JYVÄSKYLÄN KAUPUNKI MUISTIO 1 (6) LASTEN PÄIVÄHOITOPALVELUIDEN ASIAKASRAATI Aika t 23.2.2012 kl 18.00 20.00 Paikka Kultalakin päiväkti, Keltinmäentie 11 Läsnä Brwne Laura Jääskeläinen Sisk Kutvnen-Lappi Titta Malinen Maarit Plvi Päivi Räty Tanja Suikki Siina Vutilainen Inkeri Adenius-Jkivuri Merja, siht. Ahlqvist Tarja, pj Ikäheimnen Jaana, mentrhitaja Liljeblad Brita, perhepäivähidn krdinaattri Marttinen Arja, varahitaja Muhnen Tarja, päiväkdin jhtaja Pajunen Tuija, aluejhtaja 1. Kultalakin päiväkdin esittely, päiväkdin jhtaja Tarja Muhnen Päiväkdin jhtaja Tarja Muhnen tivtti asiakasraadin tervetulleeksi ja esitteli Kultalakin päiväktia ja alueen perhepäivähita. Kultalakin päiväkti kuuluu Keltinmäen alueella yksikköön, jnka muita timijita vat Ktalammen päiväkti ja Keltinmäki-Mäyrämäki-Mustalampi alueen perhepäivähit sekä avimet varhaiskasvatuspalvelut. Hyvä kknaisuus mahdllistaa justavan asiakaspalvelun, kun perheen kanssa vidaan punnita eri palveluvaihtehtja. Alueella n paljn lapsia ja syntyvyys n llut suurta viime aikina; erityisesti Mustalammen alueella n paljn lapsiperheitä. Kultalakin päiväkti n tettu käyttöön 1988 ja se n nurin alueen päiväkdeista. Muut Keltinmäen päiväkdit vat peräisin -70 luvulta (Kultasiivet) ja -80 luvun alusta (Ktalampi), jten kk alueen päiväktien rakennuskanta n melk iäkästä. Uutta päiväktia suunnitellaan parhaillaan Ktalammen liikuntapuistn alueelle ja se n tarkitus saada käyttöön 2014. Aikaisempina vusina Kultalakin päiväkdissa timi alueen iltahit, mutta iltahidn tarve n selvästi vähentynyt viime vusina ja sitä järjestetään nyt Myllytuvan päiväkdilla. Kultalakin päiväkti sijaitsee lunnnkauniilla paikalla ja lähellä kulua. Kulun kanssa tehdään paljn yhteistyötä ja jatkum kuluun n lunteva. Hyvänä linkkinä kuluun n myös päivähityksikköön kuuluva esipetusryhmä, jka timii kulun tilissa. Kaupungin uuden rganisaatin myötä yhteistyö varmasti lisääntyy entisestään. Muita yhteistyökumppaneita vat kirjast ja seurakunta. Kultalakin päiväkdissa n 28 lasta ja 4 työntekijää. Pienryhmätiminta takaa mahdllisuudet timia hyvin. Työvursuunnittelu tehdään lasten hitaikjen mukaan; varsinainen timinta lähtee kunnlla käyntiin puli yhdeksästä eteenpäin ja jkainen aikuinen tietää man paikkansa timinnassa. Päivä- Olavintie 1 PL 82, 40101 Jyväskylä Puh. 014 266 3100 etunimi.sukunimi@jkl.fi www.jyvaskyla.fi/paivahit
JYVÄSKYLÄN KAUPUNKI MUISTIO 2 (6) kdin tisella pulella timii 8 -paikkainen ryhmäperhepäiväkti, jka n perustettu, kska hidn tarvetta alueella li paljn. Samassa tilassa timii myös alueen perhepäivähidn varahitpiste. Yksikköön kuuluu myös 10 perhepäivähitajaa, jista suuri sa työskentelee Keltinmäessä. Hitajat vat kkeneita ja mudstavat yhteistyötaitisen tiimin. Lähivusina alueelle n saatu myös kaksi uutta hitajaa. Mentrhitaja n alueella hyvänä tukena jhtajalle. Tarja Muhnen kerti päiväkdin timinnasta, sen painpisteistä ja timintatavista. Vusien varrella n kehitelty muun muassa leikkipisteitä ympäri tala. Pieni työyhteisö n llut aktiivinen ja keskusteleva man työnsä kehittäjä ja uusiin asiihin tartutaan helpsti. Nyt llaan mukana esimerkiksi Sapere ravitsemuskasvatushankkeessa. Päiväkdin varhaiskasvatussuunnitelmassa paintetaan kunniittavan vurvaikutuksen periaatetta. Lunt ja lunnssa liikkuminen sekä lunnn havainninti n vasussa vahvasti esillä. Vanhemmat vat lleet tyytyväisiä Kultalakin päiväkdin timintaan ja usein asiakaskunta haluaisi jatkaa hitsuhdetta myös nurempien sisaruksien kanssa. Asiakasraati kyseli ja kmmenti vilkkaasti päiväkdin timinnasta. Tiedusteltiin muun muassa alueen hyvästä yhteistyöstä vanhempien kesken ja Tarja Muhnen kerti sen ehkä juntavan juurensa saltaan Mustalammen alueen aktiivisesta maehtisesta timinnasta, jssa järjestetään perhekahvilita jne. Aktiivisuus heijastuu sitten aikanaan myös päivähidn asiakkuudessa. Keskusteltiin kirjastyhteistyöstä, sallistumisesta Kulttuuriliskeet timintaan. Myös uudesta päiväktirakennuksesta kyseltiin ja vanhjen rakennusten khtalsta. Tarja Muhnen ttesi, että alueen hitpaikkatarpeen vuksi päivähit jatkunee edelleen Kultalakin ja Kultasiipien päiväkdeissa, mutta Ktalammen päiväkti ei le krjauskelpinen. 2. Edellisen kkuksen muisti Pahiteltiin edelliseen muistin painvirhepahlaisen myötä tullutta väärää kellnaikaa meneillään levaan asiakasraatiin. Tdettiin, että edellisellä kerralla esillä llut päivähitlaskuihin liittyvä epäselvyys maksuhyvityksen perusteista n llut selvityksen alla ja tive selkeämmistä laskuista n timitettu eteenpäin. Asiakasraadissa tutiin edelleen esiin, laskusta pitäisi näkyä tarkalleen, mistä päivistä maksuhyvitys n annettu. Ohessa asiakasmaksusihteerin hje laskun lukemiseksi: 15.2.12 Jyväskylän kaupungin päivähitlaskun vi asiakas tarkistaa seuraavanlaisesti. Laskulla lukee päiväkhtaiset vähennykset, jka n siltä sin harhauttava, että määrä n aina 1, vaikka lisi esim. 5 päivästä kysymys. Laskussa a-hinnan khdalla leva summa n kknaishyvitys. Selkeintä lisi tietenkin, että määrän khdalla lisi hyvityspäivien lukumäärä ja a-hinnan khdalla päivämaksu. Päiväkhtainen hinta lasketaan. Kun hidn tarve 10 pv/kk, niin kuukausimaksu jaetaan 10:llä Kun hidn tarve 15 pv/kk, niin kuukausimaksu jaetaan 15:llä Muullin kuukausimaksu jaetaan aina 20:llä. Myös tuntiperusteisessa kuukausimaksussa jaetaan 20:llä, näin saadaan päivämaksu. Päivähidssa pyritään selvittämään, jhtuvatk asiakkaan kannalta epäselvät merkinnät päivähidn laskutusjärjestelmästä vai taluskeskuksen järjestelmästä, jhn laskutustiedt siirretään. Lisätietja päivähitlaskuihin liittyvistä asiista Pirkk Haukijärvi Asiakasmaksusihteeri p. 014 266 3092 Edell
JYVÄSKYLÄN KAUPUNKI MUISTIO 3 (6) 3. Kunnallinen & yksityinen perhepäivähit Jyväskylässä Asiakasraadissa li paikalla perhepäivähidssa eri rleissa työskenteleviä henkilöitä, jtka kuvasivat perhepäivähita eri näkökulmista, sallistuivat keskusteluun ja vastasivat raatilaisten kysymyksiin. Perhepäivähidn krdinaattrin, mentrhitajan ja varahitajan lisäksi keskusteluissa li mukana myös aluejhtaja Tuija Pajunen, jka vastaa perhepäivähidn kknaisuudesta kaupungissa. Perhepäivähidn krdinaattri Brita Liljeblad kerti yleisesti perhepäivähidsta ja masta tehtävästään sen kehittämisessä. Vudesta 2007 lähtien jatkunut krdinaattrin työ n aikaisemmin khdistunut lähinnä kunnalliseen perhepäivähitn, mutta nykyään mukana n entistä enemmän yksityiseen perhepäivähitn liittyviä tehtäviä. Kunnallisia perhepäivähitajia työskentelee tällä hetkellä nin 160 ja yksityisiä tistasataa; lapsia kunnallisessa perhepäivähidssa n reilut 550, yksityisellä pulella yli 300. Yksityinen hit n lisääntynyt viime vusina rajusti muun muassa masta lapsesta maksetun palvelurahan myötä. Hitmutna perhepäivähit n edelleen haluttu ja myös nykyiseen hallitushjelmaan n kirjattu perhepäivähidn kehittämisen näkökulma. Jyväskylässä perhepäivähidn kehittämissuunnitelmaan n kirjattu kehittämisen tärkeimmät lähtökhdat ja linjat: sisällöllinen kehittäminen ja laadunarviinti, pieni tuttu ryhmä ja kdinmaisuus. Viime vusina tärkeitä asiita n llut: laadullinen kehittäminen: muun muassa perhepäivähitajien saamiskartta, jnka tarkituksena n, että hitaja ja hjaaja pystyvät hahmttamaan, mitä työhön sisältyy perhepäivähitajan ammattitaita vidaan suunnitelmallisesti kehittää perhepäivähit n tasalaatuista kk kaupungissa saamiskarttaa vidaan hyödyntää myös yksityisen perhepäivähidn laadunhallinnassa & valvnnassa mentrhitajasysteemiä n kehitetty hjaamaan ja tukemaan kaupungin eri alueilla tapahtuvaa työtä perhepäivähitajien työaikauudistuksen myötä varahitjärjestelmää kehitetään kk ajan perhepäivähidn työryhmän laatima turvallisuussuunnitelma n valmistunut Yksityisen perhepäivähidn khdalla haasteena n laadunvalvnta ja laadun kehittäminen. Kaupunki vi asettaa edellytyksiä rahan saamiselle ja tällä hetkellä n vaadittu esimerkiksi uusilta hitajilta kahden päivän ns. starttikulutus ja että lapsen varhaiskasvatussuunnitelma, vasu n tehtävä perheiden kanssa. Lisäksi yksityisillä perhepäivähitajilla n velvite sallistua kaupungin järjestämiin työkkuksiin. Perhepäivähitaja Jaana Ikäheim kerti työstään perhepäivähidn mentrhitajana: mentr n muiden hitajien perehdyttäjä ja tietpankki uusille hitajille sekä antaa vertaistukea vanhemmille hitajille mentr timii alueellaan perhepäivähidn tiedttajana; hän välittää tieta kahteen suuntaan ja vastaa tiednkulusta siten, että se n samanlaista kaikille ja tapahtuu samaan aikaan; sähköpstilla, henkilökhtaisesti mentr n myös esimiestyön tukija; Jaanan malla alueella pidetään mentrhitajan ktna säännölliset tapaamiset jhtajan, varajhtajan ja mentrin trilla ; mentr timii muun muassa jhtajan apuna tilaisuuksien järjestelyssä ja asiiden krdininnissa mentr edistää perhepäivähidn kehittämistä ruhnjuuritaslla; edistää muun muassa saamisen kehittämistä ja hyvää ilmapiiriä massa työyhteisössään malla alueellaan mentr n vasutyön tukija eri alueilla mentreilla n manlaisensa tavat timia, mutta kk kaupungin taslla n svittu tietyt yhteiset timintatavat n svittu
JYVÄSKYLÄN KAUPUNKI MUISTIO 4 (6) Asiakasraati haluaa tuda esiin, että perhepäivähidn mentrjärjestelmä n hyvä timintatapa. Perhepäivähitaja Arja Marttinen kerti työstään perhepäivähidn varahitajana Myllyjärven alueella Arja n timinut viimeiset 7 vutta varahitajana Myllyjärven alueella, jssa työpiste n tällä hetkellä ryhmiksen yhteydessä. Ryhmiksessä n 8 lasta ja kaksi hitajaa; Myllyjärven alueella n viisi muuta perhepäivähitajaa, jiden lapsille ryhmis n varahitpiste kun varahitlapsia ei le, työskentelee varahitaja päiväkdissa tai ryhmiksessä alueen hitajien kanssa tehdään tiivistä yhteistyötä ja svitaan etukäteen mm. työaikjen järjestelyistä nykyään hitsuhteen alussa mnet perheet tutustuvat myös varahitpisteeseen Eri esittelyjen yhteydessä ja niiden jälkeen käytiin asiakasraadissa vilkasta keskustelua perhepäivähidn asiista muun muassa seuraavista aiheista: Onk eri alueilla kunnallisilla ja yksityisillä perhepäivähitajille yhteistyötä ja keskinäistä vurvaikutusta; tdettiin, että yhteistyötä tehdään melk vähän ja että yhteyksiä lisi syytä kehittää. Kaupungin eri alueet eravat sen suhteen, miten paljn esimerkiksi yksityisiä hitajia työskentelee alueella ja miten luntevasti puistt ja vastaavat tukevat yhteistä vurvaikutusta. Yhteistyön suunnittelussa pitäisi siis humiida alueiden erilaiset lähtökhdat kerrttiin, että yksityiset perhepäivähitajat vat jskus kysyneet, vivatk he ulkilla päiväaikaan päiväktien pihalla; tdettiin, että ulkilu sinänsä n mahdllista, mutta siitä kannattaa spia aina erikseen päiväkdin jhtajan ja henkilöstön kanssa Visik yksityiselläkin pulella perhepäivähidssa lla mentrtimintaa; Ilmeisesti Yksityisten perhepäivähitajien yhdistyksen timijilla n kyseistä rlia. Tisaalta myös kunnan järjestämä yksityisen perhepäivähidn valvnta ja hjaus sin timii vastaavalla tavalla kuin mentrtiminta. Jyväskylässä n satsattu paljn yksityisen timinnan valvntaan ja hjaukseen esimerkiksi ktikäynneillä. Mutta vertaistukea yksityisille perhepäivähitajille ei vida rganisida kaupungin timesta Miten vanhemmat visivat lla varmja yksityisen perhepäivähidn laadusta; raatilaiset kertivat, mitä erilaisia kkemuksia vat mm. kuulleet tuttavapiirissään. Tdettiin, että kaupungin järjestämä valvnta ja yksityisten hitajien ma yhdistys pyrkivät malta saltaan varmistamaan laatua. ehdtettiin, visivatk asiakkaat keskenään mudstaa yksityiseen perhepäivähitn palautefrumin. Tdettiin, että sen tyyppisen frumin timintaan liittyy mnia riskejä ja väärinkäytösmahdllisuuksia. Suusta suuhun viestit kulkevat erilaisista kkemuksista j nyt ja raadissa kerrttiin, että jillekin yksityisille hitajille jntetaan hyvämaineista paikkaa. Raatilaisten mielestä lisi hyvä, js lisi asiallinen mahdllisuus antaa palautetta ja hitajan saada hyvä maine. Tivttiin, että sekä hyvät asiat että haasteet tulisivat esiin yhtälailla kerrttiin, että yksityisen perhepäivähidn asiakkaille tehtiin viime vunna asiakastyytyväisyyskysely Jykes:ssä. Asiakastyytyväisyyskyselyn tulksia vi katsa tarkemmin sivulta http://www.klemmari.rg Raadissa kysyttiin, nk perhepäivähitajien saamiskartassa mukana eklgisia laatukriteerejä; tdettiin, ettei tällä hetkellä le suranaisesti tettu humin, mutta ympäristöasiiden yhteydessä humiitu kk kaupungin taslla; yksityisillä perhepäivähitajilla asia n malla vas-
JYVÄSKYLÄN KAUPUNKI MUISTIO 5 (6) tuulla, mutta he vivat tisaalta myös prfilitua asiassa. Tivttiin, että visik lla jnkinlainen aihepiiriin liittyvä sertifikaatti tai vastaava kannustimena hitajalle Keskusteltiin paljn ulkilusta pakkasella ja siitä, nk hjeistettu esimerkiksi pakkasrajja perhepäivähitn; kunnallisessa perhepäivähidssa käytetään jssakin pakkasrajana 15 miinusastetta, mutta raatilaisilla li kkemuksia, että pienetkin lapset viedään kylmemmällä säällä uls periaatteella kaikki ulkilevat. Tdettiin, että pakkasraja-asiasta n keskusteltu asiakasraadissakin aikaisemmin ja että mielipiteet vat myös sillin vaihdelleet, kun sa tiv, että ulkillaan säällä kuin säällä ja sa, etteivät erityisesti pienet lisi ulkna kylmällä säällä. Raatilaiset tivat esiin, että käytännössä erilaisia tiveita vi lla hankala tteuttaa kaikkia yhtaikaa. yksityisessä perhepäivähidssa n syntynyt tilanteita, että asiakas ei le llut hitajan kanssa samaa mieltä ulkilusta kylmällä säällä tai lapsen pukemisesta ulkilua varten. Hitaja n saattanut pyytää asiakasta hakemaan lapsen pis, js perhe n rajannut ulkilua. Tdettiin, ettei hitajalla ei vi lla sellaisia sääntöjä, että ne timivat asiakkaan tiveiden ja etujen vastaisesti. yksityisten perhepäivähitajien kanssa tehtävässä spimuksessakin n tdettu, että yrittäjän n timittava asiakkaan edun mukaisesti hitajien perehdytyksessä tudaan selvästi esiin mm., että hitajalla n vastuu pukea kaikki lapset säänmukaisesti ja turvallisesti kerran vudessa tehtävällä ktikäynnillä ngelmat eivät välttämättä tule esiin, mutta ngelmien ilmetessä perhe vi ttaa yhteyttä yksityisen hidn hjaajaan, jllin asiaa selvitellään tarkemmin. Lähiaikina n tulssa yksityisten perhepäivähitajien työkkus ja sillin tetaan esiin mm. säänmukainen sujaus Keskusteltiin timintatavista ja hjeista sillin, kun asiakkaalle tulee ngelmia yksityisessä perhepäivähidssa. Raatilaisilla n llut hunja kkemuksia tuen saamisesta yksityisen hidn valvnnalta sellaisissa tilanteissa, kun hitajan kanssa menee sukset ristiin. Kyseltiin, miten hyvin asiakkaat ylipäänsä tietävät, miten timia ristiriitatilanteissa. Ehdtettiin, visik palveluspimusta tehtäessä lla hjeet, miten timia, js syntyy ngelmia. Tdettiin, että hjeet visi lisätä spimuksen yhteyteen. Lisäksi asiakas vi aina vaatia päivitystä aiemmin tehtyyn palveluspimukseen yksityisen hitajan kanssa. Raadissa ehdtettiin myös, että ristiriitatilanteissa, kun ei päästä yhteisymmärrykseen, lisi hyvä lla ulkpulinen svittelija tai että valvnnassa timisi yhteyshenkilö, jka kävisi tarkistamassa, että erilaiset säännöt ja svitut asiat tteutuvat. Tdettiin, että kunta kyllä tarkistaa, että spimuksen kriteerit täyttyvät, mutta erimielisyyksien ratkja kunta ei vi lla. Tiedusteltiin, nk kaikille perhepäivähitajille määrätty ma varahitaja. Tdettiin, että perhepäivähidssa mietitään aina varahitjärjestelmä jk varahitpisteeseen tai muille hitajille, mutta eri alueilla n varahidn suhteen erilaisia järjestelmiä; keskeistä n, että perhe tietää, mihin viedä lapsi sillin, kun tulee äkkinäinen tilanne, ettei malle hitajalle vi viedä. Myös alueen muita hitajia käytetään tarpeen mukaan justavasti hidn järjestämiseksi ja yleensä lähialueen hitajat vat lapselle ennestään tuttuja kysyttiin, miten päivähidssa suhtaudutaan perheen yksittäisiin hitajan ylityksiin; jutuuk lapsi esimerkiksi tunniksi varahitn sen takia, että hitajan suunniteltu työaika ei saa ylittyä? Tdettiin, että satunnaiset ei ennalta tiedetyt hitajan ylitykset vi järjestää ja hitaja raprti tilanteen esimiehelleen, mutta säännönmukaiset ylitykset pitää keskustella uudelleen. Lapsen etu n kuitenkin aina ensisijalla tutiin esiin, että yksityisellä pulella perhepäivähidssa ei välttämättä le llut varahit järjestyksessä ja lapsi n juduttu ttamaan hitpaikasta pis sen takia. Tdettiin, että nyt ehtihin n kirjattu, että varahitjärjestelmän pitää pelata kysyttiin, pitääkö myös yksityisessä perhepäivähidssa levalle kululaiselle lla varahit järjestettynä, vaikka palvelurahaspimus ei sitä edellytä? Tdettiin, että kan-
JYVÄSKYLÄN KAUPUNKI MUISTIO 6 (6) nattaa etukäteen spia ja neuvtella asia hitajan kanssa, mutta asia sinänsä ei kuulu kunnan valvnnan piiriin Raadissa kysyttiin, miksi perhepäivähitn ei le jskus tettu lasta, jnka päivittäinen hitaika li viisi tuntia; ja haluttiin tietää, nk se yleinen linjaus? Tdettiin, ettei le linjaus, mutta yksittäistapaukseen n vaikea ttaa kantaa ilman lisätieta tilanteesta. Perhepäivähitajien uusi työaikalaki ei varmasti ainakaan rajita hitpaikan saamista k. tilanteessa. 4. Ajankhtaisia asiita päivähidssa Tdettiin, ettei sivistyslautakunnan käsittelyyn le menssa akuutteja päivähitn liittyviä asiita. Päivähit- ja varhaiskasvatustimikunta kkntuu vasta tukkuussa. 5. Muut asiat Maaliskuun asiakasraati tteutetaan yhdessä neuvlan asiakasraadin kanssa 21.3.2012 kl 18-20 Mäki-Matin päiväkdissa. neuvlan asiakasraati n tivnut keskustelua seuraavista aiheista 1. Miten ja mistä tekijöistä päiväktien & perhepäivähidn laatu rakentuu & miten sitä seurataan 2. Sisarusryhmät, ryhmikset ja perhepäivähit; minkälainen n tilanne ja suunnitelmat Jyväskylässä 3. Lapsen äänen kuuleminen päivähidssa päivähidn asiakasraati tiv keskustelua myös seuraavista aiheista: 1. Neuvlan ja päivähidn yhteistyö ~ miten lapsen kehityksen tukeminen nnistuu mlemmissa ja keskinäisessä yhteistyössä 2. Mitä asiita neuvlan asiakasraati käsittelee; miten raatilaiset kkevat raadin timinnan 3. Neuvlan asiakasinfrminti; miten asiakas saa esimerkiksi tiedn, mihin neuvlaan kuuluu; hjeistaak neuvla liikaa perheitä Päivähidn asiakasraati tivi, että yhteistapaamisessa nimenmaan raatilaiset keskustelisivat keskenään asiista ja vaihtaisivat näkemyksiään. Tilaisuuden ei le tarkitus lla virkamiesten alustus- ja kuulemistilaisuus, mutta lastenneuvlatiminnan hallinnsta tivttiin paikalle vastuuhenkilöä kuulemaan asiakkaiden näkemyksiä. Asiakasraatien timinnan esittelyä pulin ja tisin tivttiin nimenmaan raatilaisilta itseltään. Neuvlan keskustelutivelistalla levaa lapsen äänen kuulemista tivttiin käsiteltävän myös tarkemmin päivähidn massa raadissa myöhemmin keväällä ja svittiin, että aihe tetaan esiin huhtikuun tapaamisessa lapselle minaisten timintatapjen käsittelyn yhteydessä. Päivähidn asiakasraadille tiedtettiin alustavasti mahdllisuudesta tutustua kansalaistiminnankeskus Mataraan 23.4.2012 17.30 alkaen. Raatilaisille lähetetään asiasta myöhemmin lisää infa.