Suhangon kaivoshankkeen vaihemaakuntakaava

Transkriptio

1 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA PÄIVITYS Suhangon kaivoshankkeen vaihemaakuntakaava LAPIN LIITTO

2

3 SISÄLTÖ 1. SUUNNITTELUALUE 3 2. PERUSTIETOA HANKKEESTA YVA-menettelyt 5 3. LAPIN MAAKUNNAN SUUNNITTELU Maakuntasuunnitelma Maakuntakaava 7 4. ALUEIDENKÄYTÖN SUUNNITTELUTILANNE Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet Maankäyttö ja kaavoitus SUHANGON KAIVOSHANKKEEN VAIHEMAAKUNTAKAAVA Vaihemaakuntakaavan tarkoitus Vaihemaakuntakaavan laatimisen vaiheet ja aikataulu OSALLISTUMINEN Osalliset Tiedottaminen ja vuorovaikutus Viranomaisyhteistyö kaavoituksessa SELVITYKSET JA VAIKUTUSTEN ARVIOINTI Maankäyttö- ja rakennuslain säädöksiä Vaihemaakuntakaavaan liittyvät selvitykset ja arvioitavat vaikutukset YHTEYSTIEDOT 29

4 ESIPUHE Lapin liiton hallitus päätti Suhangon kaivosalueen vaihemaakuntakaavan vireilletulosta. Suhangon vaihemaakuntakaava koskee Suhangon kaivoshankkeen vaatimia muutoksia maakuntakaavoihin Ranuan, Tervolan ja Rovaniemen kuntien alueella. Maakuntakaava on laadittu vaihekaavana eli kaavassa käsitellään pääasiassa vain Suhangon kaivoshankkeeseen liittyvät asiat. Maakuntakaava kumoaa Länsi-Lapin maakuntakaavan, Rovaniemen maakuntakaavan ja Rovaniemen vaihemaakuntakaavan niiltä osin kuin uudessa kaavassa muutoksia osoitetaan. Tämä asiakirja on Suhangon vaihemaakuntakaavan osallistumis- ja arviointisuunnitelma (OAS). Osallistumis- ja arviointisuunnitelma on lakisääteinen (MRL 63 ) kaavan laatimiseen liittyvä asiakirja, jossa esitetään suunnitelma kaavan laatimisessa noudatettavista osallistumis- ja vuorovaikutusmenettelyistä sekä kaavan vaikutusten arvioinnista. Osallistumis- ja arviointisuunnitelmassa esitetään, miten heillä joita kaavoitus koskee, on mahdollisuus seurata ja osallistua kaavoitukseen. Gold Fields Arctic Platinum Oy (myöhemmin GFAP) suunnittelee Suhangon kaivoksen avaamista pääosin Ranuan kunnan alueelle. Suhangon kaivoshankkeen suunniteltu toiminta käsittää pääasiallisesti Suhangon malmeissa esiintyvien palladiumin, platinan, kuparin ja nikkelin sekä kullan hyödyntämisen. Kaivos tarvitsee käyttöönsä uuden voimajohtoyhteyden ja edellyttää tien parantamista. Suhangon kaivoksen avaamisen arvioidaan olevan yli miljardin euron hanke, jossa suoraan tuotantoon liittyviä työpaikkoja syntyisi noin 800. Lisätyöpaikkoja syntyisi kaivoksen rakennusvaiheen aikana sekä kaivoksen tarvitsemissa apu- ja oheistoiminnoissa. Kaivoksen rakentamisen tavoiteajankohta on ja tuotannon suunniteltu alkamisajankohta v Suhangon kaivokselle on voimassa oleva ympäristö- ja vesitalouslupa vuodelta 2005, mutta toimintaa ei ole sen mukaisesti aloitettu. GFAP suunnittelee prosessimuutoksia ja kaivospiirin laajentamista aikaisempien suunnitelmien mukaiseen toimintaan nähden, jolloin myös alueen uudelleen kaavoitus on tarpeen. Suhangon kaivoshankkeeseen liittyviä kaivoksen ja voimajohtoyhteyden teknisiä suunnitelmia sekä YVA-lain mukaisia ympäristövaikutusten arviointeja on käytetty hyväksi maakuntakaavoituksessa. Kaivoksen ympäristövaikutusten arviointimenettely on päättymässä maaliskuussa 2014, jolloin yhteysviranomainen ELY antaa lausuntonsa YVA-selostuksesta. Osana YVA-menettelyä on laadittu sosiaalisten vaikutusten arviointi sekä Simojoen Naturaalueen Natura-vaikutusten arviointi. Lisäksi hankkeeseen liittyy voimajohtoyhteyden ympäristövaikutusten arviointimenettely, joka etenee samalla aikataululla. Suhankoon on laadittu asemakaava ja voimassa olevan yleiskaavan muutos on aloitettu, mutta keskeytetty toistaiseksi. Lapin liitossa työstä ovat vastanneet suunnittelujohtaja Riitta Lönnström, maakunta-arkkitehti Tiina Elo sekä maakuntainsinöörit Juha Piisilä ja Hanne Junnilainen. Kaavaa on laatinut Pöyry Finland Oy, jossa työhön ovat osallistuneet mm. DI Pasi Rajala ja DI Saija Miettinen-Tuoma. Kaivoksen suunnittelusta vastaa Gold Fields Arctic Platinum Oy, jossa yhteyshenkilöinä ovat toimineet ympäristöpäällikkö Erkki Kantola sekä projektijohtaja Juha Rissanen. Kaavan laadintaa on ohjannut Lapin liiton hallituksen nimeämä ohjausryhmä. 2

5 1. SUUNNITTELUALUE Suhangon kaivoshanke sijaitsee Ranuan kunnan luoteisosassa, ulottuen pieniltä osin myös Tervolan kunnan itäosaan sekä Rovaniemen kaupungin eteläosaan. Linnuntietä etäisyys Ranuan keskustaajamaan on noin 20 km ja Rovaniemelle noin 40 km. Lähimmälle lentoasemalle Rovaniemellä on ajoteitse matkaa noin 65 km ja Rovaniemen juna-asemalle noin 55 km (kuva 1). Alue on syrjässä asutuskeskittymistä ja on pääosin rakentamatonta. Lähimmät kylämäiset alueet ovat luoteispuolella sijaitsevat Välijoki (n. 12 km nykyisestä kaivospiiristä) ja Haukitaipale (n. 15 km), pohjoispuolella oleva Narkaus (n. 18 km), itäpuolella oleva Portimo (n. 13 km), kaakkoispuolella oleva Peurajärvi (n. 9 km) sekä eteläpuolella oleva Mauru (n. 12 km). Kaivoksen koillispuolella sijaitseviin suurempiin keskittymiin Rovaniemen Kilvenaapaan on matkaa n. 14 km ja Saukkojärvelle n. 11 km. Nykyistä kaivospiiriä lähinnä olevat asuinrakennukset sijoittuvat sen pohjoispuolella sijaitsevaan Palovaaran kylään. Suunnitellulla kaivosalueen laajennusalueella sijaitsee muutama asuinrakennus Yli-Portimojärven ympäristössä. Vaihemaakuntakaavassa esitettyjen aluevarausten laajuus on n. 120 km². Lisäksi kaavassa osoitetaan tarvittavia tie- ja voimajohtoyhteyksiä. Kuva 1. Suunnittelualueen likimääräinen rajaus keltaisella 3

6 2. PERUSTIETOA HANKKEESTA Toiminnan alettua merkittävimmät kaivostoiminnot Suhangossa tulevat olemaan avolouhokset, malmin kuljetus sekä useat kiviaineksen rikastusprosessit. Toimintoihin kuuluvat myös kaivannaisjätteiden eli sivukiven ja rikastushiekan sijoittaminen sekä vesien hallinta. Suhangon malmeissa esiintyy palladiumia, platinaa, kuparia, nikkeliä ja kultaa. Kaivoksen ja rikastamon toiminta-ajaksi on arvioitu vuotta, minä aikana malmin kokonaislouhinta tulee olemaan n miljoonaa tonnia ja sivukiven kokonaislouhinta n miljoonaa tonnia. Suhangon kaivokselle on vuonna 2005 myönnetty ympäristölupa ja vuonna 2006 kaivoskirja (ks. Kaivospiiri, kuva 2). Vuonna 2011 on jätetty Suhanko II kaivospiirihakemus (ks. Kaivospiirin laajennus Suhanko II). Lisäksi olemassa olevaan ympäristölupaan haetaan muutosta malmin rikastusprosessin muutoksen ja toiminnan laajennuksen osalta. GFAP:n valtaus- ja valtaushakemusalueella (ks. Valtausalue) on tehty kairauksia ja kaivoksen laajentamista ko. alueelle tutkitaan. Näiden lisäksi yhtiö on jättänyt uuden kaivoslain mukaisen malminetsintälupahakemuksen (ks. Malminetsintälupahakemus). Lisäksi yhtiöllä on Tukesin myöntämä Iso-Suhanko niminen varausalue (ks. Varausalue), joka kattaa alueita voimassaolevan kaivospiirin ja valtausten pohjois- ja itäpuolilta. Varauksella varmistetaan riittävän laaja alue kaivostoiminnan suunnittelua varten. Kuva 2. Olemassa oleva kaivospiiri keltaisella, Suhanko II kaivospiirihakemusalue punaisella ja Suhanko North (Suhanko Pohjoinen) valtaus- ja valtaushakemusalueet sinisellä rajauksella 4

7 2.1 YVA-menettelyt Suhanko-hankkeesta on laadittu YVA-lain mukainen ympäristövaikutusten arviointiselostus, jossa on tutkittu kaivoksen eri toteuttamisvaihtoehtojen vaikutuksia. Kuva 3. Kaivos-YVA:n päävaihtoehdot. Kaikissa toteuttamisvaihtoehdoissa louhinta on suunniteltu tehtäväksi avolouhintana. Kaikissa vaihtoehdoissa malmin louhintamäärä on 10 miljoonaa tonnia vuodessa. Vaihtoehdoissa 1, 2 ja 2+ tarkastellaan vaahdotuksen rikastushiekan sijoittaminen Konttijärven louhokseen ja maan päällisiin altaisiin tai pelkästään maanpäällisiin altaisiin. Vaahdotuksen rikastushiekka-altaan sijainnille ei käsitellä vaihtoehtoisia ratkaisuja. Päävaihtoehtojen lisäksi arvioitiin useita alavaihtoehtoja. Vaihtoehdot alavaihtoehtoineen on kuvattu tarkemmin YVA-selostuksessa. Kaivoksesta ei ole investointipäätöstä ja tällä hetkellä ( ) hankkeelle etsitään rahoituskumppania tai ostajaa. Alkuvuodesta 2013 valmistui alustava kannattavuusselvitys. Kaivoksen rakentamisaika on todennäköisesti aikaisintaan v ja tuotannon suunniteltu alkamisajankohta todennäköisesti aikaisintaan v Arvion mukaan kaivoksen ja rikastamon toiminta-aika on vuotta. Kaivoksen rakennustöiden aikana (aikaisintaan vuodet ) työvoiman tarve on suurimmillaan, noin 1600 henkilöä + epäsuorat työllisyysvaikutukset. Kaivoksen toiminnan aikana (aikaisintaan vuodet ) työvoiman tarpeen on arvioitu olevan noin 805 työntekijää + epäsuorat työllisyysvaikutukset, tasaisesti louhintatoiminnan loppuun saakka. Louhoksia on tarkoitus louhia sarjassa eli ei kaikkia samanaikaisesti, minkä vuoksi työllistämisvaikutus ei juuri vaihtele. Kaivos edellyttää myös 220 kv voimajohtoyhteyden rakentamista noin 46 km matkalle Petäjäskoskelta Konttijärvelle (kuva 4). Voimajohtohankkeesta suoritetaan erillinen ympäristövaikutusten arviointimenettely. 5

8 Kuva 4. Suunnitellun voimajohtolinjauksen YVA:ssa arvioitavat vaihtoehdot kaivokselta Petäjäskoskelle, jossa se yhdistyisi valtakunnanverkkoon. 3. LAPIN MAAKUNNAN SUUNNITTELU Maakunnan suunnitteluun kuuluvat maakuntasuunnitelma, alueiden käytön suunnittelua ohjaava maakuntakaava ja alueellinen kehittämisohjelma eli maakuntaohjelma. Alueellisesta kehittämisohjelmasta säädetään erikseen aluekehityslaissa. Lapin maakunnan suunnittelusta huolehtii Lapin liitto. Maakunnan suunnittelussa otetaan huomioon valtioneuvoston antamat valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet. Maakuntakaava konkretisoi valtakunnalliset tavoitteet ja sovittaa ne yhteen maakunnallisten ja paikallisten tavoitteiden kanssa. Maakuntasuunnitelmalla ei ole oikeusvaikutuksia, mutta se on lähtökohtana muulle maakunnan suunnittelulle. 6

9 Kuva 5. Maakuntasuunnittelun prosessikuvaus. Maakuntakaavoitus on yleispiirteistä ylikunnallista alueidenkäytön suunnittelua, jolla on pitkä aikatähtäys. Sitä ohjaavat maankäyttö- ja rakennuslaki, valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet ja maakuntasuunnitelma. Maakuntakaava taas ohjaa kuntakaavoitusta niissä asioissa, joilla on valtakunnallista, maakunnallista tai seudullista merkitystä. 3.1 Maakuntasuunnitelma Maakuntasuunnitelmassa osoitetaan maakunnan tavoiteltu kehitys. Maakuntasuunnitelma on hyvin yleispiirteinen pitkän tähtäyksen visio- ja strategiasuunnitelma, joka sisältää sekä toiminnallisen aluekehityksen että alueiden käytön periaatteet. Lapin liiton valtuusto on omalta osaltaan sitoutunut strategian toteuttamiseen hyväksymällä Lapin maakuntasuunnitelma 2030:n kokouksessaan Maakuntasuunnitelma antaa maakunnalliset tavoitekehykset osa-alueittain tehtäville maakuntakaavoille. 3.2 Maakuntakaava Maakuntakaava esitetään kartalla. Kaavaan kuuluvat myös kaavamerkinnät ja -määräykset. Lisäksi kaavaan liittyy selostus, jossa esitetään suunnitelman tavoitteet, ratkaisujen perusteet ja kuvaus sekä vaikutusten arviointi. Maakuntakaava voidaan laatia myös tiettyä alueidenkäyttömuotoa tai -muotoja, kuten kaivosta, koskevana ns. vaihemaakuntakaavana. Maakuntakaavassa esitetään alueiden käytön ja yhdyskuntarakenteen periaatteet ja osoitetaan maakunnan kehittämisen kannalta tarpeellisia alueita. Aluevarauksia osoitetaan vain siltä osin ja sillä tarkkuudella kuin alueiden käyttöä koskevien valtakunnallisten tai 7

10 maakunnallisten tavoitteiden kannalta taikka useamman kuin yhden kunnan alueiden käytön yhteen sovittamiseksi on tarpeen. (MRL mom.) Sisältövaatimukset on esitetty maankäyttö- ja rakennuslain pykälissä 1, 5 ja 28. Maakuntakaava on ohjeena laadittaessa ja muutettaessa yleiskaavaa ja asemakaavaa sekä ryhdyttäessä muutoin toimenpiteisiin alueiden käytön järjestämiseksi. Viranomaisten on suunnitellessaan alueiden käyttöä koskevia toimenpiteitä ja päättäessään niiden toteuttamisesta otettava maakuntakaava huomioon, pyrittävä edistämään kaavan toteuttamista ja katsottava, ettei toimenpiteillä vaikeuteta kaavan toteuttamista (MRL 32 ). Maakuntakaavan sisältövaatimukset ovat (MRL 28 ): Maakuntakaavaa laadittaessa on valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet otettava huomioon siten kuin siitä edellä säädetään. Kaavaa laadittaessa on kiinnitettävä huomiota maakunnan oloista johtuviin erityisiin tarpeisiin. Kaava on mahdollisuuksien mukaan yhteen sovitettava maakuntakaava-alueeseen rajoittuvien alueiden maakuntakaavoituksen kanssa. Luonnonsuojelulain (1096/1996) 7 ja 77 :ssä tarkoitettujen luonnonsuojeluohjelmien ja - päätösten sekä 32 :ssä tarkoitettua maisema-aluetta koskevien perustamispäätösten tulee olla ohjeena kaavaa laadittaessa. Kaavaa laadittaessa on kiinnitettävä erityisesti huomiota: 1. Maakunnan tarkoituksenmukaiseen alue- ja yhdyskuntarakenteeseen; 2. Alueiden käytön ekologiseen kestävyyteen; 3. Ympäristön ja talouden kannalta kestäviin liikenteen ja teknisen huollon järjestelyihin; 4. Vesi- ja maa-ainesvarojen kestävään käyttöön; 5. Maakunnan elinkeinoelämän toimintaedellytyksiin; 6. Maiseman, luonnonarvojen ja kulttuuriperinnön vaalimiseen; sekä 7. Virkistykseen soveltuvien alueiden riittävyyteen. Kaavaa laadittaessa on myös pidettävä silmällä alueiden käytön taloudellisuutta ja sitä, ettei maanomistajalle tai muulle oikeuden haltijalle aiheudu kohtuutonta haittaa. Kaavaa laadittaessa on selvitettävä, kenen toteutettavaksi kaava ja sen edellyttämät toimenpiteet kuuluvat. 8

11 Kuva 6. Lapin maakuntakaavatilanne. Länsi-Lapin maakuntakaava on hyväksytty maakuntavaltuustossa ja se tulee voimaan tullessaan kumoamaan voimassa olevat Länsi-Lapin maakuntakaavan (ent. seutukaava) ja Lapin meri- ja rannikkoalueen tuulivoimamaakuntakaavan. Rovaniemen, Itä-Lapin, Pohjois-Lapin ja Tunturi-Lapin maakuntakaavat, sekä Soklin kaivoshankkeen vaihemaakuntakaava, Rovaniemen vaihemaakuntakaava ja Kemi-Tornio alueen ydinvoimamaakuntakaava ovat voimassa. Suhangon vaihemaakuntakaava ulottuu Rovaniemen, Tervolan ja Ranuan kuntien alueelle. 9

12 4. ALUEIDENKÄYTÖN SUUNNITTELUTILANNE 4.1 Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet ovat osa maankäyttö- ja rakennuslain mukaista alueidenkäytön suunnittelujärjestelmää. Niistä päättää valtioneuvosto. Tavoitteet voivat koskea asioita, joilla on: Aluerakenteen, alueiden käytön taikka liikenne- tai energiaverkon kannalta kansainvälinen tai laajempi kuin maakunnallinen merkitys; Merkittävä vaikutus kansalliseen kulttuuri- tai luonnonperintöön; tai Valtakunnallisesti merkittävä vaikutus ekologiseen kestävyyteen, aluerakenteen taloudellisuuteen tai merkittävien ympäristöhaittojen välttämiseen. Valtion viranomaisten tulee toiminnassaan ottaa huomioon valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet ja edistää niiden toteuttamista. Valtion viranomaisten on myös arvioitava toimenpiteidensä vaikutuksia valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden kannalta. Maakunnan suunnittelussa ja muussa alueidenkäytön suunnittelussa on huolehdittava valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden huomioon ottamisesta siten, että edistetään niiden toteuttamista. Maakuntakaavan sisältövaatimuksissa on korostettu valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden huomioon ottamista. Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet on jaettu kuuteen asiakokonaisuuteen. 1. Toimiva aluerakenne; 2. Eheytyvä yhdyskuntarakenne ja elinympäristön laatu; 3. Kulttuuri- ja luonnonperintö, virkistyskäyttö ja luonnonvarat; 4. Toimivat yhteysverkostot ja energiahuolto; 5. Helsingin seudun erityiskysymykset; ja 6. Luonto- ja kulttuuriympäristöinä erityiset aluekokonaisuudet. Suhangon kaivoshankkeen kannalta korostuvat kaivostoiminnan ja infrastruktuurin tarpeet, poronhoidon alueidenkäytöllisten edellytysten turvaaminen, sekä luontoon ja maisemaan kohdistuvien haittojen minimointi. Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet on jaettu yleis- ja erityistavoitteisiin sen perusteella, minkälaisia alueidenkäyttöä ja sen suunnittelua ohjaavia vaikutuksia niillä on. Yleistavoitteet tulee ottaa huomioon maakuntakaavoituksessa ja muussa maakunnan suunnittelussa, yleiskaavoituksessa sekä valtion viranomaisten toiminnassa. Erityistavoitteet koskevat kaikkea kaavoitusta, mikäli tavoitetta ei ole erityisesti kohdennettu koskemaan vain tiettyä kaavatasoa. Suuri osa erityistavoitteista koskee maakuntakaavoitusta. Suhangon kaivoshanketta koskevat seuraavat tavoitteet: Yleistavoitteet: Alueidenkäytöllä tuetaan aluerakenteen tasapainoista kehittämistä sekä elinkeinoelämän kilpailukyvyn ja kansainvälisen aseman vahvistamista hyödyntämällä 10

13 mahdollisimman hyvin olemassa olevia rakenteita sekä edistämällä elinympäristön laadun parantamista ja luonnon voimavarojen kestävää hyödyntämistä. Aluerakenteen ja alueidenkäytön kehittäminen perustuu ensisijaisesti alueiden omiin vahvuuksiin ja sijaintitekijöihin. Alueidenkäytöllä edistetään kaupunkien ja maaseudun vuorovaikutusta sekä kyläverkoston kehittämistä. Erityisesti harvaan asutulla maaseudulla ja taantuvilla alueilla kiinnitetään alueidenkäytössä huomiota jo olemassa olevien rakenteiden hyödyntämiseen sekä elinkeinotoiminnan ja muun toimintapohjan monipuolistamiseen. Alueidenkäytössä otetaan huomioon haja-asutukseen ja yksittäistoimintoihin perustuvat elinkeinot sekä maaseudun tarve saada uusia pysyviä asukkaita. Alueidenkäytöllä edistetään elinkeinoelämän toimintaedellytyksiä osoittamalla elinkeinotoiminnalle riittävästi sijoittumismahdollisuuksia olemassa olevaa yhdyskuntarakennetta hyödyntäen. Runsaasti henkilöliikennettä aiheuttavat elinkeinoelämän toiminnot suunnataan olemassa olevan yhdyskuntarakenteen sisään tai muutoin hyvien joukkoliikenneyhteyksien äärelle. Edistetään kansallisen kulttuuriympäristön ja rakennusperinnön sekä niiden alueellisesti vaihtelevan luonteen säilymistä. Edistetään elollisen ja elottoman luonnon kannalta arvokkaiden ja herkkien alueiden monimuotoisuuden säilymistä. Ekologisten yhteyksien säilymistä suojelualueiden sekä tarpeen mukaan niiden ja muiden arvokkaiden luonnonalueiden välillä edistetään. Edistetään luonnonvarojen kestävää hyödyntämistä siten, että turvataan luonnonvarojen saatavuus myös tuleville sukupolville. Otetaan huomioon luonnonvarojen sijainti ja hyödyntämismahdollisuudet. Saamelaisten kotiseutualueen alueidenkäytössä otetaan huomioon saamelaisille alkuperäiskansana kuuluva oikeus ylläpitää ja kehittää omaa kulttuuriaan saamelaisten perinteisten elinkeinojen kehittämisedellytysten turvaamiseksi. Poronhoitoalueella turvataan poronhoidon alueidenkäytölliset edellytykset. Edistetään vesien hyvän tilan saavuttamista ja ylläpitämistä. Erityistavoitteet: Alueidenkäytössä on varmistettava, että valtakunnallisesti merkittävät kulttuuriympäristöjen ja luonnonperinnön arvot säilyvät. Viranomaisten laatimat valtakunnalliset inventoinnit otetaan huomioon alueidenkäytön suunnittelun lähtökohtina. Maakuntakaavoituksessa on osoitettava valtakunnallisesti merkittävät kulttuuriympäristöt ja maisemat. Näillä alueilla alueidenkäytön on sovelluttava niiden historialliseen kehitykseen. Otetaan huomioon ekologisesti tai virkistyskäytön kannalta merkittävät ja yhtenäiset luonnonalueet. Alueidenkäyttöä on ohjattava siten, ettei näitä aluekokonaisuuksia tarpeettomasti pirstota. Ilman erityisiä perusteita ei hyviä ja yhtenäisiä peltoalueita tule ottaa taajamatoimintojen käyttöön eikä hyviä ja laajoja metsätalousalueita pirstoa muulla maankäytöllä. Maakuntakaavoituksessa on osoitettava ja muussa alueidenkäytön suunnittelussa on otettava huomioon valtakunnallisen energiahuollon kannalta merkittävät voimajohtojen linjaukset siten, että niiden toteuttamismahdollisuudet säilyvät. 11

14 Suunnittelussa on otettava huomioon sekä tarpeelliset uudet linjaukset että vanhojen verkostojen parantamisten ja laajentamisten tarpeet. Voimajohtolinjauksissa on ensisijaisesti hyödynnettävä olemassa olevia johtokäytäviä. Otetaan huomioon pohja- ja pintavesien suojelutarve ja käyttötarpeet. Pohjavesien pilaantumis- ja muuttamisriskejä aiheuttavat laitokset ja toiminnot on sijoitettava riittävän etäälle niistä pohjavesialueista, jotka ovat vedenhankinnan kannalta tärkeitä ja soveltuvat vedenhankintaan. Huomioidaan sään ääri-ilmiöiden ja tulvien riskit, ympäröivä maankäyttö ja sen kehittämistarpeet sekä lähiympäristö, erityisesti asutus, arvokkaat luonto- ja kulttuurikohteet ja -alueet sekä maiseman erityispiirteet. Alueidenkäytössä on ehkäistävä melusta, tärinästä ja ilman epäpuhtauksista aiheutuvaa haittaa ja pyrittävä vähentämään jo olemassa olevia haittoja. Uusia asuinalueita tai muita melulle herkkiä toimintoja ei tule sijoittaa melualueille varmistamatta riittävää meluntorjuntaa. 4.2 Maankäyttö ja kaavoitus Suhangon suunniteltu kaivosalue on syrjässä asutuskeskittymistä ja se on pääosin rakentamatonta. Suunnitellulla kaivosalueen laajennusalueella sijaitsee viisi asuinrakennusta Yli-Portimojärven ympäristössä. Lomarakennuksia laajennusalueella on noin 25 sijoittuen lähinnä Yli-Portimojärven ja Suhankojärven ympäristöihin. Kuva 7. Asuin- ja lomarakennukset 12

15 Alueen tärkeimmät maankäyttömuodot ovat poronhoito ja metsänhoito. Suhangon voimassaolevan kaivospiirin alue on muutamaa yksityisten maanomistajien omistamaa tilaa lukuun ottamatta GFAP:n omistuksessa. Rikastamon alue kuuluu GFAP:lle. Kaivoksen suunnitellun laajennusalueen omistavat lähes kokonaan yksityiset maanomistajat. Alueella on myös Metsähallituksen hallinnassa olevia alueita sekä yhteismetsiä. Ylijoki, Yli- Portimojärvi sekä Konttijärvi-Konttijoki-Vähäjoki ovat osittain Metsähallituksen hallinnassa. Muutama tila laajennusalueella kuuluu yrityksille. GFAP ei omista lainkaan maata laajennusalueella, mutta kaivostoimintojen alueella sillä on ensisijaisesti tarkoitus hankkia sitä itselleen. Suhangon kaivoksen suunniteltu toiminta-alue kuuluu Rovaniemen ja Länsi-Lapin maakuntakaava-alueisiin. Rovaniemen maakuntakaava on vahvistettu ympäristöministeriössä Rovaniemen maakuntakaavaa on täsmennetty Rovaniemen vaihemaakuntakaavalla, joka on vahvistettu ympäristöministeriössä Vireillä on Rovaniemen ja Itä-Lapin maakuntakaavan laadinta. Länsi-Lapin maakuntakaava on hyväksytty maakuntavaltuustossa. Alueella on voimassa seutukaavana vahvistettu Länsi-Lapin maakuntakaava. Suhanko kaivoshankkeen osayleiskaava on hyväksytty Ranuan kunnanvaltuustossa ja Tervolan kunnanvaltuustossa Osayleiskaavan muutos on hyväksytty Ranuan kunnanvaltuustossa Suhangon kaivosalueen osayleiskaavan muutos- ja laajennustyö on ollut vireillä, mutta työ on keskeytetty toistaiseksi. Ranuan kunnanvaltuusto on hyväksynyt Suhangon kaivosalueen asemakaavan ja kaava on lainvoimainen. Kaivoksen suunnitellulla laajennusalueella on voimassa oleva Yli- Portimojärven rantakaava, joka tulee kumottavaksi laajennuksen toteutuessa. Maakuntakaavat Rovaniemen maakuntakaava ja Rovaniemen vaihemaakuntakaava Rovaniemen vaihemaakuntakaavassa Suhangon kaivosalue (lukuun ottamatta kaivosyrityksen suunnittelemaa kaivosalueen laajennusta) on merkitty kaivosalueeksi (EK) (kuva 8). EKmerkinnällä osoitetaan alueita, joilla jo on kaivostoimintaa tai joilla on todettu, arvioitu tai inventoitu sellaisia malmi- ja mineraaliesiintymiä, että kaivostoiminta on todennäköistä. Alueet halutaan suojata sellaisilta rakentamisen, suojelun ja muun maankäytön pysyviltä muutoksilta, jotka vaarantavat kaivostoiminnan harjoittamisen. Alueet sisältävät myös kaivostoiminnan kannalta tarpeelliset rikastuslaitokset, läjitys- ja rikastushiekka-alueet sekä liikenneväylät ja - alueet. Suunnitellun kaivosalueen laajennuksen halki lounais-koillissuunnassa on merkitty Suhangon kaivoksen merkittävästi parannettava yhdystie (yt). 13

16 Kuva 8. Ote Rovaniemen vaihemaakuntakaavasta. Suhangon kaivosalueen likimääräinen rajaus on merkitty kartalle rajauksella. 14

17 Muilta osin on voimassa Rovaniemen maakuntakaava, jossa hankealue on merkitty maa- ja metsätalousalueeksi MT (kuva 9). Hankealueen pohjoispuolella on osoitettu kolme maankamaran ainestenottoaluetta (EO). Noin 3 km hankealueesta kaakkoon on osoitettu Simojoen luonnonsuojelualue merkinnällä SL Lähimmät kyläalueet on osoitettu noin 5 km hankealueesta itään (AT 408 eli Portimo) sekä etelään (AT 411 eli Peurajärvi). Noin 5 km hankealueesta etelään on osoitettu pohjavesien suojelualue sp. Kuva 9. Ote Rovaniemen maakuntakaavasta. Suhangon kaivosalueen likimääräinen rajaus on merkitty kartalle rajauksella. Lapin liitto on käynnistänyt Rovaniemen ja Itä-Lapin maakuntakaavan laatimisen. Alustavan aikataulun mukaan Rovaniemen ja Itä-Lapin maakuntakaava olisi hyväksyttävänä vuoden 2015 lopussa. 15

18 Länsi-Lapin maakuntakaava Tervolan kunnassa hankealue kuuluu Länsi-Lapin seutukaavaan (nyk. maakuntakaava), jossa alue on merkitty maa- ja metsätalousalueeksi (kuva 10). Kuva 10. Ote voimassa olevasta Länsi-Lapin maakuntakaavasta. Suhangon kaivosalueen likimääräinen rajaus on merkitty kartalle rajauksella. 16

19 Länsi-Lapin maakuntakaavaa ollaan uusimassa. Länsi-Lapin maakuntakaavaehdotus on ollut nähtävillä kesäkuussa 2012 ja Lapin maakuntavaltuusto on hyväksynyt kaavan Maakuntakaava on ympäristöministeriössä vahvistettavana. Vahvistuessaan Länsi-Lapin maakuntakaava kumoaa Länsi-Lapin seutukaavan. Hyväksytyssä maakuntakaavassa kaivosalue on pääosin osoitettu kaivosalueen merkinnällä EK (kuva 11). EK-alueilla on voimassa maankäyttö- ja rakennuslain 33 :n mukainen ehdollinen rakentamisrajoitus. EK-alueelle on lännestä osoitettu voimajohdon yhteystarvemerkintä sekä yhdystien yhteystarvemerkintä valtatieltä nro 4. Pieneltä osin alue on osoitettu maa- ja metsätalousvaltaisen alueen merkinnällä M. Lisäksi alue kuuluu kaivostoiminnan kehittämisen vyöhykkeeseen. Hankealueen halki on Länsi-Lapin maakuntakaavassa osoitettu viivamerkintä paliskunnan raja / esteaita. Merkinnällä osoitetaan paliskuntien välinen raja tai esteaita. Merkintää koskee määräys: Moottorikelkkailu- ja ulkoilureitit tulee suunnitella niin, että ne risteävät mahdollisimman harvoissa kohdissa paliskunnan esteaidan tai muun pysyvän poroaidan kuten työ- ja laidunkiertoaidan ja että porojen kulku aidan läpi reitin kohdalla pyritään estämään. Noin 3 km hankealueesta pohjoiseen on osoitettu Perämaan vanhojen metsien luonnonsuojelualue merkinnällä SL, sekä Poroharjun poroerotuspaikka merkinnällä ph. Maakuntakaavan suunnittelumääräyksissä todetaan: Malminetsintä ja siihen liittyvät toimenpiteet on turvattava, kuitenkin huomioon ottaen alueen erityispiirteet. Lisäksi: Poronhoitoalueella on turvattava poronhoidon ja muiden luontaiselinkeinojen alueidenkäytölliset toiminta- ja kehittämisedellytykset. Poronhoitoon olennaisesti vaikuttavaa alueiden käyttöä suunniteltaessa on otettava huomioon poronhoidolle tärkeät alueet. Valtion maiden osalta on neuvoteltava asianomaisen paliskunnan edustajien kanssa. Kuva 11. Ote maakuntavaltuuston hyväksymästä Länsi-Lapin maakuntakaavasta. Suhangon kaivosalueen likimääräinen rajaus on merkitty kartalle rajauksella. 17

20 Yleiskaava Suhanko kaivoshankkeen osayleiskaavassa on osoitettu kaivosalue merkinnällä EK. Osa nyt suunnitellun laajennuksen alueesta on Palolammen ympäristössä merkitty maa- ja metsätalousvaltaiseksi alueeksi (M). Osayleiskaava-alue kattaa vain osan suunnitellusta kaivosalueesta. Kuva 12. Ranuan kunnan puoleinen, vuonna 2003 hyväksytty Suhanko kaivoshankkeen osayleiskaava, ja vuonna 2009 hyväksytty osayleiskaavan muutos. Kuva 13. Tervolan kunnan puoleinen, vuonna 2003 hyväksytty Suhanko kaivoshankkeen osayleiskaava. 18

21 Suhanko -kaivoshankkeen osayleiskaavaan on ollut vireillä kaavamuutokset Ranuan ja Tervolan kunnissa. Osayleiskaavoitus on päätetty keskeyttää toistaiseksi. Osayleiskaavan muutoksen ja laajennuksen tavoitteena oli osoittaa Suhangon kaivoksen alue yleiskaavaan annetun kaivoskirjan kaivospiirin rajauksen mukaisena. Asemakaava Ranuan kunnanvaltuusto on hyväksynyt Suhangon kaivosalueen asemakaavan ja se on lainvoimainen. Asemakaavalla osoitetaan kaivoksen rikastamon ja siihen liittyvien rakennusten sijoittuminen ja määrä. Koko asemakaavan alue on merkinnällä T-kaiv: Teollisuusja varastorakennusten korttelialue, jolle saa sijoittaa kaivostoimintaan liittyviä toimisto-, rikastamo-, konepaja- ja varastorakennuksia sekä kaivostoiminnan vuoksi tarpeellisia muita rakennuksia, rakennelmia ja laitteita. Kuva 14. Suhangon kaivoksen asemakaava (Ranuan kunnanvaltuusto ). Vaihemaakuntakaavan alueella on voimassa vahvistettu Yli-Portimojärven rantakaava. Voimajohtoreitin alue Voimajohtoreitillä ei ole muita voimassa olevia kaavoja. 5. SUHANGON KAIVOSHANKKEEN VAIHEMAAKUNTAKAAVA 5.1 Vaihemaakuntakaavan tarkoitus Vaihemaakuntakaava tarvitaan, koska hanke sijoittuu usean kunnan alueelle ja siinä käsitellään maakunnallisesti merkittäviä alueidenkäyttökysymyksiä. Voimassa olevassa Rovaniemen vaihemaakuntakaavassa ja hyväksytyssä Länsi-Lapin maakuntakaavassa on kaivosalue osoitettu. Lainvoimaisissa maakuntakaavoissa ja yleiskaavoissa ei ole kuitenkaan varauduttu siihen kaivosalueen laajentamiseen, jota kaivosyhtiö nyt suunnittelee. Suhangon vaihemaakuntakaavassa voidaan mm. tarkentaa ja laajentaa em. kaavojen varauksia. 19

22 Suhangon vaihemaakuntakaava koskee Suhangon kaivoshankkeen vaatimia muutoksia maakuntakaavoihin Ranuan, Tervolan ja Rovaniemen kuntien alueella. Maakuntakaava laaditaan vaihekaavana eli kaavassa käsitellään lähtökohtaisesti vain Suhangon kaivoshankkeeseen liittyvät asiat. Maakuntakaava kumoaa Länsi-Lapin maakuntakaavan, Rovaniemen maakuntakaavan ja Rovaniemen vaihemaakuntakaavan niiltä osin kuin uudessa kaavassa muutoksia osoitetaan. Suhangon kaivoshankkeen vaihemaakuntakaavan tehtävänä on: osoittaa yleispiirteisesti kaivoksen sekä siihen liittyvien laitosten ja muiden toimintojen sijoittuminen alueelle osoittaa yleispiirteisesti kaivoksen edellyttämät tieyhteydet ja tarvittaessa kytkennät teknisiin verkostoihin tarvittaessa ratkaista alueen muu maankäyttö yhdyskuntarakenteen sekä luonto-, kulttuuri- ja maisema-arvojen kannalta tarkoituksenmukaisella tavalla tulkita aluetta ja hanketta koskevia valtakunnallisia alueidenkäyttötavoitteita ohjata alueen yleis- ja asemakaavoitusta 5.2 Vaihemaakuntakaavan laatimisen vaiheet ja aikataulu Aloitusvaihe Lapin liiton hallitus päätti Suhangon kaivosalueen vaihemaakuntakaavan laatimisesta. Vaihemaakuntakaavoituksen vireilletulosta kuulutettiin Ohjausryhmän 1. kokous (alustava osallistumis- ja arviointisuunnitelma) pidettiin Ranualla. Aloitusvaiheen viranomaisneuvottelu pidettiin Rovaniemellä. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma asetettiin nähtäville Valmisteluvaihe Vaihemaakuntakaavan sisällöstä pidettiin kaavaneuvottelu Rovaniemellä. Poronhoitolain 53 mukainen neuvottelu pidettiin niinikään Rovaniemellä. Ohjausryhmän 2. kokous (valmisteluaineisto) pidettiin Ranualla. Neuvottelujen sekä kaivoksen ja voimajohdon ympäristövaikutusten arvioinneista saatujen tulosten perusteella viimeisteltiin kaavaluonnos ja muu valmisteluaineisto. Lapin maakuntahallitus päätti kokouksessaan asettaa valmisteluaineiston nähtäville. Valmisteluaineisto oli julkisesti nähtävillä ja sitä koskevat yleisötilaisuudet järjestettiin yhdessä hankkeen YVA-selostusten yleisötilaisuuksien kanssa Ranualla, Tervolassa ja Rovaniemellä. 20

23 Kuva 16. Ote Suhangon nähtävillä olleesta vaihemaakuntakaavaluonnoksesta Ehdotusvaihe Vaihemaakuntakaavan valmisteluaineistosta saadun palautteen ja sitä koskevien neuvottelujen perusteella tehtiin kaavaan tarvittavat muutokset. Ohjausryhmä hyväksyi vastineissa ja kokouksessa esitetyin muutoksin vaihemaakuntakaavan ehdotusluonnoksen Lapin liiton hallitus päätti kokouksessaan asettaa kaavaehdotuksen MRA 12 mukaisesti julkisesti nähtäville. Kuva 17. Ote Suhangon nähtävillä olevasta vaihemaakuntakaavaehdotuksesta

24 Kaavaehdotus on julkisesti nähtävillä ja sitä koskeva yleisötilaisuus pidetään Ranualla Osallisilta saatua palautetta kaavaehdotuksesta sekä palautteeseen annettavia vastineita ja siitä mahdollisesti johtuvia muutostarpeita kaavamateriaaliin käsitellään ohjausryhmän 4. kokouksessa Ranualla sekä MRL 11 mukaisessa ehdotusvaiheen viranomaisneuvottelussa Rovaniemellä. Hyväksymis- ja vahvistamiskäsittely Vaihemaakuntakaavan ehdotuksesta saadun palautteen, hankkeen YVA-selostuksia ja Naturaarviointia koskevien yhteysviranomaisen (Lapin ELY-keskus) lausuntojen, sekä käytyjen neuvottelujen perusteella kaavaan tehdään mahdolliset muutokset. Lapin liiton hallitus käsittelee ehdotuksesta saatuun palautteeseen annettavia vastineita ja lopullista kaavaehdotusta kokouksessaan Tavoitteena on, että Suhangon vaihemaakuntakaava olisi hyväksyttävänä Lapin liiton valtuustossa Tämän jälkeen kaava saatetaan ympäristöministeriön vahvistamiskäsittelyyn. Suhangon kaivoshankkeen vaihemaakuntakaava Aikataulu Kaavoitusvaiheet Aloituskokous Maakuntahallitus Ohjausryhmä Viranomaisneuvottelu OAS nähtävillä Sidosryhmäneuvottelut (mm. Phl 53 ) Valmisteluaineisto nähtävillä Neuvottelu YM Ehdotus nähtävillä Ehdotus valtuustoon Aloitusvaihe Kaavan valmistelu Kaavaehdotus Kaavoitusvaiheet Kaavan vahvistaminen YM:ssä Kuva 18. Maakuntakaavoituksen vaiheet ja aikataulu n. 06/15-07/16 Muutoksenhaku 6. OSALLISTUMINEN 6.1 Osalliset Osallisia ovat 1) maanomistajat, 2) ne, joiden asumiseen, työntekoon tai muihin oloihin kaava saattaa huomattavasti vaikuttaa, 3) viranomaiset sekä 4) yhteisöt, joiden toimialaa suunnittelussa käsitellään. Taulukkoon 1 on koottu laajasti osallistahoja. 22

25 Taulukko 1. Suhangon kaivoshankkeen vaihemaakuntakaavan osalliset ja osallistuminen Osalliset Maanomistajat: Metsähallitus, yksityiset maanomistajat, jakokunnat, yhteismetsät, muut vaihemaakuntakaava-alueen ja siihen rajoittuvien alueiden maanomistajat Osallistuminen Kommentit tavoitteista ja valmisteluaineistosta sekä luonnoksesta valmisteluvaiheessa Mielipiteet kaavaluonnoksesta ja muistutukset kaavaehdotuksesta nähtävilläolon aikana sekä esittelytilaisuuksissa Ne, joiden asumiseen, työntekoon tai muihin oloihin kaava saattaa huomattavasti vaikuttaa: Vaihekaavan vaikutusalueen asukkaat, tonttien vuokralaiset, yritykset ja niiden työntekijät, laitokset ja niiden käyttäjät ja työntekijät, vesialueiden omistajat ja käyttäjät Viranomaiset ja hankkeessa niihin verrattavat yritykset ja yhteisöt: Maakuntakaava-alueen kunnat ja naapurikunnat, Fingrid, Geologian tutkimuskeskus, Paliskuntain yhdistys, Lapin aluehallintovirasto, Lapin elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus, Lapin maakuntamuseo, Lapin maanmittaustoimisto, Lapin metsäkeskus, Lapin pelastuslaitos, Liikennevirasto, Metsähallitus, Museovirasto, Pohjoinen tullipiiri, Pohjois-Pohjanmaan liitto, Pohjois-Suomen huoltorykmentti, Pohjois-Suomen sotilasläänin esikunta, säteilyturvakeskus, työ- ja elinkeinoministeriö, sekä muut valtion alue- ja keskushallinnon viranomaiset Yhteisöt, joiden toimialaa suunnittelussa käsitellään: Lapin Luonnonsuojelupiiri, Lapin lintutieteellinen yhdistys, Birdlife, Simojoen kalastusalue, Ruonakosken osakaskunta, Maurun Jahti ry, Narkaus-Kämän Erä ry, Suhangon metsästys- ja kalastusseura ry, Suomen riistakeskus Lappi, Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos, Narkauksen ja Isosydänmaan paliskunnat, metsänhoitoyhdistykset, museo- ja kotiseutuyhdistykset, Lapin rakennusperinneyhdistys, Peurajärvi-Mauru kylätoimikunta, Portimo-Saukkojärvi-Tolja kylätoimikunta, Narkaus-Kämän kylät ry, Välijoki- Haukitaipaleen kyläyhdistys ry, Ranuan yhteisöjä, ammattiyhdistykset, elinkeinoelämän yhdistykset, Ranuan yrittäjät ry, energiayhtiöt ja jätehuoltoyhtiöt Kommentit tavoitteista ja valmisteluaineistosta sekä luonnoksesta valmisteluvaiheessa Mielipiteet ja lausunnot kaavaluonnoksesta ja muistutukset ja lausunnot kaavaehdotuksesta nähtävilläolon aikana sekä esittelytilaisuuksissa Kommentit tavoitteista ja valmisteluaineistosta sekä luonnoksesta MRL:n mukaiset viranomaisneuvottelut valmistelu- ja ehdotusvaiheessa Lausunnot luonnos- ja ehdotusvaiheessa, ministeriöiden lausunnot vahvistamisvaiheessa Muu viranomaisyhteistyö koko prosessin ajan Tarvittaessa neuvottelut eturyhmien kanssa Kommentit tavoitteista ja valmisteluaineistosta sekä luonnoksesta valmisteluvaiheessa Mielipiteet luonnos- ja muistutukset ehdotusvaiheessa 6.2 Tiedottaminen ja vuorovaikutus Maakuntakaavoituksen vaiheista, sisällöstä, yleisötilaisuuksista, luonnosten ja ehdotusten nähtävillä olosta sekä mahdollisuuksista mielipiteen esittämiseen tiedotetaan seuraavilla tavoilla: 23

26 1. ilmoituksina, kuulutuksina, tiedotteina ja artikkeleina, 2. kuntien kaavoituskatsauksien yhteydessä, 3. sanomalehdissä, paikallislehdissä ja kuntien tiedotuslehdissä, 4. Lapin liiton ja kuntien ilmoitustauluilla, 5. radiossa, 6. Lapin liiton ( ja kuntien internet-kotisivuilla. Viralliset kuulutukset tehdään suomen kielellä. Kuulutukset julkaistaan Lapin liiton ja kuntien ilmoitustauluilla sekä seuraavissa lehdissä: Jokiposti, Kaleva, Kuriiri, Lapin Kansa, Lappilainen, Pohjolan Sanomat ja Uusi Rovaniemi. Mahdolliset muissa maissa julkaistavat kuulutukset annetaan maiden omien käytäntöjen mukaan. Kaivoshanketta koskevat (ei viralliset kaavaa koskevat) tiedotussivut sidosryhmille löytyvät osoitteesta Aloitusvaihe Hankkeesta ja maakuntakaavoituksen aloittamisesta tiedotettiin yleisötilaisuudessa Portimon kylätalolla Osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta tiedotettiin ja se asetettiin nähtäville kaavan vireilletuloilmoituksen yhteydessä Osalliset voivat lausua siitä kirjallisesti mielipiteensä. Maankäyttö- ja rakennuslain mukainen aloitusvaiheen viranomaisneuvottelu pidettiin Neuvottelun muistio on Lapin liiton internet-kotisivuilla. Valmisteluvaihe Kaavan valmisteluaineistosta tiedotettiin ja asetettiin nähtäville ajaksi Valmisteluaineistoa esiteltiin yleisötilaisuuksissa Ranualla, Tervolassa ja Rovaniemellä. Valmisteluaineistosta oli mahdollista jättää kirjallinen mielipide nähtävilläolon ajan. Viranomaiset jättivät aineistosta lausunnot. Ehdotusvaihe Kaavaehdotuksesta tiedotetaan ja se asetetaan nähtäville Ehdotusta esitellään yleisötilaisuudessa Ranualla Ehdotuksesta voi jättää kirjallisen muistutuksen. Viranomaiset jättävät ehdotuksesta lausunnot. Ehdotusvaiheen viranomaisneuvottelu järjestetään Muu vuorovaikutus Ympäristövaikutusten arviointimenettelyn osana tehtävä sosiaalisten vaikutusten arviointi koskee koko hanketta ja sen eri osia. Sen yhteydessä on järjestetty mm. poroneuvotteluja, osallisten pienryhmätyöskentelyä ja haastatteluja, joiden tuloksia on hyödynnetty myös kaavoituksessa. Maakuntakaavoituksen yhteydessä, valmistelu- ja ehdotusvaiheissa, on järjestetty poronhoitolain 53 mukaiset poroneuvottelut. Maakuntakaavaa laadittaessa on myös pidetty kaavaneuvotteluja viranomaisten ja muiden osallistahojen kanssa. Suhangon kaivoshankkeen sekä siihen liittyvän voimajohtohankkeen YVA-menettelyt ja maakuntakaavoitus vuorovaikutusmenettelyineen on mahdollisuuksien mukaan sovitettu yhteen. Vaihemaakuntakaavan valmisteluaineisto (ml. kaavaluonnos) asetettiin nähtäville samanaikaisesti YVA-selostusten kanssa marras-joulukuussa YVA-selostuksia ja vaihemaakuntakaavaluonnosta esittelevät yleisötilaisuudet pidettiin yhdessä. 24

27 Kaavoituksessa on hyödynnetty YVA-menettelyistä saatavia tietoja ja myös YVA-menettelyissä on otettu huomioon kaavoituksen tarpeet. YVA:n tulokset ovat olleet käytettävissä kaavaluonnosta laadittaessa, ne on otettu kaavaluonnoksen sisällössä huomioon ja niihin perustuen on laadittu myös kaavan vaikutusten arviointi, joka sisältyy kaavaselostukseen. Yhteysviranomaisena YVA-menettelyissä ja Natura-arvioinnissa toimiva ELY antaa niistä lausuntonsa mennessä. Lausunnot otetaan huomioon ja tarvittavat muutokset tehdään ennen kaavan hyväksymiskäsittelyä. Tavoitteena on, että lausuntojen keskeinen sisältö saadaan tietoon ja hyödynnettyä jo ennen kaavaehdotuksen nähtävillepanoa. Näin kaavaratkaisuissa voidaan parhaalla mahdollisella tavalla ottaa huomioon YVA-menettelyistä saadut tulokset. Kuvassa 19 on esitettynä hankkeen ympäristövaikutusten arviointimenettelyiden ja vaihemaakuntakaavoituksen eteneminen suhteessa toisiinsa. 25

28 Kuva 19. YVA-menettelyjen ja kaavoituksen suunnitellut suunnitteluvaiheet ja kytkennät 6.3 Viranomaisyhteistyö kaavoituksessa Maankäyttö- ja rakennuslain edellyttämät viranomaisneuvottelut pidetään kaavoituksen aloitusvaiheessa ja ehdotusvaiheessa. Maakuntakaavaa valmisteltaessa on järjestetty tarpeen mukaan muita kaavaneuvotteluja. 26

29 7. SELVITYKSET JA VAIKUTUSTEN ARVIOINTI 7.1 Maankäyttö- ja rakennuslain säädöksiä Vaikutusten selvittäminen kaavaa laadittaessa (MRL 9 ) Kaavan tulee perustua riittäviin tutkimuksiin ja selvityksiin. Kaavaa laadittaessa on tarpeellisessa määrin selvitettävä suunnitelman ja tarkasteltavien vaihtoehtojen toteuttamisen ympäristövaikutukset, mukaan lukien yhdyskuntataloudelliset, sosiaaliset, kulttuuriset ja muut vaikutukset. Selvitykset on tehtävä koko siltä alueelta, jolla kaavalla voidaan arvioida olevan olennaisia vaikutuksia. Vaikutusten selvittäminen kaavaa laadittaessa (MRA 1 ) Maankäyttö- ja rakennuslain (132/1999) 9 :ssä tarkoitettuja kaavan vaikutuksia selvitettäessä otetaan huomioon kaavan tehtävä ja tarkoitus, aikaisemmin tehdyt selvitykset sekä muut selvitysten tarpeellisuuteen vaikuttavat seikat. Selvitysten on annettava riittävät tiedot, jotta voidaan arvioida suunnitelman toteuttamisen merkittävät välittömät ja välilliset vaikutukset: 1. Ihmisten elinoloihin ja elinympäristöön; 2. Maa- ja kallioperään, veteen, ilmaan ja ilmastoon; 3. Kasvi- ja eläinlajeihin, luonnon monimuotoisuuteen ja luonnonvaroihin; 4. Alue- ja yhdyskuntarakenteeseen, yhdyskunta- ja energiatalouteen sekä liikenteeseen; sekä 5. Kaupunkikuvaan, maisemaan, kulttuuriperintöön ja rakennettuun ympäristöön. 7.2 Vaihemaakuntakaavaan liittyvät selvitykset ja arvioitavat vaikutukset Aluetta koskien on käytettävissä mm. seuraavia selvityksiä tai suunnitelmia. Selvityksiä täydennetään tarpeen mukaan maakuntakaavoituksen yhteydessä. Suhangon kaivoshankkeen ympäristövaikutusten arviointi (YVA)-menettely vuodelta 2004 ja siihen liittyvät selvitykset Suhangon 220 kv voimajohtohankkeen vireillä oleva YVA-menettely Suhangon kaivoshankkeen vireillä oleva YVA-menettely ja siihen liittyvät erillisselvitykset, mallinnukset ja tutkimukset: Päästöarvio vesistöihin Vesistövaikutusraportti Jokihelmisimpukka Simojoessa (Alleco Oy) Bioindikaattoriselvitys 2013 Kasvillisuusselvitykset sekä vaikutusten alle jäävät kohteet Natura-arviointi Saukkoselvitykset Lepakkoselvitys Viitasammakkoselvitys Linnustoselvitykset Täydentävä luontoselvitys 2013 Maisemaselvitys 27

30 Muinaisjäännösinventointi (Mikroliitti Oy) Porotalousselvitys Sosiaalisten vaikutusten arviointi Maanalaisen louhinnan alustava kannattavuusarvio Ylijoen siirtouoman tekninen tarkastelu Suhankojärven kuivatus, tekninen suunnitelma Hydrometallurginen jäännössakka-allas Kaivoksen konseptuaalinen sulkemis- ja jälkihoitosuunnitelma Säteilyturvakeskuksen radiologinen perustilaselvitys Kaivostoiminnassa muodostuva pöly ja sen leviäminen Liitteet maaperä-, kallioperä- ja pohjavesiosioon Hydrogeologisten tutkimusten raportti Kalliopohjaveden virtausraportti Kaivoshankkeen vesitase Maakuntakaavan suunnittelussa ja vaikutusten arvioinnissa hyödynnetään kaivos- ja voimajohtohankkeisiin liittyviä YVA-lain mukaisia ympäristövaikutusten arviointimenettelyjä, niissä tehtäviä selvityksiä sekä arviointityön tuloksia. Pääosa maakuntakaavoitusta varten tarvittavista selvityksistä saadaan YVA-menettelyjen kautta. Alueesta on myös olemassa runsaasti yleistä tietopohjaa, jota on koottu aikaisemman maakuntakaavoituksen, aikaisemman kaivoksen YVA-menettelyn, sekä muun kaavoituksen yhteydessä. Vaikutuksia arvioidaan maakuntakaavoitusprosessissa kahdessa eri vaiheessa. Kaavan valmisteluvaiheessa arviointi liittyy hankkeen maankäyttö- tai toteuttamisvaihtoehtojen arviointiin ja vertailuun. Kaavaehdotusvaiheessa arviointi tähtää maakuntakaavan osoittaman maankäyttöratkaisun merkityksen esilletuomiseen sekä mahdollisten haitallisten vaikutusten lieventämiseen. Arvioinnin avulla haetaan myös lähtökohtia yksityiskohtaisemman kaavoituksen ja muun suunnittelun ohjaukseen. Vaikutuksia arvioidaan maakuntakaavaa laadittaessa ainakin seuraaviin asiakokonaisuuksiin liittyen: ilmasto ja ilman laatu melu maa- ja kallioperä pinta- ja pohjavedet kalasto ja kalastus kasvillisuus ja eläimistö luonnonsuojelualueet ja kohteet sekä Natura-alueet luonnonvarat ja niiden hyödyntäminen maankäyttö ja yhdyskuntarakenne maisema ja kulttuuriympäristö liikenne sosiaaliset ja sosioekonomiset vaikutukset työllisyys ja elinkeinojen harjoittaminen porotalous ja poroelinkeinon harjoittaminen. Arvioitavat vaikutukset voivat olla sekä myönteisiä että kielteisiä. Vaikutusten arvioinnissa ei pitäydytä ainoastaan kaava-alueella, vaan maakuntakaavan toteuttamisen merkitystä pyritään tarkastelemaan niin laaja-alaisesti kuin kyseisessä vaihemaakuntakaavassa on 28

31 tarkoituksenmukaista. Arvioinnissa otetaan huomioon myös valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet. 8. YHTEYSTIEDOT Maakuntakaavan laadinnasta vastaa Lapin liitto, jossa yhteyshenkilöinä toimivat Riitta Lönnström, suunnittelujohtaja Tiina Elo, maakunta-arkkitehti Juha Piisilä, maakuntainsinööri Hanne Junnilainen, maakuntainsinööri Maakuntakaavaa laatii Pöyry Finland Oy, jossa työhön osallistuvat mm. Pasi Rajala, operatiivinen johtaja Saija Miettinen-Tuoma, projektipäällikkö Kaavoitustyötä ohjaa ohjausryhmä, jonka jäsenet ovat (varajäsenet suluissa): Ranuan kunta, Veli Saarijärvi (Risto Niemelä) Ranuan kunta, Veijo Illikainen (Paula Haarahiltunen) Ranuan kunta, Sirpa Hakala (Keijo Ruonala) Rovaniemen kaupunki, Esko Lotvonen (Erkki Lehtoniemi) Rovaniemen kaupunki, Maarit Simoska (Liisa Mariapori) Rovaniemen kaupunki, Juhani Juuruspolvi (Mikko Rapo) Tervolan kunta, Maire Kössö (Heikki Hepoaho) Tervolan kunta, Mika Simoska (Marjatta Vaajoensuu) Tervolan kunta, Virpi Mäki-Iso (Ari Kurth) Lapin ELY / liikenne- ja infrastruktuuri, Jorma Leskinen (Ulla Alapeteri) Lapin ELY / elinkeinot, työvoima, osaaminen ja kulttuuri, Eija Virtasalo (Keijo Alanko) Lapin ELY / ympäristö ja luonnonvarat, Kaija Pekkala (Timo Jokelainen) Lapin Pelastuslaitos, Jouko Erkkilä (Timo Rantala) Liikennevirasto, Seppo Serola (Timo Välke) Paliskuntain yhdistys, Marja Anttonen (Anna-Leena Jänkälä) Isosydänmaan paliskunta, Markus Haapaniemi Narkauksen paliskunta, Antero Petäjäjärvi Suomen metsäkeskus Lappi, Anssi Juujärvi (Ulla Huusko) Metsähallitus, Kristiina Hoikka lähtien, Liinu Törvi saakka (Erkki Luukkonen) Lapin yrittäjät ry, Jari Kelahaara (Pirjo Lappalainen) Fingrid, Mika Penttilä (Aki Laurila) Asiantuntijat: Rovaniemen kaupunki, Tarja Outila Gold Fields Arctic Platinum Oy, Erkki Kantola Gold Fields Arctic Platinum Oy, Juha Rissanen 29

32 Tarkempia yhteystietoja: Lapin liitto, PL 8056, Rovaniemi, Hallituskatu 20 B, puh , fax (016) , Pöyry Finland Oy, PL 50, Vantaa, Jaakonkatu 3, puh , fax , sähköposti: Gold Fields Arctic Platinum Oy ( Ahjotie 7, Rovaniemi, puh , fax , sähköposti: 30