1/5 HYVINVOINTIRYHMÄN VUODEN 2014 TOIMINTA Hyvinvointiryhmän raportoi vuosittain toiminnastaan ja opiskelijoiden hyvinvoinnin tilasta yliopiston johdolle ja opetusneuvostolle sekä yliopistoyhteisölle. Opetusneuvoston kokouksessa (9/2013) päädyttiin siihen, että opiskelijoiden hyvinvointiin ja opiskelukykyisyyteen vaikuttavista tekijöistä on hyvä käydä laajempaa keskustelua yliopistoyhteisössä. Opetusneuvostossa ehdotettiin, että yksi tapa virittää keskustelua ja lisätä vuoropuhelua hyvinvointiteemoista on hyvinvointiryhmän vierailut tieteenalayksiköissä. Ryhmä on käynyt vuoden 2014 aikana kaikissa tieteenalayksiköissä. Käynnit sovitettiin yksikön toimintaan niin, että vierailut yhdistettiin pääosin yksikön muihin ajankohtaisia asioita käsitteleviin kokouksiin kuten opetussuunnitelmatyöryhmien tai niiden johtoryhmien kokoontumisiin. Parissa yksikössä hyvinvointiteemalle oli varattu tapaamisaika kokonaisuudessaan. Keskustelun pohjaksi hyvinvointiryhmä toimitti etukäteen ehdotuksia teemoista, jotka oli jäsennelty opiskelukykymallin mukaisesti. Etukäteismateriaalissa myös toivottiin, että kussakin tapaamisessa käsitellään yksiköstä nousseita kysymyksiä opiskelijoiden hyvinvoinnista. Tähän raporttiin on koottu tiivistelmä keskusteluista sekä ideoista ja toimista, joilla voidaan vaikuttaa opiskelukykyyn. Opiskelukykymalli: Opiskeluterveydenhuollon opas, sosiaali- ja terveysministeriön julkaisuja 12/2006
2/5 Opetustoiminta Opetussuunnitelmilla ja opetuksen järjestämisellä nähtiin olevan keskeinen vaikutus opiskelijoiden hyvinvointiin ja opiskelukykyyn. Uusien opetussuunnitelmien työstäminen vuosille 2015-2018 oli meneillään kaikissa tieteenalayksiköissä, joten tämä teema oli senkin vuoksi ajankohtainen. Keskustelua käytiin mm. opetussuunnitelmien osaamisperustaisuuden selkeämmästä ilmaisutavasta sekä erityisesti nykyistä monipuolisemmista opintojen suoritustavoista, mihin liittyy myös saavutettavuuden varmistaminen. Osassa tieteenalayksiköitä opettajat toivoivat saavansa enemmän tukea esimerkiksi sopiessaan opiskelijan kanssa opintojen suorittamiseen liittyvistä erityisjärjestelyistä. Opettajat toivoivat myös yliopistotasoisia yhtenäisiä käytäntöjä opiskelun saavutettavuuden varmistamiseksi. Opintojen ohjaus myös puhutti paljon. HOPS-ohjauksen tärkeys korostuu opiskeluympäristön muutoksessa, mm. työelämämuutokset ja opintotuen heikennykset vaikuttavat opintojen ohjaukseen. Muutamassa yksikössä keskusteltiin myös opettajien työnohjauksen tarpeista ja pedagogisen osaamisen vahvistamisesta. Opintojen ohjauksen kokonaisuus alkaa olla hyvin jäsentynyt ja opiskelijoiden tiedossa, ja kuluneen vuoden aikana on kirjoitettu yliopistomme HOPS-prosessin tavoitteet tutkinto-ohjelmien HOPS-työn tueksi. Jatkossa on kuitenkin edelleen tärkeä arvioida HOPS-prosessin etenemistä, ohjauksen kattavuutta, toimijoiden työnjaon, roolien ja vastuiden selkeyttä. Yksiköissä toivottiin opettajille ja opinto-ohjausta tekevälle henkilöstölle koulutusta tai kollegatapaamisia, joissa käsitellään vaikeita ohjaustilanteita. Hyvinvointiryhmä käynnistää yhteistyötä henkilöstöpalveluiden ja YTHS:n kanssa em. koulutuksen järjestämiseksi. Opiskelijan omat voimavarat Opiskelijan omien voimavarojen ongelmat voivat heijastua myös muille opiskelukyvyn osaalueille. Yliopisto-opinnot koetaan joskus varsin stressaavina, jota lisäävät mm. opintotukeen liittyvät toistuvat lainsäädäntömuutokset. Opiskelijan omien voimavarojen vahvistamisen kannalta tärkeitä ovat liikuntapalveluiden riittävyys, hyvät ruokailupalvelut ja yliopiston tilaratkaisut. Yksi keino tukea opiskelijoiden voimavaroja on tarjota opiskelijoille myös esimerkiksi lepomahdollisuuksia yliopistolla. Kaupin kampuksen käynneillä tuli esille opiskelijoiden heikot mahdollisuudet ruokailuun iltapäivisin, koska ravintolat ovat auki vain kolmeen. Uudisrakennuksen (Arvo 2) uskotaan tuovan tähän jatkossa parannusta. Yksikkökäynneillä otettiin esille myös opiskelijoiden erilaisten elämäntilanteiden ja lähtökohtien sekä niihin liittyvien haasteiden huomioiminen. Esimerkkinä opiskelijaryhmistä, joilla voi olla vaikeuksia kiinnittyä opiskeluyhteisöön, ovat varttuneemmat opiskelijat, opintojensa loppuvaiheessa olevat ja kansainväliset opiskelijat. Yliopistoyhteisöön kiinnittymiseen vaikuttavat myös tieteenalaidentiteetit, jotka voivat olla joillain aloilla vahvoja ja joihin kaikki opiskelijat eivät automaattisesti kiinnity. Tämän vuoksi on tärkeää, että yliopisto-opinnot mahdollistavat opiskelun tueksi erilaisia toimintatapoja, työympäristöjä ja yhteisöjä.
3/5 Opiskelijan voimavaroihin vaikuttavat myös jännittäminen, ahdistuneisuus ja muut psyykkiset ongelmat. YTHS:n tutkimuksen mukaan jopa kolmannes opiskelijoista kärsii jonkinlaisesta sosiaalisten tilanteiden pelosta, mikä vaikuttaa paljon voimavaroihin. Osuus on huomattava, mikä kannattaa huomioida opetuksen ja ohjauksen suunnittelussa ja toteutuksessa. Yliopiston kielikeskuksessa onkin vuosien 2012-2015 aikana ryhdytty toteuttamaan ja kehittämään opintopsykologin ja YTHS:n psykologin tukemana erityisiä ryhmiä kieli- ja viestintäopintojen suorittamiseksi niille opiskelijoille, jotka esimerkiksi jännittävät voimakkaasti esiintymistilanteita tai joilla on oppimisvaikeuksia. Opiskelutaidot Opiskelutaidot, niiden kehittyminen ja oppiminen sekä niiden psykologiset ulottuvuudet vaikuttavat osaltaan opiskelukykyyn. Yksikkökäynneillä keskusteltiin paljon mm. siitä, mille taholle opiskelutaitojen opettaminen kuuluu. Opiskelutaidot ovat olennainen osa opiskelukykyä. Opiskelutaitojen psykologisen ja kognitiivisen ulottuvuuden välillä ei ole selkeää rajaa, mikä saattaa hankaloittaa oikean vastuutahon paikantamista. Esimerkiksi masennus vaikuttaa niin, että kognitiivinen suoritustaso heikkenee. Opiskelutaitojen oppimisessa ja opettamisessa on vielä parannettavaa. Opintopsykologi voi vastaanottotyön ja ryhmätoiminnan kautta auttaa opiskelijoita tunnistamaan ja kehittämään omia opiskelutaitojaan, ja tukea uusien opiskelijoiden opiskelutaitojen kehittymisen käynnistämistä esimerkiksi osana orientoivia opintoja (ns. orientoivat 3). Opintopsykologi voi myös tukea opettajien osaamisen kehittymistä opiskelutaitojen oppimisen ohjaamisen alueella osana yliopistopedagogista koulutusta ja muita koulutustilaisuuksia. Opiskelutaitojen vahvistaminen on vain osa opintopsykologin työn kokonaisuutta, eikä se yksinään riitä vastaamaan opiskelutaitojen kehittämisen tuen tarpeeseen näin suuressa opiskelijajoukossa. Erityisiä opiskelutaitoihin liittyviä pulmia ovat vitkuttelu sekä tutkielmien tekemiseen ja tutkielmaprosessiin liittyvät haasteet, kuten itsenäinen työskentely ja epävarmuuden sietäminen. Käynneillä vahvistui käsitys siitä, että opiskelutaitojen tukeminen tulee sisällyttää entistäkin enemmän opettajien pedagogisen osaamisen varmistamiseen. Olennaista on opiskelijan omien oppimistapojen ja opiskelun merkitysten pohtimisen integroiminen aiempaa paremmin opiskelu- ja ohjausprosesseihin. Yksiköistä ehdotettiinkin opettajien ja opintopalveluiden henkilöstön yhteisiä keskustelu- ja koulutustilaisuuksia, joissa käsiteltäisiin opiskelukykyä ja opiskelijoiden omien voimavaroja sekä usein henkilökohtaisten ja herkkien asioiden puheeksi ottamista ohjauskeskusteluissa. Opiskeluympäristö Opiskeluympäristöä fyysisenä, psyykkisenä ja sosiaalisena kokonaisuutena tarkasteltaessa on tärkeää arvioida, miten yliopisto voi edistää opiskelijan kasvua oma-aloitteiseksi subjektiksi. Yksikkökäynneillä korostettiin, että vaikka yliopistossamme on nimetty opiskelijoiden hyvinvointiryhmä, on opiskelukyvyn ja -hyvinvoinnin oltava yliopistoyhteisön yhteinen asia.
4/5 Erilaisten yhteisöjen kuten opiskelijoiden harrasteryhmien ja ainejärjestöjen toiminta on hyvinvoinnin kannalta tärkeää. Opiskeluaika on opiskelijoille monella tavoin erityinen elämänvaihe, jolloin on sovitettava yhteen oman identiteetin ja akateemisen asiantuntijuuden kehittyminen suorituskeskeiseksikin koetun opiskelun kanssa. Tamperelaisten korkeakoulujen yhteistyö muuttaa opiskeluympäristöjä, joka edellyttää korkeakoulujen välistä yhteistyötä myös opiskelijoiden hyvinvoinnin edistämiseksi. Tieteenalayksikkökäyntien lisäksi ryhmä on toteuttanut seuraavia toimintoja: Ryhmä ylläpitää Aikalaisessa Hyvinvoinnista-palstaa, jolle tuotettiin vuoden 2014 aikana seitsemän kirjoitusta ajankohtaisista hyvinvointiin liittyvistä aiheista. Kirjoittajat ovat sekä ryhmäläisiä että muita yliopistoyhteisön jäseniä. Syksyn 2014 Orientoivat 2 -opinnot toteutettiin tunnin pituisina luentoina. Lisäksi kaikille kävijöille annettiin TaY:n muistitikku, johon ladattiin tietoa opintojen ohjauksesta ja orientoivien opintojen luentoaineisto. Hyvinvointiorientoivien tavoitteena on edesauttaa uuden opiskelijan sopeutumista yliopistoyhteisöön ja opintoihin sekä antaa välineitä opinnoissa jaksamiseen sekä itsestä huolehtimiseen. Tilaisuus luo yhdessä tuutoroinnin, tieteenalayksiköiden omien orientoivien sekä HOPS -ohjauksen kanssa opintojen alkua tukevan kokonaisuuden. Tilaisuus toteutettiin kolmena iltapäivänä syyskuussa. Kaikkiaan mukana oli noin 800 uutta opiskelijaa. Luennoitsijoina toimivat YTHS:n psykologit Rita Jähi ja Marja Koskinen sekä Tamyn sosiaalipoliittinen sihteeri Laura Talvitie. Hyvinvointiorientoivat toteutettiin myös kansainvälisille tutkinto-opiskelijoille kahtena päivänä syyskuussa. Introduction to Academic Culture and Degree Studies at UTA - tilaisuuksissa suunniteltiin yhteistyössä opintopalveluiden, opiskelijoiden hyvinvointiryhmän ja muiden tamperelaisten korkeakoulujen kanssa (TAMK ja TTY). Tarkoituksena oli tarjota kansainvälisille tutkinto-opiskelijoille perustietoa yliopistokulttuurista, opiskelijoiden osallistumisesta yliopiston päätöksentekoon, yliopisto-opiskelijan oppimisesta, opiskelupaineista selviytymisestä, työnhaun lähteistä ja oikeudesta sosiaaliturvaan. Tilaisuuksissa oli noin 50 opiskelijaa. Opintopalveluissa on koottu palaute, jonka pohjalta tapahtumaa kehitetään. Syksyllä 2014 hyvinvointiryhmän aloitteesta uudistettiin valintakokeiden erityisjärjestelyjen hakemista koskevat ohjeet. Uudistetut ohjeet tulevat voimaan kevään 2015 opiskelijavalinnassa. Ohjeita täsmennettiin erityisesti lääkärin tai muun asiantuntijan lausuntoa koskevien vaatimusten osalta, koska ne ovat aikaisemmin herättäneet hakijoissa kysymyksiä. Lisäksi ohjeissa halutaan tarjota hakijalle tietoa järjestelyjen myöntämisen perusteista, jotta hakija voi itsekin paremmin arvioida omaa tilannettaan ja mahdollisuuksiaan erityisjärjestelyihin sekä valintakokeessa että opinnoissa.
5/5 Ryhmä järjesti 19.11.2014 yleisöluennon aiheesta Lisää liikuntaa vai vähemmän istumista?. Luennoitsijana oli UKK-Instituutin johtaja Tommi Vasankari. Paikalla oli lähes 100 TaY:n henkilökunnan jäsentä, opiskelijaa ja YTHS:n työntekijää. Samana iltana toteutettiin jo perinteeksi muodostunut lauluilta, johon osallistui noin kolmekymmentä yliopistolaista. SUUNNITELMA VUODELLE 2015 Tampere3:n myötä kiinteämmän yhteistoiminnan virittäminen TAMK:n ja TTY:n hyvinvointitoimijoiden kanssa. Hyvinvointiryhmän ja OPI-ryhmän (opiskeluympäristön turvallisuuden ja terveellisyyden seurantaryhmä) yhteisten toimintojen lisääminen hyvinvoinnin edistämiseksi. Ryhmä järjestää Päätalolla yhdessä YTHS:n terveystyöryhmän kanssa Hyvinvointipäivät 24.-26.3.2015 teemalla Aivot Sinunkin pääasiasi. Syyskuussa järjestetään neljä Orientoivat 2 tilaisuutta suomenkielisille ja kansainvälisille opiskelijoille. Yksi tilaisuus pidetään Kaupin kampuksella. Aikalaisen Hyvinvoinnista palstan tuottamista jatketaan. Hyvinvointiryhmä kartoittaa keväällä 2015 opiskelun erityisjärjestelyjen käytäntöjä opiskelijoille ja henkilökunnalle suunnatuilla kyselyillä. Kartoituksen pohjalta kehitetään erityisjärjestelyihin liittyvää ohjeistusta ja käytäntöjä. Työn tuloksia on tarkoitus käsitellä opetusneuvostossa ja tehdä tarvittavia linjauksia.