LAPIN SAIRAANHOITOPIIRIN LÄÄKEHOIDON ARVIOINTI -KOKEILU ( )

Transkriptio

1 LAPIN SAIRAANHOITOPIIRIN LÄÄKEHOIDON ARVIOINTI -KOKEILU ( ) PÄIVI SOVA, LKS APTEEKKI, PROVIISORI ESIMIESINFO PROSESSI 1

2 TEHTY TYÖ Arviointeja tehtiin noin 100. Näistä 75 tehtiin päivystykseen. Arviointien lisäksi tehtiin lukuisia pikaisia suullisia tai kirjallisia lääkityshuomautuksia (teho-osasto ja päivystys). Yhteen arviointiin käytettiin aikaa min. Yleisimmin käytetyt tietolähteet olivat: sfinx/pharao, fimean 75+, renalbase ja heparbase. Joulukuussa käyttöön saatiin terveysportin lääkityksen kokonaisarviointityökalu, joka osoittautui sekä hankalakäyttöiseksi että vajavaiseksi tietokannoiltaan. Farmaseutilla oli oikeudet kaikkiin potilastietoihin ja arvioinnin yhteydessä tarkistettiin myös tärkeimmät laboratorioarvot, tarvittaessa farmaseutti myös haastatteli potilaan. POTILAAT Arvioitavilla potilailla oli 5-32 lääkettä käytössä/lääkelistalla. Alle ja yli 75-vuotiaita oli suunnilleen yhtä paljon. Lapsia oli vain muutama. Yleisin arviointiin johtanut syy oli epäilys lääkkeiden aiheuttamasta oireesta (yhteisvaikutus tai haittavaikutus). Muita perusteita oli mm. diagnoosin mukaisen lääkkeen puuttuminen lääkelistalta, lääkityksen tehostaminen, väärinkäyttöepäily ja lääkkeiden annostelu PEG-letkuun. Muutamassa tapauksessa potilas tai omainen pyysi lääkehoidon arviointia. 2

3 ARVIOINTIRAPORTIT Arviointiraportit sisälsivät keskimäärin 4 huomiota. Yksi huomio saattoi koskea useampaa lääkettä. Arviointiraportti kirjattiin potilaskertomusjärjestelmään. Eri yksiköissä käytettiin erilaisia raportointitapoja ja raportointi muuttui myös kokeilujakson aikana ESKO-päivityksen vuoksi. Ohjeistimme, että mikäli erikoissairaanhoidon lääkäri ei halua ottaa raporttiin kantaa, hän voi siirtää sen kuntaan perusterveydenhuollon lääkärien arvioitavaksi. Seurannasta ei käy kattavasti ilmi miten potilaiden lääkitystä muutettiin arvioinnin johdosta ja kuinka paljon näitä muutoksia olisi tehty ilman farmaseutin arviota. PALAUTE Webropol kyselyt hoitajille ja lääkäreille Kyselyihin vastasi 7 lääkäriä, 2 osastonhoitajaa, 14 sairaanhoitajaa ja yksi lähihoitaja. 100 potilastapausta jakautui kymmenille lääkäreille ja hoitajille. Yksi henkilö oli tekemisissä vain muutaman tapauksen kanssa. Kyselyn alhaiset vastaajamäärät saattavat johtua siitä, että kyselyn saaneet ajattelivat, etteivät olleet kyselyn varsinaista kohderyhmää. Hoitohenkilökunnan vastaajista 6 oli kirurgian osastoilta, 2 tehoosastolta, 6 päivystyksestä, 1 lasten osastolta ja 2 Muurolan sairaalasta. Lääkärivastaajat olivat teho-osastolta, päivystyspoliklinikalta, neurologian osastolta, psykiatrian osastoilta, sisätautiosastolta ja kaksi vastaajaa terveyskeskuksista. 3

4 HOITOHENKILÖKUNNAN KOKEMAT HYÖDYT JA HAITAT Arvioinnin hyöty yksittäiselle potilaalle (vaikutus potilaan vointiin) Arvioinnin hyöty yksittäiselle potilaalle (hoidon kesto tai sairaalakierteen katkaisu) Arvioinnin hyöty omassa työssäsi (helpotti työn tekemistä vai aiheutti lisätyötä) Arvioinnin hyöty omassa työssäsi (oppimien, tiedonsaanti) Hyödyllinen Kokeilujaksolla arvioinneista ei ollut hyötyä eikä haittaa, mutta toiminnan laajentuessa hyöty on todennäköinen Ei hyötyä eikä haittaa Arvioinneista aiheutui haittaa VAPAASTI ASSOSIOITUA PALAUTETTA HOITAJILTA Osa kirurgisen osaston hoitajista ei nähnyt palvelulle tarvetta, vaan kokivat oman ammattitaitonsa riittävän. Päivystyksen hoitajat toivoivat palvelua kehitettävän siten, että ilta-, yöja viikonloppuaikaan tulevat potilaat pääsisivät palvelun piiriin. Päivystyksen hoitaja toivoi toiminnan tulevan rutiiniksi, jotta hyödyt pääsisivät kunnolla esiin. Lastenosastolla kokeilusta havaittiin olleen hyötyä potilaan lääketurvallisuuteen ja farmaseutin koettiin lisäävän hoitohenkilöstön ammattitaitoa. Sekä teho-osasto että Muurolan sairaalan hoitajat olivat tyytyväisiä kokeilujaksoon ja toivoivat kirjallisessa tekstissään toiminnan jatkuvan. Moniammatillisuus näkyi parhaiten päivystys- ja teho-osastoilla, jossa farmaseutti suoraan keskusteli hoitajien kanssa potilaiden tilanteesta. 4

5 LÄÄKÄREIDEN KOKEMAT HYÖDYT JA HAITAT Hyödyllinen Kokeilujaksolla arvioinneista ei ollut hyötyä eikä haittaa, mutta toiminnan laajentuessa hyöty on todennäköinen Ei hyötyä eikä haittaa Arvioinneista aiheutui haittaa Arvioinnin hyöty yksittäiselle potilaalle (vaikutus potilaan vointiin) Arvioinnin hyöty yksittäiselle potilaalle (hoidon kesto tai sairaalakierteen katkaisu) Arvioinnin hyöty omassa työssäni (käyttö päätöksenteon apuvälineenä) Arvioinnin hyöty omassa työssäni (nopeutti työn tekemistä vai aiheutti lisätyötä) Arvioinnin hyöty omassa työssäni (oppiminen ja tiedonsaanti) Arvioinnin hyöty omassa työssäni (vahvisti päätöstäni lääkityksestä) Arvioinnin hyöty omassa työssäni (toi uusia näkökulmia) VAPAASTI ASSOSIOITUA PALAUTETTA LÄÄKÄREILTÄ Vastauksissa todettiin lääkityksen tarkistamisen, potilaan haastattelemisen ja laajemman lääkearvion olevan hyödyllisiä varsinkin suppeamman erikoisalan lääkärien työn tukena. Teho-osastolle oli myös annettu suullisia lyhyitä arvioita akuutteihin ongelmiin, joihin oltiin erityisen tyytyväisiä. Vastauksista päätellen tehoostolla tehtiin tuloksellista moniammatillista yhteistyötä lääkärien kanssa. Teho-osastolle ja päivystykseen tehdyistä lääkehoidon arvioista todettiin olevan hyötyä myös jatkohoitopaikassa 5

6 ONKO RAPORTTIEN PERUSTEELLA TEHTY MUUTOKSIA LÄÄKITYKSEEN? Kyllä kaikille tai lähes kaikille arvioiduille potilaille Kyllä, mutta usein farmaseutin arviot olivat hyödyttömiä Ei muutoksiin ei ollut tarvetta TOIVOTKO PALVELULLE JATKOA? Toivon palvelun jatkuvan En näe palvelulle tarvetta Hoitajat Lääkärit

7 JATKOKEHITTELYÄ Edellä esiteltyjen kysymysten lisäksi kyselyssä kartoitettiin ehdotuksia ja kommentteja toiminnan kehittämiseksi. Osa ongelmista oli etukäteen tiedossa. Valtakunnallisten suositusten mukainen moniammatillinen yhteistyö toteutui parhaiten päivystyksessä ja teho-osastolla. Näistä yksiköistä saatiin myös paras palaute. Yhteistyötä eri ammattiryhmien välillä on edelleen kehitettävä. Nihkeimmin arviointeihin suhtauduttiin kirurgisella osastolla, mikä saattaa johtua siitä, että farmaseutin on totuttu enemmän logistiikan työtehtävien suorittajana ja häntä ei nähty farmasian asiantuntijana. Puhelimitse arviontipyyntöjä tuli vain muutamia, mikä vahvistaa sitä käsitystä, että ainakin toiminnan alkuvaiheessa farmaseutin on oltava läsnä hoitoyksiköissä. Vaikka käytössä olleet poimintakriteerit saivat lääkärien keskuudessa kannatusta, arvioinneista eniten hyötyvien potilaiden löytymiseen täytyy edelleen panostaa. Farmaseutin on syytä tarkistaa lääkelehden oikeellisuus aina ennen arvion tekemistä. Raportointia on kehitettävä. Raportointiin tuo helpotusta ESKOn uudet ominaisuudet, mutta ne eivät kokonaan ratkaise tiedonkulun ongelmaa. YHTEENVETO Toiminnan toivotaan jatkuvan Lapin keskussairaalassa ja siitä koetaan olevan hyötyä potilaille. Hyötyjä havaittiin myös henkilökunnan oman osaamisen lisääntymisenä ja päätöksenteon tukena. Osa kirurgisen osaston hoitajista koki arviointien myös aiheuttaneen lisätyötä, mikä johtunee kokeilujakson hankaluuksista välittää raportti hoidosta vastaavalle lääkärille. Kokeilua aloittaessa odotettiin muutosvastarintaa, jota ei juuri havaittu. Palautteen perusteella kokeilujaksolla tehtiin hyvää työtä, mutta prosesseissa on edelleen kehitettävää. 7