Suhangon kaivoshankkeen vaihemaakuntakaava

KAAVASELOSTUS 20.5.2014 Suhangon kaivoshankkeen vaihemaakuntakaava LAPIN LIITTO

Yhteystiedot Lapin liitto, PL 8056, 96101 Rovaniemi, Hallituskatu 20 B, puh. 040-359 1000, fax (016) 318 705, sähköposti: juha.piisila@lapinliitto.fi Pöyry Finland Oy, PL 50, 01621 Vantaa, Jaakonkatu 3, puh. 010 33 11, fax 010 33 26 600, sähköposti: pasi.rajala@poyry.com Gold Fields Arctic Platinum Oy (www.goldfields.co.za), Ahjotie 7, 96320 Rovaniemi, puh. 020-7511200, fax 020-7511201, sähköposti: juha.rissanen@gfexpl.com

SISÄLTÖ 1 JOHDANTO 6 1.1 Maakuntakaavan lakiperusta 6 1.2 Suhangon kaivoshankkeen vaihemaakuntakaavan suunnittelualue 9 1.3 Vaihemaakuntakaavan laatimisorganisaatio 11 1.4 Vaihemaakuntakaavan laatimisen tarkoitus 11 1.5 Työn kulku, vuorovaikutus ja hallinnollinen käsittely 12 2 SUHANGON KAIVOSHANKKEEN KUVAUS 13 3 SUUNNITTELUN LÄHTÖKOHDAT 19 3.1 Alueidenkäytön suunnittelutilanne 19 3.1.1 Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet 19 3.1.2 Maankäyttö ja kaavoitus 22 3.2 Ilmasto ja ilmanlaatu 28 3.3 Vesistöt ja veden laatu 29 3.4 Kalasto ja kalatalous 29 3.5 Maa- ja kallioperä 29 3.6 Pohjavedet 30 3.7 Suojelualueet ja Natura 2000-verkoston alueet 30 3.8 Kasvillisuus 32 3.9 Eläimistö 33 3.10 Maisema ja kulttuuriympäristö 34 3.11 Elinkeinot ja virkistyskäyttö 35 3.12 Liikenne 37 4 MAAKUNTAKAAVAN LAATIMISEN VAIHEET 37 4.1 Aloitusvaihe 37 4.2 Valmisteluvaihe 37 4.2.1 Valmisteluaineistosta saatu palaute 39 4.3 Ehdotusvaihe 40 4.3.1 Kaavaehdotuksesta saatu palaute 41 4.4 Hyväksymis- ja vahvistamiskäsittely 42 4.5 Osallistuminen 43 4.5.1 Kaavoitus 43 4.5.2 Tiedottaminen ja vuorovaikutus 43 Lapin liitto Hallituskatu 20 B, PL 8056 Puhelin 040-359 1000 info@lapinliitto.fi Regional Council of Lapland 96101 Rovaniemi Faksi 016-318 705 etunimi.sukunimi@lapinliitto.fi

4.5.3 Osalliset 46 5 VAIHEMAAKUNTAKAAVAN SISÄLTÖ 47 5.1 Kaavan keskeinen sisältö 47 5.2 Kaavamääräykset 48 6 VAIHEMAAKUNTAKAAVAN VAIKUTUSTEN ARVIOINTI 49 6.1 Kaivosalue 50 6.1.1 Ihmisten elinoloihin ja elinympäristöön sekä yhdyskunta- ja energiatalouteen kohdistuvat vaikutukset 50 6.1.2 Porotalouteen kohdistuvat vaikutukset 55 6.1.3 Maa- ja kallioperään, veteen, ilmaan ja ilmastoon kohdistuvat vaikutukset 55 6.1.4 Kasvi- ja eläinlajeihin, luonnon monimuotoisuuteen ja luonnonvaroihin kohdistuvat vaikutukset 59 6.1.5 Alue- ja yhdyskuntarakenteeseen sekä liikenteeseen kohdistuvat vaikutukset 64 6.1.6 Kaupunkikuvaan, maisemaan, kulttuuriperintöön ja rakennettuun ympäristöön kohdistuvat vaikutukset 66 6.2 Voimajohto 67 6.2.1 Ihmisten elinoloihin ja elinympäristöön kohdistuvat vaikutukset 67 6.2.2 Maa- ja kallioperään, veteen, ilmaan ja ilmastoon kohdistuvat vaikutukset 68 6.2.3 Kasvi- ja eläinlajeihin, luonnon monimuotoisuuteen ja luonnonvaroihin kohdistuvat vaikutukset 68 6.2.4 Alue- ja yhdyskuntarakenteeseen sekä liikenteeseen kohdistuvat vaikutukset 69 6.2.5 Kaupunkikuvaan, maisemaan, kulttuuriperintöön ja rakennettuun ympäristöön kohdistuvat vaikutukset 69 6.3 Merkittävästi parannettava tie 69 6.4 Yhdystien yhteystarve 69 6.5 Yhteenveto vaikutuksista 70 7 VAIHEMAAKUNTAKAAVAN SUHDE MAAKUNTAKAAVAN SISÄLTÖVAATIMUKSIIN JA VALTAKUNNALLISIIN ALUEIDENKÄYTTÖTAVOITTEISIIN 73 7.1 Vaihemaakuntakaavan suhde maakuntakaavan sisältövaatimuksiin 73 7.2 Vaihemaakuntakaavan suhde valtakunnallisiin alueidenkäyttötavoitteisiin 74 8 VAIHEMAAKUNTAKAAVAN SUHDE MAAKUNTAKAAVOIHIN 78 8.1 Kaivosalue 78 8.2 Maa- ja metsätalousvaltainen alue, jolla on erityisiä ympäristöarvoja 80 8.3 Maa- ja metsätalousvaltainen alue 80 8.4 Merkittävästi parannettava yhdystie 80 8.5 Yhdystien yhteystarve 81 8.6 Voimajohto 81 8.7 Paliskunnan raja 81 9 VAIHEMAAKUNTAKAAVAN OIKEUSVAIKUTUKSET 82 2

9.1 Kuntakaavoitus 82 9.2 Viranomaistoiminta 82 9.3 Maakuntakaavan rakentamisrajoitus 83 10 VAIHEMAAKUNTAKAAVAN TOTEUTTAMINEN, AJOITUS JA SEURANTA 83 10.1 Kuntakaavat 83 10.2 Hankkeen edellyttämät suunnitelmat, luvat ja niihin rinnastettavat päätökset 84 10.2.1 Maankäyttö- ja rakennuslaki (132/1999) 84 10.2.2 Luonnonsuojelulaki (1096/1996) ja asetus (160/1997) 87 10.2.3 Muinaismuistolaki (295/1963) 88 10.2.4 Maa-aineslaki (555/1981) 88 10.2.5 Kaivoslaki (621/2011) 89 10.2.6 Ympäristönsuojelulaki (86/2000) ja asetus (169/2000) 90 10.2.7 Vesilaki (587/2011) ja asetus vesitalousasioista (1560/2011) 91 10.2.8 Maantielaki (503/2005) 91 10.2.9 Poronhoitolaki (848/1990) 91 10.2.10 Ydinenergialaki (990/1987) ja säteilylaki (592/1991) 92 10.2.11 Laki (468/1994) ja asetus (268/1999) ympäristövaikutusten arviointimenettelystä 92 10.2.12 Ympäristölupa 93 10.2.13 Muut luvat 93 10.3 Toteuttamistaikataulu ja vastuutahot 94 10.4 Seuranta 94 KIRJALLISUUS- JA LÄHDELUETTELO 95 3

LIITTEET: o Liite 1. Kaavaehdotuksesta esitetyt lausunnot ja niihin annetut vastineet 14.4.2014 o Liite 2. Ehdotusvaiheen viranomaisneuvottelun muistio 4.4.2014 ERILLISET LIITEASIAKIRJAT: o Suhangon kaivoshankkeen laajennus, ympäristövaikutusten arviointiselostus yhteysviranomaisen (Lapin elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus) lausuntoineen 10.3.2014 o 220 kv:n voimajohtohanke Petäjäskoski-Konttijärvi, ympäristövaikutusten arviointiselostus yhteysviranomaisen (Lapin elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus) lausuntoineen 27.2.2014 o Suhangon kaivoshankkeen Simojoen Natura-arviointi lausuntoineen (Lapin elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus) 2014 4

ESIPUHE Lapin liiton hallitus päätti 11.3.2012 Suhangon kaivoshankkeen vaihemaakuntakaavan vireilletulosta. Suhangon vaihemaakuntakaava koskee Suhangon kaivoshankkeen vaatimia muutoksia maakuntakaavoihin Ranuan, Tervolan ja Rovaniemen kuntien alueella. Maakuntakaava on laadittu vaihekaavana eli kaavassa käsitellään pääasiassa vain Suhangon kaivoshankkeeseen liittyvät asiat. Maakuntakaava kumoaa Länsi-Lapin maakuntakaavan, Rovaniemen maakuntakaavan ja Rovaniemen vaihemaakuntakaavan niiltä osin kuin uudessa kaavassa muutoksia osoitetaan. Tämä asiakirja on Suhangon vaihemaakuntakaavan kaavaselostus. Gold Fields Arctic Platinum Oy (myöhemmin GFAP) suunnittelee Suhangon kaivoksen avaamista pääosin Ranuan kunnan alueelle. Suhangon kaivoshankkeen suunniteltu toiminta käsittää pääasiallisesti Suhangon malmeissa esiintyvien palladiumin, platinan, kuparin ja nikkelin sekä kullan hyödyntämisen. Kaivos tarvitsee käyttöönsä uuden voimajohtoyhteyden ja edellyttää tien parantamista. Suhangon kaivoksen avaamisen arvioidaan olevan yli miljardin euron hanke, jossa suoraan tuotantoon liittyviä työpaikkoja syntyisi noin 800. Lisätyöpaikkoja syntyisi kaivoksen rakennusvaiheen aikana sekä kaivoksen tarvitsemissa apu- ja oheistoiminnoissa. Kaivoksen rakentamisen tavoiteajankohta on 2017-2019 ja tuotannon suunniteltu alkamisajankohta v. 2019. Suhangon kaivokselle on voimassa oleva ympäristö- ja vesitalouslupa vuodelta 2005, mutta toimintaa ei ole sen mukaisesti aloitettu. GFAP suunnittelee prosessimuutoksia ja kaivospiirin laajentamista aikaisempien suunnitelmien mukaiseen toimintaan nähden, jolloin myös alueen uudelleen kaavoitus on tarpeen. Suhangon kaivoshankkeeseen liittyviä kaivoksen ja voimajohtoyhteyden teknisiä suunnitelmia sekä YVA-lain mukaisia ympäristövaikutusten arviointeja on käytetty hyväksi maakuntakaavoituksessa. Kaivoksen ympäristövaikutusten arviointimenettely on päättynyt maaliskuussa 2014, jolloin yhteysviranomainen ELY antoi lausuntonsa YVA-selostuksesta. Osana YVA-menettelyä on laadittu sosiaalisten vaikutusten arviointi sekä Simojoen Naturaalueen Natura-vaikutusten arviointi. Lisäksi hankkeeseen liittyy voimajohtoyhteyden ympäristövaikutusten arviointimenettely, joka etenee samalla aikataululla. Suhankoon on laadittu asemakaava ja voimassa olevan yleiskaavan muutos on aloitettu, mutta keskeytetty toistaiseksi. Lapin liitossa työstä ovat vastanneet suunnittelujohtaja Riitta Lönnström, maakunta-arkkitehti Tiina Elo sekä maakuntainsinöörit Juha Piisilä ja Hanne Junnilainen. Kaavaa on laatinut Pöyry Finland Oy, jossa työhön ovat osallistuneet mm. DI Pasi Rajala ja DI Saija Miettinen-Tuoma. Kaivoksen suunnittelusta vastaa Gold Fields Arctic Platinum Oy, jossa yhteyshenkilöinä ovat toimineet ympäristöpäällikkö Erkki Kantola sekä projektijohtaja Juha Rissanen. Kaavan laadintaa on ohjannut Lapin liiton hallituksen nimeämä ohjausryhmä. 5

1 JOHDANTO 1.1 Maakuntakaavan lakiperusta Maakuntakaavoitusta ohjaa maankäyttö- ja rakennuslaki sekä asetus (MRL 5.2.1999/132, MRA 10.9.1999/895). Seuraavassa on esitetty keskeisiä MRL:n säädöksiä maakuntakaavoitusta koskien. Tämän lain tavoitteena on järjestää alueiden käyttö ja rakentaminen niin, että siinä luodaan edellytykset hyvälle elinympäristölle sekä edistetään ekologisesti, taloudellisesti, sosiaalisesti ja kulttuurisesti kestävää kehitystä. Tavoitteena on myös turvata jokaisen osallistumismahdollisuus asioiden valmisteluun, suunnittelun laatu ja vuorovaikutteisuus, asiantuntemuksen monipuolisuus sekä avoin tiedottaminen käsiteltävinä olevista asioista. (MRL 1, Lain yleinen tavoite) Alueiden käytön suunnittelun tavoitteena on vuorovaikutteiseen suunnitteluun ja riittävään vaikutusten arviointiin perustuen edistää: 1) turvallisen, terveellisen, viihtyisän, sosiaalisesti toimivan ja eri väestöryhmien, kuten lasten, vanhusten ja vammaisten, tarpeet tyydyttävän elin- ja toimintaympäristön luomista; 2) yhdyskuntarakenteen ja alueiden käytön taloudellisuutta; 3) rakennetun ympäristön kauneutta ja kulttuuriarvojen vaalimista; 4) luonnon monimuotoisuuden ja muiden luonnonarvojen säilymistä; 5) ympäristönsuojelua ja ympäristöhaittojen ehkäisemistä; 6) luonnonvarojen säästeliästä käyttöä; 7) yhdyskuntien toimivuutta ja hyvää rakentamista; 8) yhdyskuntarakentamisen taloudellisuutta 9) elinkeinoelämän toimintaedellytyksiä; 10) palvelujen saatavuutta; sekä 11) liikenteen tarkoituksenmukaista järjestämistä sekä erityisesti joukkoliikenteen ja kevyen liikenteen toimintaedellytyksiä. (MRL 5 I mom., Alueiden käytön suunnittelun tavoitteet) Maakuntakaavan sisältövaatimukset (MRL 28 ): Maakuntakaavaa laadittaessa on otettava huomioon valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet. Kaavaa laadittaessa on kiinnitettävä huomiota maakunnan oloista johtuviin erityisiin tarpeisiin. Kaava on mahdollisuuksien mukaan yhteen sovitettava maakuntakaava-alueeseen rajoittuvien alueiden maakuntakaavoituksen kanssa. Luonnonsuojelulain (1096/1996) 7 ja 77 :ssä tarkoitettujen luonnonsuojeluohjelmien ja - päätösten sekä 32 :ssä tarkoitettua maisema-aluetta koskevien perustamispäätösten tulee olla ohjeena kaavaa laadittaessa. Kaavaa laadittaessa on kiinnitettävä erityisesti huomiota: 1) maakunnan tarkoituksenmukaiseen alue- ja yhdyskuntarakenteeseen; 2) alueiden käytön ekologiseen kestävyyteen; 3) ympäristön ja talouden kannalta kestäviin liikenteen ja teknisen huollon järjestelyihin; 4) vesi- ja maa-ainesvarojen kestävään käyttöön; 5) maakunnan elinkeinoelämän toimintaedellytyksiin; 6) maiseman, luonnonarvojen ja kulttuuriperinnön vaalimiseen; sekä 7) virkistykseen soveltuvien alueiden riittävyyteen. Kaavaa laadittaessa on myös pidettävä silmällä alueiden käytön taloudellisuutta ja sitä, ettei maanomistajalle tai muulle oikeuden haltijalle aiheudu kohtuutonta haittaa. Kaavaa laadittaessa on selvitettävä, kenen toteutettavaksi kaava ja sen edellyttämät toimenpiteet kuuluvat. Edellä tässä pykälässä mainitut seikat on otettava huomioon siinä määrin kuin maakuntakaavan tehtävä yleispiirteisenä kaavana edellyttää. 6

Maakunnan suunnitteluun kuuluvat maakuntasuunnitelma, alueiden käytön suunnittelua ohjaava maakuntakaava ja alueellinen kehittämisohjelma eli maakuntaohjelma. Alueellisesta kehittämisohjelmasta säädetään erikseen aluekehityslaissa. Lapin maakunnan suunnittelusta huolehtii Lapin liitto. Maakunnan suunnittelussa otetaan huomioon valtioneuvoston antamat valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet. Maakuntakaava konkretisoi valtakunnalliset tavoitteet ja sovittaa ne yhteen maakunnallisten ja paikallisten tavoitteiden kanssa. Maakuntasuunnitelmalla ei ole oikeusvaikutuksia, mutta se on lähtökohtana muulle maakunnan suunnittelulle. Kuva 1. Maakuntasuunnittelun prosessikuvaus. Maakuntakaavoitus on yleispiirteistä ylikunnallista alueidenkäytön suunnittelua, jolla on pitkä aikatähtäys. Sitä ohjaavat maankäyttö- ja rakennuslaki, valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet ja maakuntasuunnitelma. Maakuntakaava taas ohjaa kuntakaavoitusta niissä asioissa, joilla on valtakunnallista, maakunnallista tai seudullista merkitystä. Maakuntasuunnitelmassa osoitetaan maakunnan tavoiteltu kehitys. Maakuntasuunnitelma on hyvin yleispiirteinen pitkän tähtäyksen visio- ja strategiasuunnitelma, joka sisältää sekä toiminnallisen aluekehityksen että alueiden käytön periaatteet. Lapin maakuntasuunnitelma 2030 hyväksyttiin Lapin liiton valtuustossa 25.11.2009. Maakuntasuunnitelma antaa maakunnalliset tavoitekehykset osa-alueittain tehtäville maakuntakaavoille. Lapin maakuntaohjelma 2011-2014:ssa kuvataan yksityiskohtaisemmin, kuinka ja millä kärkihankkeilla maakuntasuunnitelman strategiaa toteutetaan. 7

Maakuntakaavassa esitetään alueiden käytön ja yhdyskuntarakenteen periaatteet ja osoitetaan maakunnan kehittämisen kannalta tarpeellisia alueita. Aluevarauksia osoitetaan vain siltä osin ja sillä tarkkuudella kuin alueiden käyttöä koskevien valtakunnallisten tai maakunnallisten tavoitteiden kannalta taikka useamman kuin yhden kunnan alueiden käytön yhteen sovittamiseksi on tarpeen. (MRL 25 4. mom.) Maakuntakaava esitetään kartalla. Kaavaan kuuluvat myös kaavamerkinnät ja -määräykset. Maakuntakaavaan liittyy selostus, jossa esitetään kaavan tavoitteiden, eri vaihtoehtojen ja niiden vaikutusten sekä ratkaisujen perusteiden arvioimiseksi tarpeelliset tiedot siten kuin asetuksella tarkemmin säädetään. (MRL 29, Maakuntakaavan esitystapa) Maakuntakaava voidaan laatia myös tiettyä alueidenkäyttömuotoa tai -muotoja, kuten Suhangon kaivoshankkeen tapauksessa kaivosaluetta ja siihen liittyviä yhteystarpeita ja voimajohtoa koskevana ns. vaihemaakuntakaavana. Maakuntakaava on ohjeena laadittaessa ja muutettaessa yleiskaavaa ja asemakaavaa sekä ryhdyttäessä muutoin toimenpiteisiin alueiden käytön järjestämiseksi. Viranomaisten on suunnitellessaan alueiden käyttöä koskevia toimenpiteitä ja päättäessään niiden toteuttamisesta otettava maakuntakaava huomioon, pyrittävä edistämään kaavan toteuttamista ja katsottava, ettei toimenpiteillä vaikeuteta kaavan toteuttamista (MRL 32 ). Kaavaselostus (MRA 10 ): Maakuntakaavan selostuksessa esitetään: 1) selvitys alueen oloista, ympäristöominaisuuksista ja niissä tapahtuneista muutoksista sekä muut kaavan vaikutusten selvittämisen ja arvioimisen kannalta keskeiset tiedot kaavoitettavasta alueesta; 2) suunnittelun lähtökohdat, tavoitteet ja esillä olleet vaihtoehdot; 3) yhteenveto kaavan vaikutusten arvioimiseksi suoritetuista selvityksistä; 4) kaavan vaikutukset alue- ja yhdyskuntarakenteeseen, rakennettuun ympäristöön, luontoon, maisemaan, liikenteen ja teknisen huollon järjestämiseen, talouteen, terveyteen, sosiaalisiin oloihin ja kulttuuriin sekä muut kaavan merkittävät vaikutukset; 5) selvitys kaavan suhteesta valtakunnallisiin alueidenkäyttötavoitteisiin, maakuntasuunnitelmaan ja alueellisiin kehittämisohjelmiin, voimassa olevaan maakuntakaavaan ja kaava-alueeseen rajoittuvien alueiden maakuntakaavoitukseen sekä kuntien suunnitteluun; 6) suunnittelun vaiheet osallistumis- ja vuorovaikutusmenettelyineen sekä yhteenveto kaavoituksen eri vaiheissa esitetyistä mielipiteistä; 7) valitun kaavaratkaisun keskeinen sisältö ja perusteet kaavaratkaisun valinnalle, selvitys siitä, miten vaikutusselvitysten tulokset ja eri mielipiteet on otettu huomioon sekä selvitys niistä toimenpiteistä, joilla aiotaan ehkäistä kaavan toteuttamisesta mahdollisesti aiheutuvia haitallisia ympäristövaikutuksia; (19.5.2005/348) 8) kaavan toteutuksen ajoitus ja seuranta; 9) tarpeen mukaan kaavan toteutusta ohjaavia suunnitelmia. Edellä 1 momentissa tarkoitetut seikat on esitettävä kaavaselostuksessa sillä tavalla ja siinä laajuudessa kuin kaavan tarkoitus edellyttää ja niin, että luodaan edellytykset vuorovaikutukseen kaavan valmistelussa. Kaavaselostukseen on liitettävä yhteenveto kaavaselostuksen keskeisestä sisällöstä. (19.5.2005/348) 8

1.2 Suhangon kaivoshankkeen vaihemaakuntakaavan suunnittelualue Kuva 2. Lapin maakuntakaavatilanne seutukunnittain. Suunnittelualue, jolle myös hankkeen suorat vaikutukset pääasiassa kohdistuvat, on rajattu likimääräisesti kartalle. Lapin maakuntakaavoitus etenee seutukunnittain (ks. kuva 2). Länsi-Lapin maakuntakaava on pääosiltaan vahvistettu ympäristöministeriössä 19.2.2014 ja se kumoaa vahvistetuilta osin voimassa olevat Länsi-Lapin maakuntakaavan (ent. seutukaava) ja Lapin meri- ja rannikkoalueen tuulivoimamaakuntakaavan. Rovaniemen, Itä-Lapin, Pohjois-Lapin ja Tunturi- Lapin maakuntakaavat, sekä Soklin kaivoshankkeen vaihemaakuntakaava, Rovaniemen vaihemaakuntakaava ja Kemi-Tornio alueen ydinvoimamaakuntakaava ovat voimassa. Suhangon vaihemaakuntakaava ulottuu Rovaniemen, Tervolan ja Ranuan kuntien alueelle. Suhangon kaivoshanke sijaitsee Ranuan kunnan luoteisosassa, ulottuen pieniltä osin myös Tervolan kunnan itäosaan sekä Rovaniemen kaupungin eteläosaan. Linnuntietä etäisyys Ranuan keskustaajamaan on noin 20 km ja Rovaniemelle noin 40 km. Lähimmälle 9

lentoasemalle Rovaniemellä on ajoteitse matkaa noin 65 km ja Rovaniemen juna-asemalle noin 55 km (kuva 3). Alue on syrjässä asutuskeskittymistä ja on pääosin rakentamatonta. Lähimmät kylämäiset alueet ovat luoteispuolella sijaitsevat Välijoki (n. 12 km nykyisestä kaivospiiristä) ja Haukitaipale (n. 15 km), pohjoispuolella oleva Narkaus (n. 18 km), itäpuolella oleva Portimo (n. 13 km), kaakkoispuolella oleva Peurajärvi (n. 9 km) sekä eteläpuolella oleva Mauru (n. 12 km). Kaivoksen koillispuolella sijaitseviin suurempiin keskittymiin Rovaniemen Kilvenaapaan on matkaa n. 14 km ja Saukkojärvelle n. 11 km. Nykyistä kaivospiiriä lähinnä olevat asuinrakennukset sijoittuvat sen pohjoispuolella sijaitsevaan Palovaaran kylään. Suunnitellulla kaivosalueen laajennusalueella sijaitsee muutama asuinrakennus Yli-Portimojärven ympäristössä. Vaihemaakuntakaavassa esitettyjen aluevarausten laajuus on n. 120 km². Lisäksi kaavassa osoitetaan tarvittavia tie- ja voimajohtoyhteyksiä. Kuva 3. Suunnittelualueen likimääräinen rajaus keltaisella 10

1.3 Vaihemaakuntakaavan laatimisorganisaatio Maakuntakaavan laadinnasta vastaa Lapin liitto, jossa yhteyshenkilöinä toimivat Riitta Lönnström, suunnittelujohtaja Tiina Elo, maakunta-arkkitehti Juha Piisilä, maakuntainsinööri Hanne Junnilainen, maakuntainsinööri Maakuntakaavaa laatii Pöyry Finland Oy, jossa työhön osallistuvat mm. Pasi Rajala, operatiivinen johtaja Saija Miettinen-Tuoma, projektipäällikkö Kaavoitustyötä ohjaa ohjausryhmä, jonka jäsenet ovat (varajäsenet suluissa): Ranuan kunta, Veli Saarijärvi (Risto Niemelä) Ranuan kunta, Veijo Illikainen (Paula Haarahiltunen) Ranuan kunta, Sirpa Hakala (Keijo Ruonala) Rovaniemen kaupunki, Esko Lotvonen (Erkki Lehtoniemi) Rovaniemen kaupunki, Maarit Simoska (Liisa Mariapori) Rovaniemen kaupunki, Juhani Juuruspolvi (Mikko Rapo) Tervolan kunta, Maire Kössö (Heikki Hepoaho) Tervolan kunta, Mika Simoska (Marjatta Vaajoensuu) Tervolan kunta, Virpi Mäki-Iso (Ari Kurth) Lapin ELY / liikenne- ja infrastruktuuri, Jorma Leskinen (Ulla Alapeteri) Lapin ELY / elinkeinot, työvoima, osaaminen ja kulttuuri, Eija Virtasalo (Keijo Alanko) Lapin ELY / ympäristö ja luonnonvarat, Kaija Pekkala (Timo Jokelainen) Lapin Pelastuslaitos, Jouko Erkkilä (Timo Rantala) Liikennevirasto, Seppo Serola (Timo Välke) Paliskuntain yhdistys, Marja Anttonen (Anna-Leena Jänkälä) Isosydänmaan paliskunta, Markus Haapaniemi Narkauksen paliskunta, Antero Petäjäjärvi Suomen metsäkeskus Lappi, Anssi Juujärvi (Ulla Huusko) Metsähallitus, Kristiina Hoikka 1.9.2013 lähtien, Liinu Törvi 31.8.2013 saakka (Erkki Luukkonen) Lapin yrittäjät ry, Jari Kelahaara (Pirjo Lappalainen) Fingrid, Mika Penttilä (Aki Laurila) Asiantuntijat: Rovaniemen kaupunki, Tarja Outila Rovaniemen kaupunki, Markku Pyhäjärvi Gold Fields Arctic Platinum Oy, Erkki Kantola Gold Fields Arctic Platinum Oy, Juha Rissanen 1.4 Vaihemaakuntakaavan laatimisen tarkoitus Vaihemaakuntakaava tarvitaan, koska hanke sijoittuu usean kunnan alueelle ja siinä käsitellään maakunnallisesti merkittäviä alueidenkäyttökysymyksiä. Voimassa olevissa Rovaniemen vaihemaakuntakaavassa ja Länsi-Lapin maakuntakaavassa on kaivosalue osoitettu. Voimassa olevissa maakuntakaavoissa ja yleiskaavoissa ei ole kuitenkaan varauduttu siihen kaivosalueen 11

laajentamiseen, jota kaivosyhtiö nyt suunnittelee. Suhangon vaihemaakuntakaavassa voidaan mm. tarkentaa ja laajentaa em. kaavojen varauksia. Suhangon vaihemaakuntakaava koskee Suhangon kaivoshankkeen vaatimia muutoksia maakuntakaavoihin Ranuan, Tervolan ja Rovaniemen kuntien alueella. Maakuntakaava laaditaan vaihekaavana eli kaavassa käsitellään lähtökohtaisesti vain Suhangon kaivoshankkeeseen liittyvät asiat. Maakuntakaava kumoaa Länsi-Lapin maakuntakaavan, Rovaniemen maakuntakaavan ja Rovaniemen vaihemaakuntakaavan niiltä osin kuin uudessa kaavassa muutoksia osoitetaan. Suhangon kaivoshankkeen vaihemaakuntakaavan tehtävänä on: osoittaa yleispiirteisesti kaivoksen sekä siihen liittyvien laitosten ja muiden toimintojen sijoittuminen alueelle osoittaa yleispiirteisesti kaivoksen edellyttämät tieyhteydet ja tarvittaessa kytkennät teknisiin verkostoihin tarvittaessa ratkaista alueen muu maankäyttö yhdyskuntarakenteen sekä luonto-, kulttuuri- ja maisema-arvojen kannalta tarkoituksenmukaisella tavalla tulkita aluetta ja hanketta koskevia valtakunnallisia alueidenkäyttötavoitteita ohjata alueen yleis- ja asemakaavoitusta 1.5 Työn kulku, vuorovaikutus ja hallinnollinen käsittely YVA-menettelyt ja tekninen suunnittelu Kaivosta ja voimajohtoa koskevat ympäristövaikutusten arviointimenettelyt (YVA-menettelyt) käynnistettiin vuonna 2012. YVA-selostukset asetettiin nähtäville loppuvuodesta 2013 ja niistä pyydettiin lausunnot ja mielipiteet 7.1.2014 mennessä. Menettelyt päättyivät yhteysviranomaisena toimivan Lapin elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen annettua lausuntonsa voimajohdon YVA-selostuksesta 27.2.2014 ja kaivoksen YVA-selostuksesta 10.3.2014. Simojoen Natura-aluetta koskien on laadittu Natura-arviointi osana kaivoksen YVAmenettelyä. Yhteysviranomaisena toimiva Lapin ELY-keskus on antanut arvioinnista lausunnon 10.3.2014. Lausunnon mukaan Natura-arviointia on täydennettävä lähinnä kaivoksen sulkemisesta johtuvien vaikutusten osalta. Täydennetty Natura-arviointi on luovutettu ELY:lle 2.4.2014, jonka jälkeen ELY antaa lausunnon täydennyksestä. Kaivoksen tulotien (Palovaarantie) tiesuunnitelma on valmistunut vuonna 2004 ja rakennussuunnitelma vuonna 2005. Tiesuunnitelma on lainvoimainen vuoden 2017 loppuun asti. Rakennussuunnitelma ja Ylijoen siltasuunnitelma päivitetään ja sillalle haetaan uusi ympäristölupa. YVA-menettelyjen tuloksia, muiden kaavojen selvityksiä sekä liikenneyhteyksiä ja kaivosta koskevia suunnitelmia on hyödynnetty maakuntakaavaa laadittaessa. Suhangon kaivoshankkeen sekä siihen liittyvän voimajohtohankkeen YVA-menettelyt ja maakuntakaavoitus vuorovaikutusmenettelyineen on sovitettu mahdollisuuksien mukaan yhteen. Vuorovaikutusta on kuvattu luvussa 4.5.2. Suhangon kaivoshankkeen vaihemaakuntakaavan eteneminen Lapin liiton hallitus päätti 22.10.2012 Suhangon kaivoshankkeen vaihemaakuntakaavan laatimisesta Aloituskokous 30.11.2012 Rovaniemellä Ohjausryhmän 1. kokous 21.2.2013 Ranualla (alustava osallistumis- ja arviointisuunnitelmaluonnos) 12

Lapin liiton hallitus 11.3.2013 (vaihemaakuntakaavoituksen vireilletulo sekä osallistumis- ja arviointisuunnitelman nähtäville asettaminen) Aloitusvaiheen viranomaisneuvottelu 9.4.2013 Rovaniemellä Kaavaneuvottelu 12.8.2013 Rovaniemellä (valmisteluaineisto) Poronhoitolain 53 mukainen neuvottelu 12.8.2013 Rovaniemellä (valmisteluaineisto) Ohjausryhmän 2. kokous 9.10.2013 Ranualla Lapin liiton hallitus 18.11.2013 (valmisteluaineisto nähtäville) Valmisteluaineisto nähtävillä 25.11.2013-8.1.2014 Yleisötilaisuudet 3.12.2013 Ranua, 4.12.2013 Tervola, 10.12.2013 Rovaniemi Kaavaneuvottelu 16.1.2014 Rovaniemellä (valmisteluaineiston palaute ja vastineet, kaavaehdotus) Poronhoitolain 53 mukainen neuvottelu 16.1.2014 Rovaniemellä (valmisteluaineiston palaute ja vastineet, kaavaehdotus) Ohjausryhmän 3. kokous 23.1.2014 Ranualla (valmisteluaineiston palaute ja vastineet, kaavaehdotus) Lapin liiton hallitus 17.2.2014 (vastineet ja kaavaehdotus nähtäville) Kaavaehdotus nähtävillä 19.2.-20.3.2014 Yleisötilaisuus 27.2.2014 Ranualla Ohjausryhmän 4. kokous 3.4.2014 Ranualla (ehdotuksen palaute ja vastineet, muutokset ehdotukseen) Ehdotusvaiheen viranomaisneuvottelu 4.4.2014 Rovaniemellä (ehdotuksen palaute ja vastineet, muutokset ehdotukseen) Lapin liiton hallitus 14.4.2014 (vastineet, lopullinen ehdotus) Lapin liiton valtuusto 20.5.2014 (kaavan hyväksyminen) Maakuntakaavan laatimisen vaiheet on kuvattu tarkemmin luvussa 4. 2 SUHANGON KAIVOSHANKKEEN KUVAUS Toiminnan alettua merkittävimmät kaivostoiminnot Suhangossa tulevat olemaan avolouhokset, malmin kuljetus sekä useat kiviaineksen rikastusprosessit. Toimintoihin kuuluvat myös kaivannaisjätteiden eli sivukiven ja rikastushiekan sijoittaminen sekä vesien hallinta. Suhangon malmeissa esiintyy palladiumia, platinaa, kuparia, nikkeliä ja kultaa. Kaivoksen ja rikastamon toiminta-ajaksi on arvioitu 26-33 vuotta, minä aikana malmin kokonaislouhinta tulee olemaan n. 250-310 miljoonaa tonnia ja sivukiven kokonaislouhinta n. 990-1250 miljoonaa tonnia. Suhangon kaivokselle on vuonna 2005 myönnetty ympäristölupa ja vuonna 2006 kaivoskirja (ks. Kaivospiiri, kuva 4). Vuonna 2011 on jätetty Suhanko II kaivospiirihakemus (ks. Kaivospiirin laajennus Suhanko II). Lisäksi olemassa olevaan ympäristölupaan haetaan muutosta malmin rikastusprosessin muutoksen ja toiminnan laajennuksen osalta. GFAP:n valtaus- ja valtaushakemusalueella (ks. Valtausalue) on tehty kairauksia ja kaivoksen laajentamista ko. alueelle tutkitaan. Näiden lisäksi yhtiö on jättänyt uuden kaivoslain mukaisen malminetsintälupahakemuksen (ks. Malminetsintälupahakemus). Lisäksi yhtiöllä on Tukesin myöntämä Iso-Suhanko niminen varausalue (ks. Varausalue), joka kattaa alueita voimassaolevan kaivospiirin ja valtausten pohjois- ja itäpuolilta. Varauksella varmistetaan riittävän laaja alue kaivostoiminnan suunnittelua varten. 13

Kuva 4. Suhangon alueen valtaukset, voimassa oleva kaivospiiri, kaivospiirihakemuksen alue ja varausalue. Suunnitellut louhokset on merkitty kuvaan harmaalla. Suhanko-hankkeesta on laadittu YVA-lain mukainen ympäristövaikutusten arviointiselostus, jossa on tutkittu kaivoksen eri toteuttamisvaihtoehtojen vaikutuksia. YVA-menettelyssä arvioidut vaihtoehdot kuvataan seuraavassa. Huomioitavaa on, että laajempi vaihtoehto sisältää aina samat alavaihtoehdot, kuin suppeampi vaihtoehto. Kuva 5. Kaivos-YVA:n päävaihtoehdot. 14

Vaihtoehto 0: Alueen nykytila Vaihtoehto 0+: Konttijärven ja Ahmavaaran louhokset, malmia yhteensä 103 Mt, louhosten kokonaispinta-ala 189 ha Toiminta-aika 11 12 vuotta Vaahdotuksen rikastushiekka-allas 415 ha (vain tavanomainen sijoitus) Sivukivialueet 570 ha Kuva 6. Suhangon kaivoshankkeen laajennuksen YVA:n vaihtoehto 0+. 15

Vaihtoehto 1 Konttijärven ja Ahmavaaran louhokset laajempina sekä Suhanko-Pohjoinen, malmia yhteensä 250 Mt, kokonaispinta-ala 386 ha Toiminta-aika noin 25 vuotta Ve 1 alavaihtoehdot: Vaahdotuksen rikastushiekka-allas 570 ha (osa rikastushiekasta varastoitu Konttijärven louhokseen) tai 770 ha (louhos ei mukana) Sivukivialueet 1110 ha (Suhanko-Pohjoiselle vaihtoehtoiset sijainnit) hydrometallurginen jäännössakka-allas 102 ha (kaksi vaihtoehtoista sijaintia) Ylijoen ja Kotiojan siirto (Ylijoelle kolme vaihtoehtoista uomaa) Malmin kuljetusvaihtoehdot Suhanko-Pohjoisen louhokselta (hihna, kaivosauto tai kumipyöräjuna) Marginaalimalmialueiden sijoittaminen (hajautetusti louhosten yhteyteen tai keskitetty) Vesienkäsittelyn alavaihtoehdot Liikennereittivaihtoehdot (neljä kuljetusreittiä) Rikastamorakennusten lämmitysvaihtoehdot (turve tai raskas polttoöljy) Kuva 7. Suhangon kaivoshankkeen laajennuksen YVA:n vaihtoehto 1. 16

Vaihtoehto 2 Konttijärven ja Ahmavaaran louhokset laajempina sekä Suhanko-Pohjoinen, Vaaralampi ja Tuumasuo, malmia yhteensä 304 Mt, kokonaispinta-ala 543 ha Toiminta-aika noin 32 vuotta Hydrometallurginen jäännössakka-allas 140 ha Vaaralammen ja Suhankojärven kuivatus Ve 2 alavaihtoehdot ve 1 alavaihtoehtojen lisäksi: Vaahdotuksen rikastushiekka-allas 845 ha (osa rikastushiekasta varastoitu Konttijärven louhokseen) tai 870 ha (louhos ei mukana) Sivukivialueet 1510 ha (Vaaralammelle vaihtoehtoiset sijainnit) Kuva 8. Suhangon kaivoshankkeen laajennuksen YVA:n vaihtoehto 2. 17

Vaihtoehto 2+ Konttijärven ja Ahmavaaran louhokset laajempina sekä Suhanko-Pohjoinen, Vaaralampi, Tuumasuo ja Pikku-Suhanko, malmia yhteensä 309 Mt, kokonaispinta-ala 616 ha Toiminta-aika noin 33 vuotta Hydrometallurginen jäännössakka-allas 140 ha Ve 2+ alavaihtoehdot ve 1 ja ve 2 alavaihtoehtojen lisäksi: Vaahdotuksen rikastushiekka-allas 845 ha (osa rikastushiekasta varastoitu Konttijärven louhokseen) tai 870 ha (louhos ei mukana) Sivukivialueet 1623 ha (Pikku-Suhangolle vaihtoehtoiset sijainnit) Kuva 9. Suhangon kaivoshankkeen laajennuksen YVA:n vaihtoehto 2+. Kaikissa toteuttamisvaihtoehdoissa louhinta on suunniteltu tehtäväksi avolouhintana. Kaikissa vaihtoehdoissa malmin louhintamäärä on 10 miljoonaa tonnia vuodessa. Vaihtoehdoissa 1, 2 ja 2+ tarkastellaan vaahdotuksen rikastushiekan sijoittaminen Konttijärven louhokseen ja maan päällisiin altaisiin tai pelkästään maanpäällisiin altaisiin. Vaahdotuksen rikastushiekka-altaan sijainnille ei käsitellä vaihtoehtoisia ratkaisuja. Päävaihtoehtojen lisäksi arvioitiin useita alavaihtoehtoja. Vaihtoehdot alavaihtoehtoineen on kuvattu tarkemmin YVA-selostuksessa. Kaivoksesta ei ole investointipäätöstä ja tällä hetkellä (14.4.2014) hankkeelle etsitään rahoituskumppania tai ostajaa. Alkuvuodesta 2013 valmistui alustava kannattavuusselvitys. Kaivoksen rakentamisaika on todennäköisesti aikaisintaan v. 2017-2019 ja tuotannon suunniteltu alkamisajankohta todennäköisesti aikaisintaan v. 2019. Arvion mukaan kaivoksen ja rikastamon toiminta-aika on 26-33 vuotta. 18

Kaivoksen rakennustöiden aikana (aikaisintaan vuodet 2017-2019) työvoiman tarve on suurimmillaan, noin 1600 henkilöä + epäsuorat työllisyysvaikutukset. Kaivoksen toiminnan aikana (aikaisintaan vuodet 2020 2041...2050) työvoiman tarpeen on arvioitu olevan noin 805 työntekijää + epäsuorat työllisyysvaikutukset, tasaisesti louhintatoiminnan loppuun saakka. Louhoksia on tarkoitus louhia sarjassa eli ei kaikkia samanaikaisesti, minkä vuoksi työllistämisvaikutus ei juuri vaihtele. Kaivos edellyttää myös 220 kv voimajohtoyhteyden rakentamista noin 46 km matkalle Petäjäskoskelta Konttijärvelle (kuva 10). Voimajohtohankkeesta on suoritettu erillinen ympäristövaikutusten arviointimenettely. Kuva 10. Suunnitellun voimajohtolinjauksen YVA:ssa arvioidut vaihtoehdot kaivokselta Petäjäskoskelle, jossa se yhdistyisi valtakunnanverkkoon. 3 SUUNNITTELUN LÄHTÖKOHDAT Tämän luvun kappaleet 3.2-3.12 perustuvat kaivos- ja voimajohtohankkeiden YVA-selostusten nykytilan kuvauksiin. Täydelliset kuvaukset löytyvät YVA-selostuksista. 3.1 Alueidenkäytön suunnittelutilanne 3.1.1 Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet ovat osa maankäyttö- ja rakennuslain mukaista alueidenkäytön suunnittelujärjestelmää. Niistä päättää valtioneuvosto. Tavoitteet voivat koskea asioita, joilla on: 19

Aluerakenteen, alueiden käytön taikka liikenne- tai energiaverkon kannalta kansainvälinen tai laajempi kuin maakunnallinen merkitys; Merkittävä vaikutus kansalliseen kulttuuri- tai luonnonperintöön; tai Valtakunnallisesti merkittävä vaikutus ekologiseen kestävyyteen, aluerakenteen taloudellisuuteen tai merkittävien ympäristöhaittojen välttämiseen. Valtion viranomaisten tulee toiminnassaan ottaa huomioon valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet ja edistää niiden toteuttamista. Valtion viranomaisten on myös arvioitava toimenpiteidensä vaikutuksia valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden kannalta. Maakunnan suunnittelussa ja muussa alueidenkäytön suunnittelussa on huolehdittava valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden huomioon ottamisesta siten, että edistetään niiden toteuttamista. Maakuntakaavan sisältövaatimuksissa on korostettu valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden huomioon ottamista. Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet on jaettu kuuteen asiakokonaisuuteen. 1. Toimiva aluerakenne; 2. Eheytyvä yhdyskuntarakenne ja elinympäristön laatu; 3. Kulttuuri- ja luonnonperintö, virkistyskäyttö ja luonnonvarat; 4. Toimivat yhteysverkostot ja energiahuolto; 5. Helsingin seudun erityiskysymykset; ja 6. Luonto- ja kulttuuriympäristöinä erityiset aluekokonaisuudet. Suhangon kaivoshankkeen kannalta korostuvat kaivostoiminnan ja infrastruktuurin tarpeet, poronhoidon alueidenkäytöllisten edellytysten turvaaminen sekä luontoon ja maisemaan kohdistuvien haittojen minimointi. Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet on jaettu yleis- ja erityistavoitteisiin sen perusteella, minkälaisia alueidenkäyttöä ja sen suunnittelua ohjaavia vaikutuksia niillä on. Yleistavoitteet tulee ottaa huomioon maakuntakaavoituksessa ja muussa maakunnan suunnittelussa, yleiskaavoituksessa sekä valtion viranomaisten toiminnassa. Erityistavoitteet koskevat kaikkea kaavoitusta, mikäli tavoitetta ei ole erityisesti kohdennettu koskemaan vain tiettyä kaavatasoa. Suuri osa erityistavoitteista koskee maakuntakaavoitusta. Suhangon kaivoshanketta koskevat seuraavat tavoitteet: Yleistavoitteet: Alueidenkäytöllä tuetaan aluerakenteen tasapainoista kehittämistä sekä elinkeinoelämän kilpailukyvyn ja kansainvälisen aseman vahvistamista hyödyntämällä mahdollisimman hyvin olemassa olevia rakenteita sekä edistämällä elinympäristön laadun parantamista ja luonnon voimavarojen kestävää hyödyntämistä. Aluerakenteen ja alueidenkäytön kehittäminen perustuu ensisijaisesti alueiden omiin vahvuuksiin ja sijaintitekijöihin. Alueidenkäytöllä edistetään kaupunkien ja maaseudun vuorovaikutusta sekä kyläverkoston kehittämistä. Erityisesti harvaan asutulla maaseudulla ja taantuvilla alueilla kiinnitetään alueidenkäytössä huomiota jo olemassa olevien rakenteiden 20

hyödyntämiseen sekä elinkeinotoiminnan ja muun toimintapohjan monipuolistamiseen. Alueidenkäytössä otetaan huomioon haja-asutukseen ja yksittäistoimintoihin perustuvat elinkeinot sekä maaseudun tarve saada uusia pysyviä asukkaita. Alueidenkäytöllä edistetään elinkeinoelämän toimintaedellytyksiä osoittamalla elinkeinotoiminnalle riittävästi sijoittumismahdollisuuksia olemassa olevaa yhdyskuntarakennetta hyödyntäen. Runsaasti henkilöliikennettä aiheuttavat elinkeinoelämän toiminnot suunnataan olemassa olevan yhdyskuntarakenteen sisään tai muutoin hyvien joukkoliikenneyhteyksien äärelle. Edistetään kansallisen kulttuuriympäristön ja rakennusperinnön sekä niiden alueellisesti vaihtelevan luonteen säilymistä. Edistetään elollisen ja elottoman luonnon kannalta arvokkaiden ja herkkien alueiden monimuotoisuuden säilymistä. Ekologisten yhteyksien säilymistä suojelualueiden sekä tarpeen mukaan niiden ja muiden arvokkaiden luonnonalueiden välillä edistetään. Edistetään luonnonvarojen kestävää hyödyntämistä siten, että turvataan luonnonvarojen saatavuus myös tuleville sukupolville. Otetaan huomioon luonnonvarojen sijainti ja hyödyntämismahdollisuudet. Saamelaisten kotiseutualueen alueidenkäytössä otetaan huomioon saamelaisille alkuperäiskansana kuuluva oikeus ylläpitää ja kehittää omaa kulttuuriaan saamelaisten perinteisten elinkeinojen kehittämisedellytysten turvaamiseksi. Poronhoitoalueella turvataan poronhoidon alueidenkäytölliset edellytykset. Edistetään vesien hyvän tilan saavuttamista ja ylläpitämistä. Erityistavoitteet: Alueidenkäytössä on varmistettava, että valtakunnallisesti merkittävät kulttuuriympäristöjen ja luonnonperinnön arvot säilyvät. Viranomaisten laatimat valtakunnalliset inventoinnit otetaan huomioon alueidenkäytön suunnittelun lähtökohtina. Maakuntakaavoituksessa on osoitettava valtakunnallisesti merkittävät kulttuuriympäristöt ja maisemat. Näillä alueilla alueidenkäytön on sovelluttava niiden historialliseen kehitykseen. Otetaan huomioon ekologisesti tai virkistyskäytön kannalta merkittävät ja yhtenäiset luonnonalueet. Alueidenkäyttöä on ohjattava siten, ettei näitä aluekokonaisuuksia tarpeettomasti pirstota. Ilman erityisiä perusteita ei hyviä ja yhtenäisiä peltoalueita tule ottaa taajamatoimintojen käyttöön eikä hyviä ja laajoja metsätalousalueita pirstoa muulla maankäytöllä. Maakuntakaavoituksessa on osoitettava ja muussa alueidenkäytön suunnittelussa on otettava huomioon valtakunnallisen energiahuollon kannalta merkittävät voimajohtojen linjaukset siten, että niiden toteuttamismahdollisuudet säilyvät. Suunnittelussa on otettava huomioon sekä tarpeelliset uudet linjaukset että vanhojen verkostojen parantamisten ja laajentamisten tarpeet. Voimajohtolinjauksissa on ensisijaisesti hyödynnettävä olemassa olevia johtokäytäviä. Otetaan huomioon pohja- ja pintavesien suojelutarve ja käyttötarpeet. Pohjavesien pilaantumis- ja muuttamisriskejä aiheuttavat laitokset ja toiminnot on sijoitettava riittävän etäälle niistä pohjavesialueista, jotka ovat vedenhankinnan kannalta tärkeitä ja soveltuvat vedenhankintaan. 21

Huomioidaan sään ääri-ilmiöiden ja tulvien riskit, ympäröivä maankäyttö ja sen kehittämistarpeet sekä lähiympäristö, erityisesti asutus, arvokkaat luonto- ja kulttuurikohteet ja -alueet sekä maiseman erityispiirteet. Alueidenkäytössä on ehkäistävä melusta, tärinästä ja ilman epäpuhtauksista aiheutuvaa haittaa ja pyrittävä vähentämään jo olemassa olevia haittoja. Uusia asuinalueita tai muita melulle herkkiä toimintoja ei tule sijoittaa melualueille varmistamatta riittävää meluntorjuntaa. Luvussa 7.2 on arvioitu sitä, miten Suhangon kaivoshankkeen vaihemaakuntakaavaan liittyvät valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet toteutuvat. 3.1.2 Maankäyttö ja kaavoitus Suhangon suunniteltu kaivosalue on syrjässä asutuskeskittymistä ja se on pääosin rakentamatonta. Suunnitellulla kaivosalueen laajennusalueella sijaitsee viisi asuinrakennusta Yli-Portimojärven ympäristössä. Lomarakennuksia laajennusalueella on noin 25 sijoittuen lähinnä Yli-Portimojärven ja Suhankojärven ympäristöihin. Kuva 11. Asuin- ja lomarakennukset Alueen tärkeimmät maankäyttömuodot ovat poronhoito ja metsänhoito. Suhangon voimassaolevan kaivospiirin alue on muutamaa yksityisten maanomistajien omistamaa tilaa lukuun ottamatta GFAP:n omistuksessa. Rikastamon alue kuuluu GFAP:lle. Kaivoksen suunnitellun laajennusalueen omistavat lähes kokonaan yksityiset maanomistajat. Alueella on myös Metsähallituksen hallinnassa olevia alueita sekä yhteismetsiä. Ylijoki, Yli- Portimojärvi sekä Konttijärvi-Konttijoki-Vähäjoki ovat osittain Metsähallituksen hallinnassa. 22

Muutama tila laajennusalueella kuuluu yrityksille. GFAP ei omista lainkaan maata laajennusalueella, mutta kaivostoimintojen alueella sillä on ensisijaisesti tarkoitus hankkia sitä itselleen. Suhangon kaivoksen suunniteltu toiminta-alue kuuluu Rovaniemen ja Länsi-Lapin maakuntakaava-alueisiin. Rovaniemen maakuntakaava on vahvistettu ympäristöministeriössä 2.11.2001. Rovaniemen maakuntakaavaa on täsmennetty Rovaniemen vaihemaakuntakaavalla, joka on vahvistettu ympäristöministeriössä 26.5.2010. Länsi-Lapin maakuntakaava on vahvistettu ympäristöministeriössä 19.2.2014. Vireillä on Rovaniemen ja Itä-Lapin maakuntakaavan laadinta. Suhanko kaivoshankkeen osayleiskaava on hyväksytty Ranuan kunnanvaltuustossa 14.11.2003 ja Tervolan kunnanvaltuustossa 30.12.2003. Osayleiskaavan muutos on hyväksytty Ranuan kunnanvaltuustossa 2009. Suhangon kaivosalueen osayleiskaavan muutos- ja laajennustyö on ollut vireillä, mutta työ on keskeytetty toistaiseksi. Ranuan kunnanvaltuusto on hyväksynyt Suhangon kaivosalueen asemakaavan 10.6.2013 ja kaava on lainvoimainen. Kaivoksen suunnitellulla laajennusalueella on voimassa oleva Yli- Portimojärven rantakaava, joka tulee kumottavaksi laajennuksen toteutuessa. Alueen voimassa ja vireillä olevien kaavojen tilanteesta on kirjattu lukuun 10.2.1 ja siitä on myös taulukkoesitys luvussa 10.2.1 (taulukko 7). Maakuntakaavat Rovaniemen maakuntakaava ja Rovaniemen vaihemaakuntakaava Rovaniemen vaihemaakuntakaavassa Suhangon kaivosalue (lukuun ottamatta kaivosyrityksen suunnittelemaa kaivosalueen laajennusta) on merkitty kaivosalueeksi (EK) (kuva 12). EKmerkinnällä osoitetaan alueita, joilla jo on kaivostoimintaa tai joilla on todettu, arvioitu tai inventoitu sellaisia malmi- ja mineraaliesiintymiä, että kaivostoiminta on todennäköistä. Alueet halutaan suojata sellaisilta rakentamisen, suojelun ja muun maankäytön pysyviltä muutoksilta, jotka vaarantavat kaivostoiminnan harjoittamisen. Alueet sisältävät myös kaivostoiminnan kannalta tarpeelliset rikastuslaitokset, läjitys- ja rikastushiekka-alueet sekä liikenneväylät ja - alueet. Suunnitellun kaivosalueen laajennuksen halki lounais-koillissuunnassa on merkitty Suhangon kaivoksen merkittävästi parannettava yhdystie (yt). 23

Kuva 12. Ote Rovaniemen vaihemaakuntakaavasta. Suhangon kaivosalueen likimääräinen rajaus on merkitty kartalle rajauksella. 24

Muilta osin on voimassa Rovaniemen maakuntakaava, jossa hankealue on merkitty maa- ja metsätalousalueeksi MT (kuva 13). Hankealueen pohjoispuolella on osoitettu kolme maankamaran ainestenottoaluetta (EO). Noin 3 km hankealueesta kaakkoon on osoitettu Simojoen luonnonsuojelualue merkinnällä SL 4146. Lähimmät kyläalueet on osoitettu noin 5 km hankealueesta itään (AT 408 eli Portimo) sekä etelään (AT 411 eli Peurajärvi). Noin 5 km hankealueesta etelään on osoitettu pohjavesien suojelualue sp. Kuva 13. Ote Rovaniemen maakuntakaavasta. Suhangon kaivosalueen likimääräinen rajaus on merkitty kartalle rajauksella. Lapin liitto on käynnistänyt Rovaniemen ja Itä-Lapin maakuntakaavan laatimisen. Alustavan aikataulun mukaan Rovaniemen ja Itä-Lapin maakuntakaava olisi hyväksyttävänä vuoden 2015 lopussa. 25

Länsi-Lapin maakuntakaava Lapin maakuntavaltuusto on hyväksynyt Länsi-Lapin maakuntakaavan 26.11.2012. Ympäristöministeriö vahvisti maakuntakaavan 19.2.2014. Länsi-Lapin maakuntakaava kumoaa Länsi-Lapin seutukaavan. Länsi-Lapin maakuntakaavassa kaivosalue on pääosin osoitettu kaivosalueen merkinnällä EK (kuva 14). EK-alueilla on voimassa maankäyttö- ja rakennuslain 33 :n mukainen ehdollinen rakentamisrajoitus. EK-alueelle on lännestä osoitettu voimajohdon yhteystarvemerkintä sekä yhdystien yhteystarvemerkintä valtatieltä nro 4. Pieneltä osin alue on osoitettu maa- ja metsätalousvaltaisen alueen merkinnällä M. Lisäksi alue kuuluu kaivostoiminnan kehittämisen vyöhykkeeseen. Hankealueen halki on Länsi-Lapin maakuntakaavassa osoitettu viivamerkintä paliskunnan raja / esteaita. Merkinnällä osoitetaan paliskuntien välinen raja tai esteaita. Merkintää koskee määräys: Moottorikelkkailu- ja ulkoilureitit tulee suunnitella niin, että ne risteävät mahdollisimman harvoissa kohdissa paliskunnan esteaidan tai muun pysyvän poroaidan kuten työ- ja laidunkiertoaidan ja että porojen kulku aidan läpi reitin kohdalla pyritään estämään. Noin 3 km hankealueesta pohjoiseen on osoitettu Perämaan vanhojen metsien luonnonsuojelualue merkinnällä SL, sekä Poroharjun poroerotuspaikka merkinnällä ph. Maakuntakaavan suunnittelumääräyksissä todetaan: Malminetsintä ja siihen liittyvät toimenpiteet on turvattava, kuitenkin huomioon ottaen alueen erityispiirteet. Lisäksi: Poronhoitoalueella on turvattava poronhoidon ja muiden luontaiselinkeinojen alueidenkäytölliset toiminta- ja kehittämisedellytykset. Poronhoitoon olennaisesti vaikuttavaa alueiden käyttöä suunniteltaessa on otettava huomioon poronhoidolle tärkeät alueet. Valtion maiden osalta on neuvoteltava asianomaisen paliskunnan edustajien kanssa. Kuva 14. Ote ympäristöministeriön 19.2.2014 vahvistamasta Länsi-Lapin maakuntakaavasta. Suhangon kaivosalueen likimääräinen rajaus on merkitty kartalle rajauksella. 26

Yleiskaava Suhanko kaivoshankkeen osayleiskaavassa on osoitettu kaivosalue merkinnällä EK. Osa nyt suunnitellun laajennuksen alueesta on Palolammen ympäristössä merkitty maa- ja metsätalousvaltaiseksi alueeksi (M). Osayleiskaava-alue kattaa vain osan suunnitellusta kaivosalueesta. Kuva 15. Ranuan kunnan puoleinen, vuonna 2003 hyväksytty Suhanko kaivoshankkeen osayleiskaava, ja vuonna 2009 hyväksytty osayleiskaavan muutos. Kuva 16. Tervolan kunnan puoleinen, vuonna 2003 hyväksytty Suhanko kaivoshankkeen osayleiskaava. 27

Suhanko -kaivoshankkeen osayleiskaavaan on ollut vireillä kaavamuutokset Ranuan ja Tervolan kunnissa. Osayleiskaavoitus on päätetty keskeyttää toistaiseksi. Osayleiskaavan muutoksen ja laajennuksen tavoitteena oli osoittaa Suhangon kaivoksen alue yleiskaavaan 21.12.2006 annetun kaivoskirjan kaivospiirin rajauksen mukaisena. Asemakaava Ranuan kunnanvaltuusto on hyväksynyt Suhangon kaivosalueen asemakaavan 10.6.2013 ja se on lainvoimainen. Asemakaavalla osoitetaan kaivoksen rikastamon ja siihen liittyvien rakennusten sijoittuminen ja määrä. Koko asemakaavan alue on merkinnällä T-kaiv: Teollisuusja varastorakennusten korttelialue, jolle saa sijoittaa kaivostoimintaan liittyviä toimisto-, rikastamo-, konepaja- ja varastorakennuksia sekä kaivostoiminnan vuoksi tarpeellisia muita rakennuksia, rakennelmia ja laitteita. Kuva 17. Suhangon kaivoksen asemakaava (Ranuan kunnanvaltuusto 10.6.2013). Vaihemaakuntakaavan alueella on voimassa 20.10.1994 vahvistettu Yli-Portimojärven rantakaava. Voimajohtoreitin alue Voimajohtoreitillä ei ole muita voimassa olevia kaavoja. 3.2 Ilmasto ja ilmanlaatu Suhangon kaivosalue sijoittuu lauhkean havumetsäilmaston vyöhykkeeseen. Talvet ovat kylmiä ja kesät lauhkean lämpimiä. Vuoden keskilämpötila on noin 1 C ja alueen keskimääräinen vuosisadanta 622 mm. Maa on lumen peitossa lokakuun puolivälistä huhtikuun puoleen väliin. Hankealueen vallitsevin tuulen suunta on lounaasta. Ilmanlaatu alueella on pääosin hyvä. Ranuan kunnan alueella ei sijaitse ilmanlaatuun merkittävästi vaikuttavaa teollisuutta. Eniten hankealueen ilmanlaatuun vaikuttaa liikenne ja turvetuotanto. Lisäksi alueelle tulee kaukokulkeumaa. 28

3.3 Vesistöt ja veden laatu Kaivoshanke sijaitsee vedenjakajalla Simo- ja Kemijoen vesistöalueiden rajalla. Alue sijoittuu pääosin Simojoen vesistöalueelle Ruonajoen valuma-alueen yläosalle. Osia kaivosalueesta on myös Ylijoen, Väliojan, Suhankojoen, Portimojärven - Toljanjärven ja Ali Konttijoen valumaalueilla. Hankealueella sijaitsevia järviä tai lampia ovat Palolampi, Yli-Portimojärvi, Ahmalampi, Niittylampi, Suhankojärvi, Särkilampi, Vaaralampi, Takalampi, Konttijärvi ja Piilolampi. Hankealueen ulkopuolelle jäävät Saukkojärvi, Pitkälampi, Tainijärvi, Portimojärvi ja Suhankolampi. Hankkeen vaikutusalueen suurimmat virtavedet ovat Kemijoki, Simojoki, Ylijoki, Ruonajoki ja Suhankojoki. Lisäksi alueella on pienempiä virtavesiä, kuten Ylijokeen laskeva Kotioja ja Ruonajokeen laskevat Välioja ja Saukko-oja. Kaivosalueen lähivesien metallipitoisuudet olivat suoritetun näytteenoton perusteella pääsääntöisesti alhaisia, mutta monin paikoin tavattiin luontaisesti kohonneita kupari-, nikkeli-, koboltti ja sinkkipitoisuuksia. Vähäjoesta, Ruonajoesta ja Suhankojoesta mitattiin kohonneita kadmiumpitoisuuksia ja Takalammesta kohonneita lyijy- ja arseenipitoisuuksia. 3.4 Kalasto ja kalatalous Suhangon kaivosalueen jokien koskikalasto on pääosin niukka. Lajistoon kuuluvat taimen, harjus, lohi, hauki, ahven, made, mutu, kivennuoliainen ja kivisimppu. Kalastoltaan monipuolisin on Konttijoen ylin alue Konttijärven alapuolella. Ruonajoen yläosalla oli 2000- luvun alussa elinvoimainen, omaleimainen ja eristynyt taimenpopulaatio, joka on sittemmin taantunut. Taimen kuitenkin lisääntyy edelleen luontaisesti Ruonajokeen laskevassa Kuorinkilamminojassa. Kaivosalueen järvien ja lampien yksikkösaaliit olivat verkkokoekalastuksissa pääasiassa korkeita. Kaikilla alueilla kalasto koostuu pääasiassa ahvenesta. Siikaa saadaan vain satunnaisesti Niittylammesta. Ruonajokisuun alapuolisen Simojoen keskiosan rakennetuista kiinteistöistä 44 % kalastaa Simojoella. Kalastus on pääasiassa vapa- ja katiska-kalastusta. Talouskohtainen keskimääräinen saalis vuonna 2010 oli 18 kg. Kalastusta eniten haittaavina tekijöinä pidettiin Simojoella turvetuotannon kuormitusta, veden heikkoa laatua ja vesistön liettymistä. Simojoen rapukanta on taantunut v. 2008 puhjenneen rapuruton vuoksi. 3.5 Maa- ja kallioperä Kaivosalueen maaperä koostuu pääosin viime jääkauden aikana kerrostuneesta pohjamoreenista, joka verhoaa laaksoja ja vaara-alueita, sekä post-glasiaalisista turpeista. Pohjoisemmassa osassa maaperä koostuu pääasiassa moreenista ja alavammilla alueilla turpeesta. Eteläosassa on pääasiassa eloperäisiä maalajeja paksuine turvekerroksineen. Soiden välissä kulkee matalia moreeniselänteitä. Muutama kalliopaljastuma löytyy alueen kaakkoisosasta. Kallioperän osalta Suhanko on osa Portimon kerrosintruusiota, joka sijaitsee arkeeisen gneissikompleksin ja proterotsooisen peräpohjan liuskealueen kontaktilla. Portimon kerrosintruusio kuuluu laajaan Tornio-Näränkävaaran mafiseen - ultramafiseen vyöhykkeeseen, joka ulottuu Koillis-Ruotsista aina Kuolan niemimaalle asti. Suhangon intruusio on noin 1 000 m paksu ja koostuu (alhaalta ylös) ns. Portimon juonista arkeeisellä pohjalla, jonka päällä ovat marginaalinen ja kerroksellinen sarja. Konttijärven intruusio on ohuempi (noin 150 m) ja sisältää marginaali- ja kerroksellisen sarjan. Pohjan kivilajit ovat pääosin raitaisia gneissejä ja myöhäisarkeeisia granitoideja. Suhanko-Konttijärvi -intruusion kattopuolen kivet ovat pääosin arkeeisia granitoideja. Säteilyturvakeskus on laatinut alueelle radiologista perustilaselvitystä. Perustilaselvityksen tulosten mukaan Suhangon alueen malmin uraanipitoisuus on pienempi kuin 0,01 kg tonnissa, mikä alittaa STUK:lle kaivostoimintojen aloittamisesta tehtävän ilmoitusvelvoitteen rajan. Myös alueelta kerättyjen 29