTTI 2014
Forssan seudun hyvinvointikuntayhtymä HENKILÖSTÖRAPORTTI 2014 1. Johdanto... 3 2. Henkilöstömäärä... 3 3. Henkilötyövuodet... 4 4. Työajan jakautuminen... 5 5. Ikärakenne... 6 6. Henkilöstön osaamisen
LisätiedotTYÖNANTAJAN velvollisuudet ja maksut
TYÖNANTAJAN velvollisuudet ja maksut Työnantajan sosiaaliturvamaksu Työnantajan sosiaaliturvamaksu eli sairausvakuutusmaksu maksetaan kaikista työntekijöistä jotka ovat 16-67-vuotiaita. Se maksetaan oma-aloitteisesti
LisätiedotTyöterveyshuolto ja kuntoutusasiakas. Heli Leino Työterveyshuollon ja yleislääketeiteen erikoslääkäri
Työterveyshuolto ja kuntoutusasiakas Heli Leino Työterveyshuollon ja yleislääketeiteen erikoslääkäri Ylilääkärii Työterveyshuolto tekee työtä työsuhteessa olevien terveyden edistämiseksi, työtapaturmien
LisätiedotLeppävirran kunta Puh. (017) 570 911 PL 4, 79101 Leppävirta www.leppavirta.fi
Leppävirran kunta Puh. (017) 570 911 PL 4, 79101 Leppävirta www.leppavirta.fi henkilöstötilinpäätös 2014 HENKILÖSTÖTILINPÄÄTÖS Sisällysluettelo 1. HENKILÖSTÖ... 1 1.1. Vakinainen henkilöstö toimialoittain
LisätiedotSYSMÄN KUNTA. Hallintopalvelukeskus
SYSMÄN KUNTA Hallintopalvelukeskus HENKILÖSTÖRAPORTTI 2008 1. JOHDANTO 3 2. HENKILÖSTÖN MÄÄRÄ JA RAKENNE 3 2.1. Henkilöstön määrä 3 2.2. Henkilöstön määrä palvelukeskuksittain 4 2.3. Määräaikaisen henkilöstön
LisätiedotHenkilöstön uudistuminen ja työkyky Strateginen päämäärä Kehittää henkilöstön osaamista ja luoda vetovoimainen työnantajakuva Tavoite
Näkökulma Henkilöstön uudistuminen ja työkyky Strateginen päämäärä Kehittää henkilöstön osaamista ja luoda vetovoimainen työnantajakuva Tavoite 2012-2014 Toimenpiteet 2012 Tavoitetaso 2012 Toteutuma 31.12.2012
LisätiedotTyöhyvinvointi on osa johtamista Kuntaseminaari. 29.11.2011 Hannu Tulensalo
Työhyvinvointi on osa johtamista Kuntaseminaari 29.11.2011 Hannu Tulensalo henkilöstöjohtaja 1 ASUKKAIDEN MENESTYMINEN Tarvetta vastaavat palvelut Asukkaiden omatoimisuus Vuorovaikutus TALOUS HALLINNASSA
LisätiedotHenkilöstökertomus löytyy kokonaisuudessaan: http://www.salpaus.fi/kuntayhtyman-henkilostokertomus/sivut/default.aspx Henkilöstömäärä Henkilöstömäärässä huomioidaan myös osa-aikaeläkkeellä, sairauslomalla,
LisätiedotAskolan kunnan henkilöstö-ja koulutussuunnitelma 2017
Askolan kunnan henkilöstö-ja koulutussuunnitelma 2017 Yhteistyötoimikunta 30.1.2017 Kunnanhallitus1.2.2017 Sisällysluettelo 1 Yleistä 2 Perusteet henkilöstö- ja koulutussuunnitelman laatimiseen 3 Koulutuskorvauksen
LisätiedotIIN KUNTA HENKILÖSTÖRAPORTTI
IIN KUNTA HENKILÖSTÖRAPORTTI 2015 Kunnanhallitus 16.5.2016 2 HENKILÖSTÖRAPORTTI SISÄLLYSLUETTELO 1. Johdanto... 3 2. Henkilöstön määrä ja rakenne... 3 2.1. Henkilöstömäärän kehitys ja palvelusuhteen luonne......
LisätiedotTaulukko 1: Palvelussuhteiden määrä toimialoittain. Taulukko 2: Palvelussuhteiden kokoaikaisuus hallintokunnittain. Yhteensä.
Taulukko 1: Palvelussuhteiden määrä toimialoittain Vakinainen Vakinainen Vakinainen Keskushallinto 205 206 114 65 64 22 270 270 136 Ympäristöterveydenhuolto 27 26 26 9 8 4 36 34 30 Sosiaali- ja terveystoimi
LisätiedotHENKILÖSTÖRAPORTTI 2011
HENKILÖSTÖRAPORTTI 2011 2 Sisällys 1 Toimintavuosi 2011... 3 2 Tunnusluvut... 3 2.1 Henkilöstön määrä ja rakenne... 3 2.2 Henkilöstön ikä... 3 2.3 Palvelussuhteen pituus... 4 2.4 Vaihtuvuus... 4 2.5 Eläkeelle
LisätiedotTyökyvyn edellytyksistä huolehtiminen on osa hyvää johtamista
Työkyvyn edellytyksistä huolehtiminen on osa hyvää johtamista Kirsi Ahola Työelämän lait ohjaavat esimiestä määrittelemällä velvollisuudet ja toimintatavat Työturvallisuuslaki 738/2002: Työnantaja on velvollinen
LisätiedotTyöpaikan ja työterveyshuollon yhteistyö
Työpaikan ja työterveyshuollon yhteistyö Työterveyshuolto = työnantajan järjestettäväksi säädettyä työterveyshuollon ammattihenkilöiden ja asiantuntijoiden toimintaa, jolla edistetään 1) työhön liittyvien
LisätiedotHENKILÖSTÖRAPORTTI 2013
HENKILÖSTÖRAPORTTI 2013 2 Sisällys 1 Toimintavuosi 2013... 3 2 Henkilöstövoimavarat... 3 2.1 Henkilöstön määrä ja rakenne... 3 2.2 Henkilöstön ikä... 4 2.3 Palvelussuhteen pituus... 5 2.4 Eläkkeelle siirtyminen...
LisätiedotRöntgenliikelaitoksen henkilöstöraportti 2012
Röntgenliikelaitoksen henkilöstöraportti 212 Johtokunta 12.3.213 1 Yleistä Tämä henkilöstöraportti on kahdeksas röntgenliikelaitoksen henkilöstöraportti. Raporttiin on kerätty tietoa henkilöstön määrästä,
LisätiedotJOUTSAN HENKILÖSTÖKERTOMUS VUODELTA 2013
JOUTSAN HENKILÖSTÖKERTOMUS VUODELTA 2013 SISÄLLYSLUETTELO 1. HENKILÖSTÖN MÄÄRÄ JA JAKAUMA SEKTOREITTAIN. 1 2. IKÄ-JA SUKUPUOLIJAKAUMA.. 2 3. IKÄRAKENNE 3 4. PALVELUSSUHTEEN KESTO 3 5. HENKILÖSTÖMENOT 4
LisätiedotSAIRAUSPOISSAOLOJEN HALLINTA
1 SAIRAUSPOISSAOLOJEN HALLINTA Sairauspoissaolo tarkoittaa työstä poissaoloa sairaudesta, vammasta tai tapaturmasta johtuvan työkyvyttömyyden vuoksi. Sairauspoissaolojen hallinnan keskeinen tavoite on
LisätiedotIIN KUNTA HENKILÖSTÖRAPORTTI/ HENKILÖSTÖTILINPÄÄTÖS
IIN KUNTA HENKILÖSTÖRAPORTTI/ HENKILÖSTÖTILINPÄÄTÖS 2014 Kunnanhallitus 26.5.2015 2 HENKILÖSTÖRAPORTTI / HENKILÖSTÖTILINPÄÄTÖS SISÄLLYSLUETTELO 1. JOHDANTO... 3 2. HENKILÖSTÖN MÄÄRÄ JA RAKENNE... 3 2.1.
LisätiedotHENKILÖSTÖKERTOMUS 2011
HENKILÖSTÖKERTOMUS Henkilöstö hallinnonaloittain 31.12. 2010 toistaiseksi määräajatetyt työllis- yhteensä toistaiseksi määräajan työllistetyt yhteensä Hallintotoimi 8 2 10 8 2 0 10 Perusturvatoimi 51 16
LisätiedotHenkilöstö- ja koulutussuunnitelmasta tulee käydä ilmi kunnan koko huomioon ottaen ainakin:
JOROISTEN KUNTA HENKILÖSTÖ- JA KOULUTUSSUUNNITELMA 214 1. Johdanto Laki työnantajan ja henkilöstön välisestä yhteistoiminnasta kunnissa määrää, että kunnassa on laadittava yhteistoimintamenettelyssä vuosittain
LisätiedotHenkilöstötilinpäätös 2016
Henkilöstötilinpäätös 2016 Sisällysluettelo HENKILÖSTÖOHJELMA... 1 HENKILÖSTÖN MÄÄRÄ... 2 HENKILÖSTÖN MÄÄRÄ PALVELUSSUHDELAJEITTAIN... 2 VAKITUISET JA MÄÄRÄ-AIKAISET... 3 KOKO- JA OSA-AIKAISET... 3 HENKILÖSTÖN
LisätiedotAmmatillisen osaamisen kehittäminen. Henkilöstö- ja koulutussuunnitelma Yt-ryhmä Kunnanhallitus
kehittäminen Henkilöstö- ja koulutussuunnitelma 2017 Yt-ryhmä 7.12.2016 30 Kunnanhallitus 2 Sisällysluettelo Johdanto... 3 Henkilöstösuunnitelma... 4 Henkilöstörakenne... 4 Osa-aikaiset työntekijät...
LisätiedotMitä lisäarvoa työterveyspalveluista on asiakkaan työkyvylle? Työeläkepäivä 2012 Tiina Pohjonen työterveysjohtaja tiina.pohjonen@hel.
Mitä lisäarvoa työterveyspalveluista on asiakkaan työkyvylle? Työeläkepäivä 2012 työterveysjohtaja tiina.pohjonen@hel.fi 2 3 4 Työterveydestä on tullut sairaanhoitoa 5 Työkykynäkymä suuri työkykyriski
LisätiedotKainuun maakunta kuntayhtymän työkyvyn tukiprosessi. Marko Klemetti, työhyvinvointi- / työsuojelupäällikkö
Kainuun maakunta kuntayhtymän työkyvyn tukiprosessi Marko Klemetti, työhyvinvointi- / työsuojelupäällikkö Henk. Yhteensä (pl.oae) KuEL- eläkkeelle siirtyneet Kainuun maakunta ky v. 2005 2008 eläkelajeittain,
LisätiedotFysioterapia työterveyshuollossa
Fysioterapia työterveyshuollossa Opintokokonaisuus 1,5 op Marika Pilvilä Terveystieteen maisteri opiskelija, työfysioterapeutti Ajankohtaista fysioterapiassa: fysioterapia työterveyshuollossa Oppimistavoitteet:
LisätiedotPÖYTYÄN KUNNAN HENKILÖSTÖ- JA KOULUTUSSUUNNITELMA
Pöytyän kunnan henkilöstö- ja koulutussuunnitelma 2018 2 PÖYTYÄN KUNNAN HENKILÖSTÖ- JA KOULUTUSSUUNNITELMA 3 1. Tausta Henkilöstö- ja koulutussuunnitelmaa koskevat lakimuutokset tulivat voimaan 1.1.2014.
Lisätiedot1 Johdanto. 2 Henkilöstön määrä ja rakenne. 2.1. Henkilöstön määrä
1 1 Johdanto Henkilöstöraportin tehtävänä on antaa vuosittain luottamushenkilöille, esimiehille ja henkilöstölle kokonaiskuva henkilöstön määrästä ja rakenteesta. Se sisältää määrällistä perustietoa henkilöstön
LisätiedotSaadaanko työkykyjohtamiseen vaikuttavuutta panostamalla työterveysyhteistyöhön
Saadaanko työkykyjohtamiseen vaikuttavuutta panostamalla työterveysyhteistyöhön -etukäteiskyselyn tulokset -kokemukset Kaari-laskurista Risto Kaartinen Dmitry Poletaev Työterveyspäivän ennakkokyselyn vastaukset
LisätiedotTyöpaikan keinot työkyvyn tukemisessa maatilalla
Työpaikan keinot työkyvyn tukemisessa maatilalla Porvoo 8.4.2014 Kuninkaantien työterveys JAMIT-hanke, Kuntoutussäätiö Marja Heikkilä Projektisuunnittelija JAMIT -hanke Tavoitteena on edistää työhyvinvointia
LisätiedotKuhmon kaupunki. Henkilöstöraportti
Kuhmon kaupunki Henkilöstöraportti 2018 Sisällys Sisällys...1 1. Johdanto...2 2. Henkilöstön määrä ja rakenne...3 Henkilötyövuodet...4 Henkilöstön ikä- ja sukupuolijakauma...5 3. Henkilöstömenot...6 Henkilösivukulut...6
LisätiedotTyökyvyn hallinta ja varhainen tuki
Työkyvyn hallinta ja varhainen tuki Pirkko Mäkinen, asiantuntija Työturvallisuuskeskus TTK pirkko.makinen@ttk.fi 2.11.2017 Työkyvyn hallinta, seuranta ja varhainen tuki Työkyvyn hallinta tarkoittaa toimintatapoja,
LisätiedotKäsittely: Työyhteisötoimikunta 15.3.2016 Kunnanhallitus 29.3.2016 Kunnanvaltuusto 25.4.2016
Käsittely: Työyhteisötoimikunta 15.3.2016 Kunnanhallitus 29.3.2016 Kunnanvaltuusto 25.4.2016 HENKILÖSTÖKERTOMUS 2015 SISÄLLYS 1 JOHDANTO... 3 2 HENKILÖSTÖN MÄÄRÄ JA RAKENNE... 4 2.1 Palvelussuhteen luonne...
LisätiedotLahden kaupungin henkilöstöluvut 4.2.2014
Lahden kaupungin henkilöstöluvut 4.2.2014 VAKITUISET 2013 KESKIMÄÄRIN 31.12.2013 KUUKAUDESSA Yleishallinto 2 2 Tarkastustoimi 3 3 Konsernipalvelut 73 73 Konsernipalvtukityöll 0 0 KONSERNIHALLINTO 78 78
LisätiedotKorvaavan työn malli TyöSi Työ Sinulle
Korvaavan työn malli TyöSi Työ Sinulle 1 Sisällys Mitä on korvaava työ TyöSi Työ Sinulle?... 2 Milloin korvaava työ ei sovellu... 2 Työterveyshuollon rooli... 3 Korvaava työ - kun sairausloma keskeytetään
LisätiedotJohdatko työhyvinvointia vai jahtaatko tulosta?
Johdatko työhyvinvointia vai jahtaatko tulosta? Mitä työhyvinvointi tuottaa? Jari Honkanen Vastaava työterveyslääkäri Mehiläinen Kuopio 1 9.10.2014 TYHY tapahtuma Työhyvinvoinnin merkitys liiketoiminnan
LisätiedotPaimion kaupunki HENKILÖSTÖKATSAUS 2014
Paimion kaupunki HENKILÖSTÖKATSAUS 2014 1 Sisällys 1. HENKILÖSTÖN MÄÄRÄ JA RAKENNE... 3 1.1. Henkilöstön määrä 31.12.... 3 1.2. Henkilötyövuodet 2014... 3 1.3. Ikä- ja sukupuolijakauma... 4 2. HENKILÖSTÖN
LisätiedotPAIMION KAUPUNGIN HENKILÖSTÖKATSAUS 2011
PAIMION KAUPUNGIN HENKILÖSTÖKATSAUS 2011 1. HENKILÖSTÖN MÄÄRÄ JA RAKENNE... 2 1.1. Henkilökunta toimielimittäin 31.12.2011... 3 1.2. Henkilöstömäärän kehitys toiminnoittain 2008 2011... 4 1.3. Henkilökunnan
LisätiedotKh 18.8.2014 192 Kv 25.8.2014 28
Kh 18.8.2014 192 Kv 25.8.2014 28 Henkilöstöraportti 2013 2 Sisältö Johdanto... sivu 3 Henkilöstön määrä ja rakenne... sivu 4 palvelussuhteiden luonne henkilöstö nimikkeittäin sukupuolijakauma ikäjakauma
LisätiedotJuankosken kaupunki. Henkilöstökertomus 2012
Juankosken kaupunki Henkilöstökertomus 2012 Kaupunginhallitus 8.4.2013 JUANKOSKEN KAUPUNGIN HENKILÖSTÖKERTOMUS 2012 Henkilöstökertomus on henkilöstöjohtamisen ja henkilöstösuunnittelun apuväline, jonka
LisätiedotHyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi
Hyvinvointia työstä Ennaltaehkäisyn edistämisen priorisointi - miksi se on niin vaikeaa? Jorma Mäkitalo, Osaamiskeskuksen johtaja Oma ammattihistoria lääket lis Oulun yliopisto 1986 työterveyshuollon erikoislääkäri
LisätiedotVUOSILOMALAIN MUUTOKSET
VUOSILOMALAIN MUUTOKSET Vuosilomalaki muuttuu 1.5.2013. Taustalla oli EU-tuomioistuimen päätös, jonka johdosta Suomen lainsäädäntö piti saattaa vastaamaan EU-lainsäädännön vaatimuksia. Lain muutos koskee
LisätiedotOhjeet korvaavan työn tekemisestä Raision kaupungissa
Raision kaupunki Pöytäkirja 1 (1) Yhteistoimintaryhmä 93 25.10.2018 Asianro 973/01.01.01/2018 306 Ohjeet korvaavan työn tekemisestä Raision kaupungissa Päätöshistoria Yhteistoimintaryhmä 25.10.2018 93
LisätiedotVarhaisen tuen toimintamalli. Hyväksytty
Varhaisen tuen toimintamalli Hyväksytty 2 Tavoitteet Varhaisen tuen mallin tavoitteena on sopia yhdessä menettelytavoista ja toimenpiteistä, joilla henkilöstön terveyteen ja työkykyyn voidaan kiinnittää
LisätiedotJohtamisjärjestelmän muutokseen perustuvat virkasiirrot ja virkojen lakkauttamiset
Yhtymähallitus 7 21.01.2014 Johtamisjärjestelmän muutokseen perustuvat virkasiirrot ja virkojen lakkauttamiset 143/00.01.02.03/2013 Yhall 7 Valmistelijat: va. johtava ylilääkäri Janne Forsberg, janne.forsberg(at)ylasavonsote.fi,
LisätiedotPERUSTURVAKUNTAYHTYMÄ KARVIAINEN TYÖTERVEYSHUOLTO
PERUSTURVAKUNTAYHTYMÄ KARVIAINEN TYÖTERVEYSHUOLTO TYÖTERVEYSHUOLLON TAVOITTEET Työterveyshuollon tavoitteena on terveellinen ja turvallinen työympäristö, työhön liittyvien sairauksien ja tapaturmien ehkäisy
LisätiedotLIITE 2 HENKILÖSTÖTILINPÄÄTÖS 2013
LIITE 2 HENKILÖSTÖTILINPÄÄTÖS 2013 1 SISÄLLYSLUETTELO 1.1 Johdanto... 3 1.2 Henkilöstön määrä... 3 1.2.1 Koko- ja osa-aikaisen henkilöstön määrä... 3 1.2.2 Vakinaisen ja määräaikaisen henkilöstön määrä...
LisätiedotHENKILÖSTÖTILINPÄÄTÖS 2008
TURVATEKNIIKAN KESKUS HENKILÖSTÖTILINPÄÄTÖS 2008 Koonneet: Päivi Hakulinen Seppo Vaalavuo SISÄLLYSLUETTELO 1. Johdanto... 4 2. Tehokas TUKES... 4 Henkilöstömäärä... 4 Keski-ikä... 5 Vaihtuvuus... 6 Työaika...
LisätiedotKYSELY TYÖSUOJELUTOIMINNASTA 2008
KYSELY TYÖSUOJELUTOIMINNASTA 2008 OHJE KYSELYN TÄYTTÄMISEEN: Käykää ensin läpi koko kysely. Vastatkaa sen jälkeen omaa yhteisöänne koskeviin kysymyksiin. Kyselyssä on yleinen osa, johon pyydetään vastaus
LisätiedotTyökykyjohtamisen kehittäminen Kaari laskurin johtopäätökset
Työkykyjohtamisen kehittäminen Kaari laskurin johtopäätökset Tiina Nurmi, Leena Ojala Helmikuu 2016 Kaari laskuri (Keva) Tarkoituksena saada vertailukelpoista tietoa kunnan henkilöstön työkyvyttömyyden
LisätiedotRovaniemen seurakunta. AKTIIVINEN TUKI Rovaniemen seurakunnan toimintatapa työkyvyn turvaamiseksi
Rovaniemen seurakunta AKTIIVINEN TUKI Rovaniemen seurakunnan toimintatapa työkyvyn turvaamiseksi Aktiivinen välittäminen koskee kaikkia Välittäminen on hyvää johtamista ja välittämällä haluamme auttaa
Lisätiedot