UUDENMAAN LIITTO ESITYSLISTA 3/2016 1 Maakuntahallitus 14.03.2016 29 Lausunto Kirkkonummen kuntakeskuksen 2. vaiheen osayleiskaavasta 14/05.01/2016 MHS Tiivistelmä Kirkkonummen kunta pyytää lausuntoa Kuntakeskus 2. vaiheen osayleiskaavan luonnoksesta 29.2.2016 mennessä. Lausunnon antamiseen on saatu lisäaikaa 15.3.2016 asti. Osayleiskaava-alue käsittää noin 1000 ha:n alueen nykyisen Kirkkonummen kuntakeskuksen pohjoispuolella. Kaavan pääasiallisena tavoitteena on kehittää kuntakeskusta lisäämällä monipuolista asuinrakentamista. Suunnittelualueella asuu nykyisin 1400 asukasta. Kaava mahdollistaa suunnittelualueelle uusia asukkaita noin 3350-3850. Annettavan lausunnon pääkohdat Kuntakeskus 2. vaiheen osayleiskaava ei ota kaikilta osin huomioon maakuntakaavaa tai sen tavoitteita, koska: Maakuntakaavan valkoisille alueille osayleiskaavan pohjoisosaan osoitetaan asuinrakentamista, mikä hajauttaa yhdyskuntarakennetta ja pirstoo yhtenäisiä metsäalueita. Asuntorakentaminen maakuntakaavan valkoisilla alueilla on mahdollista, mutta osayleiskaavassa pitää riittävän hyvin perustella ja osoittaa, että kaavaratkaisulla muodostetaan toimivia paikallisia pientaloasuinalueita. Uusien kerrostaloalueiden osoittaminen valkoiselle alueelle ei ole maakuntakaavan mukaista. Kuntakeskus 2. vaiheen täydennysrakentamista tulisi vielä tutkia sijoitettavaksi suunnittelualueen etelä- ja keskiosiin, voimassa olevien maakuntakaavojen taajamatoimintojen alueelle. Kaavaselostustusta tulee täydentää omalla kappaleella: vertailu maakuntakaavaan. Lisäksi vireillä olevan 4. vaihemaakuntakaavan tilanne ja suunnittelualuetta koskevat merkinnät tulee lisätä selostukseen. Asian vireilletulo Asian taustat Kirkkonummen yhdyskuntatekniikan lautakunta on päättänyt 19.11.2015 78 asettaa Kuntakeskus 2. vaiheen osayleiskaavan luonnoksen valmisteluaineiston MRL:n 62 :n ja MRA:n 30 :n mukaisesti nähtäville ja pyytää aineistosta lausunnot. Suunnittelualue Suunnittelualue käsittää noin 1000 ha:n alueen nykyisen Kirkkonummen kuntakeskuksen pohjoispuolella. Alue rajautuu lännessä Meikon luonnonsuojelualueeseen, pohjoisessa Humaljärveen
UUDENMAAN LIITTO ESITYSLISTA 3/2016 2 ja idässä Gesterbyntiehen. Suunnittelualueen taajamarakenne on tällä hetkellä asemakaavoitettuja alueita lukuun ottamatta hajanainen. Alue käsittää erityyppisiä alueita: muun muassa asemakaavoitettuja ja rakennettuja tiiviitä omakotiasuinalueita alueen eteläosassa, maatilakeskuksia sekä haja-asutusta alueen keski- ja länsiosassa sekä metsiä, peltoja ja järvenrantaa. Alueen länsiosassa on Meikon luonnonsuojelualue. Kaavan tavoitteet Osayleiskaavan tavoitevuosi on vuodessa 2040. Osayleiskaava perustuu Helsingin seudun maankäytön suunnitelmaan (MASU), Kirkkonummen kehityskuvan 2040 sekä maakuntakaavojen maankäyttö ja suunnitteluperiaatteisiin. Kuntakeskustan kehityskuvaa päivitetään parhaillaan. Kaavan tavoitteena on kehittää kuntakeskusta lisäämällä monipuolista asuinrakentamista. Kaavassa osoitetaan uusia asuinalueita alueen keski-, sekä myös pohjois- ja itäosiin, mikä on edellytyksenä uuden kehämaisen tieyhteyden rakentamiselle. Uusi tieyhteys, Kokoojatie, tulee palvelemaan myös viereisen Sepänkylän - Gesterbyn alueita ja vähentämään tulevaisuudessa myös keskustan läpikulkuliikennettä. Kaava mahdollistaa koko suunnittelualueelle 3350-3850 uutta asukasta, jolloin alueen joukkoliikenteen edellytyksiä voidaan parantaa. Alueen länsiosaan Meikon alueelle osoitetaan yhdeksän uutta rakennuspaikkaa omakotirakentamiselle. Kaavassa osoitetut julkiset ja yksityiset palvelutoimintojen ja yritystilojen alueet tuovat 100-150 uutta työpaikkaa sekä mahdollinen oppimiskeskus Kokoojakadulle tuo 100 työpaikkaa lisää suunnittelualueelle. Kaavassa otetaan huomioon alueen luonto-, virkistys- ja kulttuuriarvot. Kaava-alueen yhdyskuntarakenne muodostuu 6 erillisestä aluekokonaisuudesta. Osayleiskaava toteutuu pääosin laatimalla alueelle vaiheittain asemakaavoja. Maakuntakaava Voimassa olevista maakuntakaavoista suunnittelualuetta koskevat seuraavat merkinnät: (kts liitekartta) taajamatoimintojen alue valkoinen alue luonnonsuojelualue, Natura- 2002-alue virkistysalue geologinen muodostuma pohjavesialue vedenhankinnan kannalta arvokas pintavesialue ulkoilureitti viheryhteystarve 110 V voimajohto Vireillä olevassa 4. vaihemaakuntakaavan ehdotuksessa suunnittelualueen luoteisosa kuuluu Humaljärven kulttuurimaisemaan, joka on osoitettu maakunnallisesti merkittävän kulttuuriympäristön ominaisuusmerkinnällä. Maakunnalliset kulttuuriympäristöt perustuvat
UUDENMAAN LIITTO ESITYSLISTA 3/2016 3 Missä maat on mainiommat Uudenmaan kulttuuriympäristöt - selvitykseen (2012). Yleis- ja asemakaavat Kirkkonummen yleiskaavassa YK 2020:ssa, joka tuli lainvoimaiseksi vuonna 2000, suunnittelualueelle on osoitettu yritystoimintojen ja asumisen alue, Meikon luonnonsuojelualue, vesialue, muulta osin alue on maa-ja metsätalousaluetta. Alueella on voimassa kaksi lainvoimaista asema-ja rakennuskaavaa: Gesterbyn asemakaava v. 1976 ja Neidonkallion asemakaava v. 2002. Lausunto Maakuntakaava on ohjeena laadittaessa ja muutettaessa yleiskaavaa. Osayleiskaavan luonnoksessa on otettu huomioon voimassa olevien maakuntakaavoista Meikon luonnonsuojelualue, virkistysalue, pohjavesialue, ulkoilureitti ja viheryhteystarve ja 110 V:n voimajohto. Alueen täydennysrakentamista on ohjattu pääosin maakuntakaavan taajamatoimintojen alueelle. Kirkkonummen kunnan asukasluku kasvaa voimakkaasti. Väestönkasvuun varaudutaan myös Kuntakeskus 2. vaiheen osayleiskaavassa, jonka tavoitevuosi on 2040. Taajamatoimintojen alueet Voimassa olevissa maakuntakaavoissa Kirkkonummen alueelle on osoitettu laajat taajamatoimintojen alueet, jotka sijoittuvat pääosin liikekeskustan sekä kunnan itä-länsisuunnassa sijaitsevien liikenneyhteyksien: raideliikenteen ja kantatie 51:n ympäristöön. Uudenmaan 2. vaihemaakuntakaavassa, joka vahvistettiin 30.10.2014 ja jonka tavoitevuosi on 2035, käsiteltiin kokonaisuudessaan taajama-ja työpaikka-alueet Uudellamaalla.Siinä Kirkkonummen kuntakeskuksen taajama-aluetta laajennettiin pohjoisosiltaan. Uudenmaan liitto katsoo, että nykyiset maakuntakaavan mukaiset taajamatoimintojen alueet luovat hyvät edellytykset tiiviille ja kuntataloudellisesti edulliselle yhdyskuntarakenteelle. Asuinrakentamisen osoittaminen maakuntakaavan valkoisille alueille Osayleiskaavan luonnoksessa osoitetaan suunnittelualueen pohjoisosaan, maakuntakaavan ns.valkoisille alueille asuntoalueita (A), jonka merkinnän suunnittelumääräyksen mukaan alueelle saa sijoittaa kerrostaloja, pienkerrostaloja, kytkettyjä asuinrakennuksia, erillispientaloja sekä tarvittavia yksityisiä ja julkisia palveluja.
UUDENMAAN LIITTO ESITYSLISTA 3/2016 4 Kaavaselostuksessa ei ole määritelty kokonaisarviota maakuntakaavan valkoisille alueille sijoittuvasta asukasmäärästä. Arvio Humalrannan asukasmäärästä on 500-850 ja Volsintien alueen, joka osittain sijoittuu maakuntakaavan taajamatoimintojen ja osittain valkoiselle alueelle noin 650 uutta asukasta. Suunnittelualueen pohjois- ja itäosien kautta Volsintieltä Gesterbyntielle osoitetaan uusi kehämainen tieyhteys, Kokoojatie. Kaavaselostuksessa kerrotaan, että kaavatalouden näkökulmasta uuden yhteyden varrelle on osoitettava riittävästi asuinrakennusoikeutta, jotta rakentaminen olisi taloudellisesti perusteltua ja joukkoliikenteen järjestämiseen olisi riittävä palvelutaso. 2. vaihemaakuntakaavan Helsingin seudun valkoisten alueita koskevan suunnittelumääräyksen mukaan alue, jolle ei ole maakuntakaavakartalla osoitettu erityistä käyttötarkoitusta, on ensisijaisesti tarkoitettu maa - ja metsätalouden sekä niitä tukevien sivuelinkeinojen käyttöön. Alueelle suuntautuvaa asuin ja työpaikkarakentamista on ohjattava taajamatoimintojen alueille ja kyliin. Alueelle voi sijoittua muutakin vaikutuksiltaan paikallista maankäyttöä. Humaljärven eteläpuolelle osoitetut tiiviin asumisen alueet, jolle kaavamääräyksen mukaan voi rakentaa muun muassa kerrostaloja, ovat irrallaan muusta kuntakeskuksen tiiviistä yhdyskuntarakenteesta. Ne ovat noin 3-5 kilometrin päässä kuntakeskuksen palveluista. Vaikka joukkoliikennettä parannettaisiin, lisääntynee yksityisautoilu alueella. Humaljärvi on osoitettu Uudenmaan kokonaismaakuntakaavassa vedenhankinnan kannalta arvokkaaksi pintavesialueeksi. Se tarkoittaa, että on kiinnitettävä erityistä huomiota vesiensuojelutoimenpiteisiin. Kaavaluonnoksen ratkaisu osoittaa uutta asuntorakentamista alueen metsäiseen pohjoisosaan hajauttaa kuntakeskuksen yhdyskuntarakennetta, aiheuttaa riskejä järven ekologialle ja pirstoo yhtenäisiä metsäalueita. Uudenmaan liitto katsoo, että Humaljärven eteläpuolelle, ns. Humalrannan ja Volsin pohjoisosan alueelle osoitettu tiivis asuinrakentaminen ei ole täysin maakuntakaavan eikä Kirkkonummen yleiskaavan 2020 mukaista. Uuden tieyhteyden, Kokoojatien, suunniteltu linjaus ja toteuttaminen sekä vaikutukset asuinrakentamisen määrään ja ympäristöön tulee perustella paremmin kaavaselostuksessa. Lisäksi suunnittelualueen yksityinen maanomistus tuo alueen asemakaavoitukseen ja toteuttamiseen epävarmuutta, mikä voi aiheuttaa hajautuvan rakenteen lisääntymistä ja vaikeuttaa kuntataloudellisesti kestävän infran rakentamisen. Kuntakeskus 2. vaiheen täydennysrakentamista tulisi vielä tutkia sijoitettavaksi suunnittelualueen etelä- ja keskiosiiin, nykyisten maakuntakaavojen taajamatoimintojen alueelle. Kaavaselostustusta tulee täydentää omalla kappaleella: vertailu maakuntakaavaan. Lisäksi vireillä olevan 4. vaihemaakuntakaavan tilanne ja sen suunnittelualuetta koskevat merkinnät tulee lisätä selostukseen.
UUDENMAAN LIITTO ESITYSLISTA 3/2016 5 Uudenmaan liitto toivoo, että lausunnossa esille tuodut asiat otetaan huomioon kaavan ehdotusvaiheessa. Liitolla ei ole muuta huomautettavaa Kuntakeskus 2. vaiheen osayleiskaavaluonnoksesta. Maakuntajohtajan ehdotus: Maakuntahallitus päättää antaa selostusosan mukaisen lausunnon Kirkkonummen kunnalle tarkastaa pöytäkirjan tämän pykälän osalta kokouksessa. Valmistelija: Merja Vikman-Kanerva 040 638 6669 ja Heli Vauhkonen 050 320 0431 Täytäntöönpano: Kirkkonummen kunta Pöytäkirjanote tiedoksi Uudenmaan ELY-keskus/Elina Kuusisto Muutoksenhakukielto (KuntaL 91) Liitteet 4 Lausunnon karttaliite: Uudenmaan vahvistettujen maakuntakaavojen yhdistelmä 2016