Perusturvan toimialan vuoden 2009 talousarvion toteutuminen ensimmäinen neljännes

Transkriptio

1 Perusturvalaukun Perusturvan toimialan vuoden 2009 lousarvion eutuminen ensimmäinen neljännes PETUR 34 Talousarviomääräysten mukaan laukuna on informoiva siten, että louden seurantehtävät ovat mahdollisia. Määräysten mukaan lau kuna on informoiva vähintään kaksi kera vuodessa: ensimmäisen ja toisen vuosikolmanneksen jälkeen sekä tilikauden kokonaistuloksen valmistuttua. Perusturvalaukunnan käsittelyyn lousarvion eutumi nen on tuotu vuosineljänneksittäin. Perusturvan toimialan vuoden 2009 lousarvion menot ovat 68,1 milj. euroa ja tulot 8,4 milj. euroa. Maaliskuun eutumisver ilun mu kaan menoja on eutunut 16,5 milj. euroa eli n. 24,2 lousar vios. Henkilöstöme nojen to teu tu ma oli 22,9, mut on huomioiva se, että lo ma rahat mak se an vas kesäl lä ja myös paine si jais ten palk kaa miseen kas vaa kesäai kaan. Maa liskuun lo pus sa sairaus-, äi tiys-, vuo silo ma- ja mui den sijaisten palkkamäärärahois oli käy tet ty jo 44,9. Tulo jen to teu tu mis pro sentti oli 19,7, mut osa las ku tuksis on tehty vas kah del kuukaudel. Netto menojen eutumisprosentti 24,8. Perusturvan hal lin non lous ar vio on eutunut vuonna 2009 seuraa vasti: Perusturvan hallinto , Perusturvan hallintoon varatut määrärahat riittävät. Lasten ja perheiden palveluiden vastuualueen lousarviomenot ja -tulot ovat eutuneet seuraavasti: Johto- ja tukipalvelut ,2 0 0 Lasten päivähoito , ,8 Esiopetus , ,7 Terapia- ja neuvolapalvelut , ,4 Perheneuvola , ,6 Yhteensä , Lasten ja perheiden palveluiden määrärahat ovat eutuneet niin, että alkuvuoden perusteel la ei ole odotetvissa kokonaismäärärahojen yli tys tä. Henkilöstökulujen eutumisprosentti on 22,8. Päivähoi don ja esiopetuksen osal henkilöstömenot ovat kuitenkin eutu neet ajan kohan nähden hie man etupainotteisesti (23,8 ) kun huomioidaan lo marahojen maksuaika. Päivähoidon r vet on vai kea enna koi da. Määräaikaisia työntekijöitä on palkat tu Konginkankaan ja Al kulan päi väkoteihin, Koiviston ryhmä perhe päi väko tiin

2 ja perhepäivähoitoon. Ke säajan sijaisten palk kaukseen ei näillä nä kymin mää rärahat riitä, vaan kesäaika on hoi detva vaki naisen henkilös tön lo majärjes telyillä. Toimin a myös su pistean ke sän alus sa. Päi vähoidon tu loissa on vas m mi-hel mi kuun päivähoito maksut, joten näillä nä kymin tulot kerty vät vä hin tään lous ar vion mu kaise na. Terapia- ja neuvolapalveluiden osal tilannet helpota se, että uuden vakanssin täyttämi sen yhteydessä on joikin sijaisuuksia voitu lykätä ja henkilöstökulu jen määrärahat näyttäisivät riittävän. Per heneuvolan mää rärahojen osal voi tässä vaiheessa ennakoida, että ylityksiä ei tulisi. Aikuisväestön palveluiden vastuualueen menot ja tulot ovat to teutu neet seuraavasti: Johto- ja tukipalve lut , ,6 Terveydenhuollon , ,2 vast.ottopalv. Sairaala , ,9 Suun terveydenhuolto , Sosiaalityö , ,7 Mielenterveysja , ,7 päihdepalvelut Sairaankuljetus ,5 Yhteensä , ,3 Kokonaisuutena aikuisväestön palveluiden määrärahojen eutuminen on ajan kohan nähden korkea, kun otean huomioon kesäajan henki lös tömenot. Terveydenhuollon vasanottopalveluiden henkilöstömenojen eutuminen on 21,7, mut palveluiden ostoon varattujen määrärahojen 26,6. Sairaalan hen ki lös tö me no jen eutumisprosentti on kor kea (24,6 ). Sairaalan sai raus- ja vuo si lo masi jaisiin ja varahen kilöstöön va rattujen määrä ra hojen yh teis sum mas on kol mes sa kuu kau des sa käy tet ty jo yli 50. Tosin va kinai sen henkilös tön palkka määrära hoissa käyt tö as te on ajan koh an näh den alhai nen. Kolmen kuukau den pe rusteella näyttää siltä että vas anotto palveluissa määrä ra hojen riit tävyys on ky seen alais. Van huspal veluiden rakennemuu tok sen ete neminen soit nee lop pu vuodes sairaalan määräraha tilannet. Vasan ottopal veluiden osal myös tu lot jääne vät al le lous ar vion. Sai raalan tulo jen eutumisen ar viointi on tässä vaihees sa vaikeaa, kos ka ni ihin vai kut a paik kalu vun ja asiakasrakenteen muu tokset. Suun terveydenhuollon määrärahojen osal ei ole odotetvissa ylitty mistä. Henkilöstömenojen eutumien on 17,8 mut vas avasti palveluihin on käytetty jo enemmän kuin lousarviossa on ennakoitu joh tuen lä hinnä avoimien vakanssien korvaamises ostopal veluilla. Suun ter veydenhuollon tulot ovat kertyneet hyvin.

3 Sosiaalityön tulosalueella on hyvin vaikea vaikuta laman myötä lisääntyvään toimeentulo tuen rpeeseen, joka aiheutuu asiakasmäärän kasvus. Myös kään lastensuojelun sijaishuollon kasvua on vaikea hilli tä muutoin, kun luomalla nykyistä laajempi ja monipuolisempi avohuol lon ja eh käisevän työn palvelujärjestelmä. Sijoitusten suhteen harkin on ai na rkkaa ja pakollinen viimeinen vaihtoehto. Perhetukikeskus, asuntolaa ja toiminkeskus lu kuun ot mat si jaisia on käytetty vain poikkeustilan teissa. Pää osin on toimit tu sisäi sin järjestelyin. Asuntolan ja toimin kes kuksen hen kilöstön yhteis käyttöä li sätään. Perhetukikeskuksessa sijaisten käyttö on välttämätöntä ti lan teissa joissa vuoros puutuu ko konaan tekijä i tulee vaativia akuut ti asiakkai. Tilanteet ja sijais rve ar vioidaan ai na pauskohises ti. Maksetun perustoimeentulotuen kolmen kuukauden euma on 29,7. Menot tulevat ylittämään määrärahat. Menojen kasvun us l la on se, et tä la man myö tä asia kas mää rät ovat kasvaneet Valtion osuus on em. menois on 50, joten siltä osin myös tu lot kasvavat. Maksetun täydentävän toimeentulotuen euma oli 40,1, uslla samat asiat kuin perustoimeentulotuessa. Toi meentulotuen kaisperin tätuottoja on kertynyt kuitenkin jo 94,5 joten tulokertymä ylittyy. En nal ehkäisevän toimeentulotuen määrä rahaa on käytetty vähän, joten sen säästöllä voidaan ositin korva ylityksiä. Työmarkkinatuen kunosuus on alkuvuodes ollut määrärahaan näh den pieni, mut kas vua voidaan ennakoida työllisyystilanteen heikkene misen myötä. Mahdollisella säästöllä voidaan kata ennakoitua suu rempia toi meentulotukimenoja. Lastensuojelun määrärahojen osal ei tässä vaiheessa ole ennakoi vissa merkittäviä ylityksiä, mut ei myöskään säästöjä. Per he tu kikes kuksessa menojen ylittymistä ei ole ennakoivissa, mut tu lojen kerty minen lousarvion mukaisesti ei ole todennäköistä. Vammaispalveluiden kokonaismäärärahojen osal ei kolmen kuukau den pe rusteella ole odotetvissa merkittäviä ylityksiä kun niiden eutumisprosentti on 22,7 ilman Suojarinteen kunyhtymästä ai heutuvia mak su osuuksia. Mm. kuljetuspalvelut, lisääntyvä asumispalvelur ve ja syk syl lä voimaan tuleva vam maispalvelulaki aiheutvat kui tenkin jat ku via uusia kusnnuspainei. Omaishoidon tuen määrära hojen riittä vyys alkuvuoden perusteella on myös kyseenalais (eutumisprosentti 29,7). Psykososiaalisten palveluiden menojen eutumisaste on 28,2. Eri tyisesti psy kiatrisiin asumispalveluihin on käytetty määrära hoja niin, että niiden riittävyys ensimmäisen neljänneksen perusteel la on epä todennä köistä. Asiakkai oli maaliskuun loppuun men nessä 48, mut määrärahat riittävät n. 40 asiakkaalle. Muil osin mielenterveys palveluiden, samoin kuin päihdepalveluiden menojen yli tystä ei ole ennakoivissa.

4 Van hus väes tön pal ve lui den vas tuualu een menot ja tu lot ovat to teu tuneet seu raa vasti: Johto ja tukipalvelut ,2 0 Ympärivuorokauti nen , ,9 asuminen ja hoiva Kotihoito , ,7 Erityispalvelut , ,9 Yhteensä , ,2 Ympärivuorokautisen hoidon osal eutuma näyttää menevän hieman etu pai not tei sesti, jo osin selittää henkilöstön tilapäiset lisäykset, kun asiak kai on otettu van hainkoteihin ylipaikoille. Näin on pystytty ositin vähen tämään kal liimpia erikoissairaanhoidon kuluja. Henkilöstökulut ovat eutuneet 23,9 (pelkästään laitoshoidossa 24,8 ), mi kä on ke sä ajan hen ki lös tökulut huomioiden korkea prosentti. Ko ko naismenojen to teutu misas tet pa rana se, että uuden hoi va yk si kön me noi hin va rattuja määrärahoja ei ole käytetty ollenkaan ja os to pal velui hin on käy tet ty vas 18,7 pro sent tia. Asiak kai siirty nee kui tenkin vas kesä kuun alus uu teen avautu vaan yksikköön, jo ten määrärahois ei ole odo tetvissa ka tet mui den meno jen mah dol lisiin yli tyksiin. Myös kotihoidon henkilöstömenot ovat olleet ajankohan nähden kor keat (23,9 ). Kotihoidon/avohoidon hen ki lös tö li säys ten myö tä on pys tyt ty kuitenkin paremmin vas a maan pal ve lu r pee seen oman hen ki lös tön toi mes ja esi mer kiksi palve lu sete lei hin va ratut määrä rahat näyttäi si vät riittävän ja niistä voidaan en nakoida myös jonkin verran sääs töä. Palvelurakennemuutoksen edetessä kusnnuspaineet lisääntyvät vanhuspalveluiden vas tuualueella, toisaal aikuispalveluiden / erikoissairaanhoidon osal sen myötä kusnnusten odotean laskevan. Merkittävämpi mahdollinen sääs tökeino vanhuspalve luissa on hil li tä si jais ten käyttöä. Pieniä sääs töjä ku kin yk sikkö pyrkii ha kemaan mm. jär keis tä mällä hoiar vik keiden käyttöä. Vanhuspalveluiden asiakkai on laskutettu vas kahdel kuukaudel. Talousarvion mukaisten tulojen voi odota niiden perusteella kertyvän. Erikoissairaanhoidon pal ve luihin va ratut määrärahat ovat eutuneet seuraavasti: K-S:n sairaanhoitopiirin palv ,0, Muut palveluntuotjat ,8 Yhteensä ,7

5 Perusturvajohjan ehdotus: Erikoissairaanhoidon menojen osal ei tässä vaiheessa voi arvioida, miten määrärahat riittävät. Sairaanhoitopiiri on ilmoitnut, että se ei maaliskuun alus lähtien pysty laskutmaan itse tuotmiaan so maattisen eri kois sai raanhoidon palvelui todellisen käytön mukaan ohjelmisto-ongel mien kia, vaan laskuta ne oman lousarvionsa perusteella (n euroa/kk). Kaut las ku tus ja psykiatrisen hoidon laskutus pahtuu käytön mukaisina. Kolmen kuukau den me noi hin si säl tyy ker luon tei se na erä nä n. 0,3 milj. eu ron lasku eri tyis vel voit teis. Kalliiden hoi to jen saus vuo del 2009 tiedetään vas tilin päätök sen jäl keen, jol loin se kirja an me noksi (i meno jen vä hennyk seksi) tälle vuo delle. Perusturvalaukun merkitsee tiedoksi vuoden 2009 lousar vion ensimmäisen vuosineljänneksen eutumisen. Päätös: Hyväksyttiin