Kustannukset per potilas laskenta ohjaamaan asiakaskeskeistä johtamista

Samankaltaiset tiedostot
Laadukkaasta kirjaamisesta tehokkaaseen talouden johtamiseen. DRG käyttäjäpäivät Petra Kokko

Asiakasryhmittelyllä palveluketjun tuottavuus näkyväksi FinDRG-hanke

Arvoperusteinen tuotteistus - FinDRG

Tiedolla parempiin tuloksiin

pdrg-tuotteistus perusterveydenhuollon palveluiden tuottamisessa ja johtamisessa

DRG-päivien avaus FCG mukana suomalaisen sosiaali- ja terveyspalvelujärjestelmän johtamisinstrumenttien kehittämisessä

Toiminnan ja talouden ohjaus muuttuvassa sosiaali- ja terveydenhuollon ympäristössä

Kuntalaisen hoitoketju haltuun pdrg-tuotteistuksen avulla

POTILASKOHTAINEN KUSTANNUSLASKENTA PSHP:SSÄ

Opas. Perusterveydenhuollon avohoidon tuotteistusjärjestelmä, pdrg

STAR Sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasryhmittelyt

HOITOTAPAHTUMASTA EPISODIIN

pdrg- ja EPR-ryhmittelijän ajankohtaiset

Opas Terveydenhuollon potilasluokittelu- ja tuotteistusjärjestelmä

Potilaskohtainen kustannuserittely laskennan käytännön toteutus

Tiedolla johtaminen SOTEssa alueelliset tietovarastot vaikuttavuuden, kustannusten ja tuottavuuden seurannassa

Anna-Leena Hanhisuanto Laskentapäällikkö. Lapin sairaanhoitopiirin ky

FinDRG. Miten SOTEa ohjataan? seminaari Petra Kokko Page 1

Välisuoritehinnasto 2017

Asiakasryhmittelyllä ryhtiä sosiaali- ja terveydenhuollon johtamiseen

NordDRG:n perusteet ja logiikka

NordDRG-opas. Kustannuslaskennan ohje

Potilaskohtainen kustannuslaskenta TERE-hankkeen tuloksia

Opas Perusterveydenhuollon avohoidon potilasluokittelu- ja tuotteistusjärjestelmä, pdrg

NordDRG-opas. Kustannuslaskennan ohje

JHS-Kustannuslaskenta JHS-Palveluluokitus ja niihin liittyvä laskenta

Kansallinen DRG keskus pdrg:n kehittäjänä. pdrg johtamisjärjestelmän tukena Kuntatalo Petra Kokko

SAIRAALOIDEN HOITOTOIMINNAN TUOTTAVUUS. Kustannuslaskenta. Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirissä Virpi Alander

Kansallisen DRG-keskuksen ajankohtaiset asiat

DRG:n perusteet ja logiikka. Kansallinen DRG keskus Kristiina Kahur DRG-käyttäjäpäivät Joensuu

Projektitutkijat Anssi Vartiainen ja Hanna Ahlgren-Leinvuo, Kuutosvertailut/ Helsingin kaupungin tietokeskus

Sopimusohjaus ja kuntien palveluiden tilaaminen

Yksikkö- vai todelliset palvelujen kustannukset

NordDRG on muutakin kuin laskutusjärjestelmä

1. Arvoketjumetodiikka soveltuu terveydenhuollon arvoketjujen analysointiin 2. Metodi toimii erinomaisesti organisaatiotasolla tuotetasolla työläs 3.

Avohoidon potilasryhmittelyn kehittämistyö

Kustannustietojen tiedonkeruulomakkeiston läpikäynti

Tavoitteena integraatio yhteiset asiakkuudet ja palveluiden yhteensovittaminen muutoksen ytimessä

Kahdesta yhdeksi APR/EPR- ja pdrg-ryhmittelijöiden yhdistäminen

Rovaniemellä Tietojärjestelmien rooli tiedon vertailukelpoisuudessa

NordDRG-ryhmittelijän ajankohtaiset asiat

Tuotteistaminen yhteistoiminta-alueella

Toimintokohtainen tuloslaskelma Talousjohtaja Päivi Seppä, Jyväskylän yliopisto

KÄYNTISYYTIEDOISTA EPISODEIHIN JA PERUSTERVEYDENHUOLLON TUOTTEISTUKSEEN

Hoitokontaktin kirjaamisen auditointi. Matti Liukko MHL-Palvelut oy

KUSTANNUSLASKENTA PATOLOGIAN LBORATORION TOIMINNAN KUVAAJANA

Hasa-Tays, yhdistäminen

eapr -ryhmittely: prosessijohtamista tukeva perusterveydenhuollon tuotteistus

Insert Firstname Lastname via > Home > FCG > Header/Footer > Footer Page 1

Taulukko 1. Leikkausta, toimenpidettä tai hoitoa odottavien lukumäärä ja odotusajat

pdrg ja ddrg Järvenpäässä Eeva Ketola, LT, emba, johtajalääkäri, Järvenpään kaupunki, sosiaali- ja terveyskeskus

FinDRG - hankekokonaisuuden esittely

Potilaiden lääkitys ja NordDRG-tuotteistuksen kehittäminen Mikko Rotonen, HUS Tietotekniikka

Hetu-perusteisen laskennan toteutus Siun sotessa

Toiminta- ja taloussuunnitelman lähtökohdat, perusteet ja kehys. Sopimusohjauksen kehysseminaari Talousjohtaja Aija Suntioinen

FinDRG verkostohanke

Miksi työaikaa kohdennetaan? Onko tässä järkeä?

SAIRAALOIDEN HOITOTOIMINNAN TUOTTAVUUS VUODEN 2016 KUSTANNUSTIETOJEN KERUUOHJE

HUS:N TUOTTAVUUDEN MITTAUS JA TUOTTAVUUSKEHITYS. Laskentapäällikkö Taru Lehtonen Yhtymähallinto, talousryhmä

Tulevaisuuden sairaalan toiminnan kuvaus. Ohjeet työryhmille Kevät 2016 Tuula Pahkala, Miia Palo

Episodin muodostuksen periaatteet pdrg luokittelussa Liisa Klemola tuotepäällikkö FCG Tietojohtaminen Oy

TERVEYDENHUOLLON 25. ATK-PAIVAT Kuopio, Hotelli Scandic va. johtajaylilääkäri Olli-Pekka Lehtonen Varsinais-Suomen shp

Opas Terveydenhuollon potilasluokittelu- ja tuotteistusjärjestelmä perusterveydenhuollon avohoitoon ja alueelliseen episoditarkasteluun, pdrg /EPR

DRG:n perusteet ja logiikka DRG -manuaalin esittely

Jatkotoimenpiteet ja tilaisuuden päättäminen

Leikkaustoimenpiteet (A-Q ja Y)

Kohti palvelupakettien kansallista käyttöönottoa Käsikirja

KARSTULA. Paljon erikoissairaanhoidon palveluita käyttävät potilaat. Toteuttajat: Medfiles Oy Proper Oy

Palvelupaketit osana tiedolla johtamista

Perussopimuksen mukaan erikoissairaanhoidon palvelujen hinnoitteluperusteet päättää valtuusto ja sairaalakohtaiset hinnat hyväksyy hallitus.

Ajankohtaista sote-rakenneselvityksiin liittyen. XII DRG-käyttäjäpäivät, Vaasa Petra Kokko

Välisuoritehinnasto 2016

Uusi näkökulma suunnitteluun hyödyntäen alueellista sote-tietoa

Hanke-ehdotus alueellisen SOTEtiedon hyödyntämisestä palvelutuotannon johtamisessa ja kehittämisessä. Solutions for Value-Based Health Care

Tampereen kaupunkiseudun päiväkotihoidon kustannusvertailu 2016

HOITOPALVELUJEN TUOTTEISTUKSEN JA HINNOITTELUN PERIAATTEET VUODELLE 2010

TERVEYDENHUOLLON TUOTTEISTUKSEN KEHITTÄMINEN HOITOKONTAKTEISTA HOITOKOKONAISUUKSIIN MARTTI VIRTANEN NORDIC CASEMIX CENTRE 6.11.

Sote-uudistus ja Kuntaliiton tuki kuntien tuottavuuden ja vaikuttavuuden parantamisessa

Tervetuloa Hämeenlinnaan DRG-käyttäjäpäivät Hanna Narsakka Projektipäällikkö, Kehittämisyksikkö

Taulukko 1. Leikkausta, toimenpidettä tai hoitoa odottavien lukumäärä ja odotusajat

HELSINKI ESPOO VANTAA TURKU TAMPERE OULU KUUSIKKO HUOMAUTUKSET

ENSIHOIDON KUSTANNUSTENJAKO 2016 ALKAEN

Jäsenkuntalaskutus PÄIJÄT-HÄMEEN HYVINVOINTIYHTYMÄ Strategia ja tukipalvelut

- Sisallölliset Iahtökohdat ja tulosten arviointi Suunnittelusihteeri Kirsti Koivisto Peijaksen sairaala

Kehittämistyöryhmät 2013

Uutta integraatioon. Eeva Ketola, LT, emba johtajalääkäri Järvenpään sosiaali- ja terveyskeskus

INFO: Ikäihmisten palvelut Yleistä Kotihoito Vanhainkotihoito Palveluasuminen Vuodeosastohoito

Turku: kotihoidon asiakkaat (sisältää myös kotipalvelun palveluseteli- ja. Säännöllisen kotihoidon (kotipalvelun ja kotisairaanhoidon) asiakkaat

CASE II: Mitä opittiin lastentautien Tyks Tays tuottavuusvertailusta

Pth avohoidon APR-episodiryhmittelijästä. alueellisten hoitokokonaisuuksien EPRepisodiryhmittelijän

Kansallinen DRG keskus: Aitoa asiantuntijapalvelua vai pelkää rahaliikennettä?

Syöpäjärjestöt. Sopeutumisvalmennus Neuvonpalvelut. Syöpätutkimuksen rahoittaminen

Monikanavarahoitus ja valinnanvapaus

Hinnoittelu ja kustannuslaskenta; tuloksia sosiaali- ja terveydenhuollon yrittäjäfoorumin työskentelystä

Tp Budjetti Tot Tot % Ed.vuosi muutos KESKUSVAALILAUTAKUNTA 0002 KÄYTTÖTALOUS 0050 TALOUS

THL:n tuottavuusseuranta 2013

Välinehuollon tuotteistus ja hinnoittelu

Tilinpäätös Valtuustoseminaari Talousjohtaja Elisa Kusmin

Yhteisten kirjastopalvelujen kustannuslaskenta

Luonnos Liite 2 Kustannuslaskenta eri käyttötapauksissa

Transkriptio:

Kustannukset per potilas laskenta ohjaamaan asiakaskeskeistä johtamista Petra Kokko, toimialajohtaja 16.2.2017 16.2.2017 Page 1

Petra Kokko Kokonaiskustannuslaskenta Sisältö Välisuoritelaskenta ja potilaskohtainen kustannuslaskenta 16.2.2017 Page 2

Kokonaiskustannuslaskenta 16.2.2017 Page 3

Kokonaiskustannuslaskenta Petra Kokko Kokonaiskustannuslaskennassa erotetaan ne kustannukset, joita ei kateta hoitopalveluiden hinnoilla ts. kokonaiskustannuslaskentaan liittyvät päätökset ovat riippuvaisia rahoituspäätöksistä Päätökset ovat osa strategista ja poliittista omistajaohjausta sekä tuottajan ja tilaajan välistä palvelusopimusmenettelyä Tähän vaikuttaa myös valtionohjaus erityisvaltionosuuksien muodossa 16.2.2017 Page 4

Kokonaiskustannuslaskenta Petra Kokko Hoitopalveluiden kustannuslaskennasta jätetään ulkopuolelle ne kustannukset, joista saadaan tulo muulla kuin tuoteperusteisella laskutuksella Perusperiaate: Ulkopuolelle jätettävät kustannukset ovat yhtä suuret kuin ko. toiminnasta saatavat tulot Hoitotoiminnan ulkopuolelle jätettäviä kustannuksia ovat opetuksen ja tutkimuksen kustannukset, erityisvelvoitemaksutulolla katettavat palvelut, ns. läpilaskutettavat palvelut ja muut tulot Erityisvelvoitemaksutulolla katettavat palvelut, esim. Sairaalahygieniatoiminta, myrkytyskeskus, apuvälineet. Käytännöt hyvin hajanaisia tällä hetkellä 16.2.2017 Page 5

Kokonaiskustannuslaskenta Petra Kokko Läpilaskutettavat palvelut ovat palveluita tai materiaaleja, joita sairaanhoitopiirit ostavat ja laskuttavat ne edelleen omilta asiakkailtaan Muut hoitotoiminnan ulkopuolelle jätettävät kustannukset ovat muita tuloja kuten vuokratuottoja, tukia ja avustuksia tai asiakasmaksutuloja vastaavia kustannuksia 16.2.2017 Page 6

Petra Kokko Rajaus: Käyntiaineisto ja kustannukset Kustannukset Välittömät Välilliset Vyörytykset Pääomakust. Suoritteita Ei suoritteita aiheuttamisperiaate 16.2.2017 Page 7

Brutto- vai nettokustannukset? Petra Kokko pdrg/epr-kustannuslaskennassa käytetään bruttokustannuksia, koska se mahdollistaa organisaatioiden välisen vertailun ja tuottavuuden tarkastelun. Järjestelmää kehitetään myös nettokustannusten tarkastelun mahdollistamiseksi. Kustannustietojen ulkopuolelle jätetään ne erät, joille ei synny suoritetietoa. Erityisrahoitetut kustannukset, joille ei synny suoritetietoa, jätetään myös kokonaiskustannusten ulkopuolelle. Tällaisia eriä ovat: opetuksesta ja tutkimuksesta aiheutuvat kustannukset (entiseltä nimeltään Erityisvaltionosuudet, EVO), erillisrahoitetut projektit ja ostetut lopputuotepalvelut, joista ei kerry suoritteita. Bruttoperusteisesti potilasmaksuja ei vähennetä muista kuluista. NordDRG: Perusperiaate on, että ne kustannukset, joita vastaan saadaan muita tuloja, jätetään pois hoitopalveluiden kustannuslaskennasta. Jos kustannusten jakaminen hoitopalveluiden ja muiden palveluiden välillä on hankalaa, voidaan muun toiminnan kustannukset olettaa yhtä suureksi kuin siitä saatavat tulot. Käytännössä siis kokonaiskustannuksista vähennetään muun toiminnan tulot ja saadut nettomenot jaetaan kustannuslaskennassa eteenpäin. 16.2.2017 Page 8

Välisuoritelaskenta ja potilaskohtainen kustannuslaskenta 16.2.2017 Page 9

Välisuoritteiden muodostaminen Petra Kokko Välisuoriterakenteen tarkoituksena on lisätä kliinisten toimintayksiköiden kustannustietoisuutta, kuvata niiden toimintaa keskeisillä suoritteilla sekä mahdollistaa tarkka potilaskohtainen kustannuslaskenta huomioiden kuitenkin laskennan toistettavuus ja taloudellisuus Välisuoritteet tulisi rakentua kansallisten koodistojen ja yhteisesti käytettävien kansallisten kirjaamiskäytäntöjen tietoihin > Vertailukelpoisuus Välisuoritelaskennan kustannuksiin tulee sisältyä kaikki hoitotoiminnalla katettavat kulut kokonaiskustannuslaskennan mukaisesti Henkilöstökulut ovat suurin kohdistettava menoerä, joten tämän kuluerän kohdentaminen välisuoritteille aiheuttamisperiaatetta noudattaen on erityisen tärkeä kohta laskennassa. Työajanseuranta on suositeltavaa! 16.2.2017 Page 10

Välisuoritelaskenta Petra Kokko Välisuoritelaskennassa lasketaan kliinisten välisuoritteiden kustannukset sekä kliinisiin välisuoritteisiin kohdistettavien tukipalveluiden kustannukset Kliinisiä välisuoritelajeja ovat esimerkiksi: Hoitopäivät Käynnit (pdrg) Laboratorio- ja kuvantamistutkimukset (pdrg) Tehohoitopäivät Leikkaus- ja anestesiatoimenpiteet Poliklinikkatoimenpiteet Verituotteet Lääkkeet ja materiaalit Fysiatria 16.2.2017 Page 11

Välisuoritelaskenta Petra Kokko Tukipalveluiden välisuoritelajeja: Ruokahuolto Sairaalahuolto Välinehuolto Tekniikan palvelut Taloustoimiston palvelut Henkilöstötoimiston palvelut Koulutuspalvelut Perustietotekniikan palvelut Jne. Tukipalvelut kohdistetaan välisuoritelaskennassa kliinisille yksiköille sisäisenä laskutuksena perustuen tukipalveluiden tuotteistukseen tai vyöryttämällä kulut 16.2.2017 Page 12

Petra Kokko Kokonaiskustannukset Muu rahoitus Tuotteistetulla hoitotoiminnalla rahoitettavat palvelut Tukipalvelut Kliiniset välisuoritteet Potilaskohtaiset hoitojaksot ja käynnit DRG ryhmät tai muut tuotteet 16.2.2017 Page 13

KPP (kustannukset per potilas) laskentamalli Kustannukset episodeittain Episodi A Episodi B Episodi C Episodi D Kustannukset kontakteittain DRG-kontakti A DRG-kontakti B DRG-kontakti C DRG-hoitojakso Kustannukset potilaittain ja käynneittäin Potilas A käynti 1 Potilas B käynti 1 Potilas A hoitojakso 1 Potilas C käynti 1 Kustannukset välisuoritteittain Episodien muodostaminen pdrg ryhmittelyille kontakteille pdrg ryhmittely toteutuneille kontakteille Hoitopäivävälisuorite Käyntivälisuorite Toimenpide Laboratoriotutkimus Kuvantamistutkimus Kustannuslaskenta suoriteperusteista ja toimintoperusteista laskentamenetelmää käyttäen Kustannukset tileittäin Henkilöstökulut Tarvikekulut Tutkimuskulut Muut kulut 16.2.2017 Page 14

KPP-kustannuslaskennasta Petra Kokko Kustannuslaskenta toteutetaan toimintokohtaisena (ABC) laskentana Henkilöstöresurssi on suurin kuluerä, joten sen kohdistamiseksi oikein aiheuttamisperiaatteen mukaisesti kannattaa nähdä vaivaa Toiminnan ja talouden ohjausjärjestelmä syntyy potilaskohtaisen kustannuslaskennan kautta Määrittely, miten kliinisen toiminnan välisuoritekustannukset kohdennetaan potilaiden hoitokontakteihin Välisuoritteiden kohdistamissäännöillä on iso vaikutus lopputuotteen keskikustannukseen > tarvitaan yhteiset säännöt Johtamisen väline, joka antaa tietoa potilaan hoitoprosessin kustannuksista ja jolla voidaan suunnitella resurssien käyttöä Antaa pohjan hoitotoiminnan vertailukelpoisuuteen Tarvitaan oman hoitotoiminnan keskikustannuksien ja painokertoimien laskemista varten FCG ylläpitää KPP-laskennan ohjeistuksia Suomessa; http://soteluokitustuotteet.fi/kehittäminen/kansallinen-drg-keskus 16.2.2017 Page 15

Petra Kokko Kiitos! 16.2.2017 Page 16