Asemakaava ja asemakaavan muutos 70. kaupunginosa, Espoonkartano Korttelit sekä katu-, liikenne-, virkistys- ja suojelualueet

1 (40) Asianumero 5020/10.02.03/2014 (Aiemmin osa asiakokonaisuutta: 4150/503/2009 Kaavaan liitetty asia: 3500/10.02.03/2012) Aluenumero 512600 Finnsinmäki I Asemakaava ja asemakaavan muutos 70. kaupunginosa, Espoonkartano Korttelit 70003 70009 sekä katu-, liikenne-, virkistys- ja suojelualueet 44. kaupunginosa, Kauklahti Liikennealue 45. kaupunginosa, Kurttila Liikennealue Muutetaan vahvistettua asemakaavaa: Aluenro 511100 Hyväksytty 14.4.1982 Asemakaavan ja asemakaavan muutoksen selostus Asemakaavan ja asemakaavan muutoksen selostus, joka koskee 10. päivänä toukokuuta 2010 päivättyä (aluenumero 512400) sekä 4. päivänä maaliskuuta 2013 päivättyä (aluenumero 511101) ja 8. päivänä kesäkuuta 2016 muutettua Espoon kaupunkisuunnittelukeskuksessa laadittua asemakaavakarttaa, piirustusnumero 6883. Finnsinmäki I oli valmisteluaineistovaiheessa osa Mynttilän kaava-aluetta, joka jaettiin ehdotusvaiheessa neljään osaan: Mynttilä, Espoonkartanonmäki, Myntinmäki ja Finnsinmäki I. Finnsinmäki I kaava-alueeseen liitettiin myös valmisteluaineistona 2.4.-15.4.2013 MRA 30 :n mukaisesti nähtävillä ollut Finnsinmäki, asemakaavan muutos.

2 (40) Sijainti Suunnittelualue sijaitsee Kauklahden Espoonkartanossa käsittäen osan Kehä III:sta ja sen luoteispuoleista alueita rajautuen lännessä Kuninkaankartanontiehen, idässä Finnsintiehen ja pohjoisessa Mankinjokeen. Suunnittelualueen likimääräinen sijainti Espoon opaskarttapohjalla esitettynä: Vireilletulo Laatija Vireilletulosta on tiedotettu Espoon kaavoituskatsauksessa syksyllä 2008 niemellä Mynttilä. Espoon kaupunki Kaupunkisuunnittelukeskus Asemakaavayksikkö Käyntiosoite: Kirkkojärventie 6 B, 4. krs. puh. 09-816 25000 Postiosoite: Faksi 09-816 24016 PL 43 02070 ESPOON KAUPUNKI Antti Uusitupa etunimi.sukunimi@espoo.fi Salla Karvinen (liikenne) Mikla Koivunen (maisema)

3 (40) SISÄLLYSLUETTELO Sivu 1 TIIVISTELMÄ... 6 1.1 Alueen nykytila... 6 1.2 Asemakaavan sisältö ja mitoitus... 6 1.3 Suunnittelun vaiheet... 6 2 LÄHTÖKOHDAT... 8 2.1 Suunnittelutilanne... 8 2.1.1 Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet... 8 2.1.2 Maakuntakaava... 9 2.1.3 Yleiskaava... 10 2.1.4 Asemakaava... 11 2.1.5 Rakennusjärjestys... 11 2.1.6 Tonttijako... 11 2.1.7 Rakennuskiellot... 11 2.1.8 Muut suunnitelmat ja päätökset... 11 2.1.9 Pohjakartta... 14 2.2 Selvitys alueesta... 15 2.2.1 Alueen yleiskuvaus... 15 2.2.2 Maanomistus... 16 2.2.3 Rakennettu ympäristö... 16 2.2.4 Luonnonolosuhteet... 18 2.2.5 Suojelukohteet... 20 2.2.6 Ympäristön häiriötekijät... 22 3 ASEMAKAAVAN TAVOITTEET... 22 3.1 Kaupungin ja seudun yleiset tavoitteet... 22 3.2 Alueen toimintoja, mitoitusta ja ympäristön laatua koskevat tavoitteet... 24 3.3 Osallisten tavoitteet... 25 4 ASEMAKAAVAN KUVAUS... 26 4.1 Yleisperustelu ja -kuvaus... 26 4.2 Mitoitus... 27 4.3 Kaavan mukainen rakennettu ympäristö... 27 4.3.1 Maankäyttö... 27 4.3.2 Liikenne... 28 4.3.3 Palvelut... 30 4.3.4 Yhdyskuntatekninen huolto... 30 4.3.5 Maaperän rakennettavuus ja puhtaus... 31 4.3.6 Kaavan mukainen luonnonympäristö... 32 4.4 Kaavan mukaiset suojelukohteet... 32 4.5 Ympäristön häiriötekijät... 32 4.6 Nimistö... 32 5 ASEMAKAAVARATKAISUN VAIKUTUKSET... 32 5.1 Vaikutukset yhdyskuntarakenteeseen ja rakennettuun ympäristöön... 33 5.2 Vaikutukset liikenteen ja teknisen huollon järjestämiseen... 33 5.3 Vaikutukset luontoon ja maisemaan... 34 5.4 Vaikutukset ihmisten elinoloihin (terveyteen, turvallisuuteen, esteettömyyteen, eri väestöryhmien toimintamahdollisuuksiin lähiympäristössä, sosiaalisiin oloihin ja kulttuuriin)... 36 5.5 Yhdyskuntataloudelliset vaikutukset... 37 6 ASEMAKAAVAN TOTEUTUS... 37 6.1 Rakentamisaikataulu... 37 6.2 Toteuttamis- ja soveltamisohjeet... 37 6.3 Toteutuksen seuranta... 37 7 SUUNNITTELUN VAIHEET... 38 7.1 Suunnittelun vireilletulo ja suunnittelua koskevat päätökset... 38 7.2 Suunnittelu ja asemakaavaratkaisun eri vaihtoehdot... 38 7.3 Käsittelyvaiheet ja vuorovaikutus... 39

4 (40) LIITTEET: Liite 1 Liite 2 Liite 3 Liite 4 Liite 5 Seurantalomake Osallistumis- ja arviointisuunnitelma, 9.7.2009, päivitetty 19.2.2010. Katukartta Alueen liikenteellinen sijainti tavoiteverkossa Katujen ohjeelliset poikkileikkaukset Luettelo muusta kaavaa koskevasta materiaalista Asemakaavan ehdotusaineistoon kuuluu asemakaavakartta määräyksineen ja selostus liitteineen. Lisäksi on kaavaprosessin aikana on laadittu mm. havainnollistavaa materiaalia ja selvityksiä. Aiemmin tehtyjä selvityksiä ovat mm: - Espoon rakennuskulttuuri ja kulttuuriympäristö (1984) - Espoon historiallinen tieverkko (käsikirj.) (1985) - Rakennettu kulttuuriympäristö. Valtakunnallisesti merkittävät kulttuurihistorialliset ympäristöt (1993) - Espoon kartanopuistot (2000) - Espoon eteläosien lepakkokartoitus (2002) - Espoon lounaiskulman liito-oravakartoitus (2004) - Espoonkartanon ympäristöselvitys (2004) - Espoo, Espoonkartanon alueen historiallisen ajan muinaisjäännösten inventointi (2004) - Espoonkartanon inventointi. Esihistorialliset kohteet (2004) - Espoonkartanon rakennetun ympäristön inventointi (2004) - Espoon luontokohteet (2005) - Espoon eteläosien yleiskaavatyössä tarvittavat kulttuurihistorialliset inventoinnit (2005) - Espoon eteläosien historiallisen ajan kyläpaikkojen yleisinventointi (2005) - Espoon eteläosien yleiskaava-alueen esihistorialliset kiinteät muinaisjäännökset (2005) - Pientalorakentamisen selvitys Kehä III:n pohjoispuoleisilla alueilla Espoon Kauklahdessa (2006) - Rakennettu Uusimaa - Uudenmaan rakennettu kulttuuriympäristö (luonnos) (2007) - Espoonkartanon alue - runko- ja mitoitusselvityksestä kaavarunkovaiheeseen (Linja-arkkitehdit, 2008) - Espoonkartanon kunnallistekniikan yleissuunnitelma (2009) - Länsiradan maankäytön kehityskuvaselvitys (Espoo - Kirkkonummi - Vihti - Lohja) (2009) - Luontoselvitys Espoonkartanon alueelle, Finnsinmäki, Espoonkartanonmäki, Mynttilä (Luontotieto Keiron Oy, 2009) - Mynttilän asemakaava-alue; valmisteluaineiston pohjalta laadittu ympäristövaikutusselvitys (Pöyry Finland Oy, 2010) - Kehä III aluevaraussuunnitelma (Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus, 2011) - Mynttilän-Finnsinmäen kunnallistekninen yleissuunnitelma, Espoonkartano (Sito Oy, 2012) - Espoon kartanon sillat I ja II, Qvarnbro ja Sågbro, Historiaselvitys (Petra Kotro, Mobilia, 2012) - Mynttilän-Finnsinmäen kunnallisteknisen yleissuunnitelma, Finnsinmäen vesihuollon ja kustannusten päivitys (Sito Oy, 2015) - Espoonkartanon kaavarungon tarkistus (Arkkitehdit Anttila & Rusanen Oy, 2015)

5 (40) - Finnsinmäki, Korttelisuunnitelma ja rakentamistapaohje (Arkkitehdit Anttila & Rusanen Oy, 2015-2016) - Espoonkartanon kartanoalueen maisemaselvitys (Ramboll, 2015) - Kehä III, Meluntorjunta Espoonkartanon kohdalla, tiesuunnitelma (Sito, 2015-)

6 (40) 1 TIIVISTELMÄ 1.1 Alueen nykytila Suunnittelualue on nykyisin vanhaa kylämäistä ja maaseutumaista aluetta, jonka maisemarakenne muodostuu avoimista joki- ja purolaaksoista sekä metsäisistä selännealueista. Olemassa oleva rakentaminen on sijoittunut aikojen myötä pääasiassa laaksojen ja selänteiden vaihettumisvyöhykkeille. Kaava-alueen koillispuolella sijaitsee Espoonkartano tilakeskuksineen maiseman solmukohdassa Mankinjoen ja Gumbölenjoen risteyskohdan tuntumassa vanhan Kuninkaantien varrella. Kartanoalueen lisäksi suunnittelualueen läheisyydessä ja suunnittelualueella on runsaasti muitakin kulttuurihistoriallisesti arvokkaita rakennuskokonaisuuksia, esihistoriallisia muinaisjäännöksiä, keskiaikaisia kylämäkiä sekä historiallista tiestöä. Merkittävimpiä näistä ovat muun muassa Mankbyn keskiaikainen kylätontti sekä Suuri rantatie (Kuninkaantie). Eteläosaltaan suunnittelualue rajautuu Kehä III:een sekä Kauklahdenväylään ja Lapinkyläntiehen. Lännessä aluetta rajaavat Kuninkaankartanontie ja Hiekkarata. Pohjoisessa alue rajautuu Espoonkartanon laajaan peltoalueeseen ja sitä halkovaan Mankinjokeen. Itäreunaltaan alue rajautuu Finnsintiehen, jonka itäpuolelle jäävät Espoon ratsastustallin alueet. Kaava-alueen sisäinen tiestö perustuu nykyisin pitkälti historialliselle tieverkolle, eikä erillistä kevyenliikenteenverkostoa nykyisellään ole. Alueen reunoilla kulkee myös voimajohtoja. Suuri osa alueesta on ihmisen muokkaamaa valtakunnallisesti merkittävää historiallista agraariympäristöä ja kyläasutusta, mutta alueelta löytyy myös huomionarvoisia luontoarvoja. Suunnittelualueen yhteislaajuus on n. 43,6 ha. 1.2 Asemakaavan sisältö ja mitoitus Asemakaavan tavoitteena on suunnitella Espoon eteläosien yleiskaavan mukaisesti pientalovaltainen asuinalue palveluineen siten, että ratkaisu sopeutuu alueen merkittäviin kulttuurihistoriallisiin ja maisemallisiin erityisarvoihin ja siten, että vallitsevat luonnonolosuhteet huomioidaan suunnittelussa mahdollisimman hyvin. Finnsinmäen asemakaava tukeutuu Kauklahden olemassa oleviin palveluihin ja olemassa olevaan julkisen liikenteen verkostoon. Alue suunnitellaan pientalovaltaiseksi asuinalueeksi, jolla perustehokkuudet vaihtelevat välillä e=0,10 0,30 välillä. Kaava mahdollistaa noin 31 000 k-m2 uutta asuinrakentamista Finnsinmäen alueelle. Kaava-alueen kokonaispintaalasta asuinrakennusten korttelialueiksi on varattu n. 16,4 ha. Rakentamisen määrä mahdollistaa n. 650 uutta asukasta suunnittelualueelle. Finnsinmäen kaava velvoittaa säilyttämään, hoitamaan ja uudistamaan aluetta niin, etteivät sen kulttuurihistorialliset arvot, vaihtelevat maastonmuodot, luonne suurmaisemassa eivätkä pitkät avoimet näkymät vaarannu. Viheralueverkosto muodostaa eheän ja kattavan kokonaisuuden koko alueella ja huomioi alueelle laadittujen selvitysten mukaiset luonnonsuojelukohteet sekä yhteystarpeet ympäröiviin viheralueisiin. Uusille korttelialueille on laadittu korttelisuunnitelma ja rakentamistapaohje täydentämään asemakaavan asettamia tavoitteita. 1.3 Suunnittelun vaiheet Espoonkartanon asuinalueesta järjestettiin yleinen arkkitehtuurikilpailu 19.4-29.8.2007, johon saatiin 21 ehdotusta. Jatkosuunnittelun pohjaksi valittiin "Kuudet laaksot", jonka tekijäksi osoittautui Linja Arkkitehdit Oy. Kilpailun pohjalta valmistui edelleen 17.9.2008 raportti " Espoonkartanon alue - runko- ja mitoitusselvityksestä kaavarunkovaiheeseen", jossa pohdittiin teoreettisesti alueen vaihtoehtoisia maankäyttömahdollisuuksia eri asukasmäärillä. 12.11.2008 Kaupunkisuunnittelulautakunta merkitsi kaavarunkoraportin tiedoksi. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma alueelle on laadittu 9.7.2009 ja päivitetty 19.2.2010. Ensivaiheessa asemakaavoituksen piiriin on otettu vuoden 2007 kilpailualueesta vain Kauklahden keskustaa lähinnä oleva vyöhyke. Rajaus on

7 (40) määritelty siten, että jo alkuvaiheessa on mahdollista tutkia alueen väestömäärän kasvaessa koulun / päiväkodin sijaintiin, joukkoliikenneratkaisuihin ja korttelirakenteisiin liittyviä kysymyksiä kulttuurihistoriallisesti merkittävällä alueella. Vuonna 2009 valmistui Pöyry Infra Oy:n laatima " Espoon kartanon kaavarunko, pääkokoojakatujen alustava yleissuunnittelu". 9.12.2009 valmistui Luonto-tieto Keiron Oy:n laatima " Espoonkartanon selvitysalue (Finnsinmäki, Espoon-kartanonmäki, Mynttilä) luontoselvitys", jossa inventoitiin ja päivitettiin alueen luontoarvoja. 17.2.2010 pidettiin Espoonkartanon alueen Mynttilän, Espoonkartanonmäen ja Finnsinmäen asemakaavojen valmisteluvaiheiden MRL 66 :n mukainen viranomaisneuvottelu. 22.4.2010 Kaupunkisuunnittelulautakunta päätti Mynttilän (512400), Espoonkartanonmäen (512500) ja Finnsinmäen (512600) asemakaavan lähtökohdat ja tavoitteet. Mynttilä, asemakaava valmisteluaineisto oli nähtävillä 24.5-22.6.2010. Valmisteluaineistosta jätettiin 19 mielipidettä ja yhteensä 9 lausuntoa ja kannanottoa, joista Finnsinmäen aluetta koskevia oli 10 mielipidettä ja kaikki 9 lausuntoa ja kannanottoa. 1.6.2010 Mynttilän valmisteluaineistosta järjestettiin asukastilaisuus Espoon valtuustotalolla. Valmisteluaineiston nähtävilläolon jälkeen Mynttilän valmisteluvaiheen asemakaava-alueesta tehtiin ympäristövaikutusselvitys Pöyry Finland Oy:n konsulttityönä (2010). Kaava-alue jaettiin useampaan osaan kaavaehdotusten laadintaa varten: Mynttilä, Espoonkartanomäki, Myntinmäki ja Finnsinmäki I. 15.9.2010 Kaupunkisuunnittelulautakunta päätti Espoonkartanon alueen liikenneverkosta. Mynttilän-Finnsinmäen kunnallistekninen yleissuunnitelma, joka käsitti alueen alustavat katu-, vesihuolto- ja puistosuunnitelmat, valmistui syksyllä 2012 Sito Oy:n tekemänä. Finnsinmäki I kaava-alueeseen liitettiin valmisteluaineistona 2.-15.3.2013 MRA 30 :n mukaisesti nähtävillä ollut Finnsinmäki, asemakaavan muutos. Finnsinmäki, asemakaavan muutoksesta jätettiin nähtävilläoloaikana yksi mielipide. Valmisteluvaiheen ja ehdotusvaiheen välissä alueen liikenneverkkoa, kunnallistekniikkaa, liikennemääriä sekä niiden aiheuttamaa melua on tarkasteltu perusteellisemmin. Alueen kunnallistekniseen yleissuunnitelmaan tehtiin tarkistuksia kaava-alueiden suunnittelun yhteydessä. Syksyllä 2013 yleiskaavayksikössä alettiin tutkia Mynttilän valmisteluaineiston kokonaisuuteen läheisesti liittyvän Forsbackan alueen yhdyskuntarakenteen kehittämisen mahdollisuuksia Espoo-Lohja-Salo rataan tukeutuen. Yleiskaavan työtä on hyödynnetty myös koko Mynttilän valmisteluaineiston kaavakokonaisuuden jatkosuunnittelussa. Sekä Forsbackan työhön liittyen, että kunnallisteknisen tarkastelun kustannusten vuoksi päätettiin päivittää myös vuonna 2008 valmistunut Espoonkartanon kaavarunko. Kaavarunkotyössä tarkasteltiin laajemmin Espoonkartanon alueen liittymistä ympäröivään yhdyskuntarakenteeseen huomioiden käynnissä oleva Espoon pohjoisosien yleiskaavatyö. Espoonkartanon kaavarungon tarkistus valmistui tammikuussa 2015. Finnsinmäen kaavaehdotus oli Kaupunkisuunnittelulautakunnan käsittelyssä 4.2.2015. KSL jätti kaavan pöydälle. Seuraavassa kokouksessaan, 25.2.2015 KSL palautti asemakaavan uudelleen valmisteltavaksi.

8 (40) 2 LÄHTÖKOHDAT 2.1 Suunnittelutilanne 2.1.1 Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet Suunnittelualuetta koskevat valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet ohjaavat erityisesti maakuntakaavoitusta, mutta niillä on vaikutusta myös yleis- ja asemakaavoitukseen. Alueen käytön on sovelluttava sen historialliseen kehykseen. Valtakunnallisista alueidenkäyttötavoitteista suunnittelualuetta koskevat erityisesti seuraavat: 1. Toimiva aluerakenne 2. Eheytyvä yhdyskuntarakenne ja elinympäristön laatu 3. Kulttuuri- ja luonnonperintö, virkistyskäyttö ja luonnonvarat 4. Toimivat yhteysverkostot ja energiahuolto 5. Helsingin seudun erityiskysymykset Tavoitteiden soveltaminen Finnsinmäen kaava-alueelle: Toimiva aluerakenne Alueidenkäytöllä tuetaan aluerakenteen tasapainoista kehittämistä sekä elinkeinoelämän kilpailukyvyn ja kansainvälisen aseman vahvistamista hyödyntämällä mahdollisimman hyvin olemassa olevia rakenteita sekä edistämällä elinympäristön laadun parantamista ja luonnon voimavarojen kestävää hyödyntämistä. Aluerakenteen ja alueidenkäytön kehittäminen perustuu ensisijaisesti alueiden omiin vahvuuksiin ja sijaintitekijöihin. Yhdyskuntarakenteen osalta Finnsinmäen aluetta kehitetään niin, että laajemman ja monipuolisemman palvelutarjonnan osalta tukeudutaan Kauklahden keskustan sekä Espoon keskuksen palvelutarjontaan. Eheytyvä yhdyskuntarakenne ja elinympäristön laatu Alueidenkäytöllä edistetään yhdyskuntien ja elinympäristöjen ekologista, taloudellista, sosiaalista ja kulttuurista kestävyyttä. Olemassa olevia yhdyskuntarakenteita hyödynnetään sekä eheytetään kaupunkiseutuja ja taajamia. Taajamia eheytettäessä parannetaan elinympäristön laatua. Elinympäristön viihtyisyyttä ja laatua edistetään huomioimalla rakennetun ympäristön ajallinen kerroksellisuus ja kulttuurihistorialliset arvot. Tavoitteena on kulttuurimaisemaan hienovaraisesti sopivien uusien kylämiljöiden luominen. Asuinalueiden sijoittaminen avoimille peltoalueille tehdään siten, että arvokkaat kulttuurimaisemat näkymineen säilyvät. Avoimille paikoille sijoitettavien asuinalueiden määrä, tehokkuus ja muu sisältö arvioidaan huolellisesti ja saadun palautteen perusteella tehdään maiseman merkitystä korostavat ratkaisut. Kulttuuri- ja luonnonperintö, virkistyskäyttö ja luonnonvarat Alueidenkäytöllä edistetään kansallisen kulttuuriympäristön ja rakennusperinnön sekä niiden alueellisesti vaihtelevan luonteen säilymistä. Alueidenkäytöllä edistetään elollisen ja elottoman luonnon kannalta arvokkaiden ja herkkien alueiden monimuotoisuuden säilymistä. Ekologisten yhteyksien säilymistä suojelualueiden sekä tarpeen mukaan niiden ja muiden arvokkaiden luonnonalueiden välillä edistetään. Alueidenkäytöllä edistetään luonnon virkistyskäyttöä sekä luontoja kulttuurimatkailua parantamalla moninaiskäytön edellytyksiä. Suojelualueverkoston ja arvokkaiden maisema-alueiden ekologisesti kestävää hyödyntämistä edistetään virkistyskäytössä, matkailun tukialueina sekä niiden lähialueiden matkailun kehittämisessä suojelutavoitteita vaarantamatta. Alueidenkäytössä edistetään kyseiseen tarkoitukseen osoitettujen hiljaisten alueiden säilymistä.

9 (40) Kulttuuriarvot ja luonto ovat osa alueen vetovoimaisuutta ja viheralueverkostosta kehitetään toimiva, riittävät ekologiset yhteydet huomioiva kokonaisuus, jossa kevyenliikenteen yhteydet ovat selkeäkulkuisia sekä viihtyisiä. Toimivat yhteysverkostot ja energiahuolto Liikennejärjestelmiä suunnitellaan ja kehitetään kokonaisuuksina, jotka käsittävät eri liikennemuodot ja palvelevat sekä asutusta että elinkeinoelämän toimintaedellytyksiä. Liikennejärjestelmä ja alueidenkäyttö sovitetaan yhteen siten, että vähennetään henkilöautoliikenteen tarvetta ja parannetaan ympäristöä vähän kuormittavien liikennemuotojen käyttöedellytyksiä. Erityistä huomiota kiinnitetään lisäksi liikenneturvallisuuden parantamiseen. Tarvittaviin liikenneyhteyksiin varaudutaan kehittämällä ensisijaisesti olemassa olevia pääliikenneyhteyksiä ja verkostoja. Alueidenkäytössä turvataan energiahuollon valtakunnalliset tarpeet ja edistetään uusiutuvien energialähteiden hyödyntämismahdollisuuksia. Uudet kortteli-alueet on tavoitteena toteuttaa energiatehokkaasti sekä maisemakuvaan sopeutuvin ja harkituin, pienimittakaavaisin ratkaisuin. Alueelle on tarkoitus rakentaa mahdollisuuksien mukaan energiatehokas ja toimiva yhdyskuntatekninen verkosto. Alueesta luodaan lisäksi maastonmuotoihin, sen korkeusasemiin sekä vanhaan kylämäiseen rakenteeseen tukeutuva viihtyisä, moderni asuinalue lähipalveluineen, joka tuo uuden ajallisen kerrostuman alueelle. Alueen katuverkko suunnitellaan ehjänä kokonaisuutena siten, että liikkuminen alueella on sujuvaa ja helppoa ja yhteydet Kauklahden suuntaan toimivat. Erityisesti kiinnitetään huomiota hyvin palvelevaan joukkoliikenteeseen ja toimiviin ja turvallisiin kevyen liikenteen yhteyksiin. Tärkeimpiä historiallisesti merkittäviä tielinjoja säilytetään luontevin tavoin osana tulevaa katuverkkoa ja uutta katumiljöötä kehitetään toimivaksi ja alueen kokonaishenkeen sopivaksi. Helsingin seudun erityiskysymykset Helsingin seutua kehitetään kansainvälisesti kilpailukykyisenä valtakunnallisena pääkeskuksena luomalla edellytykset riittävälle ja monipuoliselle asunto ja työpaikkarakentamiselle, toimivalle liikennejärjestelmälle sekä hyvälle elinympäristölle. Helsingin seudulla edistetään joukkoliikenteeseen, erityisesti raideliikenteeseen tukeutuvaa ja eheytyvää yhdyskuntarakennetta. Finnsinmäen alueelle suunnitellaan kulttuuriympäristöä elävöittävä laadukas asuntoalue, joka tukeutuu olemassa oleviin palveluihin sekä julkiseen liikenteeseen. 2.1.2 Maakuntakaava Voimassa olevat: Uudenmaan maakuntakaava kattaa koko maakunnan alueen ja se sisältää kaikkien maankäyttömuotojen osalta alueidenkäytön ja yhdyskuntarakenteen periaatteet. Lainvoiman kaava sai korkeimman hallinto-oikeuden päätöksellä vuonna 2007. Uudenmaan 1. vaihemaakuntakaava täydentää Uudenmaan maakuntakaavaa. Käsiteltäviä aiheita ovat mm. jätehuollon pitkän aikavälin aluetarpeet, kiviaineshuolto, moottoriurheilu- ja ampumarata-alueet, liikenteen varikot ja terminaalit sekä laajat yhtenäiset metsätalousalueet. Kaava sai korkeimman hallinto-oikeuden päätöksellä lainvoiman vuonna 2012. Espoon Blominmäen jätevedenpuhdistamoa koskee Uudenmaan 3. vaihemaakuntakaava. Kaava sai korkeimman hallinto-oikeuden päätöksellä lainvoiman huhtikuussa 2014. Uudenmaan 2. vaihemaakuntakaavassa on kyse vahvistettujen Uudenmaan maakuntakaavan ja 1. vaihemaakuntakaavan sekä Itä-Uudenmaan kokonaismaakuntakaavan uudelleen tarkastelusta. Ympäristöministeriö vahvisti Uudenmaan toisen vaihemaakuntakaavan pienin muutoksin 30.10.2014. Muutokset eivät koskeneet Espoota.

10 (40) Uudenmaan maakuntakaavassa Finnsinmäen asemakaava-alue on kokonaisuudessaan merkitty taajamatoimintojen alueeksi. Alueen länsiosassa kulkee voimalinja. Lisäksi alueelle on merkitty kulttuuriympäristön tai maiseman vaalimisen kannalta tärkeä alue ja tie. Pohjavesialue sijaitsee etelärajan tuntumassa. Kaakon suunnalla alue rajoittuu moottoriväylään. Ote maakuntakaavasta on sisällytetty liitteeseen 2 (Osallistumis- ja arviointisuunnitelma). Vireillä oleva: Uudenmaan 4. vaihemaakuntakaavassa määritellään suuret yhteiset kehittämislinjat seuraavien teemojen osalta: elinkeinot ja innovaatiot, logistiikka, tuulivoima, viherrakenne ja kulttuuriympäristöt. Kaavan osallistumis- ja arviointisuunnitelma on ollut nähtävillä vuodenvaihteessa 2013 2014. 2.1.3 Yleiskaava Espoon eteläosien yleiskaava Alueella on voimassa Espoon eteläosien yleiskaava, joka käsittää Leppävaaran, Tapiolan, Matinkylän, Espoonlahden ja Kauklahden suuralueet. Kaava sai lainvoiman vuonna 2010. Finnsinmäen läntinen osa on esitetty kehitettävänä ja uutena pientaloalueena (A3). Espoonkartanonmäki samoin kuin Finnsinmäen itä- ja pohjoisosa kuuluvat valtakunnallisesti merkittävään rakennettuun kulttuuriympäristöön (RKY). Alue onkin varustettu kyläkuvallisesti tai maisemakuvallisesti arvokas alue - merkinnällä. Suuri Rantatie kulkee Finnsinmäen halki ja se on merkitty historialliseksi tieksi. Espoon eteläosien yleiskaavassa Finnsinmäen keskiosa Epoonkartanon alueen ohella, Suuren Rantatien ympäristössä on osoitettu merkinnällä säilytettävä kyläalue (A4), jonka kulttuurihistoriallisesti arvokas ympäristö tulee säilyttää ja jolle sijoitettavat toiminnot ja uudisrakentaminen tulee huolellisesti sovittaa ympäristöön. Espoonkartanonmäen ja Finnsinmäen rajan tuntumassa on varattu alue julkisille palveluille ja hallinnolle (PY). Finnsinmäen pohjoispuolelle on merkitty maaja metsätalousvaltainen alue (M). Lisäksi Kehä III:n tuntumassa sijaitsee muinaismuistoalue (SM) ja Mankinsolmun kohdalla pohjavesialue. Kehä III on merkitty kaksiajorataiseksi päätieksi tai pääkaduksi eritasoliittymineen koko osuudeltaan. Ote yleiskaavasta on sisällytetty liitteeseen 2 (Osallistumis- ja arviointisuunnitelma). Nyt laadittu asemakaava ja asemakaavan muutos on voimassa olevan yleiskaavan mukainen. Kaava-alueeseen liittyvät yleiskaavat: Espoon pohjois- ja keskiosien yleiskaava on vireillä Kaava-alue käsittää kokonaisuudessaan Espoon pohjoisosien yleiskaavan osan I voimassaolevan alueen. Lisäksi kaava-alue pitää sisällään Espoon kartanon sekä Soittilan alueet. Kaava-alueeseen kuuluu myös Lahnuksen ampumaradan alue sekä Kauklahden alueelta Espoon eteläosien yleiskaavassa vahvistamatta jäänyt alue, joilla ei ole voimassa olevaa yleiskaavaa. Blominmäen osayleiskaava Blominmäen osayleiskaavasta on valitettu korkeimpaan hallinto-oikeuteen. Kaupunginhallitus päätti 16.6.2014 maankäyttö- ja rakennuslain 201 :n nojalla valtuuston 18.3.2013 hyväksymän Blominmäen osayleiskaavan osittain voimaan kaava-alueen siltä osalta, johon valitusten tai oikaisukehotusten ei voida katsoa kohdistuvan. Kaavavalitus kohdistuu kaava-alueen kahteen asuntoalueeseen (A). (Kuulutettu 25.6.2014)

11 (40) 2.1.4 Asemakaava Suunnittelualueella ei ole aiempaa lainvoimaista asemakaavaa lukuun ottamatta pientä palaa Finnsinkujasta, joka on voimassa olevassa Finnsinmäki asemakaavassa osoitettu retkeily- ja ulkoilualueeksi. Finnsin kansanopiston lähialueet käsittävä Finnsinmäen suojeluhenkinen kaava on ainoa lainvoimainen asemakaava Kauklahden suuralueella Kehä III:n pohjois-puolella. Lisäksi vähäinen osa asemakaava-aluetta (Hiekkarata) on aikanaan v. 1988 esitetty Järvikylä I asemakaavassa katualueeksi, mutta kaava ei ole saanut koskaan lainvoimaa. Maankäyttötavoitteet ovat myös koko em. Järvikylän kaava-alueen osalta vuosien myötä muuttuneet. 2.1.5 Rakennusjärjestys Valtuusto hyväksyi Espoon kaupungin rakennusjärjestyksen 12.9.2011 ( 112). Rakennusjärjestys astui voimaan 1.1.2012. 2.1.6 Tonttijako Finnsinmäki I:n alueelle ei ole laadittu tonttijakoa. 2.1.7 Rakennuskiellot Asemakaava-alueella ei ole rakennuskieltoa, mutta maankäyttö- ja rakennuslain 128 mukaisia toimenpiderajoitteita alueella on mm. valtakunnallisesti merkittävän rakennetun kulttuuriympäristön, Espoon eteläosien yleiskaavan mukaisten kylä- tai maisemakuvallisesti arvokkaan ympäristön, maa- ja metsätalousalueen, historiallisen tien ja luonnonsuojelualueen johdosta. 2.1.8 Muut suunnitelmat ja päätökset Espoonkartanon asuinalueesta järjestettiin yleinen arkkitehtuurikilpailu 19.4-29.8.2007, johon saatiin 21 ehdotusta. Kilpailun tavoitteena oli löytää uudelle asuinalueelle hyvä kaupunkirakenteellinen ja toiminnallinen kokonaissuunnitelma, luoda kyläalueille niiden identiteettiä vahvistava pientalomiljöö ja ideoida kartanokeskuksen alueen aktivoimista. Jatkosuunnittelun pohjaksi valittiin "Kuudet laaksot", jonka tekijäksi osoittautui Linja Arkkitehdit Oy. Kilpailun pohjalta valmistui edelleen 17.9.2008 raportti "Espoonkartanon alue runko- ja mitoitusselvityksestä kaavarunkovaiheeseen". 12.11.2008 kaupunkisuunnittelulautakunta merkitsi tiedoksi kyseisen kaava-runkotason raportin. Vuonna 2009 valmistui Pöyry Infra Oy:n laatima " Espoonkartanon kaavarunko, pääkokoojakatujen alustava yleissuunnittelu". 9.12.2009 valmistui Luontotieto Keiron Oy:n laatima " Espoonkartanon selvitysalue (Finnsinmäki, Espoonkartanonmäki, Mynttilä) luontoselvitys", jossa inventoitiin alueen luontoarvoja. Vuonna 2009 valmistui Länsiradan maankäytön kehityskuvaselvitys (Espoo - Kirkkonummi - Vihti - Lohja). Kyseinen selvitys havainnollistaa kuntien yhteisen vision Etelä - Suomen aluerakenteessa merkittävän Espoon ja Lohjan välisen kehityskäytävän maankäytön ja liikennejärjestelmän yhteensovittamisesta ja toteuttamismahdollisuuksista vaiheittain taloudellisesti ja ekologisesti kestävällä tavalla. Uudenmaan liitto käyttää selvitystä maakuntakaavan uudistamisen valmisteluaineistona. Kehityskuvan asumisen mitoituksessa on lähtökohtana ollut radan toteutettavuus ja ratavyöhykkeen yhdyskuntarakenteen toimivuus. Tämä merkitsee asemaseutujen melko tiivistä rakentamista. Tehokas maankäyttö puolestaan edellyttää päätöksen radan toteuttamisesta. Yhteistyö kuntien, Ratahallintokeskuksen, Tielaitoksen ja muiden tahojen kanssa on välttämätöntä. Espoon kaupunginhallitus päätti 21.9.2009 mm., että Espoon alueella selvitys otetaan yhdeksi lähtökohdaksi yleiskaavasuunnitelmien ja muiden maankäytön suunnitelmien laadinnassa. Kaupunkisuunnittelulautakunta päätti Espoonkartanon (Mynttilä, Espoonkartanonmäki, Finnsinmäki) asemakaavan lähtökohdista ja tavoitteista kokouksessaan 22.4.2010 seuraavaa:

12 (40) 1. Hyväksyi seuraavat kaavalliset tavoitteet Mynttilä, Espoonkartanonmäen ja Finnsinmäen asemakaavoituksen pohjaksi: - Suunnittelussa kiinnitetään erityistä huomiota alueen valtakunnallisesti merkittäviin kulttuurihistoriallisiin ja maisemallisiin arvoihin (RKY -alue) sekä luonnon-suojelullisiin erityisarvoihin siten, että alueen avoin maisematila hahmottuu edelleen sekä metsäinen silhuetti säilyy tulevaisuudessakin. - Alueesta luodaan maastonmuotoihin, sen korkeusasemiin sekä vanhaan kyläsmäiseen rakenteeseen tukeutuva viihtyisä, moderni asuinalue lähipalveluineen, joka tuo uuden ajallisen kerrostuman alueelle. Tavoitteena on kulttuurimaisemaan hienovaraisesti sopivien uusien kylämiljöiden luominen. - Asuinalueiden (AP) sijoittaminen avoimille peltoalueille tehdään siten, että arvokkaat kulttuurimaisemat näkymineen säilyvät. Jatkosuunnittelussa avoimille paikoille sijoitettavien asuinalueiden määrä, tehokkuus ja muu sisältö arvioidaan huolellisesti ja saadun palautteen perusteella tehdään maiseman merkitystä korostavat ratkaisut. - Erityistä huomiota kiinnitetään myös avoimen maisematilan ja uusien kehitettävien kasvullisten sekä rakennettujen reunavyöhykkeiden suunnitteluun, korttelialueiden tarkempi laajuus ratkaistaan asemakaavaprosessin edetessä. - Kulttuuriarvot ja luonto ovat osa alueen vetovoimaisuutta ja viheralueverkostosta kehitetään toimiva, riittävät ekologiset yhteydet huomioiva kokonaisuus, jossa kevyenliikenteen yhteydet ovat selkeäkulkuisia sekä viihtyisiä. - Alueen katuverkko suunnitellaan ehjänä kokonaisuutena siten, että liikkuminen alueella sen kaikissa eri muodoissaan on sujuvaa ja helppoa ja yhteydet Kaukolahden suuntaan toimivat. Erityisesti kiinnitetään huomiota hyvin palvelevaan joukkoliikenteeseen ja toimiviin ja turvallisiin kevyen liikenteen yhteyksiin. - Tärkeimpiä historiallisesti merkittäviä tielinjoja säilytetään luontevin tavoin osana tulevaa katuverkkoa ja uutta katumiljöötä kehitetään toimivaksi ja alueen kokonaishenkeen sopivaksi. - Kehä III:n liikenteelliset näkökohdat sekä tiealueen tulevaisuudessa vaatimat aluevaraustarpeet riittävine melusuojauksineen huomioidaan kaavoituksessa paikan henkeen sopivin ratkaisuin. - Varaudutaan Espoo-Salo oikorataan liittyvän Mynttilän seisakkeen sijoitusvaihtoehtoihin tarvittavilta osin myös maankäytön suunnittelussa. 2. Jatkosuunnittelussa tulee lisäksi huomioida seuraavat seikat: - Finnsinmäki - Espoonkartanonmäki - Mynttilä -asemakaava-alueiden valmisteluaineisto asetetaan nähtäville samanaikaisesti ja aluetta suunnitellaan energiatehokkaaksi. - Alueelle laaditaan hulevesisuunnitelma osana Espoon kaupungin hulevesiohjelmaa. - Koko alueelle laaditaan kortteli- ja lähiympäristösuunnitelma. - Suunnittelun aikana aluerajausta on mahdollista tarkistaa ja kaavoituksen edetessä määritellään myös tarkemmin eri osakaavojen rajaukset. - Lisäksi lautakunta päätti, että Espoon kaupunkikehityksessä Espoonkartanon alueella on erityinen merkitys kulttuurihistoriansa ja - maisemallisten arvojensa takia. Finnsinmäki, Espoonkartano ja Mynttilä muodostavat historiallisesti ja maisemallisesti merkittävän kokonaisuuden. Alueen erityisyyden takia lauta-kunta ohjaa asemakaavan jatkovalmistelua siten, että valmisteluaineiston nähtävillä olon jälkeen lautakunnan käsittelyyn tuodaan mahdollisimman pikaisesti saadun palautteen pääkohdat ja kyseessä olevien alueiden asemakaavoituksen luonnokset. Esittelyn perusteella lautakunta antaa tarvittavat ohjeet ase-makaavaehdotusten laadintaa varten. Asemakaavasuunnittelutyötä jatkettiin yllä olevien selvitysten ja päätösten sekä Espoon eteläosien yleiskaavan pohjalta asemakaavan valmisteluaineistovaiheeseen. Mynttilän asemakaavan valmisteluaineisto oli nähtävillä 24.5. 22.6.2010, mistä suunnittelu eteni ehdotusvaiheeseen.

13 (40) 15.9.2010 Kaupunkisuunnittelulautakunta hyväksyi Espoonkartanon katuverkon jatkosuunnittelun perustaksi siten täydennettynä, että - Peringintie tulee säilyttää pääpiirteissään nykyisellään ja sorapintaisena ja ajoneuvokäytössä myös yhteytenä Kehä III:n ali Kauklahteen - Espoonkartanon silta sekä Peringintien kiviaita tulee ehdottomasti säilyttää ja niitä ei saa missään olosuhteissa vaarantaa - historiallisten teiden käyttöä myös rakennusaikana tulee valvoa - lautakunta kiirehtii Vähän-Myntin tien suunnittelua ja rakentamista. Määrärahat tulee kohdentaa tähän. - Holkenin alueen ajoyhteys Peringintielle katkaistaan, kun Vähän- Myntin tie on käytettävissä. 15.9.2010 Kaupunkisuunnittelulautakunta hyväksyi esitettäväksi kaupunginhallitukselle Espoonkartanon alueella sijaitsevan Holkenin asemakaavaehdotuksen. Mynttilän asemakaava-alueesta tehtiin ympäristövaikutusselvitys, joka koski kaavan valmisteluaineistoa. Selvitys valmistui 21.12.2010 ja sen tekijänä toimi Pöyry Finland Oyj. Finnsinmäen kunnallisteknisen yleissuunnitelman tekeminen aloitettiin vuonna 2011 ja se eteni yhdessä ehdotusvaiheen tarkentuvien suunnitelmien kanssa. Kunnallisteknisessä yleissuunnitelmassa keskityttiin erityisesti katuverkon alustavaan suunnitteluun ja valmisteluvaiheen katuverkkoon tulleisiin muutoksiin sekä vesihuoltoverkkoon ja hulevesien käsittelyyn alueella. Kunnallistekninen yleissuunnitelma sisältää myös alustavia puistosuunnitelmia. Kunnallistekninen yleissuunnitelma valmistui 2012. Kaava-aluetta rajaavan Kehä III:n parantamisesta tehtiin aluevaraussuunnitelma (Kehä III (kt 50) välillä Mankki-Muurala, Espoon kaupunki/uudenmaan ELY-keskus 2011), jossa Kehä III parannetaan 2+2-kaistaiseksi kaupunkialueen pääväyläksi. Mankin eritasoliittymän järjestelyitä parannetaan ja Kehä III:n varteen lisätään meluesteitä. Aluevaraussuunnitelmassa esitetyt tilavaraukset on otettu huomioon asemakaavan suunnittelussa. 20.6.2011 kokouksessaan kaupunginhallitus päätti palauttaa Holkenin asemakaavan uudelleen valmisteltavaksi siten, että Espoonkartanon alueen kaavat tuodaan tarkoituksenmukaisena kokonaisuutena Kaupunginhallitukseen valtuustosopimuksen mukaisessa aikataulussa. 14.5.2012 Kaupunginhallituksen elinkeino- ja kilpailukykyjaosto (EKYJ): - 1. kehottaa kaupunkisuunnittelulautakuntaa kiirehtimään varsinaisen Mynttilän osa-alueen asemakaavoitusta ja toteuttamista siten, että asemakaavaehdotus on hyväksyttävissä nähtäville vuoden 2012 loppuun mennessä, - 2. päättää, että Espoonkartanon suunnittelussa, toteutuksessa ja markkinoinnissa korostetaan alueen monipuolista ja valtakunnallisesti merkittävää kulttuurimaisemaa, rakentamisen sopivaa mittakaavaa ja ajallisia historiallisia kerrostumia sekä hyviä liikenneyhteyksiä. Alueen rakennusten värityksessä ja ulkomuodossa tulee huomioida alueen historia ja Espoonkartanon kokonaisuus. Espoonkartanoa pyritään kehittämään Espoon identiteetin ja paikallishistorian juurruttamisen kannalta merkittäväksi. - 3. päättää, että Espoonkartanon tilakeskuksen toiminnallinen konsepti määritellään tarkemmin esityslistan liitteenä olevan kartanon toiminnallisen vision pohjalta siten, että alueen eri osien käyttötarkoitus on selkeästi määriteltävissä asemakaavan jatkosuunnittelua varten. Määrittely tehdään yhteistyössä kaupungin kanssa ottaen huomioon elinkeinopoliittiset tavoitteet sekä historialliset näkökohdat. Holkenin alueen tarkempi tarkastelu osoitti, että alueelle on laadittava uusi melutarkastelu, jonka yhteydessä tutkitaan vielä, miten rakentaminen saadaan parhaiten suojattua kehä III:n meluilta. Samassa yhteydessä tarkisteltiin myös

14 (40) Mynttilän alueen meluja sekä saatiin uusi arvio kehä III:n varren meluesteiden kustannuksista. Selvitys valmistui keväällä 2013. Kehä III:n varren melunsuojausta käsiteltiin Espoon kaupunkisuunnittelukeskuksen ja Uudenmaan ELYkeskuksen yhteisessä kuukausikokouksessa 23.4.2013. ELY-keskus totesi haluavansa lausua yhtä aikaa Holkenin ja Mynttilän asemakaavaehdotuksista. Asemakaavaan täytyy laittaa ajoitettu määräys melunsuojauksesta, jotta melunsuojaus on rakennettuna ennen kortteleiden toteuttamista. Lisäksi meluntorjunnasta tulee järjestää neuvottelu, jossa on ELYn melu- ja kulttuuriympäristöasiantuntijat paikalla. Melusuojauksen maksaa uudesta asutuksesta hyötyvä eli ensisijaisesti siis kaupunki. 23.8.2013 ELY-keskuksen kanssa pidetyssä palaverissa ELY-keskus totesi, että kehä III:n varren meluesteistä tulee laatia tiesuunnitelma ennen Espoonkartanon asemakaavojen hyväksymistä. Meluesteiden tiesuunnitelman laatimista varten tuli Mynttilän ja Espoonkartanonmäen alueen rakentamista tutkia vielä tarkemmin. Kehä III:n melut eivät leviä Finnsinmäen asuinalueelle, joten Espoonkartanon johtoryhmässä päätettiin viedä alueen kaavaehdotuksista ensimmäisenä eteenpäin Finnsinmäen kaavaa. Kaupunkisuunnittelulautakunta 4.2.2015 14 Päätti jättää Finnsinmäen asemakaavehdotuksen pöydälle seuraavaan 25.2.2015 pidettävään kaupunkisuunnittelulautakunnan kokoukseen. Kaupunkisuunnittelulautakunta 25.2.2015 23 Palautti Finnsinmäen asemakaavaehdotuksen uudelleen valmisteltavaksi siten, että: - korostetaan alueen merkitystä hyvänä pientaloalueena, joka lisää monipuolisuutta Espoossa tarjolla oleviin asumismahdollisuuksiin; - osoitetaan asemakaava-alueen hyvät yhteydet Mankin asemalle ja Kauklahden keskustaan. Mankin aseman osalta osoitetaan periaatteellisella tasolla vaihtoehtoisia ratkaisuja tehostaa merkittävästi seisakkeen lähialueiden maankäyttöä asumiseen; - asemakaavoituksella turvataan edellytykset ratsastustoiminnan jatkumiselle alueella; - selvitetään edellyttääkö kartanon ydinalueen tuleva toiminta toiminnallisia tilavarauksia, kuten autopaikkoja ja kevyenliikenteen yhteyksiä Finnsinmäki I kaava-alueelle. Kartanon ydinalueen toiminnallinen konsepti ja käyttötarkoitukset tulee ratkaista, jotta viereisten alueiden asemakaavoitus ei heikennä ydinalueen kehittämismahdollisuuksia; - tutkitaan Y-korttelin sijainti esitettyä paremmin Espoonkartanontien ja Järvikyläntien risteyksen tuntumassa; - arvioidaan onko ehdotettujen rakennusoikeuksien määrän uudelleen sijoittelulla paremmin korostettavissa suuren peltoaukeaman kulttuurimaisemallista merkitystä; - korostetaan Espoonkartanontien (nykyisen Kuninkaankartanontien) roolia vain paikallisena katuna siten, että sen kulttuurihistoriallisuus vaikuttaa selkeästi katusuunnitteluun; - tätä asemakaava-aluetta laajempi kaavarunko ajantasaistetaan ja tuodaan lautakunnan käsittelyyn. 2.1.9 Pohjakartta Pohjakartta mittakaavassa 1:1000 on Espoon kaupungin teknisen keskuksen kaupunkimittausyksikön laatima ja se täyttää maankäyttö- ja rakennuslain 54a :n vaatimukset.

15 (40) 2.2 Selvitys alueesta 2.2.1 Alueen yleiskuvaus Alue on nykyisin vanhaa kylämäistä ja maaseutumaista aluetta. Maisemarakenne muodostuu avoimista joki- ja purolaaksoista sekä metsäisistä selännealueista. Itäreunallaan alue rajautuu Kehä III:een ja lounaassa Kauklahdenväylään ja Lapinkyläntiehen. Sisäinen tiestö perustuu nykyisin pitkälti historialliselle tieverkolle, eikä erillistä kevyenliikenteenverkostoa nykyisellään ole. Alueella kulkee myös voimajohtolinjoja. Suuri osa alueesta on ihmisen vuosikymmenten saatossa muokkaamaa agraariympäristöä ja kyläaluetta, mutta alueelta löytyy myös huomionarvoisia luontoarvoja. Olemassa oleva perinteinen rakentaminen on sijoittunut pääasiassa laaksojen ja selänteiden vaihettumisvyöhykkeille, sekä savilaaksosta kohoaville kantavamman maalajin kumpareille. Rakentamisen sijoittamisessa on huomioitu maaston rakennettavuus ja pienilmasto-olosuhteet. Pääosa rakentamisesta on sijoittunut korkeustasojen + 20 ja +40 m mpy väliselle alueelle maastomuodoiltaan riittävän loiville rinteille. Finnsinmäen asemakaava-alueen koillispuolella sijaitseva Espoonkartano tilakeskuksineen sijaitsee maiseman solmukohdassa Mankinjoen ja Gumbölenjoen risteyskohdan tuntumassa pääosin korkeustasojen +10 ja +20 välisellä alueella. Kartanoalueen lisäksi alueella on runsaasti muitakin kulttuurihistoriallisesti arvokkaita rakennuskokonaisuuksia, esihistoriallisia muinaisjäännöksiä, keskiaikaisia kylämäkiä sekä historiallista tiestöä. Merkittävimpiä näistä ovat muun muassa Mankbyn keskiaikainen kylätontti Finnsinmäen kaakkoisosassa sekä Suuri rantatie (Kuninkaantie), joka kulkee Finnsinmäen kaava-alueen halki. Espoonkartanon alue on määritelty valtakunnallisesti arvokkaaksi kulttuuriympäristöksi valtioneuvoston päätöksellä 1993 ja 2010, eli se kuuluu niin sanottuihin valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden mukaisiin kulttuuriympäristöihin (RKY). Espoonkartano perustettiin Kustaa Vaasan toimesta kuninkaankartanoksi 1500 -luvulla. Espoonkartanon perustamisaikana pellot sijaitsivat pääosin Mankinjoen laaksossa, missä Kehä III nyt sijaitsee, ja Esbobyn kotipelto sijaitsi Espoonkartanon nykyisen puutarhan tuntumassa. Hyvät kulkuyhteydet olivat oleellisia seikkoja kuninkaankartanon paikan valinnassa. Niinpä Espoonkartanon tilakeskusta sivuaa keskiaikainen valtaväylä, Suuri rantatie (Kuninkaantie) siltoineen. Yksityiskohtana voi mainita, että mm. Suomen vanhin käytössä oleva kaariholvisilta sijaitsee Kuninkaantiellä Espoonkartanon lähituntumassa. Mankinjokea pitkin pääsi aikanaan myös veneellä kartanolta Espoonlahteen. Mankinjoen koski oli jo keskiajalla valjastettu jauhomyllyjen voimalähteeksi, ja antoi myöhemmin voimaa myös kartanon sahalle. Laajat peltoaukeat tilakeskuksen pohjoispuolella olivat alkujaan pitkälti niittyä ja suota, joita vähitellen otettiin viljelykäyttöön. Pellot saavuttivat nykyisen laajuutensa 1800-luvun lopussa ja 1900-luvun alussa. Espoonkartanon peltomaiseman painanne on 6000 vuotta sitten ollut laaja meren selkä, jonka rannat ovat muodostaneet oivia leiripaikkoja kalastajille ja metsästäjille. Näin ollen entisillä rannoilla, jotka nykyisin usein sijoittuvat nykyisille metsänreunoille, sijaitsee runsaasti muinaisjäännöksiä. Suunnittelualueelle sijoittuu Mankbyn keskiaikainen kylätontti. Kylä autioitui vuoden 1556 jälkeen, ja on tätä nykyä Suomen tunnetuista keskiaikaisista kylätonteista parhaiten säilynyt.

16 (40) Oleellinen osa koko Espoonkartanon alueen kulttuuriympäristön arvoista muodostuu myös alueen rakennuskannasta, jonka vanhimmat kerrostumat muodostuvat 1700-luvulta peräisin olevista torpista ja muutamasta asuinrakennuksesta. Träskbyn keskiaikaisen kylän vanhimmat talot ja krouvi ovat myös maininnan arvoisia. Espoon monista kartanoista Espoonkartano on historialtaan ja merkitykseltään tärkein. Kartanon aiemmat päärakennukset on aikoinaan purettu ja nykyinen päärakennus tarkoitettiin alun perin 1700 -luvun lopulla suunnitellun, rakentamatta jääneen päärakennuksen läntiseksi siipirakennukseksi. Espoon kartanon tilakeskuksen vanhimmat rakennukset ovat nykyinen päärakennus (1797) ja sivurakennus (1801) sekä useat 1800-luvulta olevat talot lähialueella, eritoten Finnsin kansanopisto, joka sijaitsee Finnsinmäen voimassa olevalla ja vahvistetulla kaava-alueella. 1900-luvun alun rakennuskantaan kuuluvat mm. Holkenin kaava-alueella sijaitseva kansallisromanttinen Holkenin huvila sekä lukuisa määrä August Ramsayn aikanaan rakennuttamia talous- sekä asuinrakennuksia. Nämä kaikki edellä mainitut historialliset rakennukset muodostavat rungon Espoonkartanon alueen nykyisessä rakennuskannassa. Merkittäviä maisemakokonaisuuksia Espoonkartanon alueella ovat Träskbyn kylä- ja viljelymaisema, Espoonkartanon maisemakokonaisuus, Peringin maisemakokonaisuus sekä Finnsin maisemakokonaisuus. Kulttuurihistoriallista rakennuskantaa edustavat mm. Finnsinmäki I kaava-alueella sijaitseva Träskbyn vanha koulu, edellä mainittu Finnsin kansanopistorakennus, kestikievari sekä oppilasasuntola. Itäpuoli Finnsinmäki I kaava-alueesta kuuluu Espoon kartanon maisemakokonaisuuteen ja länsipuoli Träskbyn kylä- ja viljelysmaisemaan. Myös osia Finnsin maisemakokonaisuudesta ulottuu kaava-alueelle. Maisema-alueet on määritelty Espoon eteläosien yleiskaavatyössä tarvittavissa kulttuuri-historiallisissa inventoinneissa. Espoonkartanon maisemakokonaisuuden rakennuskantaa edustavat mm. Navettamäen rakennuskokonaisuus, Espoonkartanon konttori (Lustikulla), viljamakasiini, kuivuri, Krogen, sekä vanha kiviholvisilta, mylly sekä Espoonkartanon pihapiiri päärakennuksineen, siipirakennuksineen, talleineen ja puutarhurin asuntoineen. Maisemakuvassa hahmottuu myös Holkenin kansallisromanttinen hirsihuvila Peringintien ja Gumbölenjoen läheisellä rinteellä. Finnsinmäen asemakaava-alueelle sijoittuvat rakennukset on kuvailtu tarkemmin kohdassa 2.2.5 Suojelukohteet. Valtakunnallisesti merkittävän alueen kulttuuriympäristön arvot nousevat siis avoimesta viljelymaisemasta, alueen muinaisjäännöksistä, kartanon puistosta, moninaisesta vuosien saatossa toteutetusta rakennuskannasta ja tiemaisemasta, joita edellä on kuvattu. RKY-alueen määräyksen mukaan alueella saa toki rakentaa, mutta niin että alueen edellä luetellut ominaispiirteet eivät tuhoudu. Tämän vuoksi RKY-alueen kaavoittaminen vaatii erityistä harkintaa ja miljööarvojen huomioimista myös maankäytön suunnittelussa. 2.2.2 Maanomistus Finnsinmäen alueen maanomistajina ovat Esbogård Ab, muut yksityiset tahot sekä vähäisesti Espoon kaupunki. 2.2.3 Rakennettu ympäristö Maankäyttö Finnsinmäki on maaseutumaista aluetta, jonka maankäyttö muodostuu pelloista, pienistä metsäsaarekkeista ja harvasta pysyvästä asutuksesta. Alueen itäpuolella, Espoonkartanon Navettamäellä on ratsastuskeskus. Alueen kokoojakatuna toimii Kuninkaankartanontie. Se rajaa aluetta lännessä ja jatkuu alueen läpi ohi Espoon kartanon, mistä Kuninkaankartanontie jatkuu alikulun kautta Kehä III:n toiselle puolelle. Finnsintie ja Vanha Finnsintie, jotka ovat arvokasta historiallista tieverkkoa, kulkevat suunnittelualueen halki.

17 (40) Väestö, työpaikat ja elinkeinotoiminta Finnsinmäen kaava-alueella on tällä hetkellä noin 50 asukasta. Finnsinmäen alueella toimii Espoon Ratsastustalli Oy, joka sijaitsee Finnsintien itäpuolella ja jää kaavarajauksen ulkopuolelle. Tallin maneesi sijaitsee kuitenkin kaavaalueella, Kuninkaankartanontien ja Finnsintien välissä. Talli järjestää ratsastuskoulutoimintaa sekä vuokraa hevosten karsinapaikkoja. Träskbyn entinen koulu on taiteilijoiden asuin- ja ateljeekäytössä. Yhdyskuntarakenne Katso kohta 2.2.1. Kaupunki-/taajamakuva Katso kohta 2.2.1. Liikenne Ajoneuvoliikenne Kaava-alue rajautuu kaakossa Kehä III:en eli kantatiehen 50, joka on vilkkaasti liikennöity pääväylä. Kehä III:n keskimääräinen arkivuorokausiliikennemäärä on nykytilanteessa noin 22 400 ajoneuvoa vuorokaudessa. Kehä III on kaavaalueen kohdalla 1+1-kaistainen ja sen nopeusrajoitus on 80 km/h. Suunnittelualueen eteläosassa sijaitsee Mankin eritasoliittymä, joka yhdistää Kehä III:n ja Kauklahdenväylän/Lapinkyläntien (mt 1130). Kauklahdenväylä on Länsiväylän ja Kehä III:n yhdistävä pääväylä, joka jatkuu Mankin eritasoliittymän jälkeen Lapinkyläntienä Vihdin suuntaan. Kauklahdenväylän/Lapinkyläntien keskimääräinen arkivuorokauden liikennemäärä on Mankin eritasoliittymän kohdalla noin 9 300 ajon./vrk ja eritasoliittymän luoteispuolella noin 7 200 ajon./vrk. Kaava-alueen keskellä kulkee Kuninkaankartanontie (mt 11310), joka muodostaa yhteyden Lapinkyläntieltä Espoonkartanon kautta Kauklahden keskustaan. Kuninkaankartanontiehen liittyvät alueen sisäiset yksityistiet Finnsintie ja Vanha Finnsintie, sekä Järvikyläntie, joka johtaa alueen luoteispuolella sijaitsevalle Järvikylän alueelle. Kuninkaankartanontien keskimääräinen arkivuorokauden liikennemäärä on nykytilanteessa noin 1 000 ajon./vrk. Kevyt liikenne Kauklahdenväylän/Lapinkyläntien pohjoispuolella kulkee yhdistetty jalankulkuja pyörätie, joka Kauklahden suunnasta tullessa päättyy suunnittelualueen kohdalle Kuninkaankartanontien liittymään. Kevyen liikenteen väylällä on epäjatkuvuuskohta Kehä III:n ylittävällä sillalla sekä kaava-alueen eteläpuolella Gumbölenjoen sillalla. Muuten suunnittelualueella ei ole nykytilanteessa erillisiä kevyen liikenteen reittejä eli kevyt liikenne kulkee ajoradoilla. Alueen sisäinen liikenne ja paikoitus Alueen sisäinen liikenne muodostuu asuntoalueiden liikenteestä. Paikoitus on järjestetty tonteilla. Julkinen liikenne Kuninkaankartanontiellä on linja-autopysäkkiparit Finnsintien sekä Vanhan Finnsintien liittymien yhteydessä. Niillä liikennöi elokuusta 2016 alkaen Espoon sisäinen linja 167 (Vanttila - Kauklahti - Järvikylä). Kauklahden asema sijaitsee noin 1,5-2 kilometrin etäisyydellä suunnittelualueesta. Asemalla pysähtyvät Kirkkonummen ja Helsingin välillä liikennöivät lähijuna U ja L sekä E-juna Kauklahti-Helsinki. Palvelut Alue on nykyisin agraarivaltaista aluetta ja alueella oleva asutus on pääosin kylämäistä ja perinteisille asuinpaikoille sijoittuvaa. Alueen palvelutarjonta on varsin niukkaa ja pääosa alueen julkisista palveluista, kuten koulut, päiväkodit ja

18 (40) kirjasto sekä lähikaupat sijaitsevat vajaan 2 km:n päässä kaava-alueelta Kauklahden keskustassa. Lähimmät laajemmat kaupalliset palvelut sijaitsevat puolestaan Espoon keskuksessa. Espoonkartano kuuluu suomenkielisen opetustoimen Keski- ja Pohjois-Espoon palvelualueeseen ja Keski-Espoon oppilaaksiottoalueeseen. Lähimmät koulut ovat Kauklahdessa Hansakallion 1-6 luokkien koulu ja Espoon yhteislyseon 7-9 luokkien koulu. Espoonkartanon historiallisessa päärakennuksessa ja pihapiirissä voi nykyisin järjestää kokouksia, perhetilaisuuksia ja juhlia. Vanhan Järvikylän / Träskbyn koulun kaupunki on puolestaan vuokrannut taiteilijoiden asuin- ja ateljeekäyttöön. Finnsinmäellä sijaitsee lisäksi entinen Finnsin kansanopisto koulutustoimintoineen ja asuntoloineen. Lisäksi alueella sijaitsee ratsastustalli ja maneesi. Alueella sijaitsee myös joitain vanhoja kasvihuone-/ kauppapuutarhakiinteistöjä. Lisäksi alueella esiintyy eri toimialoja edustavaa toimintaa, joka on kuitenkin työpaikkamäärältään hyvin pienimuotoista. Vaikka palvelutarjonta suunnittelualueella on nykyisin niukkaa, alue tarjoaa hyvät mahdollisuudet virkistyskäyttöön. Ratsastajat käyttävät nykyisin laajasti alueen tiestöä ja polkuverkostoa ja peltoaukeita käytetään talvisin hiihtomaastona. Myös alueen metsät tarjoavat mahdollisuuden virkistäytymiseen ulkoilusekä marjastus- ja sienestysalueina. Yhdyskuntatekninen huolto Pohjoisessa kaava-alueen ulkopuolella sijaitsevalta Järvikylän muuntoasemalta lähtee itään suuntautuva voimajohtoalue, jossa kulkevat kantaverkkoon kuuluva 400 kv:n voimajohto sekä 110 kv:n voimajohto. Lisäksi muuntoasemalta lähtee Hiekkaradan suuntaisesti etelään suuntautuva 110 kv:n voimajohto, joka osuu Finnsinmäen kaava-alueen länsiosaan. Voimajohdot aiheuttavat omat rajoituksensa maankäytölle. Sähkönsiirtoyhtiö on lunastanut voimajohtoalueelle rajoitetun käyttöoikeuden, jonka perusteella sillä on oikeus mm. rakentamisen rajoittamiseen alueella. Alueella ei ole nykyisellään yhtenäistä kunnallista vesihuoltoverkostoa. Lämmitys alueella tapahtuu nykyisellään kiinteistökohtaisesti. 2.2.4 Luonnonolosuhteet Espoonkartanon alueen maisemarakenne muodostuu avoimista joki- ja purolaaksoista, metsäisistä, paikoin jyrkkäpiirteisistä selänne-alueista ja maisematilaa jäsentävistä pienistä mäkikumpareista. Vanhaa merenpohjaa olevat laaksot ovat olleet viljelykäytössä jo satoja vuosia. Pinnanmuodoiltaan alue on siis varsin vaihtelevaa. Alueen luoteisosassa sijaitsevat laajat savimaille syntyneet peltoalueet vaihtuvat kaakkoisreunalla kalliomäkien ja niiden välisten laaksojen monipuoliseen metsämaisemaan. Alueen halki virtaa kaksi jokea; koillisesta virtaava Gumbölenjoki sekä luoteesta virtaava Mankinjoki. Joet yhtyvät Espoon kartanon alapuolella ja Mankinjoki laskee alueelta edelleen etelään päätyen lopulta Espoonlahteen. Rakentaminen valtakunnallisesti arvokkaassa Espoonkartanon kulttuuriympäristössä on perinteisesti sijoittunut laaksojen ja selänteiden välisille rinnealueille, lämpimille vaihettumisvyöhykkeille. Alavat savilaaksot ja karut lakialueet sekä soistuneet alueet ovat jääneet rakentamisen ulkopuolelle. Myös vanha tiestö on sijoittunut maastonmuotoja mukaillen kantavalle maalle lähelle peltoaukeiden reunamia. Pohja- ja pintavedet Finnsinmäen kaava-alueella sijaitsee Mankin pohjavesialue, joka kuuluu vedenhankinnan kannalta tärkeisiin pohjavesialueisiin (luokka I). Alueella sijaitsee Espoonkartanon vedenottamo. Ottomäärä on 22 m3/d. Vettä käytetään läheisellä marjatilalla.

19 (40) Gumbölenjoki ja Mankinjoki muodostavat Finnsinmäen koillispuolelle alhaisimman tason, johon alueen pintavedet virtaavat. Alue on pinnanmuodoiltaan vaihteleva ja jakautuu useisiin valuma-alueisiin. Finnsinmäen alueella on kaksi erillistä valuma-aluetta, joista toisen vedet valuvat suoraan Mankinjokeen ja toisen vedet kerääntyvät ojaan, josta vedet valuvat yhden purkupisteen kautta Mankinjokeen. Alueen maaperä on pääosin kalliota ja savimaata, joiden vedenläpäisevyys on pieni. Luonnonympäristön yleiskuvaus Alueelta tehty luontoselvitys koskee koko valmisteluvaiheen kaava-aluetta. Alueen metsät ovat kulttuurivaikutteisia ja monin paikoin metsätalouden muuttamia. Metsät ovat pääosin reheviä ja lehtomaisia sekä lehtipuuvaltaisia. Espoonkartanon alueen pohjoisosassa Mynttilässä on suurempia mäntyvaltaisia nuoria metsiä, kun taas etelä- ja kaakkoisosassa havupuiden osuus on vähäisempi. Lehtipuuta on suosittu hakkuissa alueen etelä- ja kaakkoisosassa. Luonnontilaista metsää on vain vähän. Tärkein luonnontilainen alue on Gumbölenjoen varressa sijaitseva luonnonsuojelulain nojalla rauhoitettu luontotyyppi, jalopuumetsikkö, joka osuu Holkenin kaava-alueelle. Muutoin luonnontilaisimmat metsät löytyvät kalliomäiltä. Alueelta löytyy kasvillisuuteen ja eläimistöön perustuvia luontoarvoja. Alue on ollut jo kivikaudelta lähtien asuttu, mikä on muovannut sen luonnonpiirteitä pitkään. Nykyisin maisemaa vallitsevat peltomaisemat ja rakennetut metsärinteet. Kalastollisesti arvokkaat Gumbölenjoki sekä Mankinjoki yhtyvät Finnsinmäen kaava-alueen koillispuolella. Arvokkaimmat luontokohteet ovat keskittyneet jokien lähiympäristöön. Lehtipuuvaltaiset, rehevät lehdot ovat alueella edustavia ja yleisiä. Kulttuurista hyötyvä kasvilajisto on runsas erityisesti kartanoalueen ympäristössä. Kartanopuiston jalot lehtipuut luovat sopivan elinympäristön monille uhanalaisille sammalille, jäkälille ja hyönteisille. Alueen linnusto on monimuotoinen ja edustava. Varsinkin Finnsinmäessä ja kartanoalueen puistoalueilla on tavattu runsaasti arvokasta ja elinympäristönsä suhteen vaateliaampaa lintulajistoa. Sudenkorentolajisto edustaa varsin tavanomaista virtavesillä tavattavaa lajistoa, esiintymät sijoittuvat Mankin- ja Gumbölenjokien ympäristöihin. Lepakoita esiintyy niin ikään runsaimmin jokiympäristössä. Alueen laajuuteen ja monimuotoisuuteen nähden lepakkohavaintoja ei ole kertynyt erityisen paljon. Liito-orava asuttaa alueella useita metsiköitä. Lajin asutut esiintymät ovat keskittyneet Gumbölenjoen varteen Mynttilänkosken ympäristöön mutta myös Finnsinmäestä löytyy asuttu esiintymä sekä liitooravalle soveltuvia metsiköitä. Uhanalaisia lajeja on havaittu seuraavasti valmisteluvaiheen kaava-alueella: kasvilajeja yksi laji (vuorijalava), lintuja 4 lajia ja silmällä pidettäviä 9 lajia, sudenkorentoja yksi laji ja nisäkkäitä kaksi lajia. Lintudirektiivin lajeja havaittiin kahdeksan. Uhanalaisiksi luokitelluista luontotyypeistä alueella esiintyy kuusi lehtotyyppiä ja kaksi virtavesityyppiä ja niiden rantoja. Metsälain kriteerit täyttäviä erityisen arvokkaita elinympäristöjä alueelta löytyi kaikkiaan 12 kappaletta ja luonnonsuojelulain luontotyyppejä yksi. Luonnonsuojelulain suojelemia liitooravan lisääntymispaikkoja rajattiin kuusi kappaletta (joista yksi Holkenin kaava-alueella). Liito-oravaesiintymien lisäksi rajattiin lajille soveltuvia ympäristöjä ja ruokailualueita 9 kappaletta. Luontokohteet on arvotettu viiteen luokkaan: valtakunnallisesti arvokkaisiin, maakunnallisesti arvokkaisiin, paikallisesti erittäin arvokkaisiin, paikallisesti arvokkaisiin kohteisiin ja kohteisiin, joilla on joitakin luontoarvoja (lisäksi on kohteet, joilla ei ole erityisiä luontoarvoja kohtana 0). Esimerkiksi Liito-oravan asuinympäristöt ovat paikallisesti erittäin arvokkaita kohteita. Eri arvoluokkiin arvotetuilla alueilla voi olla useita erilaisia luontoarvoja samalla alueella. Esimerkiksi alue voi olla uhanalaiseksi luokiteltua lehtoa ja linnustollisesti arvokasta aluetta. Luontoselvityksen mukaan paikallisesti arvokkaalla kohteella on jonkin verran luonnonarvoja, jotka yleensä voi helposti säilyttää, vaikka aluetta käytetään normaalisti rakentamiseen tai metsänhakkuisiin.

20 (40) Arvoluokituksessa valtakunnallisesti arvokkaaksi on arvioitu Mynttilänkosken ympäristö, maakunnallisesti arvokkaaksi on arvioitu Espoon kartanon ympäristö ja Mankinjoki. Nämä muodostavat arvokokonaisuudet, jotka ovat muusta ympäristöstä selvästi luontoarvoiltaan poikkeavia. Nämä arvokokonaisuudet sijoittuvat Espoon kartanon, Mynttilän ja Holkenin kaava-alueille. Lisäksi valmisteluvaiheen kaava-alueella on arvioitu paikallisesti erittäin arvokkaaksi 14 kuviota ja paikallisesti arvokkaaksi kaikkiaan 29 kuviota. Finnsinmäen alueella on ainoastaan paikallisesti erittäin arvokkaita (4 kuviota) ja paikallisesti arvokkaita (6 kuviota) luontokohteita. Espoonkartanon alueen suunnittelussa tulee huomioida arvokkaat luontokohteet säilytettäväksi, kuten arvokokonaisuudet, liito-oravakohteet sekä lain suojelemat luontotyypit. Näiden lisäksi huomioitavia ovat ekologiset yhteydet sekä suojavyöhykkeet. Maankäytön suunnittelun yhteydessä tulee kiinnittää huomioita myös alueen hulevesien käsittelyyn arvokkaiden virtavesikohteiden, Gumbölen- ja Mankinjokien vuoksi. Finnsinmäen merkittävät luontokohteet Metsälakikohteet Metsälakikohteita löytyy Finnsinmäestä yhteensä kolme ja ne sijaitsevat metsäisillä alueilla Finnsinmäen etelä- ja itäpuolilla. Linnustollisesti merkittävät alueet Linnustollisesti merkittäviksi arvioidut alueet sijaitsevat Finnsinmäessä metsäisillä alueilla Finnsinpellon länsireunalla ja Finnsinmäen itäpuolella. Nisäkkäät Finnsinmäen alueelle sijoittuu liito-oravan asuttu esiintymä Espoon kartanon tallin maneesin läheisyyteen ja liito-oravalle soveltuvia alueita on mm. Finnsinpellon länsipuolella ja Espoon kartanon tallin pohjoispuolella. Nämä alueet ovat metsäisten alueiden kautta yhteydessä toisiinsa ja siten muodostuu ekologinen yhteys alueiden välille. Yhteys on myös muiden nisäkkäiden liikkumiseen soveltuva. Uhanalaiset luontotyypit Träskbyn koulun pohjois- ja itäpuolinen rinteessä ja Finnsinpellon länsireunalla olevat metsiköt ovat tuoreita ja lehtomaisia kankaita, jotka ovat vaarantuneita luontotyyppejä. 2.2.5 Suojelukohteet Maisema Finnsinmäen kaava-alue kuuluu lähes kokonaan Espoonkartanon maisemakokonaisuuteen, joka on todettu valtakunnallisesti merkittäväksi rakennetuksi kulttuuriympäristöksi valtioneuvoston päätöksellä 1993 ja 2010, eli se kuuluu niin sanottuihin valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden mukaisiin kulttuuriympäristöihin. Maiseman säilytettävät ominaispiirteet on kuvattu kohdassa 2.2.1 Alueen yleiskuvaus. Maakunnallisesti arvokkaan kulttuuriympäristön (94 Espoon kartanon kulttuurimaisema) rajaus ulottuu niin ikään koko kaava-alueelle lukuun ottamatta Kehä III:a. (Uudenmaan kulttuuriympäristöselvitys, luonnos 1.7.2011) Arvokkaita maisemakokonaisuuksia on lisäksi määritelty Espoon eteläosien yleiskaavatyön yhteydessä tehdyissä kulttuurihistoriallisissa inventoinneissa. Rajaukset ovat pääosin päällekkäisiä valtakunnallisen ja maakunnallisen rajauksen kanssa mutta valtakunnallisen rajauksen sisään mahtuu peräti neljää eri maisema-aluetta ja osa jatkuu valtakunnallisen ja maakunnallisen rajauksen ulkopuolelle. Itäpuoli Finnsinmäki I -kaava-alueesta kuuluu Espoon kartanon maisemakokonaisuuteen ja länsipuoli Träskbyn kylä- ja viljelysmaisemaan. Finnsin maisemakokonaisuus jää pääosin voimassa olevan Finnsinmäen asemakaavan alueelle.

21 (40) Kiinteät muinaisjäännökset Espoo on ollut asuttua seutua jo esihistoriallisista ajoista lähtien. Varhaisimmat asuinpaikkalöydöt ovat kivikaudelta. Kivikautinen asutus on Espoossa keskittynyt silloisille ranta-alueille. Runsaimmin tämän kauden jäänteitä on Järvikylän, Espoonkartanon ja Finnsin alueilla. Näitä esihistoriallisen ajan kiinteitä muinaisjäännöksiä on inventoitu viimeksi vuosina 2004 Espoon kartanon esihistoriallisen ajan kohteiden inventoinnissa ja 2005 Espoon eteläosien yleiskaavatyön yhteydessä. Historiallisen ajan muinaisjäännöksiä on inventoitu vuosina 2000 ja 2004. Historiallisen ajan muinaisjäännöksiä ovat mm. keskiaikaiset kylämäet, joita Espoon kartanon lähiympäristössä on useita. Finnsinmäen kaava-alueella sijaitsevia kiinteitä muinaisjäännöksiä ovat Finns ja Backisåker 1, jotka ovat kivikautisia asuinpaikkoja; Backisåker 2, joka on historiallinen kivirakenne sekä Mankby (Mankki), joka on historiallinen asuinpaikka eli ns. kylänpaikka eli kylämäki. Mankby ja Finns kuuluvat rauhoitusluokkaan 1, muut rauhoitusluokkaan 2. Näistä Mankin kylätontti, joka sijaitsee Finnsinmäen kaakkoisosassa, on todettu merkittävimmäksi Etelä- ja Lounais-Suomen kaikkiaan n. tuhannesta kylänpaikasta. Rakennettu kulttuuriympäristö Espoonkartanon rakennettu kulttuuriympäristö on Espoon kulttuurihistoriallisesti ja maisemallisesti arvokkain ja varsin ehjänä säilynyt aluekokonaisuus. Alueen rakennettua kulttuuriympäristöä on myös inventoitu useassa eri vaiheessa. Viimeisin kulttuurihistoriallinen inventointi on Espoon eteläosien yleiskaavatyön yhteydessä tehty vuonna 2005. Liitekartassa 6 ja tässä esitellyt rakennuskohteet on numeroitu inventoinnin mukaisesti. Inventoinnissa kohteet on jaettu kolmeen arvoluokkaan: 1 = arvokkaimmat kohteet, valtakunnallista tai maakunnallista merkitystä; 2 = säilyneisyys ja esteettisyys vähäisemmät kuin 1- luokassa, arvo erityisesti paikallinen; 3 = ylittänyt inventointikynnyksen muttei arvotettu. Finnsinmäen kohteet kuuluvat arvoluokkaan 1. Lisäksi on määritelty jokaisen kohteen luettelointiperusteet: Arkkitehtoniset (A), historialliset (H) ja ympäristölliset (Y). 12111 Navettamäki, Arvotus 1/3, A, H, Y Finnsinmäki I kaava-alueelle kuuluu osa Navettamäen kokonaisuudesta, Finnsintien länsipuolelle jäävä puinen työväenasuinrakennus (villa). Kuvaus: Navettamäen kokonaisuus muodostuu tiilipilarirakenteisesta, entisestä navettarakennuksesta, kahdesta kaksikerroksisesta punatiilisestä ja tiilikattoisesta asuinrakennuksesta sekä neljästä puisesta työväenasuinrakennuksesta (villat). Villat ovat W.G. Palmqvistin suunnittelemia ja niissä on klassistisia piirteitä. Rakennusten runko on leveä ja ne on perustettu korkealle lohkokivijalalle. Väritys on puna-valkea ja harjakatto on vihreä. Ikkunoiden jaotus on 18- ruutuinen. Molemmilla sivuilla on umpikuistit. Kokonaisuus ajoittuu 1910 1920- luvuille. Lisäksi alueella on kokonaisuuteen liittyviä ulkorakennuksia. 12115 Träskbyn entinen koulu, Arvotus 1/3, A, H, Y Kuvaus: Träskbyn koulu on vuonna 1919 aiemman palaneen tilalle valmistunut, kaksikerroksinen, hirsirunkoinen koulurakennus. Aumatun mansardikaton huipulla on lanterniini. Rakennus korjattiin kulttuurikäyttöön 1981. Rakennus on aikakaudelleen tyypillinen koulurakennus. Se on tärkeä osa Espoon kartanon kulttuurimaisemakokonaisuutta. Historiallinen tiestö Alueella on myös säilynyt runsaasti historiallista tiestöä, joista merkittävin on Kuninkaantie (Kuninkaankartanontie Espoonkartanonsilta Finnsintie Finnsinmäki), joka on luokiteltu valtakunnallisesti merkittäväksi kohteeksi. Muita arvokkaita historiallisia teitä alueella ovat mm. Vanha Finnsintie (joka jatkuu Vanhana Ryttarsintienä). Lisäksi kaava-alueen koillispuolelle Espoonkartanonmäen alueelle sijoittuu TVH:n tiemuseokohde Suomen vanhin kiviholvisilta vuodelta 1777 Kuninkaankartanontiellä. Katso myös kohta 2.2.1 (Alueen yleiskuvaus) sekä 2.2.4 (Luonnonolosuhteet).

22 (40) 2.2.6 Ympäristön häiriötekijät Finnsinmäen lounaisosassa ja länsipuolella 110 kv voimalinja osuu kaavaalueelle. Voimalinjan suojavyöhykkeelle ei tule osoittaa asuinrakentamista. Lisäksi alueen halki kulkee 20 kv voima-linjoja, jotka tullaan viemään maakaapeleiksi alueen rakentumisen myötä. Alueella on tiedossa kasvihuone/kauppapuutarha -kiinteistö, jonka maaperän pilaantuneisuutta ei ole vielä kaikilta osin tutkittu. Maaperän pilaantuneisuus johtuu yleensä toiminnassa käytetyistä orgaanisista ja epäorgaanista torjuntaaineista. Maaperän pilaantuneisuus tulee selvittää, otettaessa alue asuinrakentamiskäyttöön. Kehä III:n ja Lapinkyläntien liikenne aiheuttaa kaava-alueelle melua. Melumallinnuksen mukaan melun keskiäänitaso ylittää nykytilanteessa päiväajan ohjearvon 55 db sekä yöajan ohjearvon 45 db Kehä III:een rajautuvilla rinnealueilla sekä Lapinkyläntien ja Kuninkaankartanontien liittymän läheisyydessä sijaitsevilla nykyisillä asuinkiinteistöillä. Nykytilanteessa alueella ei ole melunsuojausta. 3 ASEMAKAAVAN TAVOITTEET 3.1 Kaupungin ja seudun yleiset tavoitteet Asemakaavoituksen tavoitteena on tuottaa uutta asumista aivan Kauklahden keskustan tuntumaan, hyvien liikenneyhteyksien ääreen. Alueen kehittäminen nykyistä tiiviimmin rakennettuna asuinympäristönä eheyttää kaupunki- ja yhdyskuntarakennetta Espoon eteläosien yleiskaavan mukaisesti. Asukasmäärän lisääminen pääkatuyhteyksien varrella mahdollistaa myös paremman joukkoliikenteen palvelutason toteutumisen. Kaavoituksen avulla luodaan Espoonkartanon alueesta maastonmuotoihin, sen korkeusasemiin ja vanhaan kylämäiseen rakenteeseen tukeutuva viihtyisä, energiatehokas ja moderni pientalopainotteinen asuinalue, joka tuo uuden ajallisen kerrostuman Espoonkartanon alueelle. Espoonkartano lähialueineen on myös Espoon mittakaavassa erityinen arvokohde historiallisine kerrostumineen ja kylärakenteineen. Suunnittelussa kiinnitetään erityistä huomiota alueen valtakunnallisesti merkittäviin kulttuurihistoriallisiin ja maisemallisiin arvoihin. Espoonkartanon alue on mukana Espoon keski ja pohjoisosien yleiskaavaalueella, jonka laadinta käynnistynyt keväällä 2014. Yleiskaavatyön pohjaksi on laadittu maankäytön visio 2050, jonka keskeisinä periaatteina ja tarkastelun teemoina ovat mm. Kaupunkirakenteen eheyttäminen, joukkoliikenneyhteyksien ja palvelujen turvaaminen sekä nykyisten ja potentiaalisten uusien kyläalueiden tunnistaminen ja niiden elinkelpoisuuden vahvistaminen. Erityisesti korostetaan maisemallisesti ehjien kyläkokonaisuuksien ja maaseutumaisten kulttuurimiljöiden merkitystä. Liikenneverkkoa kehitetään tasapuolisesti siten, että se tukee alueen elinvoimaisuutta sekä joukkoliikenteen järjestämistä ottaen huomioon työmatka ja asiointiliikenne kuntarajojen yli esimerkiksi Kivistön (Kehärata) suuntaan sekä luoteessa tulevaisuuden liikennekäytävä Forsbackan sekä Histan kautta Kirkkonummelle, Vihtiin ja Lohjalle (Länsirata). Espoon keskuksen roolia vahvistetaan läntisen seudun (Espoo, Kirkkonummi, Vihti) liikenteellisenä solmuna ja palvelurakenteen keskuksena. Alueen viherrakenne (sisältäen yleisten luontoarvojen lisäksi etenkin ekologiset yhteydet sekä järvet ja virtavedet) ja kulttuuriarvojen monimuotoisuus turvataan.

23 (40) Kaupunkisuunnittelulautakunta 12.11.2008 päätös: Merkitsi tiedoksi Holkenin nykyisen suunnitteluvaiheen, sekä laaditun kaavarunkotason raportin "Espoonkartanon asuntoalue - runko- ja mitoitusselvityksestä kaavarunkovaiheeseen". Espoonkartanon asuntoalueen maankäytön yleispiirteiseen suunnitteluun palataan, kun seuraava lautakunta suorittaa Espoon kaavoituksen painopisteiden valintaa ottaen huomioon mm. suhdannenäkymien aiheuttaman tarpeen priorisoida kaavoituskohteet hankkeiden toteutumisedellytysten mukaisesti. Kaupunkisuunnittelulautakunta korostaa avoimen vuorovaikutuksen merkitystä ja päättää, että näitä kolmea Kehä III:n tuntumassa olevaa asemakaava-aluetta (Finnsinmäki, Espoonkartanonmäki ja Mynttilä) koskeva valmisteluaineisto kärsitellään kokonaisuudessaan normaalissa järjestyksessä ja valmisteluaineisto asetetaan nähtäville ensi keväänä, kun lautakunta on aineiston käsitellyt. (Työja kaavoitusohjelman T-merkintä muutetaan M-merkinnäksi). Kaupunkisuunnittelulautakunnalle tuodaan erillisenä asiana selvitys museotoimen kanssa käydyistä neuvotteluista ja alueen kulttuurihistoriallisesta merkityksestä. Lisäksi tuodaan selvitys Kehä III:n alikulun ja siihen kytkeytyvän viherkäytävän riittävyydestä ja tarvittavista toimenpiteistä eläinten kulun kannalta. Lisäksi lautakunta päätti, että työohjelmaan ja kaavoituskatsaukseen tehdään nyt tehdyn päätöksen mukaiset korjaukset. Kaupunkisuunnittelulautakunta 22.4.2010 päätös: 1. Hyväksyi seuraavat kaavalliset tavoitteet Mynttilä, Espoon-kartanonmäen ja Finnsinmäen asemakaavoituksen pohjaksi: Suunnittelussa kiinnitetään erityistä huomiota alueen valtakunnallisesti merkittäviin kulttuurihistoriallisiin ja maisemallisiin arvoihin (VAT -alue) sekä luonnonsuojelullisiin erityisarvoihin siten, että alueen avoin maisematila hahmottuu edelleen sekä metsäinen silhuetti säilyy tulevaisuudessakin. Alueesta luodaan maastonmuotoihin, sen korkeusasemiin sekä vanhaan kyläsmäiseen rakenteeseen tukeutuva viihtyisä, moderni asuinalue lähipalveluineen, joka tuo uuden ajallisen kerrostuman alueelle. Tavoitteena on kulttuurimaisemaan hienovaraisesti sopivien uusien kylämiljöiden luominen. Asuinalueiden (AP) sijoittaminen avoimille peltoalueille tehdään siten, että arvokkaat kulttuurimaisemat näkymineen säilyvät. Jatkosuunnittelussa avoimille paikoille sijoitettavien asuinalueiden määrä, tehokkuus ja muu sisältö arvioidaan huolellisesti ja saadun palautteen perusteella tehdään maiseman merkitystä korostavat ratkaisut. Erityistä huomiota kiinnitetään myös avoimen maisematilan ja uusien kehitettävien kasvullisten sekä rakennettujen reunavyöhykkeiden suunnitteluun, korttelialueiden tarkempi laajuus ratkaistaan asemakaavaprosessin edetessä. Kulttuuriarvot ja luonto ovat osa alueen vetovoimaisuutta ja viheralueverkostosta kehitetään toimiva, riittävät ekologiset yhteydet huomioiva kokonaisuus, jossa kevyenliikenteen yhteydet ovat selkeäkulkuisia sekä viihtyisiä. Alueen katuverkko suunnitellaan ehjänä kokonaisuutena siten, että liikkuminen alueella sen kaikissa eri muodoissaan on sujuvaa ja helppoa ja yhteydet Kauklahden suuntaan toimivat. Erityisesti kiinnitetään huomiota hyvin palvelevaan joukkoliikenteeseen ja toimiviin ja turvallisiin kevyen liikenteen yhteyksiin. Tärkeimpiä historiallisesti merkittäviä tielinjoja säilytetään luontevin tavoin osana tulevaa katuverkkoa ja uutta katumiljöötä kehitetään toimivaksi ja alueen kokonaishenkeen sopivaksi. Kehä III:n liikenteelliset näkökohdat sekä tiealueen tulevaisuudessa vaatimat aluevaraustarpeet riittävine melusuojauksineen huomioidaan kaavoituksessa paikan henkeen sopivin ratkaisuin. Varaudutaan Espoo-Salo oikorataan liittyvän Mynttilän seisakkeen sijoitusvaihtoehtoihin tarvittavilta osin myös maankäytön suunnittelussa.

24 (40) 2 Jatkosuunnittelussa tulee lisäksi huomioida seuraavat seikat: Finnsinmäki - Espoonkartanonmäki - Mynttilä -asemakaava-alueiden valmisteluaineisto asetetaan nähtäville samanaikaisesti ja aluetta suunnitellaan energiatehokkaaksi. Alueelle laaditaan hulevesisuunnitelma osana Espoon kaupungin hulevesiohjelmaa. Koko alueelle laaditaan kortteli- ja lähiympäristösuunnitelma. Suunnittelun aikana aluerajausta on mahdollista tarkistaa ja kaavoituksen edetessä määritellään myös tarkemmin eri osakaavojen rajaukset. Lisäksi lautakunta päätti, että Espoon kaupunkikehityksessä Espoonkartanon alueella on erityinen merkitys kulttuurihistoriansa ja -maisemallisten arvojensa takia. Finnsinmäki, Espoonkartano ja Mynttilä muodostavat historiallisesti ja maisemallisesti merkittävän kokonaisuuden. Alueen erityisyyden takia lautakunta ohjaa asemakaavan jatkovalmistelua siten, että valmisteluaineiston nähtävillä olon jälkeen lautakunnan käsittelyyn tuodaan mahdollisimman pikaisesti saadun palautteen pääkohdat ja kyseessä olevien alueiden asemakaavoituksen luonnokset. Esittelyn perusteella lautakunta antaa tarvittavat ohjeet asemakaavaehdotusten laadintaa varten. Kaupunkisuunnittelulautakunta 15.9.2010 päätös: Kaupunkisuunnittelulautakunta hyväksyi Espoonkartanon katuverkon jatkosuunnittelun perustaksi siten täydennettynä, että - Peringintie tulee säilyttää pääpiirteissään nykyisellään ja sorapintaisena ja ajoneuvokäytössä myös yhteytenä Kehä III:n ali Kauklahteen. - Espoonkartanon silta sekä Peringintien kiviaita tulee ehdottomasti säilyttää ja niitä ei saa missään olosuhteissa vaarantaa. - Historiallisten teiden käyttöä myös rakennusaikana tulee valvoa. - Lautakunta kiirehtii Vähän-Myntin tien suunnittelua ja rakentamista. Määrärahat tulee kohdentaa tähän. - Holkenin alueen ajoyhteys Peringintielle katkaistaan, kun Vähän-Myntin tie on käytettävissä. Kaupungin hallitus 20.6.2011 päätös: Kaupunginhallitus päätti palauttaa Holkenin asema-kaavan uudelleen valmisteltavaksi siten, että Espoonkartanon alueen kaavat tuodaan tarkoituksenmukaisena kokonaisuutena Kaupunginhallitukseen valtuustosopimuksen mukaisessa aikataulussa. 3.2 Alueen toimintoja, mitoitusta ja ympäristön laatua koskevat tavoitteet Finnsinmäen alueesta luodaan Espoon eteläosien yleiskaavan mukaisesti maastonmuotoihin, sen korkeusasemiin ja vanhaan kylämäiseen rakenteeseen tukeutuva viihtyisä, energiatehokas ja moderni pientalopainotteinen asuinalue, joka tuo uuden ajallisen kerrostuman Espoonkartanon alueelle. Myös asumisen lähipalvelut alueella turvataan, vaikkakin alue laajemman palvelutarjonnan osalta tukeutuu Kauklahden keskustaan ja Espoon keskukseen. Suunnittelussa kiinnitetään erityistä huomiota alueen valtakunnallisesti merkittäviin kulttuurihistoriallisiin ja maisemallisiin arvoihin. Espoonkartano lähialueineen on myös Espoon mittakaavassa erityinen arvokohde historiallisine kerrostumineen ja kylärakenteineen. Myös luonnonsuojelullisiin erityisarvoihin suunnittelussa kiinnitetään erityishuomiota ja aluetta suunnitellaan siten, että alueen avoin maisematila reunavyöhykkeineen hahmottuu edelleen selkeästi ja metsäinen silhuetti säilyy tulevaisuudessakin. Lisäksi suunnittelulla turvataan riittävät, toimivat ekologiset yhteystarpeet ympäröiville alueille osana viherverkostoa.

25 (40) Kulttuurihistoriallisten arvojen toivotaan heijastuvan myös katuverkkoon. Se suunnitellaan ehjänä kokonaisuutena alueen perinteisiä väyläverkoston sijoittumisperiaatteita noudatellen siten, että liikkuminen alueella on sujuvaa ja helppoa. Tärkeimpiä historiallisesti merkittäviä tielinjoja myös säilytetään luontevin tavoin osana tulevaa katuverkkoa. Uutta katumiljöötä kehitetään toimivaksi ja mahdollisimman hyvin alueen kylämäiseen kokonaishenkeen sopivaksi. 3.3 Osallisten tavoitteet Asukasmielipiteet Mielipiteitä osallisilta on saatu eri tavoin asemakaavoitusprosessin aikana. Valmisteluaineistovaiheessa pidettiin asukastilaisuus 1.6.2010. Tilaisuuteen osallistui viitisenkymmentä henkilöä. Valmisteluaineiston nähtävilläolon aikana saatiin 19 kirjallista mielipidettä, joista Finnsinmäen aluetta koskevia oli 10. Lausuntoja ja kannanottoja valmisteluaineistosta saatiin yhteensä 9. Mielipiteet koskivat mm. luonnonympäristön ja kulttuuriympäristön käsittelyä kaavassa, tiestön sopimista historialliseen ympäristöön ja historiallisten tielinjausten käyttöä osana katuverkkoa, teiden linjaamista ympäristö huomioiden ja tieverkon turvallisuutta, rakentamisen tehokkuuden yhdenvertaisuutta AOkortteleiden välillä ja AP-kortteleiden rakentamisen tehokkuuden soveltumista kulttuuriympäristöön. Mielipiteissä käsiteltiin myös peltoalueiden säilymistä avoimina ja peltojen reuna-alueille sekä metsäsaarekkeisiin rakentamista maiseman ja rakennettavuuden näkökulmista. Lisäksi mielipiteitä esitettiin mm. hevostallin toiminnan vaatiman tilan huomioimisesta, saastuneen maa-alueen merkitsemisestä kaavaan sekä kesäteatterin sijoittamisesta Finnsinmäen alueelle. Lausunnoissa on käsitelty mm. kaavamerkintöjen tarkkuutta, alueen koulun ja päiväkodin tarvetta ja sijoittumista, rakennettavuutta kaava-alueella, hulevesien hallintajärjestelmän merkitsemistä kaavaan sekä korttelikohtaisia hulevesien hallinnan ohjeita. Espoon kaupungin museo on lausunnossaan käsitellyt mm. tehokkuuslukuja suhteessa alueen nykyiseen rakentamiseen ja kulttuuriympäristön ominaispiirteisiin, avoimille alueille ja näkymäakseleille rakentamista, Mankbyn kylätontin merkitsemistä kaavaan SM-alueena ja arkeologisen puiston muodostamista kaava-alueen kaakkoisosaan sekä rakennusten suojelumerkintöjä. Lisäksi lausunnoissa käsiteltiin mm. katuyhteyksiä alueella ja merkitsemistä, melumääräyksiä ja merkintöjä sekä Kehä III tilavaraussuunnitelman huomioimista kaavassa. Luonnonympäristön osalta lausunnot koskivat mm. liirto-orava-alueiden riittävää merkitsemistä sekä pohjavedensuojelun huomioimista kaavassa hulevesien lisäksi. Kunnallisteknisen verkon osalta selvitystä vaativat sekä vesihuollon kustannukset että Blominmäen kalliopuhdistamon vaikutukset vesihuollon järjestämiseen valmisteluvaiheen jälkeen. Kaukolämpö ei lausuntojen mukaan ole alueella kilpailukykyinen vaihtoehto, koska alueen tonttitehokkuudet jäävät alhaisiksi ja alue on hajanainen. Energiatehokkuuteen ja hiilineutraaliuteen pitäisikin voida vaikuttaa muin keinoin. Lisäksi on koskien Finnsinmäkeä lausuttu voimalinjojen merkitsemisestä kaavaan sekä puistomuuntamoiden sijoittamisesta alueelle. Valmisteluaineiston nähtävilläolon jälkeen kaava-alue jaettiin neljään osaan (Mynttilä, Finnsinmäki I, Espoonkartanonmäki ja Myntinmäki). Finnsinmäki I kaava-alueelle on tehty muutoksia muun muassa katuverkkoon sekä korttelialueiden rajauksiin ja tehokkuuksiin. Kaavamääräyksiä on tarkennettu huomioiden erityisesti alueen luonto- ja kulttuuriarvot. Alueelle on laadittu korttelisuunnitelma kaavamääräyksiä täydentämään. Suurin muutos kokonaisuuden kannalta on esitys Finnsinmäkeä ja Mynttilää yhdistävän uuden Espoonkartanontie/Puistometsäntie kadun poistamisesta. Lapinkyläntien aiheuttamasta melusta laadittiin kunnallisteknisen yleissuunnitelman yhteydessä meluselvitys, joka huomioitiin kaavaehdotuksen laadinnassa.

26 (40) 4 ASEMAKAAVAN KUVAUS 4.1 Yleisperustelu ja -kuvaus Finnsinmäen asemakaavaehdotus on osa laajempaa Espoonkartanon kaupunginosan muutosta tiiviimmin asutuksi alueeksi. Valmisteluvaiheen suunnitelman tarkoituksena oli esittää yleispiirteinen näkemys kyseisen kaava-alueen maankäytöstä sekä huomioida kaavamerkinnöin keskeiset suunnittelua ohjaavat reunaehdot, tarpeet ja tavoitteet. Maankäyttövaraukset osoittivat kunkin alueen pääkäyttötarkoituksen. Rakentamisen paikat ja sijainti korttelialueilla ovat tarkentuneet asemakaavan ehdotusvaiheessa, samoin alueita koskevat rakennuskannan ja ympäristön suojelumääräykset ja -merkinnät. Alueen kunnallistekninen tarkastelu tehtiin valmisteluaineiston pohjalta ja samassa yhteydessä pohdittiin tarkemmin alueen liikenneverkkoa ja sen toteuttamisedellytyksiä. Kaavarunkoa laajennettiin ja tarkennettiin huomioiden myös Forsbackan alueen tulevaisuuden maankäyttö. Myös liikennemelun vaikutukset ja suojauskeinot selvitettiin perusteellisesti ennen asemakaavan ehdotusvaihetta. Alueesta merkittävä osa kuuluu valtakunnallisesti merkittävään rakennettuun kulttuuriympäristöön. Suunnittelun tärkeänä tavoitteena on huomioida Espoonkartanon ympäristön arvojen kannalta keskeiset maiseman ja luonnonympäristön piirteet ja sovittaa uudet asuinalueet osaksi kokonaisuutta. Asemakaavasuunnitelma mahdollistaa uuden, nykyistä kylämäistä asutusta täydentävän asuinrakentamisen Finnsinmäen alueille. Uusi rakentaminen sijoittuu verraten kapeina korttelialueina avoimen maiseman ja rinne- sekä selännealueiden vaihettumisvyöhykkeeseen. Maisemakokonaisuuden kannalta tärkeät, avointa maisematilaa rajaavat reunametsät ja puustoiset lakialueet säilytetään. Tilanteissa, joissa uutta pientalorakentamista sijoitetaan avoimen maisematilan reunalle, kaavasuunnitelma edellyttää uuden maisemaa rajaavan reunavyöhykkeen toteuttamista. Finnsinmäen kaava velvoittaa säilyttämään, hoitamaan ja uudistamaan aluetta niin, etteivät sen kulttuurihistorialliset arvot, vaihtelevat maastonmuodot, luonne suurmaisemassa eivätkä pitkät avoimet näkymät vaarannu. Erityistä huomiota tulee kiinnittää hienovaraisiin maastonmuotoiluihin. Alueella tulee käyttää perinteisiä kulttuuriympäristön kasvilajeja ja luonnon mukaista kasvillisuutta. Viheralueverkosto muodostaa eheän ja kattavan kokonaisuuden koko alueella ja huomioi alueelle laadittujen selvitysten mukaiset luonnonsuojelukohteet sekä yhteystarpeet ympäröiviin viheralueisiin. Kaava-alue liittyy suoraan Kehä III:n liikennekäytävään ja olemassa oleviin yhdyskuntateknisiin verkostoihin. Asuinympäristön tavoitteena on laadukas ja omaleimainen kokonaisuus. Alueen kehittäminen nykyistä tiiviimmin rakennettuna asuinympäristönä eheyttää lisäksi kaupunki- ja yhdyskuntarakennetta Espoon eteläosien yleiskaavan mukaisesti. Alueen katu- ja kunnallistekninen rakentaminen vaativat myös suuria panostuksia, mikä edellyttää kaupunki- ja korttelirakenteelta alueen nykyistä rakentamista suurempaa tehokkuutta. Asukasmäärän tuntuva lisääminen pääkatuyhteyksien varrella mahdollistaa myös paremman joukkoliikenteen palvelutason toteutumisen. Kaava-alueen kokonaispinta-alasta asuinkorttelialueiksi on varattu noin 17 ha eli noin 30 %. Alueen uudesta pientalorakentamisesta on suurempi osa varattu AP korttelialueiksi, jolloin asuntorakentaminen toteutuu todennäköisimmin yhtiömuotoisena. Omatoimirakentamiselle varattuja AO tontteja on varattu pääasiassa olemassa olevan pientalorakentamisen täydentämiseen sekä valtakunnallisesti arvokkaaseen maisemaan avautuvilta reunavyöhykkeiltä, jolloin pitkiä näkymiä on mahdollista säilyttää paremmin, eikä rakennusmassojen muodostamaa muurimaista vaikutelmaa pääse syntymään. Kaavalla mahdollistetaan 2000 k-m2 suuruisen päiväkodin ja alakoulun sijoittuminen julkisten lähipalvelurakennusten (YL-1) korttelialueelle sekä Träskbyn vanhan koulun säilyttäminen lähipalvelurakennusten korttelialueella (P-1/s), jolla ympäristö säilytetään. Korttelialue on osa laajaa Espoonkartanon Träskbyn kulttuurimaisemakokonaisuutta.

27 (40) Kaavaratkaisun myötä suunnittelualueelta poistuu Espoon ratsastuskoulun käytössä oleva maneesirakennus sekä sen yhteydessä olevat ratsastustoimintaa palvelevat pysäköintipaikat. Maneesin tilalle on asemakaavassa esitetty asumista. Ratsastustoiminta ei tule maanomistajan mukaan jatkumaan alueella nykyisellään. Uusia korttelialueita varten alueelle muodostetaan liikenneverkko, joka mahdollisuuksien mukaan hyödyntää nykyisiä tielinjoja. Uudet katuyhteydet mahdollistavat arvokkaiden historiallisten tielinjojen ja historiallisten ympäristöjen rauhoittamisen lisääntyvältä liikenteeltä ja laajoilta muutostöiltä. Katuverkon sovittaminen maastoon on haasteellista, ja tilaa olemassa olevan kyläasutuksen keskellä on paikoin niukalti. Alueen katu- ja muiden reittien suunnittelussa on pyritty mahdollisimman tiukkaan ja paikkaan sopivaan mitoitukseen. Nykyisen Kuninkaankartanontien on tarkoitus säilyä joukkoliikennereittinä. Lapinkyläntien aiheuttamaa melua torjutaan meluselvityksen mukaisin meluestein. Kaavakartassa on esitetty meluselvityksen mukainen melunsuojaus kortteliin 70003. Lapinkyläntien varressa meluesteen korkeus on 3,0 metriä tasausviivasta ja Espoonkartanontien eteläosassa 2,0-2,5 metriä. 4.2 Mitoitus Asemakaavassa muutetaan voimassa olevan Finnsinmäki asemakaavan retkeily- ja ulkoilualueesta (VR) 57 m2:n suuruinen osa katualueeksi. Muutoksella mahdollistetaan ajo Finnsinkujalta vanhalle Finnsintielle ja helpotetaan siten alueen sisäistä liikennettä ja katujärjestelyjä suunnittelualueella. Kaava-alueen kokonaispinta-ala on noin 43,6 ha. Kaava-alueen kokonaiskerrosala on noin 37 400 k-m 2, josta asuinrakennusten korttelialueeksi on varattu noin 35 100 k-m2. Asuinrakennusten korttelialueiden (A) rakennusoikeus on noin 13 400 k-m2, asuinpientalojen korttelialueiden (AP) rakennusoikeus on noin 8 600 k-m2 ja erillispientalojen korttelialueiden (AO) rakennusoikeus on noin 13 000 k-m2. Julkisille rakennuksille ja palveluille rakennusoikeutta on varattu 2 180 k-m2. Muinaismuistoalueen (SM-1) laajuus on noin 7,2 ha ja alueelle sallitaan 100 k- m2 rakentamista. Yleiselle pysäköinnille (LP-1) on varattu noin 3000 m2 suuruinen alue. Virkistysalueita kaava-alueella on yhteensä noin 5,7 ha. Asemakaavan myötä alueen rakennusoikeus kasvaa noin 31 000 k-m 2.. Kaava mahdollistaa noin 30 000 k-m 2 uutta asuinrakentamista Finnsinmäen alueelle. Rakentamisen määrä mahdollistaa noin 650 uutta asukasta suunnittelualueelle. 4.3 Kaavan mukainen rakennettu ympäristö 4.3.1 Maankäyttö Korttelialueet Suunnittelualueella on asuinrakennusten korttelialueita (A), asuinpientalojen korttelialueita (AP), erillispientalojen korttelialueita (AO ja AO/s) sekä koulua ja päiväkotia varten julkisten lähipalvelurakennusten korttelialue, jolla ympäristö säilytetään (YL/s). AO/s -korttelialueen, pihapiirin ja ympäristön kulttuurihistorialliset arvot tulee säilyttää. Korttelissa sijaitsee suojeltavaksi merkitty työväenasuinrakennus. Kortteli on osa Suuren Rantatien tiemaisemaa. Uudet asuin- ja piharakennukset on rakennettava siten, että ne sijainnin, muodon, värityksen ja julkisivujen jäsentelyn osalta noudattavat alueella olevien kulttuurihistoriallisesti arvokkai-

28 (40) den rakennusten ominaispiirteitä. Puusto tulee säilyttää ja tarvittaessa uudistaa siten, että kyläkuvallinen arvo säilyy. Asuinpientalojen- ja erillispientalojen korttelialueille on laadittu erillinen korttelisuunnitelma ja rakentamistapaohje. Kaavamääräyksissä määrätään tarkemmin rakennusten sijoittumisesta ja muodosta sekä rakentamisen tavasta. Myös energiatehokkuuteen kiinnitetään huomiota määräämällä mm. uusiutuvien energiamuotojen, kuten aurinkoenergian hyödyntämisestä. Rakennusten sijoittamisessa ja muussa tontin käytössä on otettava huomioon alueen pienilmastolliset tekijät, mm. tuulensuojaus, suuntaaminen aurinkoon. Korttelisuunnitelmassa on kehotettu laatimaan selvitys uusiutuvien energianlähteiden hyödyntämismahdollisuuksista rakennusluvan yhteydessä. Selvityksen tulisi kattaa sekä lämmitys-, jäähdytys- että sähköenergiantarve. YL/s korttelialueella sijaitsee suojeltavaksi esitetty Träskbyn koulu. Korttelialue on osa laajaa Espoonkartanon Träskbyn kulttuurimaisemakokonaisuutta. Korttelialueen ympäristö säilytetään. Koulua ja lasten päiväkotia varten on esitetty Espoonkartanontien ja Kansanopistontien risteykseen. Korttelin pintaala on reilut 7000 m2 ja rakennusoikeutta on varattu 2 000 k-m2, mikä mahdollistaa neljän ryhmän päiväkodin ja kolmen esi- ja alkuopetusluokan sijoittamisen. Asuinrakennusten korttelialueille (A), asuinpientalojen korttelialueelle (AP), erillispientalojen korttelialueelle (AO ja AO/s) ja lähipalvelurakennusten korttelialueelle sallitaan rakennusoikeuden lisäksi 15 % autotalli-, huolto-, varasto-, pihasauna, pihakasvihuone- tai verstastilaa. Lisäkerrosalaa varten ei tarvitse tehdä autopaikkoja. Virkistysalueet Virkistysalueita on kaava-alueen kokonaisalasta noin 13 %. Virkistysalueiden rajauksissa on painotettu yhtenäisten ja jatkuvien virkistysalueiden ja virkistysyhteyksien muodostamista ja mahdollistamista. Merkittävä osa lähivirkistysalueista sijoittuu maisemakokonaisuuden kannalta arvokkaille alueille, joilla maisema-arvot ja ekologiset arvot säilytetään. Muut alueet Kaava-alueen eteläosassa kehä III:n ja Kauklahdenväylän pohjoispuolella on muinaismuistoalue (SM-1). Alueella on muinaismuistolailla rauhoitettuja kiinteistä muinaisjäännöksiä. Alueiden kaivaminen, peittäminen, muuttaminen tai muu niihin kajoaminen on muinaismuistolain nojalla kielletty. Aluetta koskevista toimenpiteistä ja suunnitelmista on neuvoteltava museoviranomaisen kanssa. Alueen läpi kulkevat ekologiset yhteydet tulee turvata. Kehä III ja Kauklahdenväylä sekä Lapinkyläntie ovat maantien aluetta (LT). Espoonkartanontien varrella Träskbyn koulun eteläpuolella sijaitsee koko aluetta palveleva yleinen pysäköintialue (LP-1), joka tulee toteuttaa luontevaksi osaksi ympäristöä. Alueen rakentamisessa tulee säilyttää olemassa olevaa puustoa ja autopaikat tulee sijoittaa lomittain kasvillisuuden kanssa. 4.3.2 Liikenne Ajoneuvoliikenne Suunnittelualueen sisäinen liikenneverkko pohjautuu nykyiseen Kuninkaankartanontiehen, joka muuttuu maantiestä paikalliseksi kokoojakaduksi. Kaavaalueen eteläosassa Kuninkaankartanontie liittyy Lapinkyläntiehen, jolta on yhteys Kehä III:lle Mankinsolmun eritasoliittymän kautta sekä Kauklahden suuntaan Kauklahdenväylää pitkin. Kuninkaankartanontie säilyy myös suunnittelualueen yhteytenä Kauklahteen idässä Kehä III:n alittavan sillan kautta. Kaava-alueen itäpuolella Kuninkaankartanontien käyttöä rajoittavat Espoonkartanon historialliset kivisillat Sågbro ja Qvarnbro. Silloilla on voimassa painorajoitus ja jatkossa ajoneuvoliikennettä siltojen kohdalla on tarpeen rauhoittaa

29 (40) esimerkiksi kavennuksin tai korotuksin. Näin pyritään vähentämään läpiajoliikennettä Kuninkaankartanontiellä ja ohjaamaan Kauklahteen suuntautuvaa liikennettä Lapinkyläntien ja Kauklahdenväylän kautta. Historiallisten kivisiltojen kohdan liikennejärjestelyt ratkaistaan Espoonkartanon ydinalueen suunnittelun edetessä. Kuninkaankartanontiehen liittyy joukko uusia tonttikatuja, jotka syöttävät liikennettä asuinalueilta kokoojakadulle ja edelleen Kauklahdenväylälle sekä Kehä III:lle. Alueen länsiosaan rakennetaan uusi tonttikatu Ryttarsinpelto sekä siihen liittyvä Ryttarsinhaka. Järvikyläntien pohjoispuolista korttelia palvelee tonttikatu Linus Sundellin tie. Asemakaava-alueen itäosaan on esitetty uusi tonttikatu Kansanopistontie, joka toimii myös uutena yhteytenä kaava-alueeseen kuulumattomalle Finnsin kansanopistolle. Nykyiset yksityistiet Finnsintie ja Vanha Finnsintie säilyvät osin tonttikatuina ja osin jalankululle ja pyöräilylle tarkoitettuina katuina, joilla sallitaan tontille ajo nykyisille kiinteistöille. Finnsintie ja Vanha Finnsintie merkitään kaavassa s-merkinnällä, joka osoittaa historiallisesti ja maisemallisesti arvokasta katua, jonka linjaus ja leveys tulee säilyttää. Uusi maankäyttö lisää ajoneuvoliikenteen matkoja noin 400 700 matkaa vuorokaudessa. Kevyt liikenne Kevyen liikenteen olosuhteet paranevat merkittävästi asemakaavan myötä. Kuninkaankartanontien itä-/eteläpuolelle osoitetaan uusi jalankulku- ja pyörätie, joka toimii myös pyöräilyn pääreittinä. Paikallisina kevyen liikenteen yhteyksinä toimivat Vanha Finnsintie sekä puistoalueen ulkoilureitit. Lisäksi tonttikatujen varteen osoitetaan jalankulku- ja pyörätie. Yhteydet suunnittelualueen itäpuolelle osoitetaan Espoonkartanonmäen asemakaavassa, joka sisältää Kuninkaankartanontien historialliset kivisillat. Siltojen kohdalla kevyt liikenne ohjataan ajoradalle ja ajoneuvoliikennettä rauhoitetaan esimerkiksi kavennuksin tai korotuksin. Espoonkartanonmäen alueella kehitetään myös jokivarren kevyen liikenteen reitistöä, jolloin on mahdollista muodostaa myös uusia yhteyksiä Finnsinmäen kaava-alueelta Kauklahden suuntaan. Kauklahdenväylän suuntaisia kevyen liikenteen yhteyksiä etelän suuntaan tulee parantaa etenkin Kehä III:n ylittävän sillan sekä Mankinjoen sillan kohdalla. Kevyen liikenteen yhteydet sisältyvät aluevaraussuunnitelmaan Kehä III:n parantamisesta, mutta sen toteutuksen aikataulu ei ole tiedossa. Alueen sisäinen liikenne ja paikoitus Alueen sisäinen liikenne on asuinalueiden tuottamaa liikennettä sekä Y- kortteliin tapahtuvaa saattoliikennettä. Lisäksi alueelle aiheutuu liikennettä Finnsin kansanopistosta, jonka nykyinen ajo-yhteys Lapinkyläntieltä on ajantasaisen asemakaavan mukaan katkaistu. Korttelien paikoitus tapahtuu tonteilla. Asuinkortteleissa autopaikkoja on rakennettava vähintään seuraavasti: - 2 autopaikkaa erillispientaloasuntoa kohti - kytketyissä pientaloissa 1 autopaikka 70 k-m² kohti, kuitenkin vähintään 1 ap / asunto - pienkerrostaloissa 1 autopaikka 70 k-m² kohti, kuitenkin vähintään 0,5 ap / asunto Y-korttelissa autopaikkoja on rakennettava vähintään 1 autopaikka 150 k-m² kohti. Yleistä pysäköintiä on osoitettu Kuninkaankartanontien ja Järvikylän liittymän läheisyyteen LP-alueelle. Polkupyöräpaikkoja tulee toteuttaa asuinkortteleissa vähintään 1 pp/30 k-m 2, kuitenkin vähintään 2 pp/asunto ja Y-korttelissa vähintään 1 pp/100k-m 2.

30 (40) Julkinen liikenne Kuninkaankartanontie säilyy joukkoliikenteen liikennöitävissä. Järvikyläntien liittymän tuntumassa sijaitsevat nykyiset kolme pysäkkiä säilyvät. Kaava-alueen ulkopuolella Finnsintien liittymän kohdalla sijaitseva pysäkkipari siirretään itään Peringintien eteläpuolelle, mikä on kaltevuuksiltaan linja-autopysäkille parempi paikka. Kauklahden asema sijaitsee noin 1,5-2 kilometrin etäisyydellä kaava-alueesta. Asemakaavalla pyritään parantamaan etenkin kevyen liikenteen liityntäyhteyksiä asemalle. 4.3.3 Palvelut Espoonkartanontien ja Kansanopistontien risteykseen sijoittuu julkisten lähipalvelurakennusten korttelialue koulua ja lasten päiväkotia varten (YL-1). Uutta rakennusoikeutta kortteliin on varattu 1500 k-m2, mikä mahdollistaa neljän ryhmän päiväkodin ja kolmen esi- ja alkuopetusluokan sijoittamisen rakennukseen. Lähimmät kaupalliset lähipalvelut sijaitsevat Kauklahden keskustassa reílun kilometrin etäisyydellä kaava-alueelta. Lähin suurempi kaupallinen palvelukeskittymä on Espoon keskus, jonne on matkaa linnuntietä n. 4 km. 4.3.4 Yhdyskuntatekninen huolto Kaava-alueen länsireunassa kulkee 110 kv voimajohtolinja, joka on merkitty kaavaan suoja-alueineen. Johtoalueelle ei saa sijoittaa ilman voimajohdon omistajan lupaa maanpäällisiä tai maanalaisia rakennuksia, rakennelmia tai istutuksia. Istutettavan kasvillisuuden luontainen kasvukorkeus ei saa ylittää 4 metriä. Kaava-alueen maaperä soveltuu pääosin hyvin maalämmön tuotantoon. Kaava-alueen eteläreunassa on pohjavesialue, jolle maalämpökaivoja ei saa pääasiallisesti tehdä. Kaava-alueen ulkopuolella on vedenottamo, johon pitää jättää 500 metrin etäisyys maalämpökaivoista. Pohjavesialueelle ja vedenottamon läheisyyteen sijoittuvat pääasiassa jo olemassa olevat kohteet ja uudisrakennukset sijoittuvat pääasiassa näiden alueiden ulkopuolelle. Alueen maalämmön tuotantopotentiaali on kuvattu seuraavassa kuvassa violetilla. Sinisellä aluerajauksella on kuvattu pohjavesialue ja kahdella sisäkkäisellä ympyrällä kuvan alareunassa on esitetty vedenottamon sijainti.

31 (40) Alueen koko lämmitysenergiantarpeen kattamiseksi tarvittaisiin noin 150-200 maalämpöporakaivoa riippuen maalämpökentän toteutustavasta, maaperän laadusta ja rakennusten energiatehokkuudesta. Kahden energiatehokkaan pientalon lämmitysenergiantarve olisi teoriassa mahdollista kattaa yhdellä maalämpökaivolla, mutta käytännössä hallinnointi ja toteutus voi olla helpompaa kiinteistökohtaisilla kaivoilla. Rivitaloissa voidaan helpommin hallita taloyhtiökohtaista maalämpökaivojärjestelmää. Seuraavassa kuvassa on esitetty ehdotus alueen maalämpökaivojen sijoittumisesta. Alustavan tarkastelun perusteella maalämpökaivot mahtuvat sijoitettaviksi tonttien takapihoille, tonttikaduille ja autopaikkojen alle. Tämä vaatii kuitenkin pientaloilta riittävää energiatehokkuutta. Pientaloissa myös aurinkoenergian hyödyntäminen on mahdollista. Pientalojen energiankulutus painottuu aamuihin ja iltoihin, jolloin aurinkopaneeleita tai aurinkokeräimiä voidaan harkita sijoitettavan myös idän ja lännen suuntiin, jolloin kulutus ja tuotanto kohtaavat paremmin. Aurinkoenergialaitteita voidaan sijoittaa myös suoraan etelään, jolloin saadaan paras tuotanto kwh/m2 mitattuna, mutta itse käytetty osuus voi olla pienempi kuin itään tai länteen suunnatuissa järjestelmissä. Aurinkoisiin ilmansuuntiin suunnatut harja- ja pulpettikatot mahdollistavat aurinkoenergiajärjestelmien käyttöönoton myös myöhemmässä vaiheessa. 4.3.5 Maaperän rakennettavuus ja puhtaus Uudet rakentamispaikat on pääosin osoitettu peltoaukeiden ja selännealueiden vaihettumisvyöhykkeelle, jossa maasto ja maaperä ovat rakentamiseen kelvollista ja pienilmasto suotuisaa. Perustamisolosuhteiltaan heikkoja, savisia peltoaukeita on pyritty välttämään, joskin kaava-alueen koilliskulman ja länsireunan korttelit osuvat osittain 4 ja 5a luokan mukaiselle vaikeasti rakennettavalle syvälle pehmeikölle. Alueella on ollut kasvihuoneita, joiden toiminnan yhteydessä maaperään on mahdollisesti joutunut sitä pilaavia aineita. Nämä alueet on osoitettu merkinnällä (saa). Ennen alueiden uutta käyttöä maaperä on tutkittava ja huolehdittava tarvittaessa sen kunnostamisesta.