SAVONLINNAN KAUPUNKI, ASEMAKAAVALUONNOS SELOSTUS, ASEMANSEUTU

SAVONLINNAN KAUPUNKI, ASEMAKAAVALUONNOS SELOSTUS, ASEMANSEUTU Sijaintikartta 1 PERUS- JA TUNNISTETIEDOT 1.1 Tunnistetiedot ASEMAKAAVA/ASEMAKAAVAN MUUTOS/TONTTIJAKO: ALLEKIRJOITUS PVM. 10.9.2015 luonnos VIREILLETULO PVM. tekninen lautakunta 1.9.2015 261 TEKNINEN LTK. PVM. 15.9.2015 298 NÄHTÄVÄNÄ OLO 18.9. 18.10.2015 KAUPUNGINHALLITUS PVM...2015 LAATIJA/YHTEYSTIEDOT: KAUPUNGINVALTUUSTO PVM...2015 KAAVAN VAHVISTUSNRO ASEMAKAAVA-ARKKITEHTI PÄIVI BEHM OLAVINKATU 27 (C 3.kerros) 57130 SAVONLINNA PUH. 044 4174655 paivi.behm@savonlinna.fi SELOSTUS: PB TELEFAX 015 5250237 sivu 1 / 23

1.2 Kaava-alueen nykytilanne ja kaavan tavoitteet 1.3 Kaavan nimi Kaavamuutos koskee 4. kaupunginosan korttelin 22 tonttia 1. Muu osa kaavamuutosalueesta on asemakaavoittamatonta. Muutoksenalainen asemakaava AK 623 on vahvistettu 14.7.1995. Kaavamuutoksella muodostuu osa 4. kaupunginosan osa korttelista 34,osa korttelista 22 ja kortteli 35 sekä näihin liittyvät puistoalueet. Kaavanmuutosalueeseen kuuluu entisen rautatie-aseman ympäristö sekä Motonetin tontti (BG-liikekiinteistöt Oy) Asemantien ja Brahenkadun risteyksessä sekä näihin liittyvät viheralueet. Motonetin alueella on voimassa toimistorakennusten asemakaava, jota tarkistetaan vastaamaan nykyistä käyttötarkoitusta. Kaavan tarkistus mahdollistaa Motonetin pysäköintialueen laajentamisen tulevaisuudessa kaupungin katualueelle. Pääosa kaavamuutosalueesta on asemakaavoittamatta. Entisen rautatieaseman tontti on yksityisomistuksessa. Asemarakennuksessa toimii käsityöyrityksiä, kahvila ja majoitusliike. Kaavamuutoksessa asemarakennus suojellaan ja osoitetaan alueelle käyttötarkoitus. Rautatieasemaa ympäröivä viheralue ja osa entisen päärautatieaseman pysäköintialueesta ovat vielä Senaattikiinteistöjen hallinnassa. Alueen ostamisesta kaupungille on käyty neuvottelut. Kaavan työnimi on Asemanseutu. 1.4 Kaavan vireille tulo ja vaiheet 1.5 Suunnittelutyö Tekninen lautakunta on tehnyt BG-liikekiinteistöt Oy:n kaavoituspyynnöstä Motonetin alueelle kaavoituspäätöksen 1.9.2015 261 sekä samalla päättänyt, että entisen rautatieaseman ympäristö kaavoitetaan. Kaavatyön vaiheet on kuvattu osallistumis- ja arviointisuunnitelmassa, liite 1. Asemakaavan muutos on laadittu maankäyttö- ja kaavoituspalveluissa. Kaavatyön valmistelusta on vastannut asemakaavaarkkitehti Päivi Behm. 1.6 Selostuksen sisällysluettelo 1 PERUS- JA TUNNISTETIEDOT... 1 1.1 Tunnistetiedot... 1 1.2 Kaava-alueen nykytilanne ja kaavan tavoitteet... 2 sivu 2 / 23

1.3 Kaavan nimi... 2 1.4 Kaavan vireille tulo ja vaiheet... 2 1.5 Suunnittelutyö... 2 1.6 Selostuksen sisällysluettelo... 2 1.7 Luettelo selostuksen liiteasiakirjoista... 4 2 LÄHTÖKOHDAT... 5 2.1 Kaavatilanne... 5 2.1.1 Maakuntakaava... 5 2.1.2 Yleiskaava... 5 2.1.3 Asemakaava... 6 2.2 Suunnittelutilanne... 7 2.2.1 Muut hankkeet... 7 2.2.2 Päätökset... 7 2.2.3 Rakennusjärjestys... 8 2.2.4 Tonttijako- ja rekisteri... 8 2.2.5 Pohjakartta... 9 2.2.6 Rakennuskiellot... 9 3 SELVITYS ALUEESTA... 10 3.1 Maisema- ja kaupunkikuva... 10 3.2 Rakennettu kulttuuriympäristö ja muinaisjäännökset... 11 3.3 Luonnonympäristö... 13 3.3.1 Luonnonolot ja luonnonsuojelu... 13 3.3.2 Maa- ja kallioperä... 13 3.3.3 Pinta- ja pohjavesi... 14 3.4 Elinympäristö... 14 3.5 Ympäristön häiriötekijät... 14 3.6 Yhdyskuntatekninen huolto... 15 4 ASEMAKAAVAN MUUTOKSEN KUVAUS JA VAIKUTUKSET... 15 4.1 Aluevaraukset... 15 4.1.1 Mitoitus... 15 4.1.2 Korttelialueet... 16 4.1.3 Muut alueet... 16 4.2 Vaikutukset maisema- ja kaupunkikuvaan... 17 4.3 Vaikutukset liikenteeseen... 17 4.4 Vaikutukset yhdyskuntatekniseen huoltoon... 19 4.5 Vaikutukset rakennettuun kulttuuriympäristöön... 19 4.6 Vaikutukset luonnonympäristöön... 19 sivu 3 / 23

4.7 Rakennettavuus... 19 4.8 Vaikutukset elinympäristöön... 20 4.9 Taloudelliset vaikutukset... 20 4.10 Kaavamerkinnät ja kaavamääräykset... 20 4.11 Nimistö... 20 4.12 Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet... 20 5 ASEMAKAAVAN TOTEUTUS... 21 5.1 Toteutusta ohjaavat ja havainnollistavat suunnitelmat... 21 5.2 Toteuttaminen ja ajoitus... 23 5.3 Toteutuksen seuranta... 23 1.7 Luettelo selostuksen liiteasiakirjoista Liite 1: osallistumis- ja arviointisuunnitelma (OAS) 10.9.2015 Liite 2: asemakaavan seurantalomake Liite 3: tonttijako Liite 4: poistuva kaava sivu 4 / 23

2 LÄHTÖKOHDAT 2.1 Kaavatilanne 2.1.1 Maakuntakaava Maakuntakaava on vahvistettu ympäristöministeriössä 4.10.2010. Maakuntakaavassa alue on taajamatoimintojen aluetta (A). Entinen rautatieasema on merkitty kulttuuriympäristön ja maiseman vaalimisen kannalta valtakunnallisesti merkittäväksi kohteeksi mav 16.567. Suunnittelumääräys on, että Kohteen ja sen ympäristön suunnittelussa on otettava huomioon kulttuurihistoriallisesti arvokas kokonaisuus ja erityispiirteet. Suositus on, että Kohteeseen merkittävästi vaikuttavista toimenpiteistä tulee pyytää lausunto museoviranomaiselta tai alueelliselta ympäristökeskukselta. 2.1.2 Yleiskaava Ote maakuntakaavasta (2010) Alueella on voimassa ydinkeskustan osayleiskaava, vahvistettu Etelä-Savon ympäristökeskuksessa 9.12.1997. VP eli Puistoalue. K-1 eli Liike- ja toimistorakennusten alue, jolle voidaan sijoittaa myös pienimuotoista ympäristöhäiriötä aiheuttamatonta sivu 5 / 23

teollisuutta. Alueelle ei saa sijoittaa päivittäistavaramyymälää eikä automarket-tyyppistä suurmyymälää. Rakennusoikeus on K-1 alueella yhteensä 8000 k-m 2, I-II kerrokseen. Entinen veturitalli on osoitettu Rakennustaiteellisesti, historiallisesti tai maisemakuvan kannalta arvokas rakennus, jota ei saa purkaa. Y eli Yleisten rakennusten alue. Entisen rautatieaseman päärakennus on osoitettu Rakennustaiteellisesti, historiallisesti tai maisemakuvan kannalta arvokas rakennus, jota ei saa purkaa. Rakennusoikeus on 900 k-m 2. Katu. Ulkoilureitti. Ote ydinkeskustan osayleiskaavasta (1997) 2.1.3 Asemakaava Alueella on voimassa seuraavat asemakaavat: AK 623 vahvistettu 14.7.1995 Etelä-Savon ympäristökeskuksessa, jossa alue on merkitty toimistorakennusten kortteli- sivu 6 / 23

alueeksi KT, tehokkuudella e=0,7, II-kerrokseen. Alueella on yhteensä rakennusoikeutta noin 5267 k-m 2. Suuri osa kaavamuutosalueesta on asemakaavoittamatta. Ote ajantasa-asemakaavasta (1995) 2.2 Suunnittelutilanne 2.2.1 Muut hankkeet Alueella ei ole käynnissä muita hankkeita. 2.2.2 Päätökset Tekninen lautakunta on tehnyt BG-liikekiinteistöt Oy:n kaavoituspyynnöstä Motonetin alueelle kaavoituspäätöksen 1.9.2015 261 sekä samalla päättänyt, että entisen rautatieaseman ympäristö kaavoitetaan. sivu 7 / 23

Rautatiesopimus 1998, ympäristöministeriön päätös 9.12.1998; Sopimus valtakunnallisesti merkittävien asema-alueiden suojelusta, 2/562/96. Sopimukseen sisältyvät seuraavat rakennukset: asemarakennus, asemapäällikön talo, asemapäällikön kellari, asemapäällikön talousrakennus, ratamestarin talo, ratamestarin talousrakennus, ratamestarin ulkorakennus ja sauna. Valtioneuvosto on tehnyt päätöksen valtakunnallisesti arvokkaista rakennetuista kulttuuriympäristöistä, 22.12.2009. 2.2.3 Rakennusjärjestys Savonlinnan kaupungin rakennusjärjestys on hyväksytty 1.2.2014. 2.2.4 Tonttijako- ja rekisteri Kaavamuutos koskee seuraavia tontteja: 740-508-1-1, rautatiealue valtio, 1.1.1932, rasitteet maantielain mukainen tieoikeus ja voimansiirtolinja kaavamuutoksen kortteli KL/s eli entisen rautatieaseman tontti on yksityisomistuksessa kaavamuutoksen puistoalue VP/s on Senaatti-kiinteistöjen kaavamuutoksessa osa autopaikkojen korttelista LPA 34 on Senaatti-kiinteistöjen ja pääosa kaupungin omistuksessa kaavamuutoksen kortteli 34 ET on Senaatti-kiinteistöjen kaavamuutoksen kortteli 35 LPA on Senaatti-kiinteistöjen 740-4-22-1, BG-liikekiinteistöt Oy (Motonet), 5.5.2015, kaavamuutoksessa KL-1 740-508-1-47, katualue on kaupungin omistuksessa, kaavamuutoksessa Motonetille kaavoitettavaa lisäaluetta (KL-1) sivu 8 / 23

Ote virastokartasta, jossa vihreällä näkyvät kaupungin omistuksessa olevat maa-alueet, ruskealla kaupungin vuokraamat maa-alueet sekä valkoisella yksityis- tai valtion omistuksessa olevat alueet. 2.2.5 Pohjakartta Pohjakartta on laadittu Savonlinnan kaupungin teknisen viraston mittaus- ja kartastoyksikön toimesta. Pohjakartta täyttää maankäyttö- ja rakennuslain 54 a :n vaatimukset. 2.2.6 Rakennuskiellot Kaavamuutosalueella ei ole rakennuskieltoa. sivu 9 / 23

3 SELVITYS ALUEESTA 3.1 Maisema- ja kaupunkikuva Alue sijoittuu keskeiselle paikalla lännestä keskustaan saavuttaessa ja on osa valtatien 14 tienvarsimaisemaa. Valtatie 14 siltoineen ja kaavamuutosalueen rakennukset näkyvät pohjoisesta Haapaveden selältä käsin. Talvisalonmäki on taustalla korkein osa rannan silhuettia. Asemarakennus on säilynyt ilmentämään rautatiealueen historiaa. Rakennus on kunnostettu käsityöyrityksille, kahvilalle ja majoitusliikkeelle. Sisätilojen muutostyöt on tehty, mutta rakennus on vielä pintakunnostuksen tarpeessa. Asemarakennuksen eteen jäänyt viheralue on hoitamatonta joutomaatyyppistä ja vaatii jatkossa vihersuunnittelua ja -töitä. Asemarakennuksen takana on kallioseinämä sekä kaupungin puistovarikko ja entinen aseman pysäköintialue. Asemantien kaksiriviset lehmus- ja jalavakujanteet on säilytetty ja suojeltu. Kaavamuutosalueen vieressä oleva kirjastorakennus ja Asemantien kerrostalot muodostavat kokonaan uutta kaupunkikuvaa. Motonetin uutta liikekiinteistöä rakennetaan parhaillaan, joka tulee muuttamaan kaupunkikuvaa keskustan läntisessä sisääntulossa. Ilmakuva vuodelta 2013, kuvasta näkyy mm. valtatien 14 uusi linjaus sekä Brahenkadun läntinen sisääntulo keskustaan sekä kaavamuutosalueen vieressä Talvisalon ulkoilu- ja virkistysalue sivu 10 / 23

Ilmakuva vuodelta 2014; vanha asemarakennus on keskellä kuvaa ja vieressä Motonetin rakennustyömaan alue, etualalla valtatie 14 ja Hevonpäänniemen venevalkamaa 3.2 Rakennettu kulttuuriympäristö ja muinaisjäännökset Osa kaavamuutosalueesta on valtakunnallisesti merkittävää Savonlinnan rautatieaseman rakennettua kulttuuriympäristöä (RKY). Kulttuuriympäristöarvoja on heikentänyt se, että alue on pääosin rakennettu 2000 luvulla kerrostaloalueeksi sekä alueelle on rakennettu kirjasto puretun tavara-aseman kohdalle ja päiväkoti. Kulttuuriympäristöalueesta ovat jäljellä päärautatieasema, Asemantien kaksinkertaiset jalava-lehmuskujanteet, rautatieaseman puoleinen osa Asemapuistosta sekä asemapäällikön ja ratamestarin talot pihapiireineen. Entinen veturitalli kulttuuriympäristöalueen pohjoispuolella ei kuulu kulttuuriympäristöalueen rajaukseen, mutta on suojeltu asemakaavalla vuonna 1995. Kaavamuutos sisältää em. rakennuksista päärautatieaseman. Kuvaus: Savonlinnan rautatieasema on alun perin Savon ja Karjalan yhdistävän, Savonlinnasta Elisenvaaraan rakennetun radan asema. Kokonaisuuteen kuuluu asemarakennuksen lisäksi asuinrakennuksia sekä Asemapuisto. Asema sijaitsee Haapaveden rannalla, Olavinkadulta erkanevan Asemantien varrella. Kaksinkertaisen lehmusrivin reunustama katu päättyy asemarakennukseen. Asemarakennuksen lisäksi alueella sijaitsevat asemapäällikön (1907) ja ratamestarin (1910) talot pihapiireineen. Asemarakennus vuodelta 1907 on Bruno Granholmin suunnittelema. Nykyasu on muutosten jäljiltä yksityiskohdista riisuttu. sivu 11 / 23

Historia: Elisenvaaran ja Savonlinnan välinen rata rakennettiin 1904 1906. Radan valmistumisen jälkeen oli mahdollista matkustaa Savon sydämestä suoraan Viipuriin. Jatkoyhteydet Pieksämäelle ja Varkauteen valmistuivat 1914. Rautatien rakentaminen vesistöjen rikkomaan Savonlinnan kaupunkiin oli vaativa tehtävä. Radan piti ylittää syvä ja leveä Kyrönsalmi, kulkea kallioisen vanhan kaupungin läpi ja ylittää Haapasalmi. Rautatie ei myöskään saanut aiheuttaa haittaa sisävesiliikenteelle. Kyrönsalmen silta koostuu neljästä eri jaksosta. Siltaan tehtiin muutostöitä 1968. Toisen maailmansodan jälkeinen uusi rajalinja aiheutti tarpeen uuden ratayhteyden rakentamiseen. Simpeleen ja Parikkalan kautta kulkeva rataosuus avattiin 1949. Asema-alueelle rakennettiin kerrostaloja 2000-luvun alussa. Aiemmin se oli monipuolinen, pääosin 1907 1910 rakennettu rautatieläisten asuinalue. Kulttuuriympäristöalueen rajaus Rakennetun kulttuuriympäristön kohteet on tarkistusinventoitu vuonna 2015. Entinen Elisenvaara Savonlinna-radan päärautatieasema on Bruno Granholmin suunnittelema vuodelta 1907. Kohde on luokiteltu valtakunnallisesti arvokkaaksi sekä sillä on rakennushistoriallisia, historiallisia ja maisema-arvoja. Kohdetta ei ole asemakaavoitettu, ja se on yksityisomistuksessa. sivu 12 / 23

3.3 Luonnonympäristö Rakennuksessa toimii käsityöliikkeitä, kahvila ja majoitusyritys. Asema poistui käytöstä vuonna 2011, kun uusi rautatieseisake rakennettiin Pääskylahteen ja asemalle johtanut rata purettiin. Asemarakennuksen eteen rinnakkaisväylän työmaan yhteydessä muistoksi jätetty rautatieosuus on myöhemmin pilaantuneiden maiden tutkimusten yhteydessä osittain rikottu. Kaavamuutosalueella tai sen lähellä ei ole tiedossa olevia muinaisjäännöksiä. 3.3.1 Luonnonolot ja luonnonsuojelu Kaavamuutosalueesta ei laadita luontoselvitystä, sillä alue on pääosin rakennettua ympäristöä. Rakentamattomat alueet jäävät viheralueeksi. 3.3.2 Maa- ja kallioperä Alueelle on tehty maaperätutkimuksia rinnakkaisväylän ja liikekiinteistön rakentamisen sekä pilaantuneiden maiden tutkimusten yhteydessä. Aluetta on vuosien aikana täytetty sekalaisella täyttömaalla. Ensimmäiset täytöt tehtiin 1900-luvun alussa ratapohjaa varten. Entisen aseman pysäköintialueen vieressä on kallioseinämä. sivu 13 / 23

Virastokartta vuoden 1906 asemakaavan päällä, kuvasta on nähtävissä vanhan rantaviivan sijainti. 3.3.3 Pinta- ja pohjavesi 3.4 Elinympäristö Suunnittelualue ei esiinny talousvesiottoon käytettävää pohjavettä. Pohjaveden korkeus noudattelee järven pinnankorkeutta. Alue tukeutuu ydinkeskustan palveluihin ja liikenneverkkoon. Alueelle kaavoitetaan liiketilaa, joka täydentää ydinkeskustan palvelutarjontaa. Asemarakennuksessa on käsityöyrittäjiä, kahvila ja majoitusliiketoimintaa. BG liikekiinteistöt Oy on rakentamassa valtatien 14 ja Asemantien risteysalueelle uutta liikerakennusta Motonetille. 3.5 Ympäristön häiriötekijät Entisen rautatieaseman eteläpuolelta on löydetty kynnysarvon ylittäviä pitoisuuksia pilaantuneita maita, mineraaliöljyjä. Alueella on ol- sivu 14 / 23

lut vetureiden tankkauspaikka ja vanha maanalainen säiliö. Näitä pilaantuneita maita ei ole puhdistettu. Alue on Senaatti-kiinteistöjen omistuksessa. Suunnittelualue sijaitsee valtatien 14 ja ratamelualueella. Valtatien 14 ja radan suunnittelun yhteydessä on tehty meluselvitykset. Uusia meluselvityksiä ei kaavatyötä varten ole tarpeellista teettää. Tiesuunnitelman tarkistuksen meluselvitys, v. 2002, ennuste ilman meluntorjuntatoimenpiteitä. Meluntorjuntatoimenpiteet on tehty Hevonpäänniemen asuinalueen kohdalle. 3.6 Yhdyskuntatekninen huolto Kaavamuutosalueen kautta kulkee runkovesi- ja viemärijohtoja, kaukolämpöjohdot, telekaapeleita sekä katuvalaistus. 4 ASEMAKAAVAN MUUTOKSEN KUVAUS JA VAIKUTUKSET 4.1 Aluevaraukset 4.1.1 Mitoitus Kaavamuutosalueen pinta-ala on noin 2 ha. Asemakaavan mitoitus on esitetty asemakaavan seurantalomakkeessa, liite 2. sivu 15 / 23

4.1.2 Korttelialueet Liikerakennusten korttelialuetta (Motonet) KL-1 22 on yhteensä 9859 m 2, jossa rakennusoikeutta on noin 5250 k-m 2, II-kerrokseen. Sallittu rakennusoikeus on sama kuin voimassa olevassa asemakaavassa. Kaavamääräys KL-1 on Liikerakennusten korttelialue. Kortteliin saa sijoittaa vähittäistavarakaupan suuryksikön. Korttelialueelle voi sijoittaa ajoneuvojen huolto- ja korjaustoimintoja sekä toimistotilaa. Julkisivuissa on kiinnitettävä huomiota kaupunkikuvaan. Liikerakennusten korttelialuetta KL/s 35 (entinen rautatieasema), jolla ympäristö säilytetään, on yhteensä 2079 m 2. Kaavamerkintä on Liikerakennusten korttelialue, jolla ympäristö säilytetään. Alue on osa valtakunnallisesti arvokasta Savonlinnan rautatieaseman rakennettua kulttuuriympäristöä. Alueelle tehtävistä muutossuunnitelmista on oltava yhteydessä Museovirastoon. Korttelialueella sijaitsevan suojelurakennuksen, entinen päärautatieasema (sr), rakennusoikeus on 900 k-m 2, II-kerrokseen. Kaavamääräys sr on Suojeltava rakennus. Rakennuksen ulkoseiniin ei saa tehdä muutoksia, lukuun ottamatta niitä, jotka tähtäävät rakennuksen julkisivujen ja ulkoarkkitehtuurin palauttamiseen alkuperäiseen asuunsa tai sen säilyttämistä ennallaan. Kaikista julkisivuja ja sisätilojen muutostöitä koskevista muutossuunnitelmista on neuvoteltava suunnittelutyön alkuvaiheessa Museoviraston ja kaupungin rakennusvalvontaviranomaisen kanssa. Sisätiloihin ja ulkoseiniin tulevista muutoksista on pyydettävä Museoviraston lausunto. Yleisten määräysten mukaan KL/s -kortteliin voi sijoittaa toiminnan tarvitseman talousrakennuksen, enintään 20 k-m 2. Talousrakennus tulee sijoittaa erilleen päärakennuksesta tai kiinni päärakennukseen huomioon ottaen palosuojaus sekä siten, ettei se heikennä päärakennuksen suojeluarvoa. Talousrakennuksen tulee sopia tyyliltään päärakennukseen. Autopaikkojen korttelialuetta 34 ja 35 (LPA) on yhteensä 3 250 m 2. Nämä on varattu entisen rautatieaseman (kortteli 35), Asemantien päiväkodin (kortteli 33) ja kirjaston (kortteli 38) käyttöön. Kaupunkikuvallisista syistä on annettu kortteliin 35 LPA-alueelle yleinen määräys, että Kortteli 35 LPA-alue tulee suunnitella ja toteuttaa siten, että sen viherrakentaminen yhdistyy säilytettävään puistokokonaisuuteen VP/s. Yhdyskuntateknistä huoltoa palvelevien rakennusten ja laitosten korttelialuetta (ET) on yhteensä 121 m 2. 4.1.3 Muut alueet Puistoaluetta, jolla ympäristö säilytetään (VP/s) on yhteensä 5 025 m 2. Kaavamääräys VP/s on Puisto, jolla ympäristö säilytetään. Alue on osa valtakunnallisesti arvokasta Savonlinnan rautatieaseman ra- sivu 16 / 23

kennettua kulttuuriympäristöä. Puistoalueen kautta on osoitettu ohjeellinen jalankululle ja pyöräilylle varattu alueen osa (pp). 4.2 Vaikutukset maisema- ja kaupunkikuvaan 4.3 Vaikutukset liikenteeseen Entisen rautatieaseman maisemallisia ja kaupunkikuvallisia arvoja tuetaan kaavoittamalla aseman ympäristö säilytettäväksi puistoksi ja suojelemalla rakennus asemakaavalla. Motonetin uusi liikerakennus KL-korttelissa muuttaa maisemaa sisääntulossa kaupunkiin. Liikerakennuksen rakennustyöt ovat alkaneet. Rakennuksen pohjoispäädyn suunnittelussa on pyritty ottamaan huomioon viereinen suojeltu veturitalli. Rinnakkaisväylän valmistumisen jälkeen noin puolet keskustan liikenteestä on siirtynyt valtatien 14 uudelle linjaukselle. Samalla myös ohikulkeva raskasliikenne on pois keskustan katuverkolta, mikä on parantanut liikenneturvallisuutta. Brahenkatu toimii hyvin läntisenä keskustan sisääntulona ja sen kautta välittyy liikenne myös Asemantielle ja edelleen Hevonpäänniemen- ja Luotsiniemenkadulle. Brahenkadun liikennemäärät ovat olleet ennusteiden mukaiset. Asemantieltä ei ole tehty liikennelaskentoja. Asemantielle on tehty perusparannus vuonna 2012 päiväkodin ja kirjaston rakentamisen yhteydessä sekä rakennettu alueelle korotetut suojatiet hidastamaan ajonopeuksia. Asemantien liittymävälit ovat lyhyet, mikä myös hillitsee ajonopeuksia. Rinnakkaisväylän liittymät Asematielle valmistuivat vuonna 2013. Asemantietä on levennetty vuonna 2015 entisen rautatieaseman ja Motonetin välisellä risteysalueella välittämään paremmin liikerakentamisen myötä syntyvää liikennettä. Entisen rautatieaseman länsipuolelle jäänyt osa Asemantiestä ja sen viereinen pysäköintialue vaativat uudistamista. Pysäköintialueen laidassa on kaupungin varastoalue, joka kaavamuutoksessa on osa LPA-aluetta. Varastolle on tulevaisuudessa osoitettava uusi sijaintipaikka, mutta siirto ei ole ajankohtainen lähivuosina. sivu 17 / 23

Lähde Olavinkadun yleissuunnitelma, v. 2010 Lähde Olavinkadun yleissuunnitelma, v. 2014 sivu 18 / 23

Yleinen määräys autopaikkamitoituksen osalta on, että KL- 1 ja KL/s -kortteleissa on varattava pysäköintipaikkoja vähintään 1 autopaikka / 60 k-m 2. KL/s -korttelin pysäköintipaikkoja voidaan osoittaa myös korttelin 34 tai 35 LPA-alueelle. 4.4 Vaikutukset yhdyskuntatekniseen huoltoon Johtorasitealueet on osoitettu korttelialueille LPA ja KL-1. Näiden kautta kulkee nykyisin jätevesi- ja vesijohdot sekä tontin rajalla kaukolämpö. Myös sähkö- ja telekaapeleille jää rasitealueella tilaa. Yhdyskuntateknisen huollon korttelissa (ET) on nykyisin pieni sähkökaappi. Kaavassa on annettu yleinen määräys, että Jätevedet on pumpattava kiinteistökohtaisesti viemäriverkostoon, mikäli niitä ei voida johtaa viettoviemäreillä runkolinjaan. 4.5 Vaikutukset rakennettuun kulttuuriympäristöön Entisen rautatieaseman tontille laaditaan asemakaava, joka parantaa rakennuksen suojelustatusta sekä osoittaa sille uuden käyttötarkoituksen. 4.6 Vaikutukset luonnonympäristöön 4.7 Rakennettavuus Kaavamuutoksella ei ole vaikutuksia luonnonympäristöön. Alue sijaitsee pääosin jo rakennetulla ja ympäristöltään hoidetulla alueella. Ympäristön häiriötekijöitä on valtatien 14 melu, mutta entisen rautatieaseman ja Motonetin parhaillaan rakennettavan liiketilan vuoksi ei ole tarpeellista laittaa erillisiä melumääräyksiä asemakaavamuutokseen. Perustamistavasta päätetään rakennuslupaa haettaessa ja tarvittavat maaperätutkimukset tehdään tässä yhteydessä. Korttelissa 35 LPA on pilaantuneita maita, joiden puhdistamisesta on annettu yleinen määräys Korttelin LPA 35 pilaantuneet maat on puhdistettava ennen rakentamisen aloittamista siten, että puhdistustaso vastaa korttelin käyttötarkoitusta. Korttelin 35 LPA -alueella on maanomistajana Senaatti-kiinteistöt, eikä sitä ole tarkoituksenmukaista hankkia kaupungille, jos pilaantuneita maita ei ole asianmukaisesti puhdistettu. Tämän vuoksi sitä ei ole kaavoitettu yleiseksi alueeksi esim. puistoksi, jolloin puhdistusvelvoite koskisi kaupunkia. Vaihtoehtona olisi myös jättää alue kaavamuutoksen ulkopuolelle. Korttelissa 35 on myös kyllästettyjä ratapölkkyjä asemarakennuksen edessä säilyneellä rataosuudella. Rata on osittain rikkoutunut maaperätutkimusten yhteydessä. sivu 19 / 23

4.8 Vaikutukset elinympäristöön 4.9 Taloudelliset vaikutukset Rakentaminen tiivistää ja tehostaa maankäyttöä keskustassa. Vajaakäytössä olleet alueet saadaan hyötykäyttöön. Alue tukeutuu ja on osa ydinkeskustan palveluverkkoa. Asemakaava ei vaadi kaupungilta suuria investointeja katuverkkoon tai kunnallistekniikkaan. Puistoalue VP/s ja sen kautta kulkeva kevyen liikenteen reitti vaativat rahaa vähintään viheralueen siistimiseen kaupungin budjettiin. Investointi on arvoltaan vähäinen. Alue on nykyisin Senaattikiinteistöjen omistuksessa ja hoitovastuulla. Kaavamuutoksesta on sovittu BG-liikekiinteistöt Oy:n kanssa (Motonet), tekninen lautakunta 1.9.2015 261, sekä Savonlinnan kaupunki ja BG-liikekiinteistöt Oy ovat laatineet vuokrasopimusluonnoksen lisäalueesta, tekninen lautakunta 1.9.2015 260. Entisen asemarakennuksen kaavoitus on tarkoituksenmukaista tehdä samassa yhteydessä. Kaavoitusmaksuja ei peritä. Motonetin alueen ja entisen asemarakennuksen rakennustehokkuuksia ei nosteta, joten maankäyttömaksuista ei ole tarpeellista sopia. Motonetin tonttiin tulevan lisäalueen käyttöä rakentamiseen rajoittaa lisäalueen kautta kulkeva kunnallistekniikka suoja-alueineen, joten alue on tarkoituksenmukaista toteutusvaiheessa käyttää nimenomaan pysäköintiin. LPA 34- ja ET 34- ja VP/s-alueiden maakaupat sovitaan Senaattikiinteistöjen kanssa. LPA 35 korttelialuetta ei ole kannattavaa ostaa kaupungille pilaantuneiden maiden puhdistusvelvoitteen vuoksi. Kaupungin varastoalue on tarpeellista siirtää pitkällä tähtäimellä muualle rautatieaseman luota, mikä aiheuttaa tarpeen korvaavan tilan etsimiseen ja rakennuksen purku ja muuttokustannukset. 4.10 Kaavamerkinnät ja kaavamääräykset Kaavamerkinnät käyvät ilmi asemakaavakartasta. 4.11 Nimistö Nimistöön ei tule muutoksia. 4.12 Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet Asemakaava toteuttaa seuraavasti valtakunnallisia alueidenkäyttötavoitteita: - Kaavamuutosalue tukeutuu nykyisiin ydinkeskustan julkisiin palveluihin sekä toimivaan auto- ja kevyenliikenteen verkkoon. Kaava mahdollistaa keskustan kaupallisten palveluiden kehittymisen. sivu 20 / 23

- Entinen rautatieasema suojellaan ja sen ympäristö säilytetään puistona, mikä tukee suojelurakennuksen näkyvyyttä kaupunkikuvassa. - Kaavamuutos ei vaikuta luonnonarvoihin. Kaavoitettava alue sijoittuu jo rakennetulle ja ympäristöltään muokatulle alueelle. Nykyiset viheralueet säilyvät ja Asemanpuistoa on mahdollisuus kehittää joutomaatyyppisestä alueesta viihtyisämmäksi. 5 ASEMAKAAVAN TOTEUTUS 5.1 Toteutusta ohjaavat ja havainnollistavat suunnitelmat Kaupungin alueiden eli katujen ja puiston tarkempi suunnittelu tehdään kaavavaiheen jälkeen. Motonetin ja entisen rautatieaseman kiinteistöistä vastaa maanomistaja. sivu 21 / 23

Periaatekuva toimintojen sijoittumisesta. Puisto- ja pysäköintialueet suunnitellaan kaavamuutoksen tultua lainvoimaiseksi ja toteutuksen ollessa ajankohtainen. sivu 22 / 23

5.2 Toteuttaminen ja ajoitus 5.3 Toteutuksen seuranta Alueelle tehdään sitova tonttijako kaavan yhteydessä. Savonlinnan kaupunki suorittaa tarvittavat tonttijakojen laatimiset ja rekisteröinnit. Kaavan toteutus on mahdollista sen vahvistuttua. Kaavan toteuttamista seurataan yhteistyössä eri hallintokuntien kanssa. Savonlinnassa 10.9.2015, Päivi Behm asemakaava-arkkitehti sivu 23 / 23