Jyväskylän kaupunki Kaupunkisuunnitteluosasto ASEMAKAAVAN SELOSTUS KISÄLLINTIE 4 / 19:083 ASEMAKAAVAN MUUTOS 19. KAUPUN- GINOSAN KORTTELIN 80 TONTEILLE 12, 13 JA 14 SEKÄ VIHERALUEELLE SEKÄ TONTTIJAON HYVÄKSYMINEN ASEMAKAAVAN YHTEYDESSÄ Osoite: Kisällintie 4 Kaavan päiväys 28.11.2005
2 1 PERUS- JA TUNNISTETIEDOT 1.1 Tunnistetiedot 19. KAUPUNGINOSAN KORTTELIN 80 TONTTEJA 12, 13 JA 14 SEKÄ VIRKISTYS- ALUETTA KOSKEVA ASEMAKAAVAN MUUTOS Asemakaavan muutosalue sijaitsee Palokankaalla Seppälänkankaan teollisuusalueella. Kaavan tunnus: 19:083 Kaavan päiväys: 28.11.2005 Kaavan laatija: Kaavoitusarkkitehti Reijo Teivaistenaho, Jyväskylän kaupunki, Yhdyskuntatoimi / Kaupunkisuunnitteluosasto, Postiosoite: PL 233, 40101 Jyväskylä, Käyntiosoite: Kilpisenkatu 1 (Tietotalo), Puh. 014-6245079 / 014-624372 Kaavan vireille tulosta ilmoittamisen päivämäärä: 1.2.2006 Kaupunkisuunnittelulautakunnan hyväksymispäivämäärät: 21.3.2006 Kaupunginhallituksen hyväksymispäivämäärä: 27.3.2006. Kaupunginvaltuuston hyväksymispäivämäärä: xx.yy.2006. 2 KAAVAN MUUTTAMISEN TARKOITUS Kaavassa muutetaan luonnontilaisena säilytettävän puistoalueen käyttötarkoitusta teollisuuskäyttöön alueelta, joka täydentää luontevasti korttelin 80 rakennetta ja parantaa liiketoiminnan toimintamahdollisuuksia nykyisillä tonteillaan. Suunnittelun kohteena olevan alueen maanomistajina ovat Jyväskylän kaupunki, Kuljetusliike Rahikkala Oy ja Maajukka Oy. 3. Suunnittelun lähtökohdat, tehdyt selvitykset ja aiemmat suunnitelmat Kaavoitustilanne: Seutukaavassa, jonka ympäristöministeriö on vahvistanut 2.9.1999, alue on teollisuustoimintoihin varattua taajamatoimintojen aluetta. Oikeusvaikutuksettomassa Seppälänkankaan osayleiskaavassa, jonka Jyväskylän kaupunginvaltuusto on alueelle hyväksynyt 15.1.2001, muutosalue on osittain teollisuusaluetta T ja osittain virkistysaluetta V. Suunnittelualueella on voimassa 29.1.1988 ja 3.6.1996 vahvistetut asemakaavat 19:031 ja 19:055, joissa korttelin 80 tontit 12, 13 ja 14 ovat teollisuus-, varasto- ja liikerakennusten korttelialuetta (TL-2). Sen vieressä on viheralue (VL) 12.1.1987 vahvistetulla asemakaava-alueella 19:021. Maanomistajia ovat: Jyväskylän kaupunki, Kuljetusliike Rahikkala Oy ja Maajukka Oy Kaavassa esitetään sitova tonttijako. 3 LÄHTÖKOHDAT 3.1 Selvitys suunnittelualueen oloista 3.1.1 Alueen yleiskuvaus Suunnittelualue rajautuu länsireunastaan voimalinjoihin. Nykyisten teollisuustonttien keskelle jää varttuneita mäntyjä harvahkosti kasvava metsäalue ja pieni avokallioalue, jonka lähialueet ovat jo jonkin verran kuluneet
3 ympäristön työpaikkatoiminnan vaikutuksesta. Maaston korkeuserot ovat erityisesti avokallion lähiympäristössä melko suuria. Jyväskylän maalaiskunnan teollisuusalueet ovat noin sadan metrin päässä viheralueen takana. Suunnittelualueen äärelle on toteutettu kadut, vesihuoltoverkosto, energiaverkosto ja kaukolämpö. Pohjavettä lukuun ottamatta alueella ei ole todettavia luontoarvoja. Voimalinja Viistokuva kaavamuutosalueesta. Kuvan ottamisen jälkeen kaavamuutosalueelle on rakennettu teollisuushalli (vaalealla rajattu alue). 3.1.2 Maanomistus Maanomistajia ovat: Jyväskylän kaupunki, Kuljetusliike Rahikkala Oy ja Maajukka Oy. 3.2 Suunnittelutilanne 3.2.1 Kaava-aluetta koskevat suunnitelmat, päätökset ja selvitykset Oikeusvaikutuksettomassa Seppälänkankaan osayleiskaavassa, jonka Jyväskylän kaupunginvaltuusto on alueelle hyväksynyt 15.1.2001, muutosalue on osittain teollisuusaluetta T ja osittain virkistysaluetta V. Huomattavaa on, että em. osayleiskaavassa tässä kaavamuutoksessa pääosa TL-2 kortteliin liitettävästä VL alueesta on T aluetta. Suunnittelualueella on voimassa 29.1.1988 ja 3.6.1996 vahvistetut asemakaavat 19:031 ja 19:055, joissa korttelin 80 tontit 12, 13 ja 14 ovat teollisuus-, varasto- ja liikerakennusten rakennusten korttelialuetta (TL-2). Sen vieressä on viheralue (VL) 12.1.1987 vahvistetulla asemakaava-alueella 19:021.
4 Ote Seppälänkankaan osayleiskaavasta vuodelta 2000. Suunnittelualue on rajattu katkoviivalla. 4 ASEMAKAAVAN SUUNNITTELUVAIHEET 4.1 Suunnittelun käynnistäminen ja sitä koskevat päätökset Erillistä kaavoituspäätöstä ei ole tehty. Jyväskylän kaupunki pyrkii turvaamaan teollisuus- ja työpaikkatonttien riittävyyden ja laadun. 4.2 Osallistuminen ja yhteistyö 4.2.1 Osalliset Osallisia ovat alueen maanomistajat ja ne, joiden asumiseen, työntekoon tai muihin oloihin kaava saattaa huomattavasti vaikuttaa, sekä viranomaiset ja yhteisöt, joiden toimialaa suunnittelussa käsitellään (MRL 62 ). Maanomistajat: Jyväskylän kaupunki Kuljetusliike Rahikkala Oy Maajukka Oy Viranomaiset: Keski-Suomen ympäristökeskus, Luonto- ja maankäyttöyksikkö, PL 110, 40101 Jyväskylä Jyväskylän Energia Oy / Heikki Aarnio Jyväskylän Energia Oy / JE-Siirto Oy / Annamari Ala-Kolu Jyväskylän Energia Oy / Vesiliiketoiminta / Jukka Tyrväinen Katu- ja puisto-osasto / Jari Lohi, Jorma Lipponen ja Leena Rapo Rakennusvalvontaosasto / Raimo Ström Tonttiosasto / Erja Saarivaara Ympäristöosasto / Heikki Sihvonen Jyväskylän maalaiskunta / kaavoituspäällikkö Tuija Solin 4.2.2 Vireilletulo Vireille tulosta ja kaavaluonnoksen nähtävillä olosta on ilmoitettu maanomistajille ja naapureille kirjeitse 26.1.2006 päivätyllä kirjeellä.
4.2.3 Osallistuminen ja vuorovaikutusmenettelyt 5 Asemakaavoituksen aloittamisesta ja asemakaavaluonnoksen nähtävillä olosta tiedotettiin 1.2.2006 Jyväskylän kaupungin tiedotuslehdessä ja kirjeitse osallisille. Luonnosvaiheen kuulemista varten kaava-aineisto oli nähtävänä yhdyskuntatoimentoimitalolla (Tietotalo) Kilpisenkatu 1, 31.1. 14.2.2006. Muutosalueen maanomistajille, Jyväskylän maalaiskunnan viranomaisille sekä edellä luetelluille viranomaisille lähetettiin kuulemiskirjeen ohessa asemakaavan osallistumis- ja arviointisuunnitelma sekä ote voimassa olevasta asemakaavasta ja asemakaavan muutosluonnos. Asemakaavan muutosluonnos on ollut MRA 30 mukaisesti nähtävillä 31.1.2006 14.2.2006 välisen ajan. Muutosluonnoksesta annettiin määräaikaan mennessä 5 lausuntoa. Lausunnon antoivat Keski-Suomen ympäristökeskus, katu- ja puisto-osasto, Jyväskylän maalaiskunnan kaavoitus- ja mittauspalvelut ja Jyväskylän Energia Oy (2 kpl). Jyväskylän Energia Oy:n vesihuollolla ja Jyväskylän maalaiskunnan kaavoitus- ja mittauspalveluilla ei ollut huomautettavaa asemakaavan muutosluonnokseen. 4.2.4 Viranomaisyhteistyö Kaavan laadintaan ei liity sellaisia valtakunnallisia, seudullisia tai muita keskeisiä tavoitteita, joiden selvittämiseksi viranomaisneuvottelu kaupungin ja Keski-Suomen ympäristökeskuksen kesken olisi pitänyt järjestää. Muutoin on viranomaisille luonnosvaiheessa lähetetty sekä osallistumis- ja arviointisuunnitelmat että asemakaavakartat. 4.2.5 Asemakaavatyön vaiheet Asemakaavan muutosluonnos on ollut MRA 30 mukaisesti nähtävillä 31.1.2006 14.2.2006 välisen ajan. Muutosluonnoksesta annettiin määräaikaan mennessä 5 lausuntoa. Lausunnon antoivat Keski-Suomen ympäristökeskus, katu- ja puisto-osasto, Jyväskylän maalaiskunnan kaavoitus- ja mittauspalvelut ja Jyväskylän Energia Oy (2 kpl). Jyväskylän Energia Oy:n vesihuollolla ja Jyväskylän maalaiskunnan kaavoitus- ja mittauspalveluilla ei ollut huomautettavaa asemakaavan muutosluonnokseen. Kaupunkisuunnittelulautakunta hyväksyi kokouksessaan 21.3.2006 asemakaavaehdotuksen vietäväksi kaupunginhallituksen käsittelyyn. 5 ASEMAKAAVAN KUVAUS 5.1 Asemakaavan keskeinen sisältö Asemakaavan laajennuksessa mahdollistetaan teollisuus- ja varasto- ja liikerakennusten (TL-2) rakentaminen nykyisen virkistysalueen (VL) osalle. Kortteleihin saa rakentaa kaksikerroksisia rakennuksia. Enintään 30 prosenttia kerrosalasta saa rakentaa liiketilaksi. Tonttitehokkuus on e=0,5. Kiinteistön toiminnalle välttämättömät asunnot sallitaan. Lisämääräyksissä esitetään pysäköintiin ja ympäristönsuojeluun koskevat määräykset.
6 Havainnekuva asemakaavamuutoksesta (kuvassa esitetyt uudet rakennusmassat ovat viitteellisiä). Havainnekuva asemakaavamuutoksesta (kuvassa esitetyt uudet rakennusmassat ovat viitteellisiä). 5.2 Mielipiteet ja niiden huomioonottaminen, asemakaavan luonnosvaihe Asemakaavan muutosluonnos oli julkisesti nähtävillä 31.1 14.2.2006. Palautteita tuli yhteensä viisi kappaletta.
Keski-Suomen ympäristökeskus, Ritva Schiestl, Pirjo Hokkanen 7 Kaavamuutoksessa on kysymys siitä, että maanomistajat haluavat, että osia virkistysalueesta lisätään teollisuustontteihin. Kysymyksessä on pohjavesialue. Asiakirjoihin ei ole liitetty kaavaselostuksen luonnosta, joten ympäristökeskus ei voi ottaa kantaa siihen, onko voimassa olevan asemakaavan virkistysalueen vähentäminen perusteltu asianmukaisesti maankäyttö- ja rakennuslain 54 :n 2 momentin sekä vastaavan asetuksen 25 :n edellyttämällä tavalla. Ympäristökeskuksella ei ole huomautettavaa asemakaavan muutosluonnoksen pohjaveden suojelua koskevista määräyksistä. Jyväskylän Energia Jarmo Pakarinen: Kisällintien (19 80-12,13 ja 14) asemakaavan muutokseen ei ole vesihuollon kannalta kommentoitavaa. Jyväskylän Energia Siirto Oy, Satu Sievänen Asemakaavamuutos alueella sijaitsee JE:n 20kV:n ilmajohto, jonka suuntaan nykyiset tontit on laajentumassa. Tonttirajat eivät saa tulla 7.0 m lähemmäksi 20kV:n keskilinjasta mitattuna. Asemakaavaluonnokseen merkityt tonttirajat 20kV:n linjaan nähden tulisi tarkastaa. Kyseiseen asemakaavamuutokseen JE-Siirto Oy:llä ei ole muuta huomautettavaa. Jyväskylän maalaiskunta, kaavoitus- ja mittauspalvelut, Pirjo Heinänen Jyväskylän maalaiskunnan kaavoituspalveluilla ei ole huomauttamista asemakaavan muutosluonnoksesta, joka koskee korttelin 80 tontteja 12,13 ja 14 sekä virkistysaluetta Palokankaan alueella. Katu- ja puisto-osasto Sirkka-Liisa Sikiö: Tontteihin liitettävällä viheralueella puustoineen ja kallioineen on ollut merkitystä teollisuusalueen maisemassa. Laajenevat piha-alueet tulisi jatkossa maanomistajien toimesta jäsentää yleissuunnitelman avulla toiminnallisiksi kokonaisuuksiksi. Suunnitelmassa tulee ottaa huomioon puiston ja tontin yhtymäkohdan käsittely sekä määriteltävä istutettavat tontinosat, joille tulee istuttaa myös puita. Asemakaavaa on muutettu luonnosvaiheen jälkeen: Asemakaavaa on tarkennettu luonnosvaiheen jälkeen. TL-2 korttelin rajat on linjattu siten, ettei korttelialue ole 7 metriä lähempänä 20 kv:n ilmajohdon keskilinjaa. 5.3 Kaavan vaikutukset Suunnittelun yhteydessä on arvioitu suunnitelmasta aiheutuvia vaikutuksia. Alueen pohjaveden suojelemiseksi esitetyt määräykset ovat noudatettuina riittävät pohjaveden laadun säilyttämiseksi nykyisellä tasolla. Asemakaavan laajennus lisää toimintaa lähialueella. Lisääntynyt liikenne ja toiminnat vaikuttavat alueen liikenneturvallisuuteen ja äänimaisemaan haitallisesti mutta eivät merkittävästi. Alueella ei ole varsinaisesti asutusta eikä asumiseen liittyvää palvelutoimintaa. Uusi/uudet rakennukset muuttavat nykyisellään joutomaana olevan alueen luonnetta jonkin verran taajamamaisempaan suuntaan. Olemassa oleva puustoinen puistoalue tulee muuttumaan piha-alueeksi, jolle voi rakentaa teollisuus- ja työpaikkatoimintaa palvelevia rakennuksia ja katoksia. Maaperää voi käsitellä pohjavesimääräykset huomioon ottaen. Tontilla olevan toiminnan huomioon ottaen, on todennäköistä, että siellä tällä hetkellä olevat kalliomuodostelmat louhitaan ja maaperä tasoitetaan rakentamiselle ja raskaille ajoneuvoille käyttökelpoiseksi. Tällä tavoin TL-2 tontiksi muuttuvalla viheralueella oleva puusto, kuten myös muu kasvillisuus pääosin häviää.
8 Erillisiä selvityksiä ei ole tehty asemakaavan laajennuksen vaikutuksista. 5.4 Asemakaavan toteuttaminen Maanomistajat toteuttanevat asemakaavan mahdollistaman maaperän muokkauksen ja tilojen rakentamisen lähivuosina. Liitteet: - Osallistumis- ja arviointisuunnitelma - Ote voimassa olevasta ajantasa-asemakaavasta - Ote Seppälänkankaan osayleiskaavasta - Pienennös asemakaavakartasta - Asemakaavahavainne - Asemakaavan seurantalomakkeet - Pienennös tonttijakokartasta