Perusturvalautakunta 74 28.10.2015 Kaupunginhallitus 304 23.11.2015 Kaupunginvaltuusto 85 07.12.2015 Perusturvan lisämäärärahaesitys PETUR 28.10.2015 74 Talousarviomääräysten mukaan lautakuntaa on informoitava siten, et tä talouden seuranta tehtävät ovat mahdollisia. Määräysten mukaan lauta kuntaa on infor moitava vähintään kaksi kertaa vuodessa: en sim mäi sen ja toisen vuosikolmanneksen jälkeen sekä tilikauden ko ko nais tu lok sen val mistuttua. Perusturvan toimialan vuoden 2015 alkuperäisen talousarvion me not ovat 73 585 900 eu roa ja tulot 11 612 500 eu roa. Van hus pal ve lu yk siköi den siivoustyön järjestelyjen vuoksi Arjen tuen mää rä ra hois ta 180 000 on siirretty tilapalveluiden budjettiin. Kaupunginvaltuusto on myöntänyt työmarkkinatuen kuntaosuuteen 650 000 euron lisämäärärahan. Em. muutosten jälkeen budjetin menomäärärahat ovat yh teen sä 74 055 900. Koko toimialan syyskuun to teu tu mis ver tailun mu kaan menoja on eu tu nut 56,1 milj. eu roa eli n. 75,7 talous ar viosta.tu loista oli kerty nyt 65,7, mut ta osa las ku tuk sista on teh ty vas ta kahdeksalta kuu kau del ta ja osa tu lois ta ker tyy lop pu vuo des ta. Net to me no jen eu tu mis pro sentti on 77,6. Henkilöstöme nojen to teu tu ma oli 73,3. Perusturvan hallin non ta lous ar vio on eutunut ensimmäisellä vuo si kol man nek sel la seu raa vasti: Perusturva hallinto 624 400 328 929 52,7 8 000 1 932 24,2 Perusturvan hallintoon varatut määrärahat alittuvat arviolta 0,2 milj. eu roa, koska atk-kulut on budjetoitu hallintoon, mutta ohjelmistoista ja laitteista aiheutuvat menot kirjataan niitä käyttäville vastuualueille. Hal lin toon on budjetoitu myös n. 40 000 yhden lääkärin palkasta (atk), josta on sovittu, että sitä voidaan käyttää vas taan ot to pal ve luiden ylityksen kattamiseen. Terveyspalveluiden vastuualueen menot ja tu lot ovat to teu tu neet seu raa vas ti:
Johto- ja yhteiset palvelut 1 831 100 1 296 922 70,8 92 700 30 506 32,9 Avohoitopalvelut 5 163 700 4 520 709 87,5 556 000 520 945 93,7 Sairaala 3 828 300 3 009 537 78,6 389 200 350 150 90,0 Suun terveydenhuolto 2 130 600 1 789 925 84,0 646 200 518 038 80,2 Työterveyshuolto 764 800 569 435 74,5 832 100 470 404 56,5 Mielenterveysja päihdeklinikka 1 226 100 972 487 79,3 0 13 399 100,0 Erikoissairaanhoito 22 690 000 17 215 983 75,9 5 500 0 0 Yhteensä 37 634 600 29 374 999 78,1 2 521 700 1 903 441 75,5 Terveyspalvelujen vuoden 2015 talousarviossa henkilöstömenojen osuus on 27,4 ja palveluiden ostojen osuus 68,8 kaikista toimintakuluista. Ilman erikoissairaanhoitoa vastaavat osuudet ovat: hen ki lös tö me not 65,3 ja palvelut 25,3. Henkilöstömenois ta on syys kuun loppuun mennessä käytetty 74,1 ja palvelujen ostoon 79,4. Terveydenhuollon avohoito palveluiden hen ki lös tö me no jen to teu tuminen oli 79,8 ja palveluiden os toon va rat tu jen mää rä ra ho jen 116,0 johtuen lähinnä lääkäripalve luiden os tois ta avoimiin vakans sei hin. Syyskuun to teutuman perus teella on en na koi ta vis sa, että hen ki lös tö me nois sa, eikä muissakaan menoissa synny säästöä, joil la voi tai siin kattaa palveluiden ostosta aiheutuva menojen ylitys. Tä män vuok si syyskuun ti lan teen perusteella ennakoidaan avo hoi topal ve lui den menoihin n. 0,6-0,7 milj. euron ylitystä. Avo hoi to pal velu jen tu lot kertyvät arvioita 0,1-0,15 milj. budjetoitua suurempina, jo ten niil lä voidaan kattaa osittain ylitystä. Perusturvalautakunta on syys kuun kokouksessa käsitellyt erikseen niitä syitä, jotka aiheuttavat määrärahojen ylityspaineita. Lautakunta käsitteli myös käytettävissä ole via toimenpiteitä yli tys ten pienentämiseksi. Sama selvitys on annettu tar kas tus lau ta kun nal le. Sairaalan henkilöstömenojen eutumisaste oli syys kuun lo pussa 81,1 ja kokonaismenojen 78,6. Henkilöstömenoissa erityisesti si jais kus tan nuk set näyttäisivät eutuvan budjetoitua suurempina. Myös sairaalan lää kä ri va jet ta on osittain hoidettu os to pal ve lu lää käreil lä, mikä osaltaan vaikuttaa korkeaan määrärahojen eutumisasteeseen. Tuloja ker ty nee arvioitua enemmän, joten merkittävää net to me no jen ylitystä ei tässä vaiheessa ole ennustettavissa. Suun terveydenhuollossa menojen eutuma on 84,0, ja tulojen to teu tu ma 80,2. Hammaslääkärivajetta on jouduttu ja joudutaan edel leen kin korvaamaan ostolääkäripalveluilla. Loppuvuodesta os topal ve lu ja tarvittaneen vähemmän kuin alkuvuodesta. Joitakin hammas lää kä rei den va kans se ja kin on saatu täytettyä. Tuloja kertyy enem män, kuin mitä ta lous ar vios sa on arvioitu, koska toiminnan vo-
lyy mi on budjetoitua suu rem pi. Suun terveydenhuollossa asia kasmak suil la kerätään mer kit tä väs ti suurempi osa palveluiden kus tannuk sis ta kuin muussa ter vey den huol los sa. Alkuvuoden pe rus teel la en na koi daan, että ta lous ar vion nettomenot ylittyvät n. 0,2 milj.. Työterveyshuollon menomäärärahat riittävät. Tulojen osalta talousarvion eutumisessa on haastetta, mutta syyskuun perustella ennustetaan, että talousarvion nettomääräraha riittää. Mielenterveys- ja päihdepalveluiden budjetissa ylityspainetta ai heuttaa se, että lääkärien virkoja ei ole saatu täytettyä ja on jouduttu turvau tu maan ostopalveluihin. Syyskuun tilanteen perusteella terveyspalveluiden net to mää rä ra hayli tys ten ilman eri kois sai raan hoi toa voi arvioida siis olevan n. 0,7-0,8 milj. euroa. Ylitystä pyritään vielä eri toimenpiteillä pienentämään. Erikoissairaanhoidon menoihin varattuun määrärahaan sisältyy sairaan hoi to pii ril tä tai sen kautta ostettavat palvelut (ns. kaut ta las kutus), muilta palveluntuottajilta suoraan ostettavat palvelut sekä sairaan hoi to pii rin järjestämisvastuulla oleva sairaankuljetus ja en si hoi to. Sairaanhoitopalveluihin varatusta 21,7 milj. euron määrärahasta on syyskuun loppuun mennessä to teu tu nut 16,6 milj., johon si säl tyy koko vuotta kos ke va maa lis kuus sa laskutettu eri tyis vel voi te mak su n. 112 000 ja kesäkuussa las ku tet tu n. 360 000 (po ti las va kuu tusmak su). Syyskuun eutuman perusteella ylistystrendi on 0,3 milj.. Sai raan kul je tuk sen/en si hoi don me noi hin varattu 640 000 mää rä raha näyt tää ylit ty vän 120 000. Syyskuun lopun tilanteen pe rus teel la näyt täi si sil tä, et tä eri kois sai raan hoi don menot ko ko nai suu des saan ylittyvät n. 0,4 milj.. Me not vaihtelevat kui ten kin kuu kau sit tain paljon, joten lop pu vuo des ta saattaa tilanne muut tua. Li säk si kalliiden hoi to jen ta saus sel viää vasta ti lin pää tök sen yh tey des sä ja ns. kauttalas ku tuk ses sa saat taa olla vii vet tä. Sosiaalityön ja työelämään kuntoutumisen palveluiden menot ja tu lot ovat eutuneet seuraavasti: Sosiaalityö 5 869 200 4 504 809 76,8 1 457 000 1 024 454 70,3 Työelämään kuntoutumisen palvelut 3 956 200 2 817 199 71,2 972 000 495 022 50,9 Yhteensä 9 825 400 7 322 008 74,5 2 429 000 1 519 476 62,6 Sosiaalityön talousarvion määrärahat riittänevät lukuun ottamatta las ten suo je luun varattuja määrärahoja. Lastensuojelun kaikkien kustan nus paik ko jen menojen eutuma-aste syyskuun lopussa on n.
89,9 ja laitoshoidon 109,6. Määrärahat tulevat ylittymään lai toshoi don osalta n. 450 000. Perhehoidon menoihin osoi te tut mää rära hat riittävät.talousarviossa varauduttiin val mis te lu vai hees sa tiedos sa olleisiin 17 lapsen/nuoren sijoitukseen. Loppuvuodelle va raudu taan 19 lapsen/nuoren sijoitukseen. Sijoituksissa korostuu eri tyisen hoidon ja tuen tarve, joka näkyy kalliimpana hintana. Viimesijaisena palveluna lastensuojelun mahdollisuudet vaikuttaa sijoi tus tar pei siin ovat lyhyellä aikavälillä rajalliset. Sijoitustarpeita voidaan vähentää: Riittävillä resursseilla lastensuojelun sosiaalityössä. Las ten suoje lun sosiaalityöhön on vaikea rekrytoida ja vaihtuvuus on suurta. Äänekoskella sosiaalityöntekijöiden määrä olisi nyt riit tä vä, jos virat saataisiin täytettyä ja työntekijöiden pysyvyys pa ran tuisi. Lastensuojelun sosiaalityöntekijän palkkauksella Äänekoskella on oma merkityksensä, mutta suurin syy rekrytoinnin vai keuteen on kuitenkin työn kuormittavuus. Pitkällä aikavälillä peruspalveluja vahvistamalla Koulussa tehtävää psykososiaalista työtä vahvistamalla Tehostamalla sijoituksen päättymisen suunnitelmallisuutta ja riit tä vän aikaisin tapahtuvaa suunnitelman laatimista Lastensuojelun määrärahavaraus täl le vuo del le oli n. 300 000 pienem pi kuin mitä vuonna 2014 käy tet tiin. Toimeentulotukeen osoitetuista määrärahoista jäänee säästöä, mutta koska niihin saatavat valtionosuudet (50 menoista) pienenevät vas taa vas ti, net to sääs tök si ennakoidaan 0,2 milj.. Työelämään kuntoutumisen tulosalueella työmarkkinatuen kuntaosuuden ennuste yhdeksän kuu kau den käytön pe rus teel la on, et tä lisä mää rä ra hal la korjattu (1,5 milj. ) mää rä ra ha ylit tyy n. 0,4 milj.. Yli tys voidaan kattaa muiden työllistämisyksiön määrärahojen sekä toi meen tu lo tuen sääs töil lä. Säästö riippuu siitä, miten palk ka tu kimää rä ra ho ja loppuvuodesta työvoimahallinnolta on käytettävissä. Arjen tuen vas tuualu een menot ja tu lot ovat to teu tuneet seu raa vasti: Johto- ja yhteiset palvelut 256 700 247 769 96,5 200 0 0,0 Asiakkuuksien hallin ta 9 384 000 6 707 372 71,5 2 122 200 1 304 622 61,5
Perusturvajohtajan ehdotus: Laitoshoito ja palveluasuminen 9 837 800 7 400 451 75,2 2 892 800 1 843 156 63,7 Toimintakyvyn tuki 3 225 500 2 221 269 68,9 1 005 400 641 243 63,8 Kotihoito 3 267 500 2 445 644 74,8 633 200 351 561 55,5 Yhteensä 25 971 500 19 022 504 73,2 6 653 800 4 140 582 62,2 Arjen tuen kaikkien me no jen to teu tu ma pro sent ti syyskuun lo pus sa oli 73,2. Arjen tuen vuoden 2015 talousarviossa henkilöstö menojen osuus on 54,5 ja pal veluiden ostojen osuus 35,6 kai kista toi mintakuluista. Henkilöstömenoista on syyskuun loppuun mennessä käy tetty 75,2, minkä perusteella ei ole ennustettavissa ylitystä. Syksyllä käynnis ty neen keskitetyn varahenkilöjärjestelmän kustannukset pitäisi kui ten kin kat taa yksiköiden sijaismäärärahoista, mikä voi tuottaa mää rä ra ho jen haastetta. Lisäksi menoista puuttuu n. 0,2 Suo ja rinteen kuntayhtymän eläkevastuita. Palveluiden ostoihin varatusta määrärahasta on käytetty 70,5, eikä mer kit tä viä yli tyk siä sen perusteella ole odotettavissa. Myös avustuk siin, mm. kotihoidon tukeen ja tar vik kei siin osoitetut mää rä ra hat näyttäisivät riittävän. Tuloja vastuualueella kertynee n. 0,4 milj. vähemmän kuin ta lousar vios sa on arvioitu. Tulojen alitus pyritään kattamaan me no mää rära ho jen säästöillä. Perusturvalautakunta merkitsee toimialan talousarviomäärärahojen to teu tu mi sen tiedoksi. Perusturvalautakunta esittää kaupunginvaltuustolle, että se myöntää terveyspalveluiden määrärahoihin 1,0 milj. euron ja lastensuojelun laitoshoidon määrärahoihin 450 000 euron lisämäärärahan. Päätös: KH 23.11.2015 304 Hyväksyttiin. - - - - - Kaupunginjohtajan ehdotus: Kaupunginhallitus päättää esittää kaupunginvaltuustolle, että kaupun gin val tuus to myöntää Perusturvalautakunnan terveyspalveluiden vas tuu alu eel le 1,0 miljoonan euron lisämääräraha, joka jakautuu
seu raa vas ti: 1. 0,5 miljoonaa euroa kustannuspaikalle 33020 (Lääkäreiden ja hoi ta jien vastaano) 2. 0,2 miljoonaa euroa kustannuspaikalle 33310 (Suun ter vey denhuol to) 3. 0,3 miljoonaa euroa kustannuspaikalle 35010 (Avopalvelut / K-S:n Sairaanhoitopiiri) Edellä mainitun lisäksi kaupunginhallitus päättää esittää kau pun ginval tuus tol le, että se myöntää Perusturvalautakunnan sosiaalityö- ja työ elä mään kuntoutumisen palveluiden vastuualueelle 0,45 mil joonan euron lisämäärärahan kustannuspaikalle 33620 (Lai tos hoi to/lasten suo je lu). Päätös: KVALT 85 Hyväksyttiin. - - - - - Kaupunginvaltuuston päätös: Hyväksyttiin. - - - - -