Suun terveyden edistäminen lapsilla, nuorilla ja ikäihmisillä Pelkosenniemen ja Savukosken kunnissa

Transkriptio

1 Suun terveyden edistäminen lapsilla, nuorilla ja ikäihmisillä Pelkosenniemen ja Savukosken kunnissa Eija Turumäki

2 Sisällysluettelo 1. Johdanto 2. Pelkosenniemen ja Savukosken kuntien terveyden edistämisen suunnitelman laatiminen ja terveyskasvatustilaisuuksien pitäminen 3. Tavoite 4. Toteutus 5. Tulokset ja tuotokset 6. Arviointi 7. Pohdinta 2

3 1. Johdanto Pohjois-Suomen monialaiset sosiaali- ja terveyspalvelut -hanke ( on aloittanut ja kestää saakka. Hankkeelle on myönnetty valtionavustusta kansallisen sosiaali- ja terveydenhuollon kehittämisohjelmasta (KASTE). Hanketta hallinnoi Kolpeneen palvelukeskuksen kuntayhtymä ja koordinoinnista vastaa Pohjois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskuksen Lapin toimintayksikkö. PaKasteen Lapin osiossa kehitetään perusterveyden huoltoa, terveyden edistämistä ja sosiaalityötä kuntalähtöisesti. Jokaiselle Lapin kunnalle on annettu mahdollisuus kehittää perusterveydenhuoltoa ja terveyden edistämistä PaKasteen rahoittamilla työskentelyjaksoilla. Kunnat ovat saaneet määritellä PaKasteen tavoitteita tukevat kehittämistyön kohteet ja valita kehittäjätyöntekijät. PaKaste on tukenut kuntia kehittämistyössä järjestämällä työkokouksia ja kehittämispäiviä. Lisäksi PaKasteen perusterveydenhuollon ja terveyden edistämisen suunnittelijat ovat tarvittaessa olleet kuntien työntekijöiden tukena. 2. Pelkosenniemen ja Savukosken kunnan terveyden edistämisen suunnitelman laatiminen ja terveyskasvatustilaisuuksien pitäminen Kahden kunnan alueella työskentelee yksi hammaslääkäri, suuhygienistiä ei ole. Terveysneuvontaa annetaan hammaslääkärillä käyntien yhteydessä. Esimerkiksi kouluilla ei ole vuosiin käyty pitämässä ryhmätilaisuuksia. Hammaslääkärin resurssit menevät kliiniseen työhön. Projektityöntekijä on palkattu yhteensä kolmeksi viikoksi Pelkosenniemen ja Savukosken kuntien alueella asuvien lasten, nuorten ja ikäihmisten suun terveydenedistämisen suunnitteluun ja toteuttamiseen. Projektityöntekijänä toimii suuhygienisti Eija Turumäki 3. Tavoite Edistää lasten ja nuorten sekä ikäihmisten suun ja hampaiden terveyttä. Lähitavoitteena on saada aikaan toimiva terveydenedistämisen suunnitelma sekä saada aikaan yhteistyötä suun terveydenhuollon ja kunnan eri yhteisöjen kesken. 3

4 4. Toteutus Palkattiin ulkopuolinen projektityöntekijä suuhygienisti Eija Turumäki kolmeksi viikoksi suunnittelemaan ja toteuttamaan terveysneuvontaa eri ryhmille. Projektityöntekijä suunnitteli terveydenedistämisen toimintamallia perehtyen uusimpiin tutkimuksiin ja terveydenedistämisen menetelmiin. Hammaslääkärin ja - hoitajien kanssa käytiin läpi paikallisia olosuhteita ja mahdollisuuksia, hammaslääkäri ja -hoitaja kävivät kouluilla seuraamassa ryhmäneuvonta tilaisuuksia Yhteistyökumppaneina olivat päiväkodit (2kpl), koulut (2), seurakunnan päiväkerho, vanhustenhoitolaitokset (2), kehitysvammaisten päivätoimintapiste, terveydenhoitajat(2), kodinhoitajat (2), diabeteshoitajat(2) ja eri potilasryhmiä hoitavat sairaanhoitajat lisäksi laadittiin tiedote terveellisistä välipaloista lasten ja nuorten harrastustoimintaa ylläpitäville yksiköille (VPK ja Partio). Menetelmät ja toiminta: Suunnittelu aloitettiin perehtymällä kirjallisuuteen, aihetta käsitteleviin tutkimuksiin ja toimintamalleihin, jotka perustuvat näyttöön sekä menetelmien, että sisällön suhteen. Lähteinä on ollut esim. Terveyden edistämisen laatusuositus, lastenneuvolan opas, hammaslääkäriliiton tuottamaa materiaalia, terveellistä ravintoa käsittelevät www sivut, jne. Aluksi pidettiin vastaavan hammaslääkärin ja terveysneuvontaa tehneen hammashoitajan kanssa palaveri, jossa käytiin läpi heidän odotuksiaan ja toiveitaan sekä sitä, mikä on mahdollista aikataulun puitteissa. Projektin aikana pidettiin pieniä palavereja tarvittaessa. Projektin alkuvaiheessa projektityöntekijä kartoitti yhteistyötahot kuten lastenneuvolan- ja kouluterveydenhuollon terveydenhoitajat ja eri potilasryhmiä säännölli- 4

5 sesti tapaavat hoitajat, joiden kanssa keskusteltiin ja annettiin kirjallista materiaalia suunhoitoon liittyen. Lisäksi he saivat tutkimuksiin perustuvaa tietoa suun sairauksien vaikutuksesta yleisterveyteen. Tiedotus: Kehittämistyöstä on tiedotettu työyhteisön työntekijöille ja osallisille projektin alussa. Pienten lasten osalta terveysneuvontatilaisuuksista on tiedotettu lasten vanhemmille kirjeitse. Hammashuollon työntekijöiden kanssa asiasta on keskusteltu päivittäin. Projektin lyhyydestä johtuen ei varsinaisia tiedotustilaisuuksia ole järjestetty. Kouluterveydenhoitaja ja terveystiedon opettajat saivat yläkoulun oppilaille suoritetun terveystapa kyselyn tuloksista tietoa. Yläkoulun oppilaat arvioivat interventiota noin kuukauden kuluttua. 5. Tulokset ja tuotokset Toiminta kentällä aloitettiin Savukosken yläkoululla, jossa suuhygienisti (projektityöntekijä) laati ja teki oppilaille (7-9lk yhtä aikaa) suunhoitotottumus kyselyn ja samalla kartoitettiin heidän tietojaan suun terveyteen vaikuttavista tekijöistä. He täyttivät myös sokerikello lomakkeen, johon merkitsivät kaikki edellisen päivän ruokailut ym. syömiset. Lopuksi he mittasivat itseltään syljenerityksen ja tekivät sokeroitujen tuotteiden käytön yleisyyttä mittaavan Lactobasilli testin. Viikon kuluttua oli toinen neuvontatilaisuus, jolloin he saivat palautetta tehdyistä testeistä ja neuvontaa. Terveysneuvonta sisälsi tietoa suun sairauksista ja niihin vaikuttavista tekijöistä, ateriatiheys(aamupalan tärkeys) janojuoma, happamat tuotteet (eroosio), harjaus, ksylitoli. Sama ohjelma toteutettiin Pelkosenniemen yläkoulussa. Lopuksi heille jaettiin maistiaisiksi ksylitoli pastillia ja purukumia. Seuraavaksi annettiin terveysneuvontaa Seurakunnan päiväkerhossa, jossa ohjausta annettiin sadun avulla. Apuna käytettiin Saku Koivun ksylitolikoulu ohjelmassa olevaa tarinaa Pietun pikku vuokralainen, sadun avulla käytiin läpi harjaus ksylitoli, aamupala, janojuoma, makeitten käyttö ja harjaus. Lapset saivat kotiin viemisiksi tiimalasin, jolla seurataan hampaiden harjausaikaa, hammastahnanäytteen, On kiva harjata hampaat lehtinen, ksylitolinäytteitä ja tiedoksi vanhemmille moniste 5

6 (valmis malli, jota muokattiin sopivaksi.) Sama ohjelma käytiin päiväkodeissa ja esikouluryhmissä. Esikoululaisille jaettiin myös hammasharjat ja annettiin harjausopetusta. Alakoululaisille pidettiin tilaisuudet siten, että 1-2lk, 3-4lk ja 5-6 olivat yhdessä. 1-2 luokkalaisille ohjelmassa oli lähinnä terveellinen ravinto, hampaiden kehittyminen, suun sairaudet, hampaiden harjaus ja ksylitoli. Lopuksi täytettiin lautasmalli monistetta, aihetta jatkettiin opettajan kanssa. Heille jaettiin tiimalasit, ksylitolinäytteet ja 1-2 luokkalaisten tätä varten laadittu vanhemmille tiedoksi moniste. 3-4 luokkalaisten neuvonta sisälsi tietoa terveellisestä ravinnosta, hampaan rakenne ja hampaiden kehittyminen, karies, plakki ja ientulehdus ja ksylitoli. He aloittivat täyttämään hyvä välipala monisteen, jota on tarkoitus jatkaa opettajan kanssa. Kotiin viemisiksi he saivat juniori hammastahnat ja ksylitolinäytteitä. 5-6 luokkalaisille puhuttiin hampaan rakenne, terveellinen ravinto (aamupalan tärkeys), ateriatiheys, happamien ja sokeroitujen tuotteiden tuotteiden vaikutus hampaisiin, eroosio, tupakan vaikutus suuhun, harjaus ja ksylitoli. Pelkosenniemellä oppilaat alkoivat tunnilla täyttää energiarytmilehtistä, jossa arvioidaan ruokailutottumuksia. Savukoskella oppilaat osallistuivat hyvin asioiden käsittelyyn ja aika loppui kesken. Lopuksi jaettiin ksylitolinäytteitä. Savukosken vanhainkodissa pidettiin neuvontatilaisuus henkilökunnalle asioita käytiin läpi hammaslääkäriliiton Ikäihmisten suun hoito PowerPoint- kalvojen pohjalta. Lähinnä puhuttiin suun tulehdusten vaikutuksesta yleisterveyteen ja kuivan suun ongelmista, omien hampaiden ja proteesien hoito, suunhoitotuotteet, janojuomaksi vesi, ksylitolin käyttö. Henkilökunnalle näytettiin harjausta vastustelevan asiakkaan hampaiden harjaus. Lähinnä se, että asiakasta lähestytään rauhallisesti, kerrotaan mitä on tarkoitus tehdä, varataan viereen tarvittavat välineet ja harjataan rauhallisin ottein. Kielen harjaus näytettiin. Heille toimitettiin näytteitä ja esitteitä kuivan suun hoitotuotteista ja hammastahnoista ja ksylitolinäytteitä sekä tätä varten laadittu moniste ikäihmisten suun terveydenhoidon toimintamalli vanhainkodissa 6

7 Apuna näissä tilaisuuksissa suuhygienisti käytti projektissa eri ryhmiä varten laatimiaan PowerPoint ohjelmia, jotka jäävät Pelkosenniemen - Savukosken suun terveydenhuollon henkilökunnan käyttöön. Kodinhoitajat (2 henkilöä) kävivät suuhygienisti kanssa keskustelemassa kotipalvelun asiakkaiden suun hoidosta ja heille laadittiin suunhoito-ohjeet moniste, jota he voivat käyttää apuna työssään. He saivat myös mukaan näytteitä suunhoitotuotteista, joita on tarkoitus jakaa asiakkaille. Lastenneuvolan terveydenhoitajan kanssa keskusteltiin siitä, miten lastenneuvolassa voisi edistää asiakkaiden suun terveyttä. Käytiin läpi asioita, jotka on mainittu Neuvolahoidon käsikirjassa ja lisäksi puhuttiin muutamista neuvolan ja hammashuollon yhteistyöhön liittyvistä asioista. Hänelle annettiin lisäksi Neuvolaikäisten lasten suun terveyden edistäminen opas. 6. Arviointi Kehittämistyötä rajoitti käytettävissä ole aika. Kolme viikkoa on lyhyt aika suunnitella ja toteuttaa uusi ohjelma ja saada sovittua tilaisuudet eri kohderyhmien kanssa. Laajempaa kyselyä asiasta ei tässä ajassa ollut mahdollista suorittaa. Eri yhteistyöryhmien kanssa saatiin jonkin verran suunniteltua yhteistyötä. Terveyden edistämisohjelma sovituille kohderyhmille saatiin suunniteltua ja toteutettua. Kuntayhtymän suun terveydenhuollossa on nyt valmis ohjelma, jonka avulla voi vuoden päästä mennä pitämään terveydenedistämistilaisuuksia tämän projektin piiriin kuuluville kohderyhmille. Suullista raportointia terveyden edistämisen yhteistyöryhmälle ei saatu järjestettyä, vaikka se kokouksessaan sitä edellytti. Aika oli työryhmän puheenjohtajan mukaan liian lyhyt kyseisen ryhmän kokoon saamiseksi. Yhteistyöryhmän puheenjohtajan kanssa sovittiin, että tämä raportti toimitetaan myös yhteistyöryhmälle, että he näkevät mitä on saatu aikaan. Tarkoitus oli alun perin suunnitella kehittämisohjelmaa myös terveydenedistämisen yhteistyöryhmän toimintaan, 7

8 mutta siihen ei aika riittänyt. Työskentelyjakson aikana sai tehtyä sen, mikä tässä ajassa yleensä on mahdollista tehdä. Kehitetty toiminta toivottavasti helpottaa ja selkiinnyttää suun terveydenhuollon henkilökunnan terveydenedistämistoimintaa ja madaltaa kynnystä lähteä pitämään terveyskasvatustilaisuuksia eri ryhmille. Eri kohderyhmille annettu neuvonta toivottavasti tuottaa tulosta etenkin makeisten käytön ja happamien ja sokeroitujen juomien käytön vähenemisenä ja harjaustiheyden lisääntymisenä. Toiminnan tulisi olla jatkuvaa ja eri toimijoiden välillä pitäisi olla yhteistyötä. Sen koordinointi olisi terveydenedistämisen yhteistyöryhmän tehtäviä. Työyhteisöön jää kaikki projektissa tuotettu materiaali, valitettavasti kuntayhtymässä ei ole suuhyhygienistiä, jonka toimenkuvaan ja koulutukseen terveydenedistäminen erityisesti kuuluisi, joten jatko on hammaslääkärin ja hoitajien harteilla. Tuotettu materiaali on tarkoitettu jakeluun ja kaikkien käyttöön. Työskentelyjakso kehittämistyön menetelmänä Työskentelyjakso kehittämismenetelmänä on toimiva etenkin, jos tekijänä on henkilö, jolla on kokemusta kyseisistä tehtävistä. Jakson pitäisi olla ainakin 1-2 viikkoa pidempi. Interventioiden arviointiin (onko toiminta saanut aikaan muutosta käyttäytymisessä) ei jäänyt projektin puitteissa aikaa. Työskentelyjakson kehittäjänä toimiminen Kehittämistyö on ollut hyvä, ihan oman päätoimisen työni kannalta. Suuhygienistin työhön kuuluu terveydenedistäminen, mutta aikaa suunnitteluun ei kliinisestä työstä juurikaan jää. Tulin tähän projektiin, koska minulla on vahva terveydenedistämisen koulutus ja halusin päästä toteuttamaan osaamistani käytännössä. Terveydenhuollon henkilöstön suhtautuminen on ollut positiivista ja suunterveyskeskustelut on käyty hyvässä positiivisessa hengessä. Hammashuollon henkilökunnalta olen saanut tukea ja apua aina tarvitessani. Tällä hetkellä tuntuu, että mitään ei olisi voinut tehdä toisin, mutta jos aikaa olisi ollut enemmän, olisin käynyt esim. työttömien ryhmässä keskustelemassa suunhoidosta. 8

9 7. Pohdinta Aika näyttää, miten kehittämäni toimintamalli elää käytännössä ja miten se vaikuttaa toimintaan. Toivoisin, että tämä ei jäisi tähän. Henkilöstöä on vähän, mutta eri ammattiryhmien yhteistyöllä muutoksia varmasti saataisiin aikaan. Olen pyrkinyt tässä projektissa tuomaan suun terveystietoa muiden ammattiryhmien tietoisuuteen. Terveyden edistämisen yhteistyöryhmän tulisi koota eri hallinnonalojen edustajia yhteen ja miettiä keinoja väestön hyvinvoinnin ja terveyden lisäämiseksi. Ensi syksynä voisi järjestää moni- ammatillisena yhteistyönä hyvinvointiteemapäivän yläkouluissa. Liitteenä; MLL.n ehdotus hyvinvointipäivän järjestämiseksi. Oppilaille tehdyn suun hoidon kyselyn yhteenveto 9