1 Henkilöstön määrä ja rakenne

Transkriptio

1 HENKILÖSTÖKERTOMUS 2015

2 SISÄLTÖ 1 Henkilöstön määrä ja rakenne Henkilöstön määrä Henkilöstön palvelussuhdejakauma Henkilöstön sukupuolijakauma Henkilöstön ikä Henkilöstökulut Työaika ja poissaolot Henkilöstön sairauspoissaolot ja tapaturmat Tapaturmat Väkivalta- ja uhkatilanteet Investoinnit henkilöstöön Työterveyshuolto TYKY-toiminta Työsuojelu Koulutus ja kehittäminen Henkilöstövoimavarojen menetykset Eläköityminen Haettavana olleet tehtävät ja hakijat tehtäviin Alkaneet ja päättyneet palvelussuhteet Johtopäätökset vuodesta

3 2 1 Henkilöstön määrä ja rakenne 1.1 Henkilöstön määrä Vuonna 2015 SOTEssa oli vakinaisessa palvelussuhteessa henkilöitä ja pitkäaikaisissa määräaikaisissa palvelussuhteissa 170 (yli 13 pv määräaikaiset). Alla olevista kuvista käyvät ilmi henkilöstön jakautuminen vastuualueittain. Suurimpana vastuualueena henkilöstömäärältään on hoito- ja hoivapalvelut. Alla olevaan kuvaan on laskettu mukaan myös alle 13 päivän määräaikaiset palvelussuhteet (tilanne ). Määräaikaisessa palvelussuhteessa olevia oli yhteensä 200.

4 3 Alla olevista kuvista käy ilmi henkilöstömäärän kehitys vuosilta Henkilötyövuosina mitattuna vuonna 2015 SOTEn vakinainen henkilöstömäärä oli yhteensä henkilötyövuotta.

5 4 Vakinainen henkilöstö tehtäväalueittain Ajanvarausvast.otot MTT- ja päihde Päiv.- ja lääk.tukipalv Vuodeosasto Terveysneuvonta Terv.- ja sairaanhoito yht Vammaispalvelut Sosiaalityö Hoito- ja hoivapalv Sosiaalipalvelut yht Ympäristön suojelu Terveysvalvonta Eläin.lääk.huolto Ympäristövalvonta yht Hallinto, talous ym Tekninen Siivous Ruokahuolto Hallinto- ja tukipalv. yht Yhteensä Vuoden osalta henkilöstömäärä on kuvattu erilliseen taulukkoon, koska tehtäväaluejako on uuden johtamisjärjestelmän myötä muuttunut vuosista Vakinainen henkilöstö tehtäväalueittain Avovastaanottopalvelut Kuntoutus- ja muut lääk.tukipalvelut Työterveyshuolto Terveyspalvelut yht Asumispalvelut Kotihoito Vuodeosastopalvelut Hoito- ja hoivapalv. yht Perhekeskuspalvelut Sosiaalityön palvelut Mielenterveys- ja päihdepalvelut Hyvinvointipalvelut yht Ympäristönsuojelu 5 5 Ympäristöterveydenhuolto Ympäristö- ja terveysvalvonta yht Hallintopalvelut Tukipalvelut Tietopalvelut ja kehittämistoiminta Hallinto- ja tukipalv. yht Yhteensä

6 5 Suurinta henkilöstömäärän kasvu on ollut hallintopalveluissa, minne sijoittuvat organisatorisesti sisäisten sijaisten yksikkö. Sisäisiä sijaisia on vakinaistettu paljon vuonna Perusteena vakinaistamiselle on ollut ulkopuolisten sijaisten käytön minimointi. 1.2 Henkilöstön palvelussuhdejakauma Henkilökunnasta valtaosa (83 %) on työsuhteisia. Virkasuhteisia ovat vain sellaiset tehtävät, jotka edellyttävät julkisen vallan käyttämistä. 1.3 Henkilöstön sukupuolijakauma Sosiaali- ja terveydenhuollon palvelut ovat olleet perinteisesti naisvaltaisia aloja. SOTE ei tee tästä poikkeusta; naisten osuus henkilöstöstä on 91 % (vakinainen henkilöstö).

7 Alla olevista kuvista käy ilmi sukupuolijakauma tehtäväalueittain vastuualueilla. Miesten osuus tehtäväalueilla on naisten osuutta suurempi ainoastaan ympäristönsuojelussa ja teknisessä huollossa tukipalveluiden tehtäväalueella. 6

8 7 1.4 Henkilöstön ikä SOTEn vakinaisen henkilöstön keski-ikä on 48 vuotta. Määräaikaiset huomioiden, keski-ikä laskee kahdella vuodella 46 vuoteen. Alin keski-ikä vakinaisilla on sissitoiminnassa 40 vuotta ja korkein siivouspalveluissa 53 vuotta.

9 8 Alla olevasta kuvasta käy ilmi keski-iän vaihtelu vuosilta Alla olevista kuvista käy ilmi vakinaisen henkilöstön keski-ikä tehtäväalueilla vastuualueittain.

10 9

11 10 Alla oleviin taulukoihin on kuvattu keski-iän vaihtelut tehtäväalueittain vuosilta sekä erillinen taulukko vuodesta johtuen johtamisjärjestelmän muutoksesta. Vakinaisen henkilöstön keski-ikä tehtäväalueittain Ajanvarausvastaanotot 48,62 48,86 48,98 49,88 MTT-ja päihdepalvelut 46,72 47,27 47,93 47,45 Terveysneuvonta 47,43 47,59 46,86 48,17 Päiv.- ja lääk.tukipalv. 47,19 46,69 46,35 50,05 Vuodeosastohoito 45,91 45,77 45,76 46,61 Vammaispalvelut 40,71 43,19 43,71 43,63 Sosiaalityö 47,68 47,3 46,88 44,67 Hoito- ja hoivapalvelut 48,79 49,17 48,9 48,25 Ympäristönsuojelu 44 42,4 41,8 42,4 Terveysvalvonta 46,4 47, ,6 Eläinlääkintähuolto 44,78 42,83 45,27 44,92 Hallinto, talous, tieto-, henkilöstöhallinto 49,69 49,55 48,69 47,17 Tekninen 50,05 52,7 48,6 53,05 Siivous 52,51 52,13 52,07 51,84 Ruokahuolto 47,36 47,77 47,96 48,45

12 11 Vakinaisen henkilöstön keski-ikä tehtäväalueittain Terveyspalvelut Avovastaanottopalvelut Kuntoutus- ja lääk. tukipalvelut 49,1 49,1 Työterveyshuolto Hoito- ja hoivapalvelut Asumispalvelut 48,8 48 Kotihoito 48,2 48 Vuodeosastopalvelut 49,3 47,6 Hyvinvointipalvelut Perhekeskuspalvelut 48,5 48 Sosiaalityön palvelut 47,3 45 MTT- ja päihdepalvelut 47,2 48 Ympäristö- ja terveysvalvontapalvelut Ympäristönsuojelu Ympäristöterveydenhuolto 44,6 44,6 Hallinto- ja tukipalvelut Hallintopalvelut 47 39,6 Tukipalvelut 51,7 51,7 Tietopalvelut ja kehittämis-toiminta 49,1 49,3 1.5 Henkilöstökulut Henkilöstökulut koostuvat maksetuista palkoista ja palkkioista sekä henkilösivukuluista (eläkekuluista ja muista henkilösivukuluista). Palkkoja vuonna 2015 maksettiin M ja henkilösivukuluja M.

13 12 Alla olevasta kuvasta käy ilmi henkilöstökulujen kehitys vuosilta Työaika ja poissaolot Työntekijän työpanos ei jää kokonaan työnantajan käyttöön. Työpanoksesta jakaantui vuonna 2015 erilaisiin poissaoloihin 26 %. Suurimpana poissaoloryhmänä olivat vuosilomat 11 % ja seuraavana sairauspoissaolot, joita oli kokonaistyöajasta 4,5 %. Lomien suurta osuutta kokonaistyöajasta selittää työntekijöiden pitkäaikaiset palvelussuhteet, jolloin työntekijällä on lomaoikeutta täydet 38 pv vuodessa. Lisäksi työntekijöillä on merkittävä määrä vanhoista organisaatioista siirtyneitä säästövapaita, joiden pitämiseen on sovittu aikatalutus. Kaikki säästövapaat on pidettävä vuoden 2016 loppuun mennessä.

14 Henkilöstön sairauspoissaolot ja tapaturmat Vakinaisella henkilöstöllä sairauspoissaoloja oli yhteensä kalenteripäivää ja määräaikaisella henkilöstöllä kalenteripäivää. Yhteensä sairauspoissaolopäiviä oli Alla olevasta kuvasta käy ilmi sairauspoissaolojen jakaantuminen vakinaisen ja määräaikaisen henkilöstön kesken. Alla olevasta taulukosta käy ilmi sairauspoissaolojen jakaantuminen sairausloman pituuden mukaan kuntayhtymätasolla. Kuntayhtymän sairauspoissaolot/ poissaolleet hlöt sairausloman pituuden mukaan Päivät Yhteensä 4574/ / / / / / /1163 Työntekijä voi olla omalla ilmoituksella / esimiehen luvalla pois työstä sairauden takia 1-7 päivää enintään 3 kertaa vuoden aikana. Alle 10 päivän sairauslomista työnantaja ei saa Kelalta sairauspäivärahaa. Tällaisia kokonaan työnantajan maksamia sairauspoissaolopäiviä oli yhteensä päivää. Työntekijällä on oikeus saada sairausloman perusteella kunnallisen virka- ja työehtosopimuksen (KVTES) mukaan saman kalenterivuoden aikana varsinainen palkkansa 60 kalenteripäivän ajalta. Lisäksi työntekijällä on oikeus saada 2/3 varsinaisesta palkastaan 120 seuraavalta kalenteripäivältä. Tämän jälkeen työnantajan palkanmaksuvelvollisuus päättyy po. vuotena. Sairauspoissaoloja vakinaisella henkilöstöllä oli keskimäärin 16,8 pv / htv.

15 14 Vuonna 2015 pitkiä pv sairauspoissaoloja oli yhteensä 1293 pv, jotka koostuivat 13 henkilön poissaoloista pv sairauspoissaoloja oli yhteensä 3141 pv, jotka koostuivat 19 henkilön poissaoloista. Pitkien sairauspoissaolojen osalta voidaan todeta, että 4 työntekijän poissaolot aiheuttivat noin 6 % koko kuntayhtymän sairauspoissaoloista. Alla olevassa kuvassa kuntayhtymän vakituisen henkilöstön sairauspoissaolojen määrä keskimäärin pv/htv vuosilta Seuraavista kuvista käy ilmi vakinaisen henkilöstön sairauspoissaolojen määrä pvt/ htv, yksikön henkilöstövahvuus henkilötyövuosina sekä yksikön keski-ikä tehtäväalueittain vastuualueilla ja tulosyksiköittäin tehtäväalueilla. Merkille pantavaa on hoito- ja hoivapalveluissa vuodeosastojen alhaiset sairauspoissaolot (7,7 pv/htv). Asumispalveluissakin kehityssuunta on erinomainen (24,9 pv/htv). Sairauspoissaolot asumispalveluissa ovat reilut 20 % alhaisemmat kuin edellisenä vuonna (31,4 pv/htv). Sama suuntaus on myös kotihoidossa (21,3 pv/htv) kun vastaava luku vuotta aiemmin oli (27,9 pv/htv).

16 15

17 16

18 17

19 18

20 19

21 20 Alla olevasta taulukosta käyvät ilmi sairauspoissaolopäivien yhteismäärät tehtäväalueittain vuosilta Sairauslomapäivät tehtäväalueittain Ajanvarausvast.otot MTT- ja päihde Päiv.- ja lääk.tukipalv Vuodeosasto Terveysneuvonta Vammaispalvelut Sosiaalityö Hoito- ja hoivapalv Ympäristön suojelu Terveysvalvonta Eläin.lääk.huolto Hallinto, talous ym Tekninen Siivous Ruokahuolto Yhteensä Vuoden sairauspoissaolopäivät ovat omassa taulukossa johtuen johtamisjärjestelmän muutoksesta Sairauslomapäivät tehtäväalueittain Terveyspalvelut Avovastaanottopalvelut Kuntoutus ja lääk. tukipalvelut Työterveyshuolto Hoiva- ja hoitopalvelut Asumispalvelut Kotihoito Vuodeosastopalvelut Hyvinvointipalvelut Perhekeskuspalvelut Sosiaalityön palvelut Mielenterveys- ja päihdepalvelut Hallinto- ja tukipalvelut Hallintopalvelut Tukipalvelut Tietopalvelut ja kehittämistoiminta Ympäristö- ja terveysvalvontapal. Ympäristöterveyshuolto Yhteensä

22 Tapaturmat Tapaturmien takia poissaoloja vakinaisella henkilöstöllä oli yhteensä 1139 pv ja määräaikaisella henkilöstöllä yhteensä 19 pv. Tapaturmapoissaolojen yhteismäärä oli 1158 pv. Tapaturmapäivät tehtäväalueittain Ajanvarausvastaanotot MTT- ja päihde Päiv.- ja lääk.tukipalv Vuodeosasto Terveysneuvonta Vammaispalvelut Sosiaalityö Hoito- ja hoivapalv Ympäristön suojelu Terveysvalvonta Eläin.lääk.huolto Hallinto, talous ym Tekninen Siivous Ruokahuolto Yhteensä

23 22 Tapaturmat tehtäväalueittain Terveyspalvelut Avovastaanottopalvelut 8 Kuntoutus ja lääkinnälliset tukip. 7 Työterveyshuolto 15 Hoiva- ja hoitopalvelut Asumispalvelut Kotihoito Vuodeosastopalvelut Hyvinvointipalvelut Perhekeskuspalvelut Sosiaalityön palvelut 90 4 Mielenterveys- ja päihdepalvelut Hallinto- ja tukipalvelut Hallintopalvelut 61 Tukipalvelut Tietopalvelut ja kehittämistoiminta Ympäristö- ja terveysvalvontapal. 4 9 Yhteensä Tapaturmapoissaolot muodostivat 5 % sairauspoissaolojen ja tapaturmapoissaolojen yhteismäärästä.

24 Alla olevista kuvista käy ilmi sairauspoissaolopäivien ja tapaturmapoissaolopäivien kokonaismäärät tehtäväalueittain vastuualueilla. 23

25 24

26 25

27 Väkivalta- ja uhkatilanteet Työssä, johon liittyy ilmeinen väkivallan uhka, on työolosuhteet järjestettävä siten, että väkivalta ja sen uhka estetään mahdollisuuksien mukaan ennakolta. Työturvallisuuslaki velvoittaa työntekijää ilmoittamaan havaitsemistaan epäkohdista työantajalle. SOTEssa on sähköinen HaiPro-järjestelmä (väkivalta- ja uhkatilanteiden ilmoitusmenettely). Työturvallisuusilmoituksien tapaturmamäärä (311 kpl) ja läheltä piti -tilanteet (291 kpl) on saatu HaiPro-järjestelmästä. Kaikista työtapaturmista ei ole tehty ilmoitusta vakuutusyhtiöön.

28 Tapaturmatyyppien osalta merkille pantavaa ja hälyttävää on väkivaltatapausten määrän suuruus. Viilto- ja pistohaavojen määrää ei voitane pitää merkittävän korkeana ottaen huomioon henkilökunnan määrän. 27

29 28 3 Investoinnit henkilöstöön 3.1 Työterveyshuolto Työterveyshuollon tarkoituksena on työnantajan, työntekijän ja työterveyshuollon yhteistoimin edistää: 1) työhön liittyvien sairauksien ja tapaturmien ehkäisyä; 2) työn ja työympäristön terveellisyyttä ja turvallisuutta; 3) työntekijöiden terveyttä sekä työ- ja toimintakykyä työuran eri vaiheissa; sekä 4) työyhteisön toimintaa. Työnantajan on kustannuksellaan järjestettävä työterveyshuolto työstä ja työolosuhteista johtuvien terveysvaarojen ja -haittojen ehkäisemiseksi ja torjumiseksi sekä työntekijöiden turvallisuuden, työkyvyn ja terveyden suojelemiseksi ja edistämiseksi. Työterveyshuollon paikallinen toiminta perustuu kulloinkin voimassa olevaan työterveyshuollon toimintasuunnitelmaan. Kevan Kaarilaskurin tulosten perusteella vuoden 2014 työterveyshuollon toimintasuunnitelma on laadittu kokonaan uudestaan painottaen yhä enemmän ennalta ehkäisevää toimintaa. Toimintasuunnitelmaan on myös kirjattu uusia toimintatapoja ennakoivaan toimintaan työkykyasioissa. Myös vuonna 2015 toimintasuunnitelmaan on tehty muutoksia, jotka ohjaavat toimintaa enemmän ennaltaehkäisevään suuntaan. Henkilöstön työterveyshuolto tuotetaan SOTEn oman työterveyshuollon kautta. Johtoryhmän ja työterveyshuollon henkilöstön työterveyshuolto on ostettu Suomen Terveystalolta. Alla olevasta kuvasta käy ilmi työterveyshuollon kustannukset ja Kelalta saatavat korvaukset vuoden 2015 osalta. Ennaltaehkäisevän toiminnan osuus kustannuksista oli 45 % ( ) ja sairaanhoidollisen toiminnan osuus 55 % ( ). Aiempina vuosina ennaltaehkäisevän toiminnan osuus oli noin 25 % ja sairaanhoidollisen toiminnan osuus noin 75 %.

30 TYKY-toiminta SOTE tukee työntekijöidensä työkykyä ylläpitävää ja edistävää toimintaa maksamalla rahallista tukea mm. uimahalli- ja kuntosalikäynteihin Iisalmen ja Kiuruveden uimahalleissa, tennis- ja keilahalli Pelixirissä ja Lady Linessa. Tukea maksetaan myös kansalaisopistojen kurssimaksuihin. Tykytoimintaa tuetaan jokaisella SOTEn neljällä paikkakunnalla. Työyksiköillä on mahdollisuus järjestää kerran vuodessa myös palkallinen liikuntailtapäivä. Henkilökunnan tykytoimintaan oli varattu rahaa vuonna 2015 yhteensä eli noin 30 / työntekijä. Osa tykyrahasta kohdennetaan paikallisesti järjestettäviin koulutuksiin. 3.3 Työsuojelu Työsuojelu on osa henkilöstön hyvinvointiin panostamista. Työsuojelun tarkoituksena on parantaa työympäristöä ja työolosuhteita työntekijöiden työkyvyn turvaamiseksi ja ylläpitämiseksi sekä ennalta ehkäistä ja torjua työtapaturmia, ammattitauteja ja muita työstä sekä työympäristöstä johtuvia työntekijöiden fyysisen ja henkisen terveyden haittoja. Työsuojelun kustannukset olivat vuonna 2015 yhteensä noin Vuonna 2014 laadittiin uusi toimintamalli työsuojeluun ja vuoden 2015 alusta aloitti toimintansa kaksi päätoimista työsuojeluvaltuutettua aiemmin toimineiden viiden osa-aikaisen työsuojeluvaltuutetun sijaan. 3.4 Koulutus ja kehittäminen Ammattitaidon ylläpitäminen ja uusien asioiden oppiminen vaativat kouluttautumista. Koulutuksesta aiheutuvat kustannukset jakaantuvat kurssi- ja osallistumismaksuihin, majoitus- ja ravitsemuspalveluihin sekä matkakustannuksiin. Henkilökunnan koulutukseen käytettiin vuonna 2015 yhteensä , mikä tekee keskimäärin 264 / työntekijä. Työntekijät saivat koulutusta myös oppisopimuskoulutuksen kautta.

31 Koulutuksiin käytettiin työaikaa yhteensä päivää, mikä tekee keskimäärin 4,4 pv / työntekijä. Koulutus jakaantuu lakisääteiseen täydennyskoulutukseen ja muuhun ammattitaitoa kartuttavaan ja ylläpitävään koulutukseen. 30

32 Alla olevista kuvista käyvät ilmi koulutuspäivät tehtäväalueilla vastuualueittain. 31

33 32 Koulutusten järjestämisen keskitettyä organisointia valmisteltiin vuoden 2014 aikana ja vuoden 2015 talousarvioon varattiin keskitettyä koulutusrahaa , millä toteutetaan henkilöstön koulutuksia kuntayhtymän toimintapaikkakunnilla. Uudella toimintamallilla saadaan tarjottua samoilla kustannuksilla enemmän koulutusta suuremmalle henkilöstömäärälle. 4 Henkilöstövoimavarojen menetykset 4.1 Eläköityminen Joustava vanhuuseläkkeelle jääminen 63- ja 68 ikävuoden välillä ei ole lisännyt henkilökunnan halukkuutta jatkaa työssä laskennallisen henkilökohtaisen eläkeiän täyttymisen jälkeen.

34 33 Alla olevasta kuvasta käy ilmi vuosina eläköityneet eläkelajeittain. Työkyvyttömyyseläketapauksia on ollut viime vuosina keskimäärin 8 vuodessa. Vuonna 2015 työkyvyttömyyseläketapauksia oli ainoastaan 1. Työkyvyttömyyseläkkeestä aiheutuu työnantajalle varhaiseläkemenoperusteinen maksu (keskimäärin ). Jatkossa työkyvyttömyyseläkkeiden minimoiminen ja jäljellä olevaa työkykyä vastaavan tehtävän räätälöinti tulee olemaan entistä korostetummassa asemassa. Osatyökyvyttömyyseläkkeestä ei varhaiseläkemenoperusteista maksua määrätä työnantajalle. Maaliskuussa 2014 alkaneen uuden toimintamallin vaikutukset työkykykoordinaattorin voimin on selvästi näkyvissä työkyvyttömyyseläkkeiden määrän laskussa ja osatyökyvyttömyyseläkkeiden kasvussa. Alla olevasta kuvasta käy selvästi ilmi eläköitymisen kiihtyvä tahti seuraavan kymmenen vuoden aikana. Suurimmat eläköityvät työntekijäryhmät ovat hoitotyön alueelta; lähi- ja sairaanhoitajat.

35 Haettavana olleet tehtävät ja hakijat tehtäviin SOTEssa haettiin vuonna 2015 työ-/virkasuhteisiin tehtäviin osaajia sekä sisäisellä että ulkoisella haulla. Alla olevaan kuvaan on merkitty sisäisesti ja ulkoisesti haettavana olleet tehtävät sekä hakijamäärät tehtäviin. Sisäisessä haussa tehtäviä tavoitteli keskimäärin 28 hakijaa ja ulkoisessa haussa Alkaneet ja päättyneet palvelussuhteet Vuoden 2015 aikana palvelussuhteita päättyi 90 ja uusia palvelussuhteita alkoi 206.

36 35 Alla olevista kuvista käy ilmi henkilöstön vaihtuvuus (alkaneet ja päättyneet palvelussuhteet) tehtäväalueittain vastuualueilla. Eniten palvelussuhteita alkoi hoito- ja hoivapalveluissa.

37 36

38 37 5 Johtopäätökset vuodesta 2015 Henkilöstön keski-ikä on pysynyt tasaisena koko kuntayhtymän toiminnan ajan, ollen kuitenkin verrattain korkea. Sairauspoissaoloissa tapahtunut noin 10 % vähennys vuoteen 2014 verrattuna on positiivinen signaali toimintatapojen muutoksen onnistumisesta. Sairauspoissaolojen vähenemisen tärkeimpinä syinä ovat esimiesten aktiivisesti käymät varhaisen tuen toimintamallin mukaiset keskustelut, työterveyshuollon painopisteen muuttaminen enemmän ennaltaehkäisevään toimintaan ja työkykykoordinaattoritoiminnan aktiivinen toiminta. Työsuojelun panos on ollut myös merkittävä sairauspoissaolojen suotuisaan kehitykseen. Toimintatapojen muutokset näkyvät myös työkyvyttömyyseläkkeiden määrässä ja osatyökyvyttömyyseläkkeiden kasvussa. Osatyökyvyttömyyseläkeratkaisuissa työntekijälle kyetään järjestämään jäljellä olevaa työkykyä vastaavaa työtä ja tukemaan työntekijän työssä jaksamista. Sairauspoissaoloja tulee olemaan myös jatkossa, mutta uusilla toimintamalleilla pystymme vaikuttamaan siihen, että sairauspoissaolot kestävät kohtuullisella tasolla ja samalla ennalta ehkäisemään työkyvyttömyyseläkkeitä. Koulutuspalveluiden keskitetyllä toimintamallilla olemme voineet tarjota koulutusta suuremmalle henkilöstömäärälle kuin aiemmin ja vuoden 2016 osalta uusi keskitetty toimintamalli parantaa tilannetta entisestään. Iisalmessa 23. päivänä helmikuuta 2016 Janne Niemeläinen Hallintojohtaja