Muistipotilaiden kuntoutus Marja-Liisa Laakkonen, LT, dos,geriatrian el ayl, Geriatrian muistipoliklinikka KUNTO
Geriatrian muistipoliklinikka v. 2005 perustettu Laakson ja Malmin sairaalaan pkl:t 2 erikoislääkäriä + 2 muistihoitajaa V. 2013 poliklinikat yhdistettiin KUNTO:oon 1464 pkl vastaanottokäyntiä v. 2013 n.1500 lähetettä v.2013 v. 2014 alkaen 3 erikoislääkäriä + 1 erikoistuva lääkäri + 4 muistihoitajaa Osa-aikaisia lääkäreitä tällä hetkellä 6 ja muistihoitajia 3 Toimii Laakson sairaalassa
Alzheimerin tauti on monitekijäinen oireyhtymä RISKITEKIJÄT APOE, muut geenit Alkoholin Hypertensio liikakäyttö Dyslipidemia Ylipaino Verisuonitapahtumat Epäterveellinen Diabetes ruokavalio Tupakointi Neuronituho Aikuisikä Keski-ikä Vanhuusikä Transitio DEMENTIA Terveellinen ruokavalio Aivoreservi Fyysinen Älyllinen ja aktiivisuus sosiaalinen? Koulutus aktiivisuus 0 20 60 75 SUOJATEKIJÄT Kivipelto et al. Alzheimer s & Dementia 2013 3
Hoitoketjun tulee perustua näyttöön pohjautuvaan tietoon Muistisairauden diagnosointi Muistisairauden ja oheissairauksien optimaalinen lääkehoito Liikunta Ravitsemusohjaus ja hoito Yksinäisyyteen puuttuminen Räätälöity yksilöllinen hoito muistikoordinaattoritoiminta Akuutin sairauden optimaalinen hoito- geriatrinen kuntoutus Muistikuntoutus Liikunnallinen muistikuntoutus Toimintaterapeuttinen omaisen ja potilaan ohjaus Ryhmäkuntoutus muistipotilaalle Ryhmäkuntoutus omaiselle Kognitiivinen stimulaatio Eri terapiat
Pitkälä et al. JAMA Intern Med. 2013
FIM total and motoric points (95% CI) at 0,3, 6 and 12 months. LS mean change from baseline in FIM total Decline Improvement 10 5 0-5 -10-15 -20 Controls Group rehabilitation Home rehabilitation p=0.70 p=0.022 p=0.010 Baseline 3 6 12 Time, month LS mean change from baseline in FIM motor Decline Improvement 10 5 0-5 -10-15 -20 Controls Group rehabilitation Home rehabilitation p=0.80 p=0.040 Baseline 3 6 12 Time, month p=0.0049
Kaatumiset vähenivät Ryhmäkuntoutusryhmä (N=62) Kotikuntoutusryhmä (N=63) Vertailuryhmä (N=66) P-value 1 Kaatumisia Yhteensä 101 83 171 <0.001 Murtumia Yhteensä 5 4 4 0.87 Lonkkamurtumia Yhteensä 2 3 3 0.91
N= 196, joista puolet oli muistisairaita. Lähde: Suomen muistiasiantuntijat ry
Räätälöity ravitsemusneuvonta muistisairaalle ja puolisolle Suominen ym. RCT: 99 Alzheimer potilasta ja puolisoa Kotikäynnit, ruokapäiväkirjat Proteiinin syöminen lisääntyi Elämänlaatu 15D-parantui ( p=0.007)
Muistisairauden ymmärtäminen ja hyvä hoito edellyttää paljon tietoa Lääkitys Parisuhde Kuntoutus Hoitaja Muistisairaus diagnoosin kertominen sosiaalisuus Käytösoireet Potilasyhdistystoiminta Omainen Lääkäri Potilas Psyykkinen tukeminen Tilanteen ja potilaan oireiden käsitettäväksi tekeminen Masennus Palvelujärjestelmä Ajokyky Oikeudet Taloudelliset vaikutukset
Omahoitovalmennus. Mitä se on? Psykososiaalista ryhmäkuntoutusta, jossa ryhmäläiset määräävät ohjelman ja keskustelujen sisällön omien tiedon tarpeidensa mukaan Hyödynnetään ryhmädynamiikkaa sekä vertaistukea. Ystäväpiiri- ryhmäkuntoutusmetodi, jossa korostuu tavoitteellisuus ja myönteinen kannustaminen. Ryhmien ohjaajat olivat saaneet Ystäväpiiriryhmänohjaajakoulutuksen ja he olivat perehtyneitä muistisairauksien hoitoon ja kuntoutukseen.
Omahoitovalmennus 9/11-5/12 tutkimuksessa Omahoitovalmennusryhmä 8 tapaamiskertaa 4 t kerrallaan Oulunkylän kuntoutussairaalassa Muistisairaat muodostivat omat 10 hengen ryhmänsä ja puolisot omat 10 hengen ryhmänsä Ryhmätoimintaa edelsi ohjaajan kotikäynti Kaksi ohjaajaa/ryhmä Ryhmiin järjestettiin kuljetus ja tarjottiin lounas
Ryhmissä keskusteltiin mm Muistisairaus, sen merkitys Lääkitys ja muistitoimintoja edistävät tekijät Palvelujärjestelmä Liikunta ja ravitsemus Monipuolinen kuntoutus - missä ja miten jatkan ja jaksan? Oikeudelliset taloudelliset näkökohdat Eettiset ja turvallisuusnäkökulmat Aiheita käsiteltiin erilaisten aktivoivien tehtävien kautta Ryhmissä vieraili muistikoordinaattori ja geriatri Kukin ryhmäläinen keräsi aineistosta kansion itselleen
Tutkimuksen muistipotilaat alkutilanteessa Interventio N=67 Kontrolli N= 69 Keski-ikä, v 77 76 Miehiä, % 63 62 CDR- luokka, % 0.5-1, lievä muistisairaus 61 83 2, kohtalaisen vaikea muistisairaus 34 17 3, vaikea muistisairaus 5 0 MMSE, keskiarvo 20 22 Alzheimer-lääke käytössä, % 94 88 Masennusoireita (Cornell >8), % 27 29
Tutkimukseen osallistuvat puolisot alkutilanteessa Interventio N=67 Kontrolli n= 69 Keski-ikä, v 76 74 Miehiä, % 36 39 Masennusoireita (CES-D yli 16), % 13 20
Osallistuminen omahoitovalmennusryhmiin Yhteensä 14 ryhmää järjestettiin ajalla 9/11-5/12. (7 muistisairaiden ryhmää ja 7 puolisoryhmää) Ryhmiin osallistui 67 pariskuntaa eli 134 henkilöä. Osallistujat sitoutuivat ryhmiin hyvin. Osallistumisprosentti ryhmiin 93 % molemmissa ryhmissä. Kukaan osallistujista ei lopettanut ryhmätoimintaa kesken.
Palaute oli myönteistä Muistipotilaiden Kyllä Omaisten Kyllä Oliko ryhmätoiminta Teille hyödyllistä?, % 88 97 Oliko osallistujien toiveita otettu huomioon riittävästi ryhmätoiminnan ohjelman suunnittelussa?, % Saitteko keskusteluista uutta Teitä hyödyttävää tietoa?, % 92 90 85 100
Omahoitovalmennuksen vaikutukset muistipotilaisiin Interventioryhmäläisten arvioitu oma terveydentila parani kun se kontrolliryhmäläisillä vastaavasti heikkeni 0 9kk Interventio 69 % 73 % Kontrollit 78 % 64 % Masennusoireet (Cornell) lievittyivät 0 3kk Interventio 27 % 21% Kontrollit 29 % 39%
Omahoitovalmennuksen vaikutukset muistipotilaisiin Muistitoiminnot parantuivat 2 Controls Intervention 4 3 Controls Intervention 1 2 1 Kello 0 Kielelliset 0-1 -1-2 -3-2 p=0.12 p=0.034-4 p=0.073 p=0.011 Kellotesti 0 3 9 Time, month Mallissa ikä, sukupuoli ja MMSE-0 vakioitu 0 3 9 Time, month Kielellinen sujuvuus
Omahoitovalmennuksen vaikutus puolisoiden elämänlaatuun (SF-36) Elämänlaatu parani fyysinen toimintakyky, yleinen terveydentila ja vireys. 20 Controls 20 Controls 20 Controls 15 Intervention 15 Intervention 15 Intervention 10 10 10 Physical functioning 5 0-5 General Health 5 0-5 Vitality 5 0-5 -10-10 -10-15 -15-15 -20 p=0.32 p=0.083-20 p=0.003 p<0.001-20 p=0.084 p=0.37 0 3 9 Time, month 0 3 9 Time, month 0 3 9 Time, month
Päätelmät Ryhmien toteutus onnistui erittäin hyvin. Tutkittavat sitoutuivat ja olivat tyytyväisiä ryhmiin. Muistipotilaiden kognitio parani ja terveydentilaan ja masennukseen myönteinen vaikutus. Puolisoiden elämänlaatu parani Omahoitovalmennusryhmät muistisairaille ja heidän läheisilleen on uusi kuntoutusmalli, jolla voidaan parantaa muistipotilaiden ja omaisten selviytymistä taudin alkuvaiheessa.
Omahoitovalmennusmalli edistää yhteistyötä sosiaali- ja terveysviraston sisällä palvelujen tarpeessa olevissa perheissä palveluohjaus edistyy ja siten heidän palvelu-, hoito-, ja kuntoutussuunnitelmansa muotoutuu ja toteutuu lisää nykyisten palvelujen terveyshyötyjä edistää sairastuneiden ja heidän puolisoidensa itsenäistä terveydentilan vaalimista ja sosiaalista aktiivisuutta Parantaa muistisairaiden ja heidän puolisoidensa elämänlaatua pidentää todennäköisesti muistisairaiden kotona asumisen aikaa
Monitekijäisen interventiot Ovat Tehokkaimpia!
Muistikoordinaatoritoiminta Eloniemi-Sulkava, VTKL, JAGS 2009 rct, N=125, 2/3 keskivaikea-vaikea interventio; omaishoidon koordinaattori, geriatri + vertaisryhmät; liikunnallinen kuntoutus, tietoillat, käytösoireryhmät toimintaperiaatteet: ongelmanratkaisutaitojen ja voimaantumisen tukeminen: asiakaslähtöisyys + autonomian kunnioittaminen, perheen tukeminen, ripeä reagointi kriisitilanteisiin, tulkkina toimiminen, voimavaralähtöisyys merkitsevästi vähemmän sosiaali- ja terveyspalveluita kuin kontrolliperheet (15588 vs. 23553 ) Laitostuminen, % 50 45 40 35 30 25 20 15 10 5 0 Hoitoryhmä Kontrolliryhmä 0 2 4 6 8 10 12 14 16 18 20 22 24 Aika, kuukautta P=0.0277
Kaikkien Kaikkien Kaikkien Kaikkien tehtävä tehtävä tehtävä tehtävä Ennaltaehkäisy Muistioireen Ennaltaehkäisy Muistioireen tunnistaminen tunnistaminen Muistipoliklinikka Muistipoliklinikka OMAHOITO- Diagnostiikka Aivoterveys Muistioire Diagnostiikka VALMENNUS Yksilöllinen hoito- ja kuntoutussuunnitelma Yksilöllinen hoito- ja kuntoutussuunnitelma Diagnoosi Hyvin lievä AT Avohoito Avohoito Yksilöllinen hoito- ja kuntoutussuunnitelma Yksilöllinen hoito- ja kuntoutussuunnitelma Muistisairauksien Muistisairauksien Lievä AT ennaltaehkäisy MMSE 26-18 ennaltaehkäisy Valtimotaudin Valtimotaudin riskitekijöiden GDS 3-43 riskitekijöiden hyvä hoito CDR 0.5-1 hyvä hoito Liikunta Liikunta Avohoito Avohoito / Laitoshoito Laitoshoito Henkinen Henkinen ja ja sosiaalinen sosiaalinen aktiivisuus aktiivisuus Keskivaikea AT Yksilöllinen Yksilöllinen hoitohoitoja Päävammojen ehkäisy ja Päävammojen ehkäisy MMSE 22-10 kuntoutussuunnitelma kuntoutussuunnitelma Monipuolinen Monipuolinen ruokavalio ruokavalio GDS 4-64 CDR 1-21 Yksilöllinen hoito- ja kuntoutussuunnitelma Säännöllisen tarkistus ja seuranta, 6-12 kk Lääkehoidon tarkistus Oheissairauksien hoito Yksilöllisesti räätälöidyt palvelut Käytösoireiden hoito Ajoterveys, turvallisuus Kuntoutus ja apuvälinearvio Sosiaalietuuksien päivitys Edunvalvonta Hoitotahto Ohjaus ja neuvonta Omaisten kuuleminen ja tuki MUISTIPOTILAAN HOITOKETJU Kuva 2 Vaikea AT MMSE 12-0 GDS 6-76 CDR 2-32 Laitoshoito Laitoshoito Yksilöllinen hoitosuunnitelma Yksilöllinen hoitosuunnitelma Kuntoutumista Kuntoutumista edistävä edistävä hoitotyö hoitotyö Kuolema Suomen Lääkärilehti 10/2008 Käypähoito suositus 2010
Helsingin terveyskeskuksen itsehoitosivut www.hel.fi/hki/terke/fi/itsehoito/muisti
Kiitos!