Tornion terveyskeskuksen virka-ajan päivystystoiminnan kehittäminen 2009-2011 Pilottikohteen väliraportti kattaen PaKaste -työskentelyjaksot vuonna 2010 Merja Ollila &Päivi Rantamaula 10.11.2010
Väliraportin sisällysluettelo Sivu 1. Pilottitehtävän väliraportin johdanto 3 2. Tornion päivystyksen kehittämistehtävä 3 3. Tavoitteet 3 4. Toteutus 4 5. Välitulokset ja osatuotokset 5 6. Arviointi 6 7. Pohdinta 7 2
1. Pilottitehtävän väliraportin johdanto Pohjois-Suomen monialaiset sosiaali- ja terveyspalvelut -hanke (http://www.sosiaalikollega.fi/kaste) on aloittanut 1.3.2009 ja kestää 31.10.2011 saakka. Hankkeelle on myönnetty valtionavustusta kansallisen sosiaali- ja terveydenhuollon kehittämisohjelmasta (KASTE). Hanketta hallinnoi Kolpeneen palvelukeskuksen kuntayhtymä ja koordinoinnista vastaa Pohjois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskuksen Lapin toimintayksikkö. PaKasteen Lapin osiossa kehitetään perusterveydenhuoltoa, terveyden edistämistä ja sosiaalityötä kuntalähtöisesti. Jokaiselle Lapin kunnalle on annettu mahdollisuus kehittää perusterveydenhuoltoa ja terveyden edistämistä PaKasteen rahoittamilla työskentelyjaksoilla. Kunnat ovat saaneet määritellä PaKasteen tavoitteita tukevat kehittämistyön kohteet ja valita kehittäjätyöntekijät. PaKaste on tukenut kuntia kehittämistyössä järjestämällä työkokouksia ja kehittämispäiviä. Lisäksi PaKasteen perusterveydenhuollon ja terveyden edistämisen suunnittelijat ovat tarvittaessa olleet kuntien työntekijöiden tukena. 2. Tornion virka-ajan päivystyksen kehittämistehtävä PaKaste -pilottikunta Tornion perusterveydenhuollon kehittämistehtäviksi nimettiin alun perin päivystävän sairaanhoitajan työn kuvan kehittäminen ja neuvolan perhetyön kehittäminen. Molemmat alkuperäiset kehittämistehtävät ovat laajentuneet heti alkuvaiheessaan, koska ne ovat liittyneet niin tiiviisti yhteen lähitoimintojensa kanssa, että kehittämisen näkökulmaa on ollut välttämätöntä laajentaa. Tämä raportti on nimetty väliraportiksi, sillä PaKaste pilottitehtävä jatkuu 31.10.2011 saakka. Merja Ollilalle vuonna 2010 PaKaste rahoituksella mahdollistuneet työskentelyjaksot raportti kattaa kokonaisuudessaan. Sisältö koskee koko päivystystoiminnan kehittämistä, sillä päivystävän sairaanhoitajan työn kuvan muuttaminen ei olisi ollut mahdollista ilman koko virka-aikaisen päivystystoiminnan kriittistä tarkastelemista ja toimintaprosessien kattavampaakin kehittämistä. 3. Tavoitteet Kokonaistavoitteeksi pilottitehtävälle on asetettu virka-ajan päivystystoiminnan kehittäminen toimintatapoja uudistamalla sisältäen päivystävän sairaanhoitajan työn kuvan ja sairaanhoitajan vastaanottotoiminnan kehittämisen sekä lääkäri- hoitaja - työparityöskentelyn aloittamisen ja Triagen käyttöönoton virka-ajan päivystysvastaanotolla. Lähtötilanteen kartoituksella on tunnistettu kehittämistä vaativat toiminnot. Kartoitus toteutettiin yhteisinä keskusteluina, joista kirjattiin ne havaitut toiminnan ongelmakohdat ylös, joissa todettiin tarvittavan päivystyksellisen toiminnan kokonaisvaltaista selkiyttämistä. 3
4. Toteutus Kehittäjätyöntekijänä toimii sairaanhoitaja Merja Ollila, jonka työskentely perustehtävästä irrotettuna kehittäjänä jatkui ensin toukokuun 2010 loppuun ja on jatkunut taas syksyllä, eli alkuperäistä suunnitelmaa pidempään, koska lisärahoitusta on saatu hankkeesta. Lisäaika on todettu erittäin tarpeelliseksi, sillä kehittämiskokonaisuus on laaja. Jonkin verran ongelmia on tuottanut kehittämisjaksojen muodostuminen pienemmistä pätkistä. Päivystyksen moniammatillinen kehittäjätiimi on ollut tukena ja se kokoontuu tarpeen mukaan myös jatkossa, kun työ etenee. Työntekijät, joita muutos koskee, ovat mukana kehittämistyössä. Kehittäjätiimiin kuuluvat keskeisimmin osastonhoitaja Päivi Rantamaula, kehittäjätyöntekijä, sh Merja Ollila, lääkäri Anna-Liisa Yliniemi, lääkäri Janne Ponkala, sairaanhoitaja Heli Säkkinen ja suunnittelija Riitta Rautalin PaKaste hankkeesta. Vastaanoton ja päivystyksen moniammatillinen tiimi on kokoontunut laajalla kokoonpanolla kolmesti ja PaKaste seurantakokouksiakin on ollut kolme. Pienemmillä kokoonpanoilla, joissa on ollut mukana kehittäjätyöntekijän lisäksi hanketyöntekijä ja mahdollisesti 1-2 yksikön muuta työntekijää, yleensä esimiestason edustaja, on ollut useita, kuten myös kehittäjätyöntekijän ja hanketyöntekijän kahdenkeskisiä neuvonpitoja ja asioiden työstämistä. Sekä itsenäisesti yksikössä haettua tietoa/ materiaalia että hanketyöntekijän toimittamaa kirjallista ja sähköistä materiaalia on käytetty niin kehittämistyön käynnistämisessä kuin sen myöhemmissäkin vaiheissa. Länsi-Pohjan sairaanhoitopiirin Triage ohjeistus on saatu terveyskeskuksen yhteiselle Hyvi P asemalle, muttei vielä kokonaisuudessaan aktiivikäyttöön lokakuun loppuun 2010 mennessä. Siihen liittyvä Käypä hoito suositusten mukainen haastattelutyökalu sisältyy saatuun materiaaliin. Sen hyödyntämiseen ei ole päästy vielä lokakuun 2010 loppuun mennessä. Hoitohenkilökunnasta osa on kuitenkin jo osallistunut Triage koulutukseen Länsi-Pohjan keskussairaalassa syksyn mittaan. Asiakaskyselyn toteutus on ajoittunut syksyyn 2010. Tulokset ovat saamatta käyttöön tämän väliraportin ajankohtana. Työyhteisön tilannetta selvitettiin lähtötilanteen kartoituksessa hankkeen alkuvaiheessa. Sen pohjalta nostettiin päivystyksen kehittämistehtävät ja haettiin alustavat ratkaisuehdotukset, joita on toteutettu ja kehitetty edelleen pienin askelin mm. tilojen käyttöä muuttamalla ja laitteistoa hankkimalla. Työyhteisökyselyllä arvioidaan aikanaan kokemuksia ja muutoksen palvelevuutta. Kemi-Tornio AMK- toteuttaa kyselyn sitten kun muutoskokonaisuus on valmiimpi Tiedotettu on perusturvajohtajalle, johtavalle lääkärille sekä työyhteisön sisällä erityisesti päivystyksen henkilökunnalle, jota muutos välittömimmin on koskenut. Ajanvarausvastaanoton suuntaan tiedottaminen olisi voinut olla kehittämistyön alkuvaiheesta asti jos- 4
sain määrin tehokkaampaa. On kuitenkin haluttu saada hahmotetuksi toimintamallin pohja, jota on voinut esitellä helpommin kuin irrallisia ajatuksia. Päivystystoiminnan kehittämisen tuloksista tiedotetaan aikanaan laajasti, mutta tämä työ on vielä erittäin paljon kesken, joten tähän väliraporttiin mennessä ei ole laadittu erillistä tiedotussuunnitelmaa. 5. Välitulokset ja osatuotokset Konkreettisia muutoksia toimintaan on tehty, vaikka koko päivystystoiminnan uudistaminen edellyttää vielä pientä tilaremontointiakin. Päivystävän lääkärin ja ns. kakkoslääkärin kanssa on työskennellyt jo keväällä sairaanhoitajatyöparit ja päivystyksen kolmas sairaanhoitaja on hoitanut päivystyspuhelinliikennettä ja antanut tarvittaessa apua työpareille. Kesä kuitenkin vesitti työparitoiminnan kehittämisen ja järjestelmällinen kokeilutoiminta, jota myös hyödynnetään kehittämistyössä, aloitettiin uudelleen marraskuun alusta selvästi systemaattisemmin kuin ensimmäinen kokeilu. Päivystyksen prosesseja on selkiytetty. Lääkäri- hoitaja työparimallista kerätään kokemuksia ja tehdään tarpeelliset muutokset niiden pohjalta. Työskentelyjakson 2010 kestäessä päivystyksen lääkäri-hoitaja työparin keskinäiseen viestintään potilaan päivystysluonteisessa vastaanottotilanteessa on kehitetty kopioiva lomake, jonka ansioista liimalappujen käyttö ja huutelu huoneesta toiseen ovat lähes lakanneet hoitoa koskevan tiedon välittämisen muotoina. Hektisen ja levottoman päivystystilan tunnelma on rauhoittunut huomattavasti ja potilaiden tietosuoja on samalla parantunut. Tilojen käyttöä on kehitetty. Tiedonvälitystä on parannettu ottamalla käyttöön lomake. Potilaiden tietosuojakin on parantunut. Työskentelyilmapiiri on tilajärjestelyin ja toimintatapoja muuttamalla rauhoittunut. NISPA puhelinpalvelu on saatu käyttöön ja se palvelee osaltaan kehittämistä hyvin, vaikkei suoranaisesti hankkeeseen kuulukaan. Käyttökokemukset siitä ovat hyviä. Päivystävän sairaanhoitajan työn kuvan osalta on toteutunut kahden sairaanhoitajan vastaanotot, joissa sekä päivystys- että ajanvarausvastaanottoa. Lokakuun 2010 jälkeen ne on eriytetty päivystykselliseksi sairaanhoitajan vastaanotoksi ja kiireettömäksi sairaanhoitajan vastaanotoksi. Tehtävänsiirtovastaanottoa ei ole, koska neuvottelut ovat vielä kesken. Tehtävään koulutetut hoitajat odottavat ratkaisua, joka mahdollistaa päivystävän sairaanhoitajan tehtävänimikkeen mukaisen toiminnan aloittamisen. Triage- koulutus on toteutettu ja sen myötä on saatu käyttöön otettavaksi uusi hoidon tarpeen kiireellisyyden arvioinnin työkalu Länsi-Pohjan keskussairaalasta. 5
Päivystysajan uusien järjestelyjen mahdollistamiseksi tehdyt tilasuunnitelmat ovat jalostuneet ja ne pystytään toteuttamaan pienellä korjausremontilla. Triage- hoitajien tulevien työtilojen rakennepiirustukset ovat valmiina ja remontti on tulossa. 6. Arviointi Tämä pilottikohteen väliraportti kattaa kaikki Merja Ollilan työskentelyjaksot päivystystoiminnan kehittämistehtävän parissa vuonna 2010. Alkuperäinen tavoite saada valmista aikaiseksi kahden kuukauden jaksolla, oli ylimitoitettu. Kaikkia tavoitteita ei ole saavutettu vieläkään, vaikka työskentelyaika on kaksinkertaistunut. Osin muutosta on hankaloittanut jakson pirstaleisuus. Kesän työntekijäresurssien niukkuus aiheutti osaltaan pientä takapakkia kehittymisessä tavoitteiden suunnassa. Muutosvastarintaakin on ilmennyt, minkä vuoksi on pitänyt edetä erityisen pienin askelin. Tavoitteiden suunnassa on pysytty ja se hyödyttää ennen kaikkea koko pilottikohteen kehittämistyön etenemistä. Se työ on noin puolivälissä. Tilaremonttia ei ole vielä toteutettu ja e-reseptiin sidoksissa oleva sairaanhoitajaresurssikin vielä puuttuu. Lokakuun lopussa 2010 ollaan kuitenkin sellaisessa vaiheessa, ettei kenellekään liene epäselvää, että muutos on meneillään. Merja Ollilan 2010 Pakaste työskentelyjaksojen aikana kehitetty toiminta muodostaa vain osan kokonaiskehittämistehtävästä( pilotista) ja jäänee elämään työyhteisöön sitä kautta, että päivystystoiminnan kehittäminen tulee hanketyönä ja kehittämistehtävänä valmiiksi, sitten kun sen aika on. Työskentelyjakso on hyvä kehittämistyön menetelmä, sillä se on lähes ainoa mahdollisuus ehtiä keskittyä kehittämiseen akuuttiterveydenhuollossa 7. Pohdinta Tornion pilottikehittämistehtävän toteuttaminen on erittäin paljon kesken ja aikaakin vielä on, joten laaja pohdinta tehdään myöhemmässä vaiheessa. Tietyt toimintatavat ovat jo muuttuneet, mutta isot asiat riippuvat mm. tilojen remontista ja sairaanhoitajan vakanssista, joka liittyy myös e-reseptiin. 6