Mikkelin kaupunki Pöytäkirja Nro 10 / 2014 Sivu 1 Kulttuuri-, nuoriso- ja liikuntalautakunta 19.11.2014 Kokoustiedot Aika 19.11.2014 Keskiviikko, klo 17:00-18:00 Paikka Mikkelin kaupungintalo 2. kerros, lautakuntien kokoushuone (käynti sisäpihan puolelta) Saapuvilla olleet jäsenet Huoponen Marianne puheenjohtaja Kolmisoppi Jenni varapuheenjohtaja Kiljunen Kyösti Kinni-Jenu Milja Kontinen Juha Pulliainen Liisa Roivas Jari klo 17:22-18:00 Sihvonen Jari Siiskonen Pirjo Särkkä Niina Tessieri Enrique Toivonen Hannu Korhola Anne, varajäsen Muut saapuvilla olleet Vuori Juha, kaupunginhallituksen edustaja, klo 17:09-18:00 Siekkinen Virpi, sivistystoimenjohtaja, esittelijä Turunen Tiina, johdon sihteeri, sihteeri Parkkinen Roosa, nuorisovaltuuston edustaja Kajander Marita, kulttuurijohtaja Väänänen Arja, terveyden edistämisen koordinaattori, klo 17:00-17:20 Pärjälä Eeva, Yleisten kulttuuripalvelujen harjoittelija, klo 17:00-17:20 Poissa Hassinen Sanni, jäsen Korpelainen Mirva, jäsen Pyrhönen Heikki, jäsen Kuikka Seija, kaupunginhallituksen puheenjohtaja Asiat 80-81, 83, 82 ja 84-86
Mikkelin kaupunki Pöytäkirja Nro 10 / 2014 Sivu 2 Allekirjoitukset Puheenjohtaja Sihteeri Pöytäkirjan tarkastus Marianne Huoponen Tiina Turunen Pöytäkirja on tarkastettu ja oikeaksi todettu 25.11.2014 Juha Kontinen Liisa Pulliainen Pöytäkirjan nähtävänäolo Sivistystoimi/johdon tukipalvelut, Maaherrankatu 9-11, Mikkeli 25.11.2014 Johdon sihteeri Tiina Turunen
Mikkelin kaupunki Pöytäkirja Nro 10 / 2014 Sivu 3 Käsitellyt asiat 1 / 80 Kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus 2 / 81 Pöytäkirjantarkastajien valinta 3 / 82 Ilmoitusasiat 4 / 83 Liite 1 Kulttuuripalveluiden vaikuttavuusselvitys 5 / 84 Nuoren mikkeliläisen taiteilijan apuraha 2014 6 / 85 Säännölliset toiminta-avustukset 2015 7 / 86 Liite 2 Talousarvion toteutumisen seuranta 31.10.2014
Mikkelin kaupunki Pöytäkirja Listan asianro 1 Sivu 4 Kulttuuri-, nuoriso- ja liikuntalautakunta 19.11.2014 80 Kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus Päätös Kulttuuri-, nuoriso- ja liikuntalautakunta: Puheenjohtaja totesi kokouksen lailliseksi ja päätösvaltaiseksi.
Mikkelin kaupunki Pöytäkirja Listan asianro 2 Sivu 5 Kulttuuri-, nuoriso- ja liikuntalautakunta 19.11.2014 81 Pöytäkirjantarkastajien valinta Pöytäkirjantarkastajiksi valitaan Juha Kontinen ja Mirva Korpelainen. Pöytäkirja tarkastetaan sivistystoimen johtamisen tukipalveluissa (Maaherrankatu 9-11, 3. kerros) viimeistään tiistaina 25.11.2014. Päätös Kulttuuri-, nuoriso- ja liikuntalautakunta: Pöytäkirjantarkastajiksi valittiin Juha Kontinen ja Liisa Pulliainen.
Mikkelin kaupunki Pöytäkirja Listan asianro 3 Sivu 6 Kulttuuri-, nuoriso- ja liikuntalautakunta 19.11.2014 82 Ilmoitusasiat Kaupunginhallitus 371/27.10.2014 Kaupunginhallitus ei käytä kuntalain mukaista otto-oikeutta lautakunnan kokouksessaan 22.10.2014 tekemiin päätöksiin. Kulttuurijohtaja 51/27.10.2014 Myönnetty kohdeavustusta 5 000 Itäisen tanssin aluekeskukselle Mikkelin 7-luokkalaisten kulttuuripolkuun, tanssityöpajoihin kehitysvammapalveluissa sekä Pop up -tanssiteoksiin Mikkelin keskustassa Ehdotus Sivistystoimenjohtaja: Merkitään tiedoksi. Päätös Kulttuuri-, nuoriso- ja liikuntalautakunta: Merkittiin.
Mikkelin kaupunki Pöytäkirja Listan asianro 4 Sivu 7 Kulttuuri-, nuoriso- ja liikuntalautakunta 19.11.2014 83 2565 / 529 / 2014 Kulttuuripalveluiden vaikuttavuusselvitys Valmistelija: kulttuurijohtaja Marita Kajander, p. 044 794 2457 Kulttuurin rooli hyvinvoinnin ja terveyden edistäjänä on jo hyvin tunnustettu ja sitä vaalitaan poliittisella, hallinnollisella sekä rakenteellisella tasolla. Aiheesta on tehty monia tutkimuksia ja selvityksiä, joissa kulttuurilla on todettu olevan positiivisia vaikutuksia hyvinvointiin ja terveyteen. Strategian ja hyvinvointiohjelmien päämäärien toteutumista seurataan lähinnä määrällisten mittareiden avulla. Terveyden ja hyvinvoinnin lisääntymistavoitteen yhtenä indikaattorina käytetään kävijämääriä, joilla mitataan kulttuuripalveluiden käyttöä. Kulttuuritapahtumien kävijämäärät eivät kuitenkaan kerro sitä, onko kulttuuriin osallistumisella yksilöön jotain vaikutuksia ja jos on, millaisia. Tässä selvityksessä vaikutuksia haluttiin kysyä suoraan niiltä Mikkelin kaupungin asukkailta jotka ovat mukana erilaisissa kulttuuriharrastuksissa. Selvitystyön tavoitteena oli tuoda esille eri kulttuuriyhdistysten toimintaan osallistuvien harrastajien kokemuksia ja ajatuksia siitä, mitä kulttuurin parissa harrastaminen heille merkitsee ja miten se heihin vaikuttaa. Lisäksi myös kartoittaa millaisia vaikutuksia kulttuurilla ja sen harrastamisella on ihmisten hyvinvointiin. Selvitykseen on valittu Mikkelin alueella toimivista 96:stä kulttuurijärjestöstä mukaan 11 eri järjestöä, jotka ovat saaneet vuonna 2014 Mikkelin kaupungin kulttuuripalveluilta vuosiavustusta, säännöllistä toiminta-avustusta tai kohdeavustusta. Koska kaikkien avustusta saavien järjestöjen mukaan pyytäminen ja niin monien haastattelujen tekeminen olisi ollut aikataulullisesti mahdotonta, valitsimme mukaan pyydettävät yhdistykset niin, että ne tuovat mahdollisimman kattavasti esille eri kulttuurin aloja, eri ikäryhmiä ja kaupungin eri alueita. Näiden jokaisen yhdistyksen parista pyysimme haastateltavaksi 1-2 henkilöä. Haastateltavaksi saimme 10 ihmistä seitsemästä eri kulttuuriyhdistyksestä. Selvitys luo kuvaa siitä, että kulttuurilla on hyvinvointivaikutuksia. Kulttuurijärjestöjen ja sitä kautta kaupungin asukkaiden kulttuuriharrastusten tukeminen toimii ennaltaehkäisevänä kulttuuritoimintana, jonka vaikutukset voivat yksittäisten ihmisten tasolla ulottua paljon harrastamisen piiriä laajemmalle. Kulttuuriavustusten myöntäminen paikallisille kulttuurijärjestöille tukee matalan kynnyksen kulttuuritoimintaa, joka on avointa ja
Mikkelin kaupunki Pöytäkirja Listan asianro 4 Sivu 8 mahdollistaa eri elämänvaiheissa itselle mielekkään tekemisen, joka parhaimmillaan parantaa yksilön jaksamista ja hyvinvointia. Avustukset pitävät yllä puitteita, joissa yksilö voi itse ottaa osaa kulttuuritoimintaan ja sitä kautta aktiivisesti osallistua hyvinvointinsa rakentamiseen. Vaikuttavuusselvitysraportti liitteenä. Vaikuttavuusselvitysraportti Liite 1 Ehdotus Sivistystoimenjohtaja: Merkitään tiedoksi. Päätös Kulttuuri-, nuoriso- ja liikuntalautakunta: Merkittiin. Merkittiin, että Juha Vuori saapui tämän pykälän käsittelyn aikana klo 17:09. Merkittiin, että Arja Väänänen ja Eeva Pärjälä poistuivat tämän pykälän käsittelyn jälkeen klo 17:20
Mikkelin kaupunki Pöytäkirja Listan asianro 5 Sivu 9 Kulttuuri-, nuoriso- ja liikuntalautakunta 19.11.2014 84 2495 / 059 / 2014 Nuoren mikkeliläisen taiteilijan apuraha 2014 Valmistelija: kulttuurijohtaja Marita Kajander, p. 044 794 2457 Nuoren mikkeliläisen taiteilijan apuraha on ollut haettavissa 31.10.2014 mennessä. Apuraha myönnetään 17-30-vuotiaalle mikkeliläiselle nuorelle, jonka kotikunta on Mikkeli ja jolla on näyttöä taiteellisesta toiminnasta sekä hakijan taiteenalallaan osoittamasta lahjakkuudesta. Pelkkä taiteen opiskelu ei ole riittävä peruste. Apurahan käyttötarkoitus on vapaa. Määräaikaan mennessä hakemuksia tuli yhteensä neljä. Hakijat ovat 29-vuotias Ekaterina Kaianen/musiikki, 29-vuotias Kaisu Mäkinen/muotoilu, 17-vuotias Matleena Lauha/musiikki, 19-vuotias Juuli Aschan/valokuva. Apurahahakemukset työnäytteineen ovat nähtävissä kokouksessa sekä ennen kokousta Mikkelin kaupungin kulttuuripalveluissa, Maaherrankatu 9-11. Kulttuurijohtajan ehdotus: Vahvistetaan nuoren mikkeliläisen taiteilijan apurahan suuruudeksi 3 000 euroa. Myönnetään nuoren mikkeliläisen taiteilijan apuraha musiikin maisteri Ekaterina Kaiaselle. Ehdotus Sivistystoimenjohtaja: Lautakunta päättää vahvistaa nuoren mikkeliläisen taiteilijan apurahan suuruudeksi 3 000 ja myöntää nuoren mikkeliläisen taiteilijan apurahan musiikin maisteri Ekaterina Kaiaselle. Päätös Kulttuuri-, nuoriso- ja liikuntalautakunta: Hyväksyttiin. Merkittiin, että Jari Roivas saapui tämän pykälän käsittelyn aikana klo 17:22. Tiedoksi Hakijat, kulttuurijohtaja
Mikkelin kaupunki Pöytäkirja Listan asianro 6 Sivu 10 Kulttuuri-, nuoriso- ja liikuntalautakunta 19.11.2014 85 2494 / 053 / 2014 Säännölliset toiminta-avustukset 2015 Valmistelija: kulttuurijohtaja Marita Kajander, p. 044 794 2457 Mikkelin kaupungin kulttuuripalveluiden budjettiin on varattu määräraha säännöllisiin kulttuuriavustuksiin. Kulttuuripalveluiden avustusperiaatteiden mukaan säännöllistä kulttuuriavustusta myönnetään mikkeliläisille rekisteröidyille kulttuuriyhdistyksille ja toimijoille, joiden kanssa on tehty yhteistoimintasopimus. Hakemuksen lisäksi liitteinä tulee olla toimintasuunnitelma, talousarvio, edellisen vuoden toimintakertomus, tilinpäätös ja tilintarkastajien lausunto sekä yhdistyksen säännöt, mikäli niitä ei ole aiemmin toimitettu tai niitä on muutettu. Vuonna 2014 säännöllisiä kulttuuriavustuksia myönnettiin seuraavasti: Etelä-Savon Tanssiopisto 20 000 Mikkeli seura/elomaan talo 5 000 Mikkelin Valokuvataide ry/ Mikkelin Valokuvakeskus - Taiteiden talon sisäinen vuokraosuus valokuvakeskukselle 20 000 14 122 Yhteensä 59 122 Vuodeksi 2015 säännöllistä toiminta-avustusta hakivat seuraavat kulttuuriyhdistykset: Etelä-Savon Tanssiopisto 26 000 Mikkeli seura/elomaan talo 5 000 Mikkelin Valokuvataide ry/ Mikkelin Valokuvakeskus 64 500 Yhteensä 95 500 Kulttuurijohtajan esitys: Myönnetään vuoden 2015 säännölliset toiminta-avustukset seuraavasti: Etelä-Savon Tanssiopisto 20 000 Mikkeli seura/elomaan talo 5 000 Mikkelin Valokuvataide ry/
Mikkelin kaupunki Pöytäkirja Listan asianro 6 Sivu 11 Mikkelin Valokuvakeskus - Taiteiden talon sisäinen vuokraosuus valokuvakeskukselle 20 000 14 122 Yhteensä 59 122 Avustukset maksetaan vasta, kun kaikki tarvittavat asiakirjat on toimitettu. Ehdotus Sivistystoimenjohtaja: Lautakunta päättää myöntää kulttuuriyhdistyksille säännöllisiä toiminta-avustuksia vuodelle 2015: - Etelä-Savon Tanssiopisto 20 000 - Mikkeli seura/elomaan talo 5 000 - Mikkelin Valokuvataide/Mikkelin Valokuvakeskus 20 000 sekä Taiteiden talon sisäinen vuokraosuus 14 122. Avustukset maksetaan vasta, kun kaikki tarvittavat asiakirjat on toimitettu. Päätös Kulttuuri-, nuoriso- ja liikuntalautakunta: Hyväksyttiin. Tiedoksi Hakijat, kulttuurijohtaja
Mikkelin kaupunki Pöytäkirja Listan asianro 7 Sivu 12 Kulttuuri-, nuoriso- ja liikuntalautakunta 19.11.2014 86 787 / 040 / 2014 Talousarvion toteutumisen seuranta 31.10.2014 Valmistelijat: sivistystoimenjohtaja Virpi Siekkinen, p. 044 794 3000 ja talouspäällikkö Paula Sihvonen, p. 044 794 3003 Seurannassa 10/2014 tehdään viimeinen merkittävämpi katsaus kuluvaan talousarviovuoteen ja tehdään tarvittavat lisämäärärahaesitykset. Kirjanpito valmistui 11.11. ja seurannan on oltava valmis kaupunginhallitukselle 19.11.2014. Kaupunginhallitus käsittelee seurannan kokouksessaan 24.11.2014. Aikataulusta johtuen talousseuranta 10/2014 ja siitä johtuvat mahdolliset lisämäärärahaesitykset annetaan lautakunnan kokouksessa. Lokakuun ennusteen mukaan kulttuuri-, nuoriso- ja liikuntalautakunnan alaisten tulosalueiden toimintatuottojen arvioidaan alittuvan noin 26 600 euroa ja toimintakulujen alittuvan noin 149 600 euroa. Toimintakate muodostunee noin 123 000 euroa paremmaksi kuin talousarviossa. Tukipalvelujen talousarvio toteutunee talousarvion mukaisena. Yleisten kulttuuripalvelujen toimintatuotot toteutuvat reilut 4 000 euroa talousarviota paremmin. Toimintakuluissa kaikkia avustusmäärärahoja ei käytettäne, joten tulosalueen toimintakate muodostunee noin 15 000 euroa talousarviota paremmaksi. Museopalvelujen toimintatuotot alittuvat noin 16 000 eurolla. Päämajamuseon remontti jatkui kesään saakka. Museo on avattu yleisölle heinäkuun 15. päivänä. Museokauppatuotot ja pääsymaksutuotot toteutuvat alle talousarvion. Tulojen alitus katetaan säästämällä palvelujen ostoista ja muista toimintakuluista. Toimintakatteen arvioidaan toteutuvan lähes talousarvion mukaisena. Kirjastopalvelujen myyntituotot ovat 23 500 euroa arvioitua suuremmat johtuen Hirvensalmen kirjaston vuokrista, joiden kirjaaminen muuttui talousarvion hyväksymisen jälkeen - vastaava muutos näkyy myös menopuolella kasvattaen muita toimintakuluja, joten tällä muutoksella ei ole vaikutusta taseeseen. Kirjaston
Mikkelin kaupunki Pöytäkirja Listan asianro 7 Sivu 13 palvelujen ostot ja aineet, tarvikkeet ja tavarat eivät toteudu täysimääräisinä. Palvelujen ostoista säästyy 22 000 euroa, joka oli varattu uuden kirjastojärjestelmän käyttöönottoon liittyviin kustannuksiin, koska uutta kirjastojärjestelmää ei saada käyttöön tämän vuoden puolella. Kirjastopalvelujen toimintakate muodostunee noin 25 000 euroa talousarviota paremmaksi. Kaupunginorkesterin toimintatuotot toteutuvat noin 4 500 euroa talousarviota paremmin. Henkilöstömenojen arvioidaan alittavan budjetin noin 12 000 eurolla. Orkesterin toimintakate muodostunee noin 16 000 euroa talousarviota paremmaksi. Liikunta- ja nuorisopalveluissa toimintatuotot alittavat talousarvion noin 40 000 eurolla. Itä-Suomen aluehallintovirasto on myöntänyt liikunta- ja nuorisopalveluille maahanmuuttajien kotouttaminen liikunnan avulla -ohjelmasta 30 000 euroa käytettäväksi vuoden 2014 aikana. Etsivän nuorisotyöhön on myönnetty 150 000 ja nuorisotiedotukseen 40 000 euroa. Osa avustussummista siirtyy käytettäväksi vuoden 2015 puolelle, kaikki ei lopulta kohdistu tälle vuodelle. Toimintamenojen osalta henkilöstömenot alittuvat lähes 90 000 eurolla, palvelujen ostot lähes 60 000 eurolla sekä jaettavat avustukset lähes 20 000 eurolla. Tulosalueen toimintakate muodostunee noin 66 000 euroa talousarviota paremmaksi. Vuoden 2014 talousarvion valmistelun loppuvaiheessa koko lautakunnan alaisesta toiminnasta tuli leikata yhteensä 50 000 euroa. Tuo summa kohdennettiin valmisteluvaiheessa kokonaisuudessaan liikunta- ja nuorisopalveluille, ja se otettiin pois muiden toimintakulujen kustannuspaikalta. Kustannukset oli kuitenkin jo sidottu ja muista toimintakuluista tuota summaa ei voida säästää. Aiemmin ennustettiin, että tuo 50 000 euroa jaetaan koko lautakuntaa koskevana kaikille tulosalueille, mutta koska liikunta- ja nuorisopalveluiden arvioidaan tässä vaiheessa vuotta pysyvän talousarviossa, siirto ei liene välttämätön. Edelleen kaikkien tulosalueiden edellytetään sopeuttavan toimintansa niin, että talousarviossa pysytään. Erityistä tarkkuutta edellytetään henkilöstökulujen seurannassa. Mahdolliset tilikohtaiset ylitykset tulee kattaa säästämällä toimintakuluista tai lisäämällä toimintatuottoja. Tasapainoisen kasvun ohjelman analyysi Kulttuuri-, nuoriso- ja liikuntalautakunnan alaisille tulosalueille ei ole osoitettu Tasapainoisen kasvun ja talouden ohjelmassa toimenpiteitä vuodelle 2014.
Mikkelin kaupunki Pöytäkirja Listan asianro 7 Sivu 14 Seuranta 31.10.2014 Liite 2 Ehdotus Sivistystoimenjohtaja: Lautakunta päättää esittää kaupunginhallitukselle ja edelleen kaupunginvaltuustolle esitettäväksi talousarvioseurannan 10/2014 ja johdon ennusteen talousarvion toteutumisesta. Lisäksi lautakunta merkitsee talouden tasapainotusohjelman tämän hetkisen tilanteen tiedoksi. Päätös Kulttuuri-, nuoriso- ja liikuntalautakunta: Hyväksyttiin. Tiedoksi Kaupunginhallitus, talousjohtaja
HYVINVOINTIA KULTTUURISTA Kulttuuriharrastusten vaikutukset kuntalaisen hyvinvointiin Raportti Eeva Pärjälä SELVITYSTYÖN TARKOITUS: tuoda esille eri kulttuuriyhdistysten toimintaan osallistuvien harrastajien kokemuksia ja ajatuksia siitä, mitä kulttuurin parissa harrastaminen heille merkitsee ja miten se heihin vaikuttaa kartoittaa, millaisia vaikutuksia kulttuurilla ja sen harrastamisella on ihmisten hyvinvointiin TAUSTATIETOA SELVITYKSELLE Kaupungin strategia Selvitys liittyy kaupungin strategiaan, jonka tavoitteena on vuosina 2014 2017 luoda kestävän kasvun ja hyvinvoinnin Mikkeliä. Yhtenä kolmesta osa-alueesta tässä strategiassa on asukkaiden hyvinvointiohjelma. Ohjelma korostaa kaupungin asukkaiden osallistamista hyvinvoinnin tuottamiseen ja yksi sen tavoitteista on asukkaiden terveyden ja hyvinvoinnin lisääntyminen. KUVA 1. MIKKELIN KAUPUNGIN STRATEGIAN HYVINVOINTIOHJELMAT
Sähköinen hyvinvointikertomus Mikkelin kaupungin strategian toimenpideohjelmat, hyvinvointiohjelmat ovat integroituna sähköiseen hyvinvointikertomukseen. Hyvinvointikertomus on kunnille lakisääteinen hyvinvointijohtamisen suunnittelun ja seurannan väline. Laajan koko valtuustokaudelle laaditun hyvinvointikertomuksen hyväksyy valtuusto. Kertomus sisältää toimintasuunnitelman sekä seurannan ja arvioinnin. Lain mukaan toimenpiteiden toteutumista ja väestön hyvinvoinnin tilan muutoksia tulee seurata ja niistä raportoida valtuustolle vuosittain. Työvälineen avulla laaditaan yhteenveto toteutuneista toimenpiteistä ja muutoksista väestön hyvinvoinnin tilassa. Näiden pohjalta esitetään johtopäätökset vuosittaisen toiminnan ja talouden suunnittelun perustaksi. Hyvinvointitoimenpiteiden suunnittelu ja seuranta toteutetaan samassa aikataulussa ja tiiviissä yhteydessä kunnan talouden ja toiminnan suunnittelun ja seurannan kanssa. Sähköinen hyvinvointikertomus sisältää laajasti hyvinvointitietoa ja sen avulla on mahdollista hakea toiminnan suunnittelun tueksi seurantatietoa. Sähköinen työväline toimii hyvinvointitiedon tietovarantona. Strategian ja hyvinvointiohjelmien päämäärien toteutumista seurataan lähinnä määrällisten mittareiden avulla. Terveyden ja hyvinvoinnin lisääntymistavoitteen yhtenä indikaattorina käytetään kävijämääriä, joilla mitataan kulttuuripalveluiden käyttöä. Kulttuuritapahtumien kävijämäärät eivät kuitenkaan kerro sitä, onko kulttuuriin osallistumisella yksilöön jotain vaikutuksia ja jos on, millaisia. Sen vuoksi halusimme luoda laadullisen katsauksen siihen, miten kulttuuri vaikuttaa kulttuuriharrastajien hyvinvointiin. Kulttuurin rooli hyvinvoinnin ja terveyden edistäjänä on jo hyvin tunnustettu ja sitä vaalitaan poliittisella, hallinnollisella sekä rakenteellisella tasolla (Liikanen 2010, 11). Aiheesta on tehty monia tutkimuksia ja selvityksiä, joissa kulttuurilla on todettu olevan positiivisia vaikutuksia hyvinvointiin ja terveyteen (kts. kirjallisuusluettelo, johon on kerätty muutamia esimerkkejä). Näiden olemassa olevien tutkimusten tueksi halusimme tuottaa aineistoa, jossa ääneen pääsevät ne ihmiset, joissa mahdolliset vaikutukset oikeasti tapahtuvat.
Kaupungin kulttuuriavustukset Koko kaupungin myöntämät kulttuuriavustukset jakaantuvat eri tahojen suhteen alla olevan kaavion mukaisesti. Alemmassa kaaviossa on esitetty yleisten kulttuuripalveluiden eri avustustyyppien suhteelliset osuudet vuonna 2013. Nämä avustukset koskettivat kyseisenä vuonna 7300 eri kulttuurijärjestön jäsentä ja avustuksia saaneiden järjestöjen pitämät tapahtumat keräsivät yhteensä 39 000 kävijää. Mikkelin kaupungin myöntämät kulttuuriavustukset 5 % 14 % 81 % Kulttuuripalvelut Kaupunginhallitus Sivistystoimi Yleisten kulttuuripalveluiden avustukset Kohdeavustukset Vuosiavustukset Säännölliset kulttuuriavustukset Nuoren taiteilijan apuraha Kulttuurikannustin Mikkeli palkinto
Alla olevaan taulukkoon on koottu tässä selvityksessä mukana olleet kulttuurijärjestöt ja lisäksi taulukkoon on eritelty tietoja, jotka kuvaavat määrällisesti järjestöjen toimintaa ja niille myönnettyjä avustuksia vuoden 2013 ajalta. Jäsenten määrä Kokoontumisia Esiintymisiä / tapahtumia Kävijöitä tapahtumissa Säännöllinen kulttuuriavustus Vuosiavustus Kohdeavustus Anttolan viihdekuoro 17 32 5 185 500 Etelä-Savon Tanssiopisto oppilaita tunteja ~270 ~40/vko 10 17 000 6300 Mikkelin kameraseura 38 10 4 50 500 850 Mikkelin Mieslaulajat 27 33 13 2000 500 Mikkelin Revyyteatteri* 40 34 1564 500 Teatteriryhmä Kutkutus 20 26 27 1870 500 Vekkuliteatteri 39 60 12 3290 11 370 Avustustiedot perustuvat yleisten kulttuuripalveluiden avustuspäätöksiin. Järjestöjä koskevat muut tiedot on kerätty järjestöjen toimintakertomuksista tai saatu tiedonantona järjestön puheenjohtajalta. *)Mikkelin Revyyteatterin toimintakausi on 5/2013-6/2014. Kaikkien esiintymisten kävijämääriä ei ole tilastoitu. MITÄ TEHTIIN JA MITEN? Hyvinvointitietoa haastatteluilla Koska hyvinvointi (well-being) ei ole vain fyysistä terveyttä vaan se on ihmisen mielentilasta ja onnellisuuden tunteesta riippuva subjektiivinen tuntemus, selvitys toteutettiin tekemällä haastatteluja (Hyyppä & Liikanen 2005, 35). Kokemukset omasta hyvinvoinnista ovat subjektiivisia ja niihin liittyy tunteita ja ajatuksia, jotka ovat yksilön sisäisiä. Kukaan ulkopuolinen ei pysty ilmaisemaan toisen kokemuksia, joten harrastajien itsensä tuottama aineisto ja heidän ilmaisunsa kertovat meille oleellisesti harrastamisen merkityksistä ja vaikutuksista. Haastattelutilanteessa haastateltava sai omin sanoin kertoa kokemuksistaan, mikä useimmiten tuo yksilön omia ajatuksia paremmin esille kuin esimerkiksi kyselylomake. Haastatteluista teimme videon, jotta haastateltavien oma ääni ei häviäisi prosessissa ja jotta heidän ajatuksensa ja kokemuksensa tulisivat esille sellaisena kuin he itse niistä puhuvat. Haastateltavien valitseminen Valitsimme kaikista Mikkelin alueella toimivista 96:stä kulttuurijärjestöstä mukaan pyydettäväksi 11 eri järjestöä, jotka ovat saaneet vuonna 2014 kaupungin kulttuuripalveluilta vuosiavustusta,
säännöllistä toiminta-avustusta tai kohdeavustusta. Koska kaikkien avustusta saavien järjestöjen mukaan pyytäminen ja niin monien haastattelujen tekeminen olisi ollut aikataulullisesti mahdotonta, valitsimme mukaan pyydettävät yhdistykset niin, että ne tuovat mahdollisimman kattavasti esille eri kulttuurin aloja, eri ikäryhmiä ja kaupungin eri alueita. Näiden jokaisen yhdistyksen parista pyysimme haastateltavaksi 1-2 henkilöä. Loppujen lopuksi saimme haastateltavaksi 10 ihmistä seitsemästä eri yhdistyksestä. Selvityksen kuvaus- ja editointitöihin kysyttiin aluksi yhteistyökumppaneita Mikkelin kaupungin työpajoista. Yhteistyö ei kuitenkaan onnistunut koska pajojen työajat ja työskentelykäytännöt eivät antaneet periksi sen suhteen, että haastattelujen teko olisi vaatinut kuvausten tekemistä virasto- ja pajojen työaikojen ulkopuolella. Sen vuoksi kuvaus- ja editointityö päädyttiin tilaamaan Markku Kääriäiseltä. MITÄ HAASTATTELUISSA SELVISI? Haastatteluissa nousi esille useita erilaisia hyvinvointivaikutuksiin viittaavia asioita, joita voidaan ryhmitellä muutaman eri teeman alle: Yhteisöllisyys / sosiaalisuus Itsensä toteuttaminen Harrastuksen vaikutus olotilaan ja tunne-elämään Positiiviset vaikutukset minäkuvaan Yhteisöllisyys Yhteisöllisyyden ja sosiaalisuuden merkitys nousi esille kaikkien haastateltavien puheessa eli harrastus koetaan tärkeäksi nimenomaan yhteisöllisyyden ja ryhmään kuulumisen tunteen takia. Harrastuksen koettiin auttavan tutustumaan uusiin ihmisiin ja tuoneen elämään uusia ystäviä. Yksi kuvaili harrastusporukkaa isoksi perheeksi, toinen koki kasvaneensa kuoroporukkaan kiinni ja kolmas koki seuran mahdollistaman keskusteluyhteyden itselleen tärkeäksi. Sehän on iso asia kun yksin on enimmät osat päivistä niin lähtee tänne porukkaan. -- Täällä on niin kiva ystäväpiiri että kaikki ollaan tuttuja toisille että sehän se viehättää. - Nasti Kurikka Aikaisemmissa tutkimuksissa on tulkittu, että tärkeätä harrastajille ei välttämättä ole itse taide vaan sen tekemiseen osallistuminen ja sitä kautta syntyvä yhteisöllisyys (ks. esim. Liikanen 2010). Tällöin voisimme tehdä johtopäätöksen, että on melko sama minkä parissa ihmiset harrastavat, kunhan se kokoaa ihmisiä yhteen. Yhteisöllisyyden tuntu voi kuitenkin muodostua
paljon vahvemmaksi ja merkityksellisemmäksi, jos ihmiset jakavat saman mielenkiinnon kohteen, joka heitä kaikkia innostaa. Kuten yksi haastateltavista sanoi, yhdessä harrastaminen tuo porukan ihan eri lailla, hitsaa yhteen kun vaikka jossain koulussa. Siellä [koulussa] ei läheskään niin nopesti tuu yhteishenkee. Lisäksi harrastusporukka mahdollistaa harrastukseen liittyvien taitojen kehittämisen, kun omasta tekemisestään pääsee keskustelemaan ja kuulemaan muiden ajatuksia. Itsensä toteuttaminen Suurin osa haastateltavista koki harrastuksessaan tärkeäksi itsensä toteuttamisen itselle mieluisan toiminnan parissa. He kokivat harrastuksen nautinnolliseksi ja hauskaksi. Yksi henkilö koki jopa pääsevänsä toteuttamaan teatterin parissa omia unelmiaan ja toinen kutsui valokuvausharrastusta intohimoksi. Pääsee tekemään yhtä niin kun tärkeetä juttua itelleen. - Viljami Kemppinen Tärkeätä näiden järjestöjen parissa toimimisessa on se, että toiminta on ns. matalan kynnyksen toimintaa, joka mahdollistaa osallisuuden ilman kovia kriteerejä. Tämä luo tasa-arvoisia mahdollisuuksia toteuttaa itseään ja toimia mieluisan toiminnan parissa riippumatta iästä aikaisemmista kokemuksista tai taidoista. Harrastuksen vaikutus olotilaan ja tunne-elämään Kulttuuriharrastus vaikutti haastateltavien puheiden mukaan merkittävästi heidän omaan olo- ja tunnetilaansa. Harrastuksen avulla voidaan purkaa negatiivisia tunteita ja nimenomaan yhdessä tekemisen koettiin piristävän, virkistävän ja luovan hyvää mieltä, joka säteilee myös muille elämänalueille, ja sitä kautta voimaannuttaa. Valokuvaamisella puretaan sitä tunnetta. Se on ihan psyykkistä mielenterveyden hoitoo. - Kalervo Kuusela Henkilöt, joiden harrastustoimintaan kuului myös esiintymisiä, sanoivat lähes poikkeuksetta, että he saavat nautintoa ja hyvää mieltä siitä, että saavat esittää kulttuuria muille siitä kiinnostuneille. Järjestöjen toiminnan vaikutus ei lakkaakaan sen jäseniin vaan toiminnan vaikutukset säteilevät myös sen ulkopuolelle järjestön pitämien tapahtumien ja esitysten kautta. Joka kerta kun lähtee harjotuksista pois nii on hirmu hyvä olo. - Markku Mäkeläinen Osan harrastuksista koettiin vaikuttavan myös fyysiseen olotilaan. Tanssi on kulttuurin lisäksi myös liikuntaa, joka vaikuttaa kehon hyvinvointiin, mutta myös kuoroharrastajat mainitsivat, että he kokivat laulamisen synnyttävän positiivisia fyysisiä vaikutuksia.
Positiiviset vaikutukset minäkuvaan Yhteisöllisyyden lisäksi yksi useimmiten esille nousseista asioista haastatteluissa oli selkeästi harrastuksen parissa koetut onnistumisen tunteet. Hyvin mennyt esitys tai onnistunut valokuva luo hyviä fiboja ja tyytyväisyyden tunnetta, jonka merkityksen moni mainitsi tärkeäksi. Kun esitykset oli ohi, niin huomas että itseluottamus on kasvanu hirveesti. - Miikka Repo Harrastuksen parissa pääsee kokeilemaan usein myös uusia asioita ja ylittämään omia rajojaan. Tällaisten positiivisten kokemuksien kautta haastateltavat kokivat saaneensa lisää rohkeutta ja itseluottamusta. Pari haastateltavaa mainitsi myös harrastuksen parissa vallitsevan tasa-arvoisuuden. Harrastettaessa ammatilla, titteleillä tai taidoilla ei ole väliä vaan jokainen laulaa tai näyttelee omalla tyylillään ja kaikkien panos on yhtä tärkeä. Vekkuliteatterin lapset puhuivat myös siitä, miten teatteriryhmässä ei tarvitse pelätä mokaamista tai sitä, että joku mollaisi vaan päinvastoin ryhmässä on turvallista Kun tuolla lauletaan niin kaikki on samalla viivalla. Siel on vaan laulajia, siel on ihan sama mitä ihminen on siviilissä. - Markku Mäkeläinen kokeilla ja epäonnistua, koska toisia kannustetaan aina. Tällainen ilmapiiri on omiaan edistämään positiivisen omanarvontunteen syntymistä. Kaikki nämä edellä mainitut tekijät, onnistumiset, itsensä voittaminen, tasa-arvoisuus ja kannustuksen saaminen, luovat omalta osaltaan positiivista kuvaa omista kyvyistä ja toimijuudesta, mikä puolestaan luo positiivista minäkuvaa. JOHTOPÄÄTÖKSET: Se on paljon isompi asia kun vaan sunnuntai-iltasin ja näiden seinien sisällä. -- Kun se ruokkii sitä semmosta onnistumista ja hyvää mieltä ni totta kai se auttaa myös niihin muihin juttuihin, opiskeluasioihin ja muuhun. Kyllä se kaikki sillon sujuu paremmin jos on itellä hyvä olla. - Miikka Repo Jos haastatteluissa esille nousseita asioita verrataan siihen, millaisia osatekijöitä kokonaisvaltaiseen hyvinvointiin katsotaan sisältyvän, voidaan huomata, että haastateltavien mielestä merkitykselliset ja mukavimmat asiat kulttuuriharrastuksessa ovat juuri niitä, jotka kuuluvat osana hyvinvointiin. Harrastaminen mahdollistaa itselle mielekkään tekemisen. Sen parissa voi oppia uutta ja kehittää itseään ja omia taitojaan. Onnistumisten kautta harrastaminen puolestaan voimaannuttaa ja lisää omia voimavaroja. Se voi vaikuttaa positiivisesti fyysiseen terveyteen. Se luo sosiaalisia suhteita, yhteisöllisyyttä ja tunnetta
osallisuudesta. Se voi auttaa positiivisen minäkuvan luomisessa ja sitä kautta vahvistaa omaa toimijuutta ja toimintakykyä. Haastattelut luovat selkeästi kuvaa siitä, että kulttuurilla on hyvinvointivaikutuksia. Kulttuurijärjestöjen ja sitä kautta kaupungin asukkaiden kulttuuriharrastusten tukeminen toimii ennaltaehkäisevänä kulttuuritoimintana, jonka vaikutukset voivat yksittäisten ihmisten tasolla ulottua paljon harrastamisen piiriä laajemmalle. Kulttuuritoimi nähdään ennaltaehkäisevänä toimena, joka kattaa koko elämänkaaren (Liikanen 2010, 51). Siksi on tärkeää, että kaupunki tarjoaa palveluita kaiken ikäisille ja järjestää lapsille ja nuorille mahdollisuuksia tutustua eri HYVINVOINTI = terveys toimintakyky toimijuus osallisuus asuminen elinympäristö toimeentulo ihmissuhteet yhteisöllisyys mielekäs tekeminen voimavarat (Liikanen 2010, 37.) kulttuurin aloihin Kulttuurikamelin ja Kulttuuripolun kautta. Koko ikäryhmälle läpileikkaavasti tarjottavilla kulttuuripalveluihin tutustumisella on merkityksensä myös eriarvoisuuden vähentämisessä ja sillä voi olla hyvin pitkäaikaisia vaikutuksia yksilön elämässä. Kulttuuripalveluihin tutustumisen jälkeen on tärkeää, että harrastusten jatkamista tuetaan tarjoamalla mahdollisuuksia jatkaa toimintaa aikuisiällä. Avustusten myöntäminen paikallisille kulttuurijärjestöille tukee matalan kynnyksen kulttuuritoimintaa, joka on avointa ja mahdollistaa eri elämänvaiheissa itselle mielekkään tekemisen, joka parhaimmillaan parantaa yksilön jaksamista ja hyvinvointia. Avustukset pitävät yllä puitteita, joissa yksilö voi itse ottaa osaa kulttuuritoimintaan ja sitä kautta aktiivisesti osallistua hyvinvointinsa rakentamiseen. Selvityksen toteutus: Selvityksen käytännön toteutuksesta (haastattelut, videon sisällön suunnittelu, raportti) vastasi kulttuuripalveluiden harjoittelija, Itä-Suomen yliopiston kulttuurintutkimuksen opiskelija Eeva Pärjälä. Tein selvityksen työharjoitteluni aikana syys-marraskuussa 2014. Selvityksen tekoa ohjasivat kulttuurijohtaja Marita Kajander ja terveyden edistämisen koordinaattori Arja Väänänen. Haastattelut kuvasi ja videon editoi Markku Kääriäinen. YHTEYSTIEDOT: Marita Kajander Kulttuurijohtaja p. 044 7942457 marita.kajander@mikkeli.fi Arja Väänänen Terveyden edistämisen koordinaattori p. 044 794 4716 arja.vaananen@mikkeli.fi
Kirjallisuutta: Arts Council England 2004. The impact of the arts: some research evidence. Honkasalo, Marja-Liisa & Salmi, Hannu 2014. Terveyttä kulttuurin ehdoilla. Näkökulmia kulttuuriseen terveystutkimukseen. Turku: Turun yliopisto. Hyyppä, Markku T. 2013. Kulttuuri pidentää ikää. Porvoo: Duodecim. Hyyppä, Markku T. & Liikanen, Hanna-Liisa 2005. Kulttuuri ja terveys. Helsinki: Edita. Jansson, Satu-Mari 2014. Mittaamattoman arvokasta? Taiteen ja kulttuurin vaikutustutkimuksia ja -metodologioita. Taideyliopisto, Kokos-julkaisusarja 2/2014. Kangas Anita & Hirvonen Johanna 2001. Kulttuuriprojekti Euroopan unionin rakennerahastot, kulttuuri ja alueet. Opetusministeriön EU-rakennerahastot -julkaisu 7/2001. Helsinki: Opetusministeriö. Lehtonen, Marja et al. 2006. Hyvinvointia ja kuntoa kulttuurista. HAKKU-projektin loppuraportti. Mikkeli: Mikkelin ammattikorkeakoulu. Liikanen, Hanna-Liisa, 2010. Taiteesta ja kulttuurista hyvinvointia ehdotus toimintaohjelmaksi 2010-2014. Opetusministeriön julkaisuja 1. Lowis, Michael L., Albert J. & Jackson, Michael I. 2011. Engagement in the arts and well-being and health in later adulthood: An empirical study. Journal of Applied Arts & Health, Vol. 2, Nro1. Nummelin, Sanna 2011. Kulttuurin hyvinvointivaikutukset: onnea, elämyksiä, terveyttä. Tutkimuskatsauksia, Turun kaupunki, kaupunkitutkimus- ja tiedotusyksikkö. Rantala, Päivi et al. 2010. Ihmisen kokoinen kehitys: taide ja kulttuuri hyvinvoinnin katalysaattoreina Lapissa: TaikaLappi-hankkeen raportti. Rovaniemi: Lapin yliopisto. Rönkä, Anu-Liisa, Kuhanen, Ilkka, Liski, Minna, Niemeläinen, Saara & Rantala, Pälvi (toim.) 2011. Taide käy työssä: taidelähtöisiä menetelmiä työyhteisöissä. Lahden ammattikorkeakoulun julkaisu, Sarja C Artikkelikokoelmat, raportit ja muut ajankohtaiset julkaisut, osa 74. Tietoa kuntien kulttuuritoimien kustannuksista: Minna Ruusuvirta, Pasi Saukkonen, Vilja Ruokolainen, Sari Karttunen 2010. Kuntien kulttuuritoiminta lukujen valossa. Kulttuuritoiminnan kustannukset 25 kaupungissa vuonna 2010. Helsinki: Suomen kuntaliitto. http://www.kunnat.net/fi/kuntaliitto/media/tiedotteet/2012/01/kulttuurilukujenvalossa/kuntie n%20kulttuuritoiminta%20lukuina.pdf (pdf) Liitteet Infokirje yhdistyksille Sopimus kuvamateriaalin käyttöoikeudesta
KULTTUURIPALVELUT 5.9.2014 Hei! Olemme Mikkelin kaupungin kulttuuripalveluilla tekemässä selvitystä kulttuurin vaikutuksista kaupungin asukkaiden hyvinvointiin. Selvityksen tekemistä varten kaipaamme nyt apua paikallisilta yhdistyksiltä. Selvityksemme kohteena ovat Mikkelin kaupungin kulttuuripalveluista avustusta saavien yhdistysten palveluiden käyttäjät. Tavoitteenamme on tuoda esille kulttuuripalveluiden käyttäjien ja harrastajien kokemuksia ja kulttuuriyhdistysten toiminnan vaikutuksia asukkaiden hyvinvointiin. Selvitys liittyy Mikkelin kaupunkistrategiaan, jonka yhtenä osa-alueena on asukkaiden hyvinvointiohjelma. Ohjelma korostaa kaupungin asukkaiden osallistamista hyvinvoinnin tuottamiseen ja sen tavoitteena on asukkaiden terveyden ja hyvinvoinnin lisääntyminen. Lisäksi katsaus kytkeytyy kaupungin linjaukseen vaikuttavuudella johtamisesta. Selvitystä varten tarvitsemme haastateltaviksi henkilöitä, jotka osallistuvat jollain tapaa yhdistyksen toimintaan (kuoron laulajat, teatteriryhmäläiset, tanssiopiston oppilaat, jäsenet, jne.). Lyhyehköt haastattelut on tarkoitus videoida ja näistä haastattelupätkistä tuottaa dvd-muotoinen katsaus käyttäjien kokemuksiin. Kuvaisimme mielellämme myös yhdistyksen toimintaa esimerkiksi harjoittelu- tai muussa vastaavassa tilanteessa. Haastateltavaksi pyrimme saamaan henkilöitä eri yhdistysten toiminnan parista. Kaikkia avustuksia saavia yhdistyksiä emme pysty sisällyttämään katsaukseen, minkä vuoksi olemme valinneet mukaan pyydettävät yhdistykset niin, että ne tuovat mahdollisimman kattavasti esille eri kulttuurin aloja, eri ikäryhmiä ja kaupungin eri alueita. Yhden yhdistyksen piiristä haastattelemme maksimissaan kahta henkilöä. Selvityksen tekemisen kannalta olisi nyt tärkeää saada yhteys mahdollisiin haastateltaviin ja toivomme, että tässä yhdistyksenne voisi auttaa meitä. Mikäli yhdistyksenne voi osallistua katsauksen toteuttamiseen kyselemällä mukaan haastateltavia, ota yhteyttä mahdollisimman pian sähköpostilla eeva.parjala@mikkeli.fi tai puhelimitse 044 794 2455, kuitenkin pe 19.9. mennessä. Tulen itse ottamaan yhteyttä yhdistyksen puheenjohtajiin myös puhelimitse. Selvityksen käytännön toteutuksesta vastaa allekirjoittanut eli Eeva Pärjälä. Olen kulttuurintutkimuksen maisteriopiskelija Itä-Suomen yliopistosta ja teen selvityksen osana työharjoitteluani kaupungin kulttuuripalveluilla. Selvityksen ohjauksesta vastaavat kulttuurijohtaja Marita Kajander ja terveyden edistämisen koordinaattori Arja Väänänen. Eeva Pärjälä Harjoittelija p. 044794 2455 eeva.parjala@mikkeli.fi Marita Kajander Kulttuurijohtaja p. 044 794 2457 marita.kajander@mikkeli.fi Arja Väänänen Terveyden edistämisen koordinaattori p. 044 794 4716 arja.vaananen@mikkeli.fi Sivistystoimi Maaherrankatu 9-11 FIN-50100 Mikkeli PL 206, FIN-50101 Mikkeli Puhelin (015) 1941 Fax (015) 194 3009
Sivistystoimi SUOSTUMUS Kuvamateriaalin käyttöoikeudet Tällä suostumuksella sovitaan, että Mikkelin kaupungin yleisillä kulttuuripalveluilla on täydet käyttöoikeudet kuvaamaansa haastattelu- ja videomateriaaliin. Materiaali säilytetään ja arkistoidaan kulttuuripalveluilla eikä sitä luovuteta muille osapuolille. Valokuvan, videokuvan tai muun kuvallisen otoksen saa ottaa ja julkaista nimellä ilman nimeä yleisten kulttuuripalveluiden omissa käyttötarkoituksissa. Näitä voivat olla esimerkiksi erilaiset esittelytilaisuudet ym. tapahtumat sekä tiedotus- ja markkinointikanavat kuten sosiaalinen media. Tätä suostumusta on tehty kaksi yhdenmukaista kappaletta, yksi kummallekin osapuolelle. Kuvausja julkaisutoimintaa säätelee henkilötietolaki, jonka mukaisesti suostumus kuvamateriaalin ottamiseen ja käyttämiseen tehdään. Aika ja paikka Haastateltavan allekirjoitus ja nimenselvennys Lisätietoja: Marita Kajander Kulttuurijohtaja Mikkelin kaupunki p. 044 794 2457 marita.kajander@mikkeli.fi Arja Väänänen Terveyden edistämisen koordinaattori Mikkelin kaupunki p. 044 794 4716 arja.vaananen@mikkeli.fi Sivistystoimi Maaherrankatu 9-11 FIN-50100 Mikkeli PL 206, FIN-50101 Mikkeli Puhelin (015) 1941 Fax (015) 194 3009
Kulttuuri-, nuoriso- ja liikuntalautakunta Toteutuma ja johdon ennuste 10/ 2014, ulkoiset ja sisäiset erät Johdon Johdon ennuste Johdon Muutos % TULOSLASKELMA JA TP 2013 TA Lokakuu Lokakuu ennuste / ennuste / Käyttö % '13/14 TOTEUTUMISENNUSTE 2014 yhteensä 2014 2013 yht. 2014 2014 TA 2014 TP 2013 31.10. Toimintatuotot Myyntituotot 439 487 512 600 390 764 355 134 502 000 97,9 % 114,2 % 69,28-9,12 Maksutuotot 0 0 0 0 0 #JAKO/0! Tuet ja avustukset 468 419 463 000 554 355 556 178 475 618 102,7 % 101,5 % 120,12 0,33 Muut toimintatuotot 1 299 775 1 286 200 905 862 909 307 1 257 600 97,8 % 96,8 % 70,70 0,38 Toimintatuotot yhteensä 2 207 681 2 261 800 1 850 981 1 820 619 2 235 218 98,8 % 101,2 % 80,49-1,64 Valmistus omaan käyttöön 0 0 0 0 0 0,0 % 0,0 % Toimintakulut Henkilöstömenot 5 699 334 5 938 741 4 811 723 4 756 136 5 842 296 98,4 % 102,5 % 80,09-1,16 Palkat ja palkkiot 4 331 706 4 462 600 3 644 665 3 595 168 4 373 500 98,0 % 101,0 % 80,56-1,36 Henkilöstösivukulut 1 367 627 1 476 141 1 167 058 1 160 969 1 468 796 99,5 % 107,4 % 78,65-0,52 Eläkekulut 1 180 259 1 237 171 1 013 194 1 012 111 1 235 449 99,9 % 104,7 % 81,81-0,11 Muut henkilöstösivukulut 187 368 238 970 153 864 148 858 233 347 97,6 % 124,5 % 62,29-3,25 Palvelujen ostot 2 026 627 2 242 500 1 582 224 1 618 701 2 162 300 96,4 % 106,7 % 72,18 2,31 josta ulkoiset 1 584 980 1 795 700 1 224 022 1 250 964 1 713 900 95,4 % 108,1 % 69,66 2,20 josta sisäiset 441 647 446 800 358 202 367 737 448 400 100,4 % 101,5 % 82,30 2,66 Aineet, tarvikkeet ja tavarat 1 145 717 1 172 700 905 030 877 882 1 169 700 99,7 % 102,1 % 74,86-3,00 Avustukset 2 167 786 2 216 500 1 755 061 1 767 116 2 186 200 98,6 % 100,8 % 79,73 0,69 Muut toimintakulut 4 701 641 5 165 100 3 919 975 4 241 200 5 225 400 101,2 % 111,1 % 82,11 8,19 Toimintakulut yhteensä 15 741 104 16 735 541 12 974 013 13 261 036 16 585 896 99,1 % 105,4 % 79,24 2,21 Toimintakate -13 533 423-14 473 741-11 123 032-11 440 417-14 350 678 99,1 % 106,0 % 79,04 2,85 NETTOENNUSTE TP 2013 TA 2014 Tot. 2013 Tot.2014 Johdon ennuste Johdon enn./ TA 2014 Toimintatuotot + omavalm. 2 207 681 2 261 800 1 850 981 1 820 619 2 235 218-26 582 Toimintakulut 15 741 104 16 735 541 12 974 013 13 261 036 16 585 896-149 645 Toimintakate -13 533 423-14 473 741-11 123 032-11 440 417-14 350 678 123 063
HENKILÖSTÖMENOJEN KASVU Toteuma 10/2013 Toteuma 10/2014 Tot. kasvu Euroina Tot.kasvu % 13/14 TA 2014 Kasvu % Henkilöstömenot 4 811 723 4 756 136-55 587 98,84 % 104,20 % Palkat ja palkkiot 3 644 665 3 595 168-49 498 98,64 % 103,02 % Henkilöstösivukulut 1 167 058 1 160 969-6 089 99,48 % 107,93 % Eläkekulut 1 013 194 1 012 111-1 083 99,89 % 104,82 % Muut henkilöstösivukulut 153 864 148 858-5 006 96,75 % 127,54 % PALVELUJEN OSTOT, KASVU Toteuma 10/2013 Toteuma 10/2014 Tot. kasvu Euroina Tot.kasvu % TA 2014 Kasvu % Palvelujen ostot 1 582 224 1 618 701 36 477 102,31 % 110,65 % josta ulkoiset 1 224 022 1 250 964 26 942 102,20 % 113,29 % josta sisäiset 358 202 367 737 9 535 102,66 % 101,17 %
KULTTUURI-, NUORISO- JA LIIKUNTALAUTAKUNTA TALOUDEN TOTEUTUMINEN, SEURANTARAPORTTI 1.1.- 31.10.2014 Myyntituottojen kehitys ja ennuste Museot Päämajamuseon remontti jatkui kesään saakka. Museo on avattu yleisölle heinäkuun 15. päivänä. Museokauppatuotot toteutuvat alle talousarvion. Tulojen arvioidaan alittuvan 13 600 euroa. Kirjastopalvelut Myyntituotot ovat 23 500 euroa arvioitua suuremmat johtuen Hirvensalmen kirjaston vuokrista, joiden kirjaaminen muuttui talousarvion hyväksymisen jälkeen. Muutos näkyy myös menopuolella kohdassa 482000. Muutoksella ei ole vaikutusta taseeseen. Orkesteri Ainoastaan sisäisen laskutuksen tuotot kirjautuvat myyntituottoihin; muut tuotot, esim. kaikki konserttituotot kirjautuvat muihin toimintatuottoihin. Myyntituottojen ja muiden toimintatuottojen ennustetaan yhteenlaskettuna toteutuvan hieman talousarviota suurempana. Liikunta- ja nuorisopalvelut Jäähalliyhtiöltä laskutettavaa liikuntapaikan hoitajien jäähallikiinteistöön ja laitteistoon kohdentuvaa työtä ei kerry talousarvion mukaisesti. Tuloja jää keräämättä noin 20 000. Tuet ja avustukset kehitys ja ennuste Yleiset kulttuuripalvelut Tukia ja avustuksia arvioidaan kertyvän noin 6 500 euroa enemmän kuin talousarviossa. Museot Museotoimelle on myönnetty Opetus- ja kulttuuriministeriöstä 12 000 euroa avustusta Mikkelin 10. kuvitustriennalen järjestämiseen. Museovirasto on myöntänyt museotoimelle 8 400 euroa avustusta Pien- Toijolan talonpoikaismuseon korjauksiin. Avustusta käytettiin 7 118 euroa, joten avustuksia kertyy yhteensä 19 118 euroa. Liikunta- ja nuorisopalvelut Itä-Suomen aluehallintovirasto on myöntänyt liikunta- ja nuorisopalveluille maahanmuuttajien kotouttaminen liikunnan avulla ohjelmasta 30 000 euroa käytettäväksi vuoden 2014 aikana. Etsivän nuorisotyöhön on myönnetty 150 000 ja nuorisotiedotukseen 40 000 euroa. Osa avustussummista siirtyy käytettäväksi vuoden 2015 puolelle, kaikki ei lopulta kohdistu tälle vuodelle. Orkesteri Orkesteri on saanut OKM:ltä 25 000 harkinnanvaraista avustusta alueelliseen toimintaan. Viime vuonna OKM:n myöntämästä yleisötyöhankeen avustuksesta tälle vuodelle on siirretty noin 12 500. Lappeenrannan ja Mikkelin kaup.orkesterien kehittämishankkeesta (maakuntaliitot) odotetaan tuloja kuluvalle vuodelle noin 18 000. Lisäksi OKM on myöntänyt Sibeliuksen juhlavuoden 2015 avustusta orkesterin Etelä-Korean kiertueeseen 25 000 ; avustus maksetaan kuluvana vuonna, mutta sitä ei ole huomioitu ennusteessa, koska kiertue on vuonna 2015 ja avustus siirretään ensi vuonna käytettäväksi. Avustuksia ennakoidaan kertyvän noin 7 500 budjetoitua enemmän. Tuotto-odotukseen sisältyy riski, että noin 8 000 maakuntaliittojen kehittämishankkeesta ei ehdi tuloutua kuluvan tilikauden aikana. Kirjastot Harkinnan varaisia avustuksia toiminnan kehittämiseen on saatu budjetoitua enemmän, mutta osa niistä siirretään seuraavalle vuodelle, koska niiden käyttöaika jatkuu vuoden 2016 loppuun saakka.
Muut toimintatuotot kehitys ja ennuste Kulttuuripalvelut Muita toimintatuottoja kertynee 2 100 euroa arvioitua vähemmän. Vuonna 2013 tulotavoite ylittyi, muutosta tähän vuoteen - Suomenniemen kesäkalenterin tulot jäävät pois koska toiminta on organisoitu uudella tapaa (noin 2 000 ) - Torin taidekontti liittyi Mikkelin kaupungin 175v. juhlavuoteen (tulot noin 2 200 ) - Hulivili-tulot noin 5 000 pienemmät Mahdollisia konsertti-, kulttuurijoulukaupan ja tai muita syksyllä tulevia tuloja on vielä vaikea arvioida. Museot Päämajamuseon remontti jatkuu kesään saakka. Museo avattiin yleisölle heinäkuun 15. päivänä. Tämä vähentää merkittävästi Päämajamuseon pääsylipputuottoja. Arvioidaan kertyvän 21 600 euroa alle talousarvion. Orkesteri Ks. myyntituotot. Muiden toimintatuottojen ja myyntituottojen yhteenlaskettu toteutuma jää jonkin verran talousarviosta. Alkusyksyn lipunmyynti on ollut odotettua heikompaa. On olemassa riski, että huono lipunmyynti laskee muita toimintatuottoja. Kokonaisuudessaan toimintatuotot kuitenkin ylittänevät noin 4 500 euroa. Henkilöstömenojen kehitys ja ennuste Tukipalvelut Arvioidaan ylittyvän noin 3 500 euroa. Yleiset kulttuuripalvelut Arvioidaan ylittyvän äitiyslomasijaisuuden vuoksi. Kirjastopalvelut Palkoissa on ylityspainetta äitiys- ja vanhempainvapaasta aiheutuvien sijaiskustannusten vuoksi. Toisaalta säästöjä on syntynyt opintovapaiden ansiosta. Lisäksi yksi vakanssi on tällä hetkellä täyttämättä. Odotus on, että palkkamenot ovat budjetoidun mukaiset. Liikunta- ja nuorisopalvelut Toisen liikuntasihteerin vakanssin täyttöä on pitkitetty alkuvuonna säästösyistä. Toimenkuvaa muutetaan ja täyttö voidaan tehdä 1.1.2015 alkaen, jolloin säästöä kertyy koko vuodelta noin 30 000 euroa. Sijaisrekrytointeja on myös jarruteltu niissä kohdin, missä se on ollut mahdollista. Jäähallin siivoojan paikkaa ei täytetä, vaan palvelu ostetaan ulkoa: henkilömenoissa säästetään, mutta palveluiden ostoissa ylitystä tulee, vaikutus lähes sama summa. Henkilöstöpalveluiden kanssa toteutetun henkilöstön uudelleensijoittamisen seurauksena kahden henkilön palkkarahat puuttuvat talousarviosta (yhteensä 1htv, noin 26 000 ). Liikuntapaikkojen hoitaja jäi eläkkeelle elokuun alusta lähtien, loppuvuodeksi tilalle ei palkata ketään, säästö noin 13 000. Palkkakuluissa säästöä arvioidaan kertyvän yhteensä noin 88 100. Orkesteri Henkilöstömenojen arvioidaan alittavan budjetin noin 12 000 eurolla. Kuluvana syksynä on ollut paljon sairauslomia, mikä aiheuttaa riskin alituksen pienenemiseen. Palveluiden ostojen kehitys ja ennuste Tukipalvelut Arvioidaan ylittyvän 4 200 euroa. Museot Palvelujen ostot alittuvat 8 200 euroa ja sillä katetaan tulojen menetystä.
Kirjastopalvelut Palvelujen ostoista säästyy 22 000, joka oli varattu uuden kirjastojärjestelmän käyttöönottoon liittyviin kustannuksiin, koska uutta kirjastojärjestelmää ei saada käyttöön tämän vuoden puolella. Liikunta- ja nuorisopalvelut Jäähallin siivous ostetaan ulkoa, mikä tuottaa lisäystä budjettiin noin 25 000 euroa, mutta vastaavasti henkilöstömenoissa säästetään suurin piirtein sama summa, kun siivoojan vakanssia ei täytetä. Palveluiden ostoissa arvioidaan silti kertyvän säästöä, sillä ajankohtaan nähden menot ovat alhaiset, pienemmät kuin edellisenä vuonna vastaavana ajankohtana. Säästöksi arvioidaan noin 58 000. Orkesteri Osa henkilöstömenojen säästöstä johtuu vastaavien toimintojen hankkimisena ostopalveluna työsuhteessa teetettävän toiminnan sijaan. Tämän vuoksi ostopalvelut ylittyvät noin 4 300. Aineiden tarvikkeiden ja tavaroiden kehitys ja ennuste. Museot Pien-Toijolan talonpoikaismuseon uunin muurauksesta aiheutuvien tarvikehankintojen vuoksi ylitystä tulee 3 400 euroa. Tarvikkeet ja muuraustyö maksetaan museovirastosta myönnetyllä avustuksella. Kirjastopalvelut Aineistomäärärahaa arvioidaan jäävän käyttämättä 3 500 euroa, koska tilattuja teoksia jää julkaisematta. Orkesteri Ostoista pystytään säästämään noin 2 600 vähentämällä mm. nuottihankintoja. Avustusten kehitys ja ennuste Yleiset kulttuuripalvelut Arvioidaan että osa avustuksista jää hakematta ja säästyy kaikkiaan 11 000 euroa. Liikunta- ja nuorisopalvelut Avustusmäärärahan arvioidaan alittuvan noin 19 000 eurolla. Johtuu osittain siitä, että seuroilta on ohjaajaavustuksiin liittyvissä epäselvemmissä tapauksissa pyydetty tarkennusta ohjattavista ryhmistä, erityisesti ohjattavien ikäjakaumasta, ja avustuksen piiriin kuulumattomia ohjauskertoja on pudotettu tarkennuksen myötä pois. Muiden kulujen kehitys ja ennuste Tukipalvelut Muut kulut alittuvat 9 100 euroa, jolla katetaan henkilöstökulujen mahdollista ylitystä. Museot Muut kulut alittuvat 10 000 euroa johtuen vuokra- ja siivouskulujen säästöistä Päämajamuseossa remontin aikana. Tällä säästöllä katetaan tulojen alitusta. Kirjastopalvelut Hirvensalmen kunta laskuttaa kirjastotilan vuokraa 24 000 euroa, jota ei ole otettu huomioon talousarviovaiheessa. Summa huomioidaan palvelulaskutuksessa. Tällä ei ole vaikutusta taseeseen. Liikunta- ja nuorisopalvelut Jäähalliyhtiö on korottanut yhtiövastiketta sekä rahoitus- että hoitovastikkeen osalta noin 18 000 kuussa heinäkuun alusta lukien. Vaikutus loppuvuoteen noin 109 000 euroa. Vastikkeen nousun syynä on muun muassa kiinteistöveron nousu, kaukolämpöön liittymisen kustannukset sekä siivouksen ostaminen.
Talouspalvelut on lisännyt marraskuussa liikuntapalveluiden määrärahoja 109 000 :n nousun verran muut toimintakulut kustannuksiin. Norolan nuorisotalo on irtisanottu tilahallinnolta, kustannussäästöä vuodelle 2014 noin 5 000 euroa. Keskustan nuorisotilan siirrosta Olkkarin yhteyteen koituu lisävuokrakustannusta noin 12 000 euroa tälle vuodelle. Kunulin vuoden 2014 talousarvion valmistelun loppuvaiheessa koko lautakunnan alaisesta toiminnasta tuli leikata yhteensä 50 000 euroa. Tuo summa kohdennettiin valmisteluvaiheessa kokonaisuudessaan liikunta- ja nuorisopalveluille, ja se otettiin pois muiden toimintakulujen kustannuspaikalta. Kustannukset oli kuitenkin jo sidottu ja muista toimintakuluista tuota summaa ei voida säästää. Aiemmin ennustettiin, että tuo 50 000 euroa jaetaan koko lautakuntaa koskevana kaikille tulosalueille, mutta koska liikunta- ja nuorisopalveluiden arvioidaan tässä vaiheessa vuotta pysyvän talousarviossa, siirto ei liene välttämätön. Arvioitu ylitys on yhteensä noin 56 000. Orkesteri Pieni alitus mahdollinen. Johdon toimenpiteet Lokakuun ennusteen mukaan kulttuuri-, nuoriso- ja liikuntalautakunnan alaisten tulosalueiden toimintatuottojen arvioidaan alittuvan noin 26 600 euroa ja toimintakulujen alittuvan noin 149 600 euroa. Toimintakate muodostunee noin 123 000 euroa paremmaksi kuin talousarviossa. Tulosalueita edellytetään sopeuttavan toimintansa siten, että talousarviossa pysytään. Kaupunginhallituksen ohjeistuksen mukaisesti rekrytoinnin tiukentamista jatketaan ja vain välttämättömät rekrytoinnit tehdään kaupungin johtoryhmän käsittelyn jälkeen, isoista hankinnoista pidättäydytään ja kaikkien ostopalveluiden tarpeellisuus arvioidaan. Lisäksi kaikki avustukset tarkastellaan kriittisesti ja ne avustukset, joista ei ole vielä päätetty tai sovittu, arvioidaan loppuvuoden osalta uudelleen. Tasapainoisen kasvun ohjelman analyysi Kulttuuri-, nuoriso- ja liikuntalautakunnan alaisille tulosalueille ei ole osoitettu Tasapainoisen kasvun ja talouden ohjelmassa toimenpiteitä vuodelle 2014.