Sisältö 1. luku OPETUSSUUNNITELMAN LAATIMINEN... 3 2. luku OPETUKSEN JÄRJESTÄMISEN LÄHTÖKOHDAT... 3 2.1 Perusopetuksen arvopohja... 3 2.2 Perusopetuksen tehtävä... 3 2.3 Perusopetuksen rakenne... 4 2.3.2 Toiminta nivelvaiheissa... 5 3. luku OPETUKSEN TOTEUTTAMINEN... 7 3.1 Oppimiskäsitys... 7 3.2 Oppimisympäristö... 7 3.3 Toimintakulttuuri... 8 3.4 Työtavat... 9 4. luku OPPIMISEN JA KOULUNKÄYNNIN TUKI... 10 4.1 Yleinen tuki... 11 4.2 Tehostettu tuki... 12 4.3 Erityinen tuki... 13 4.4 Yksilölliset suunnitelmat... 20 4.4.1 Oppimissuunnitelma... 20 4.4.2 Henkilökohtainen opetuksen järjestämistä koskeva suunnitelma (HOJKS)... 22 5. luku OPPIMISEN JA KOULUNKÄYNNIN TUKIMUODOT... 24 5.1 Opetusjärjestelyihin liittyvä tuki... 24 5.1.1 Tukiopetus... 24 5.1.2 Osa-aikainen erityisopetus... 25 5.1.3 Erityisopetus... 26 5.1.4 Oppiaineen oppimäärän yksilöllistäminen ja opetuksesta vapauttaminen... 27 5.1.5 Pidennetty oppivelvollisuus... 28 5.1.6 Toiminta-alueittain opiskelu... 30 5.2. Ohjauksellinen ja muu tuki... 32 5.2.1 Kodin ja koulun välinen yhteistyö... 32 5.2.2 Ohjauksen järjestäminen... 33 5.2.3 Tulkitsemis- ja avustajapalveluiden järjestäminen... 34 5.2.4 Perusopetusta tukeva muu toiminta... 36 5.3. Joustavan perusopetuksen toiminta... 36 5.4. huolto ja turvallisuuden edistäminen... 38 5.4.1 huollon yhteistyön järjestäminen, sen rakenne, tavoitteet ja toimintatavat... 38 5.4.2 Toiminta äkillisissä kriiseissä, uhka- ja vaaratilanteissa... 44 5.4.3 Suunnitelma oppilaiden suojaamiseksi väkivallalta, kiusaamiselta ja häirinnältä... 44 5.4.4 Henkilötietojen käsittely, salassapito ja tietojen luovuttaminen... 44 6. luku KIELI- JA KULTTUURIRYHMIEN OPETUS... 45 7. luku OPPIMISTAVOITTEET JA OPETUKSEN KESKEISET SISÄLLÖT... 46 7.1 Eheyttäminen ja aihekokonaisuudet... 46 7.2 Äidinkieli ja kirjallisuus... 50 7.3 Toinen kotimainen kieli... 66 7.4 Vieraat kielet... 68 7.5 Matematiikka... 76 7.6 Ympäristö- ja luonnontieto... 86 7.7 Biologia ja maantieto... 89 1
7.7.1 Biologia... 89 7.7.2 Maantieto... 92 7.8 Fysiikka ja kemia... 97 7.9 Terveystieto... 105 7.10 Uskonto... 108 7.10.1 Evankelisluterilainen uskonto... 108 7.10.2 Ortodoksinen uskonto... 114 7.11 Elämänkatsomustieto... 121 7.12 Historia... 126 7.13 Yhteiskuntaoppi... 132 7.14 Musiikki... 134 7.15 Kuvataide... 138 7.16 Käsityö... 143 7.17 Liikunta... 154 7.18 Kotitalous... 165 7.19 Valinnaiset aineet... 167 7.20 Oppilaanohjaus... 167 8. luku OPPILAAN ARVIOINTI... 170 8.1 Oppilaan itsearviointi... 171 8.2 Käyttäytymisen arviointi... 171 8.3 Oppiaineiden arviointi... 173 8.4 Päättöarviointi... 175 8.5 Todistukset... 175 8.6 Opinnoissa eteneminen... 179 Liitteet... 180 Liite1 Pyhäselän alueen tuntijako... 180 Liite 2. Tieto- ja viestintätekniikka... 181 2
1. luku OPETUSSUUNNITELMAN LAATIMINEN Pyhäselän alueen opetussuunnitelma on päivitetty Pyhäselän kunnan opetussuunnitelman pohjalta. Päivityksen tässä vaiheessa Pyhäselän koulun tuntijako on muutettu muun kaupungin tuntijaon mukaiseksi, eli 7. luokalle tulee kaksi tuntia valinnaisainetta. Opetussuunnitelman luvut 4, 5 ja 8 on myös päivitetty vastaamaan muun kaupungin opetussuunnitelmaa. 2. luku OPETUKSEN JÄRJESTÄMISEN LÄHTÖKOHDAT 2.1 Perusopetuksen arvopohja Perusopetuksen arvopohjana ovat ihmisoikeudet, tasa-arvo, demokratia, luonnon monimuotoisuuden ja ympäristön elinkelpoisuuden säilyttäminen sekä monikulttuurisuuden hyväksyminen. Perusopetus edistää yhteisöllisyyttä, vastuullisuutta sekä yksilön oikeuksien ja vapauksien kunnioittamista. Pyhäselän alueen peruskoulussa erityispiirteenä on maaseutuympäristön arvopohjan painottaminen. Siihen kuuluvat luonnonläheisyys ja yritteliäisyys. Eri uskonnollisten ryhmien olemassaolo tuo monikulttuurisuuden ja suvaitsevuuden olennaiseksi osaksi opetuksen arvopohjaa. 2.2 Perusopetuksen tehtävä Perusopetus on osa koulutuksen perusturvaa. Sillä on sekä kasvatus- että opetustehtävä. Sen tehtävänä on toisaalta tarjota yksilölle mahdollisuus hankkia yleissivistystä ja suorittaa oppivelvollisuus ja toisaalta antaa yhteiskunnalle väline kehittää sivistyksellistä pääomaa sekä lisätä yhteisöllisyyttä ja tasa-arvoa. Perusopetus antaa mahdollisuuden monipuoliseen kasvuun, oppimiseen ja terveen itsetunnon kehittymiseen, jotta oppilas voi hankkia elämässä tarvitsemiaan tietoja ja taitoja, saada valmiudet jatkoopintoihin ja osallistuvana kansalaisena kehittää demokraattista yhteiskuntaa. Jokaisen oppilaan kulttuurista identiteettiä tuetaan sekä pyritään herättämään halu elinikäiseen oppimiseen. Yhteiskunnan jatkuvuuden varmistamiseksi ja tulevaisuuden rakentamiseksi perusopetuksessa siirretään kulttuuriperintöä sukupolvelta toiselle, kartutetaan tarvittavaa tietoa ja osaamista sekä lisätään tietoisuutta yhteiskunnan perustana olevista arvoista ja toimintatavoista. Perusopetus kehittää myös oppilaiden kykyä arvioida asioita kriittisesti, luo uutta kulttuuriperintöä ja uudistaa ajattelu- ja toimintatapoja. Pyhäselän alueen koulut ovat mukana LUMA-hankkeessa, jossa painotetaan luonnontieteiden ja matematiikan tavoitteita ja sisältöjä. 3
2.3 Perusopetuksen rakenne Perusopetus on opetussuunnitelmallisesti yhtenäinen kokonaisuus. Vuosiluokkien 1 2 opetuksessa otetaan huomioon varhaiskasvatuksen, erityisesti esiopetuksen, antamat valmiudet. Alimpien vuosiluokkien opetuksen erityisenä tehtävänä on kehittää valmiuksia myöhempää työskentelyä ja oppimista varten. Vuosiluokat 8 9 muodostavat perusopetuksen päättövaiheen, jonka tehtävänä on myös ohjata oppilasta jatko-opintoihin ja kehittää valmiuksia toimia yhteiskunnassa ja työelämässä. Pyhäselän alueen kouluissa on yhdysluokkia. Yhdysluokassa on yhdistettynä luokat 1-2, 3-4, 5-6 tai 3-6. Jos oppilasmäärät ovat tarpeeksi pienet, voi esiluokka olla yhdistettynä 1-2 lk:n yhteyteen. Yhdysluokkaopetuksessa opetus voi tapahtua vuorokurssiperiaatteella, jossa määrättyjen oppiaineiden (esim. uskonto, historia, ympäristö- ja luontotieto, musiikki) opetus toteutetaan käymällä läpi vuorovuosin joko yhdysluokan alemman tai ylemmän vuosiluokan oppiainesta (siis koko yhdysluokka opiskelee esim. 4. lk:n kurssia). Joissakin oppiaineissa yhdysluokassakin opetus voi tapahtua vuosikurssiperiaatteella (esim. äidinkieli, matematiikka ja englanti), jolloin kumpikin vuosiluokka käy läpi oman vuosiluokkansa oppiainesta (siis esim. 3. lk omaansa ja 4.lk omaansa rinnakkain). Äidinkielen opetus on ylemmillä luokilla mahdollista toteuttaa myös vuorokurssiperiaatteella. Yhdysluokassa äänetön ja äänekäs opetus toteutuu yhtäaikaisesti siten, että kun toinen vuosiluokka on äänekkäässä opetuksessa, niin toisella vuosiluokalla on samanaikaisesti hiljaista työskentelyä 2.3.1 Yhteistyö esi- ja alkuopetuksen sekä muun perusopetuksen kanssa vuosiluokat 1.-2. vuosiluokat 3.-9. tiedonvälitys opetuksen suunnittelu käytäntöjen yhtenäistäminen yhteiset teemapäivät ja projektit oppimistilanteissa tukeminen ja omatoimisuuteen kasvatus esiopetus 4
Tiedonvälitys Yhteistyön perustana on eri luokkien opettajien välinen avoin ja rakentava keskustelu ja tietotaitojen vaihto. Tiedonkulkua tapahtuu sekä opettajien välisissä keskusteluissa että oppilaiden saamiin asiantuntijalausuntoihin ja diagnooseihin perehtymisen välityksellä. Tietojenvaihdon edellytyksenä on vanhempien suostumus. Opetuksen suunnittelu Esiopetuksen ja perusopetuksen tulee muodostaa portaaton jatkumo luokalta toiselle. Parhaat tulokset saavutetaan kun jo opetussuunnitelmaa laatimassa ja arvioimassa ovat mukana kunkin luokkaasteen asiantuntijat. Käytäntöjen yhtenäistäminen Alakoulun ja yläkoulun välillä on hyvä olla yhtenäisiä käytäntöjä esim. käyttäytymisen, rutiinitoimintojen ja sääntöjen noudattamisen alueilla. Tämä helpottaa yläkouluun siirtymistä kun osa käytännöistä on ennestään tuttuja. Yhteiset teemat ja projektit Kaikenlaiset koulun/koulujen yhteiset tapahtumat tarjoavat mahdollisuuksia rakentavaan yhteistyöhön. Urheilukilpailut, retket, juhlat, vierailut, esiintymiset, leirikoulut ym. ovat suunnittelu- ja toteutusvaiheissaan hyvää yhteistoimintaa. Oppimistilanteissa tukeminen ja omatoimisuuteen kasvattaminen Ylemmän luokan oppilaat voivat toimia pienempien apuopettajina luokka-, ruokailu- ja välituntitilanteissa. 6lk:n oppilaat ovat tehokkaita opettajia toimiessaan kummeina koulunsa aloittaville oppilaille neuvoen heitä koulun tapoihin ja käytäntöihin. Yläkoululaisella odotetaan olevan jo melko paljon omatoimisuutta koulunkäynnissään. Siksi myös alakoulussa rohkaistaan oppilaita vielä enemmän omatoimisuuteen ja itsenäiseen tiedonhankintaan. 2.3.2 Toiminta nivelvaiheissa Alakoulu yläkoulu niveljärjestelyt Pyhäselän alueen alakoulut ja Pyhäselän koulu Erikoisluokkainfot oppilaille, opettajille ja huoltajille Pyhäselän koulun yleisinfo alakouluilla luokkien muodostamisen periaatteet oppilastietokorttien jako 7. luokan valinnaisaineiden esittely Siirtopalaverit alakouluilla Ajankohta tammi-helmikuu helmi-maaliskuu maalis-huhtikuu, yleisinfon ajankohtana Aloitetaho/läsnäolijat erikoisluokkien aineenopettajat, oppilaanohjaajat oppilaanohjaajat erityisopettaja luokanopettajat erityisopettajat 5
Luokkien muodostaminen Tulevien 7.-luokkalaisten ja heidän huoltajiensa kouluun tutustuminen vanhempainilta: huoltajille tietoa luokkien muodostamisesta, syyslukukauden alkamisesta, luokanohjaajaan tutustuminen oppilaiden tutustumispäivä Pyhäselän koulussa Ryhmäytymisretket, tukioppilaiden pitämät tukaritunnit: tavoitteena luokkakavereihin ja luokanohjaajaan tutustuminen ja luokkahengen luominen Mahdollinen seurantapalaveri yläkoulunsa aloittaneiden toiminnasta (voidaan hoitaa myös puhelimitse) Vanhempainilta: koulun ja opettajakunnan esittely vanhemmille katsaus siihen, miten yläkoulu on lähtenyt sujumaan Tavoitearviointikeskustelut luokanohjaajan ja huoltajan tutustuminen huhti-toukokuu toukokuu elo-syyskuu syyskuu syyskuu seitsemännen luokan aikana, mahdollisesti vanhempainillan yhteydessä kuraattori, koulupsykologi, erityisopettaja, oppilaanohjaaja rehtori, luokanohjaajat, tukioppilaat, erityisopettajat, koulupsykologi, terveydenhoitaja, kuraattori, oppilaanohjaajat erityisopettaja, luokanohjaajat, tukioppilaat ala- ja yläkoulujen erityisopettajat, luokanohjaaja, luokanopettaja rehtori, kaikki seitsemänsiä luokkia opettavat opettajat, tukioppilaat, oppilaanohjaaja, terveydenhoitaja, erityisopettajat, kuraattori, koulupsykologi luokanohjaaja ja huoltaja Yläkoulu toinen aste niveljärjestelyt Pyhäselän koulu ja toisen asteen oppilaitokset Tiedonsiirtolomakkeen täyttäminen erityistä tukea tarvitsevien päättöluokkalaisten opiskelusta ja tuen tarpeesta Ajankohta huhti-toukokuu Aloite-/vastuutaho erityisopettaja, oppilaanohjaaja, oppilas Lomake lähetetään huoltajille luettavaksi ja täydennettäväksi. tuo lomakkeen takaisin kouluun Jälkiohjaus tarvittaessa kesäkuu ja elokuu oppilaanohjaajat Nivelpalaveri: tiedonsiirtolomakkeiden luovutus toisen asteen oppilashuollon edustajille elo-syyskuussa oppilaanohjaajat, erityisopettajat Opintojen alkuvaiheen seuranta - opiskeluvaikeuksissa olevista opiskelijoista yhteys yläkoulun oppilaanohjaajiin tai erityisopettajiin elo-syyskuu oppilaanohjaajat, erityisopettajat toisen asteen oppilashuollon edustajat 6
3. luku OPETUKSEN TOTEUTTAMINEN 3.1 Oppimiskäsitys Opetussuunnitelman perusteet on laadittu perustuen oppimiskäsitykseen, jossa oppiminen ymmärretään yksilölliseksi ja yhteisölliseksi tietojen ja taitojen rakennusprosessiksi, jonka kautta syntyy kulttuurinen osallisuus. Oppiminen tapahtuu tavoitteellisena opiskeluna erilaisissa tilanteissa itsenäisesti, opettajan ohjauksessa sekä vuorovaikutuksessa opettajan ja vertaisryhmän kanssa. Opittavana on uuden tiedon ja uusien taitojen lisäksi oppimis- ja työskentelytavat, jotka ovat elinikäisen oppimisen välineitä. Oppiminen on seurausta oppilaan aktiivisesta ja tavoitteellisesta toiminnasta, jossa hän aiempien tietorakenteidensa pohjalta käsittelee ja tulkitsee opittavaa ainesta. Vaikka oppimisen yleiset periaatteet ovat kaikilla samat, oppiminen riippuu oppijan aiemmin rakentuneesta tiedosta, motivaatiosta sekä oppimis- ja työskentelytavoista. Yksilöllistä oppimista tukee vastavuoroisessa yhteistyössä tapahtuva oppiminen. Oppiminen on kaikissa muodoissa aktiivinen ja päämääräsuuntautunut, itsenäistä tai yhteistä ongelmanratkaisua sisältävä prosessi. Oppiminen on tilannesidonnaista, joten oppimisympäristön monipuolisuuteen on kiinnitettävä erityistä huomiota. Opittaessa avautuu uusia mahdollisuuksia ymmärtää kulttuuria ja kulttuurin sisältämiä merkityksiä sekä osallistua yhteiskunnan toimintaan. 3.2 Oppimisympäristö Oppimisympäristöllä tarkoitetaan oppimiseen liittyvää fyysisen ympäristön, psyykkisten tekijöiden ja sosiaalisten suhteiden kokonaisuutta, jossa opiskelu ja oppiminen tapahtuvat. Fyysiseen oppimisympäristöön kuuluvat erityisesti koulun rakennukset ja tilat sekä opetusvälineet ja oppimateriaalit. Siihen kuuluvat lisäksi muu rakennettu ympäristö ja ympäröivä luonto. Opiskelutilat ja -välineet tulee suunnitella ja järjestää siten, että ne mahdollistavat monipuolisten opiskelumenetelmien ja työtapojen käytön. Työvälineiden ja materiaalien sekä kirjastopalvelujen tulee olla oppilaan käytettävissä niin, että ne antavat mahdollisuuden aktiiviseen ja myös itsenäiseen opiskeluun. Oppimisympäristön varustuksen tulee tukea myös oppilaan kehittymistä nykyaikaisen tietoyhteiskunnan jäseneksi ja antaa tilaisuuksia tietokoneiden ja muun mediatekniikan sekä mahdollisuuksien mukaan tietoverkkojen käyttämiseen. Fyysisen oppimisympäristön esteettisyyteen tulee myös kiinnittää huomiota. Psyykkisen ja sosiaalisen oppimisympäristön muodostumiseen vaikuttavat toisaalta yksittäisen oppilaan kognitiiviset ja emotionaaliset tekijät, toisaalta vuorovaikutukseen ja ihmissuhteisiin liittyvät tekijät. Oppimisympäristön tulee tukea oppilaan kasvua ja oppimista. Sen on oltava fyysisesti, psyykkisesti ja sosiaalisesti turvallinen ja tuettava oppilaan terveyttä. Tavoitteena on tukea oppilaan oppimismotivaatiota ja uteliaisuutta sekä edistää hänen aktiivisuuttaan, itseohjautuvuuttaan ja luovuuttaan tarjoamalla kiinnostavia haasteita ja ongelmia. Oppimisympäristön tulee ohjata oppilasta asettamaan omia tavoitteitaan ja arvioimaan omaa toimintaansa. Oppilaalle voidaan antaa mahdollisuus osallistua oppimisympäristönsä rakentamiseen ja kehittämiseen. 7
Oppimisympäristön tulee tukea myös opettajan ja oppilaan välistä sekä oppilaiden keskinäistä vuorovaikutusta. Sen tulee edistää vuoropuhelua ja ohjata oppilaita työskentelemään ryhmän jäsenenä. Tavoitteena on avoin, rohkaiseva, kiireetön ja myönteinen ilmapiiri, jonka ylläpitämisestä vastuu kuuluu sekä opettajalle että oppilaille. Pyhäselän alueen koulujen luonnonläheinen sijainti mahdollistaa monipuolisen luokan ulkopuolisen havaintojen tekoon ja pienoistutkimuksiin perustuvan opiskelun. 3.3 Toimintakulttuuri Koulun toimintakulttuuri vaikuttaa merkittävästi koulun kasvatukseen ja opetukseen ja sitä kautta oppimiseen. Tavoitteena on, että koulun kaikki käytännöt rakennetaan johdonmukaisesti tukemaan kasvatus- ja opetustyölle asetettujen tavoitteiden saavuttamista. Toimintakulttuuriin kuuluvat kaikki koulun viralliset ja epäviralliset säännöt, toiminta- ja käyttäytymismallit sekä arvot, periaatteet ja kriteerit, joihin koulutyön laatu perustuu. Toimintakulttuuriin kuuluu myös oppituntien ulkopuolinen koulun toiminta kuten juhlat, teemapäivät sekä erilaiset tapahtumat. Koulun kasvatustavoitteiden ja arvojen sekä aihekokonaisuuksien tulee konkretisoitua toimintakulttuurissa. Tavoitteena on toimintakulttuuri, joka on avoin ja vuorovaikutteinen sekä tukee yhteistyötä niin koulun sisällä kuin kotien ja muun yhteiskunnan kanssa. Myös oppilaalla tulee olla mahdollisuus osallistua koulun toimintakulttuurin luomiseen ja sen kehittämiseen. Tapakasvatus Pyhäselän alueen koulujen toimintakulttuurissa korostetaan hyvien tapojen merkitystä. Tämä ilmenee koulujen arkipäivän toiminnassa, kuten ruokailukulttuurissa, vuorovaikutussuhteissa ja vastuullisissa elämäntavoissa. Tapakasvatus liittyy oleellisena osana myös koulun oppituntien ulkopuoliseen toimintaan kuten juhliin, teemapäiviin ja muihin erilaisiin tapahtumiin. Kansainvälisyys ja suvaitsevaisuus Oppilaista kasvatetaan suvaitsevia, itsensä ja erilaisuuden hyväksyviä ihmisiä. Opetuksessa huomioidaan eri kulttuuritaustoista tulevien oppilaiden erityispiirteet. Opetuksessa tuetaan oppilaan integroitumista suomalaisen kieli- ja kulttuuriyhteisön jäseneksi. 8
Kasvaminen vastuuseen ta ohjataan kantamaan vastuu teoistaan. Kouluillamme pyritään ratkaisemaan oppilaiden väliset ristiriidat Vastuun portaiden avulla tilanteeseen soveltaen. Vastuun portaat ovat seuraavat: myöntäminen ymmärtäminen anteeksipyyntö sovittaminen lupaaminen vastuuntunto Omaisuusvahingoissa oppilas joutuu korvaamaan tahallisesti aiheuttamansa rikkoutumisen. Mikäli omaisuuden tahaton rikkominen on seurausta sääntöjen noudattamatta jättämisestä, korvausvastuu harkitaan tapauskohtaisesti. 3.4 Työtavat Opetuksessa tulee käyttää oppiaineelle ominaisia menetelmiä ja monipuolisia työtapoja, joiden avulla tuetaan ja ohjataan oppilaan oppimista. Työtapojen tehtävänä on kehittää oppimisen, ajattelun ja ongelmanratkaisun taitoja, työskentelytaitoja ja sosiaalisia taitoja sekä aktiivista osallistumista. Työtapojen tulee edistää tieto- ja viestintätekniikan taitojen kehittymistä. Työtapojen tulee antaa mahdollisuuksia myös eri ikäkausille ominaiseen luovaan toimintaan, elämyksiin ja leikkiin. Opettaja valitsee työtavat. Hänen tehtävänään on opettaa ja ohjata sekä yksittäisen oppilaan että koko ryhmän oppimista ja työskentelyä. Työtapojen valinnan perusteita ovat, että ne virittävät halun oppia ottavat huomioon oppimisen prosessuaalisen ja tavoitteellisen luonteen aktivoivat työskentelemään tavoitteellisesti edistävät jäsentyneen tietorakenteen muodostumista sekä taitojen oppimista ja niissä harjaantumista kehittävät tiedon hankkimisen, soveltamisen ja arvioimisen taitoja tukevat oppilaiden keskinäisessä vuorovaikutuksessa tapahtuvaa oppimista edistävät sosiaalista joustavuutta, kykyä toimia rakentavassa yhteistyössä sekä vastuun kantamista toisista kehittävät valmiuksia ottaa vastuuta omasta oppimisesta, arvioida sitä sekä hankkia palautetta oman toiminnan reflektointia varten auttavat oppilasta tiedostamaan omaa oppimistaan sekä mahdollisuuksiaan vaikuttaa siihen kehittävät oppilaan oppimisstrategioita ja taitoja soveltaa niitä uusissa tilanteissa. Oppilaiden erilaiset oppimistyylit ja sekä tyttöjen ja poikien väliset että yksilölliset kehityserot ja taustat tulee ottaa huomioon. Toteutettaessa opetusta yhdysluokissa tai yhdessä esiopetusryhmän kanssa on otettava huomioon myös eri vuosiluokkien tavoitteet ja omaleimaisuus. 9
4. luku OPPIMISEN JA KOULUNKÄYNNIN TUKI Tuen tarpeiden arviointi ja tarvittavan tuen tarjoaminen kuuluu opettajan työhön ja kaikkiin opetustilanteisiin. Erityistä huomiota tulee kiinnittää oppimisen esteiden ja oppimisvaikeuksien varhaiseen tunnistamiseen. Opetukseen osallistuvalla on oikeus saada riittävää kasvun ja oppimisen tukea heti tuen tarpeen ilmetessä. On tarpeen havaita sekä oppilaaseen että kouluun ja toimintaympäristöön liittyvät tekijät. Tuen tarpeen varhaiseksi havaitsemiseksi oppilaiden tarpeita tulee arvioida jatkuvasti ja aloittaa tuen antaminen riittävän varhain. Oppilaalle tarjottavan tuen tulee olla joustavaa, pitkäjänteisesti suunniteltua ja tuen tarpeen mukaan muuttuvaa. Tukimuotoja käytetään sekä yksittäin että yhdessä toisiaan täydentävinä. Tukea annetaan niin kauan ja sen tasoisena kuin se on tarpeellista. Oppilaan tukea suunniteltaessa on otettava huomioon, että tuen tarve voi vaihdella tilapäisestä jatkuvaan, vähäisestä vahvempaan tai yhden tukimuodon tarpeesta useamman tukimuodon tarpeeseen. Jokaisella oppilaalla tulee olla mahdollisuus omista lähtökohdistaan käsin onnistua oppimisessa, kehittyä oppijana sekä kasvaa ja sivistyä ihmisenä. Koulun johdolla on vastuu tuen järjestämiseen ja toteuttamiseen liittyvistä ratkaisuista ja niiden huomioon ottamisesta kaikilla vuosiluokilla ja kaikissa oppiaineissa. Pedagoginen asiantuntemus ja opettajien yhteistyö tuen tarpeen havaitsemisessa sekä tuen suunnittelussa ja toteuttamisessa on tärkeää. Tarvittaessa tuki suunnitellaan ja toteutetaan moniammatillisesti oppilashuoltotyössä. Tuen taso ja opetuksen järjestämispaikka eivät ole mietitään sidoksissa toisiinsa. Erityisen tuen piirissä oleva oppilas voi opiskella kokoaikaisesti integroituna ns. yleisopetuksen ryhmässä tai tehostetun tuen oppilas voi opiskella pienluokassa. Opetusryhmä valitaan oppilaan tarpeista käsin yhdessä oppilaan ja huoltajan kanssa neuvotellen. Rehtori on vastuussa oppilaiden jakamisesta eri opetusryhmiin parhaalla mahdollisella tavalla. Tuki annetaan oppilaalle omassa koulussa erilaisin joustavin järjestelyin, ellei tuen antaminen välttämättä edellytä oppilaan siirtämistä toiseen opetusryhmään tai kouluun. Erityisesti huolehditaan tuen jatkumisesta lapsen siirtyessä päivähoidosta esiopetukseen ja esiopetuksesta perusopetukseen sekä oppilaan siirtyessä perusopetuksesta toiselle asteelle tai perusopetuksessa koulusta toiseen. Huoltajalle ja oppilaalle tulee antaa tietoa tukitoimista sekä mahdollisuus esittää näkemyksensä tuen antamisesta. Luokanopettaja/ luokanohjaaja on oman luokkansa osalta yhteyshenkilö kodin ja koulun välillä oppilaan tukea suunniteltaessa ja toteutettaessa. Hän vastaa yhteistyöstä kodin kanssa (tuen tarpeesta tiedottaminen, koolle kutsuminen), on mukana tukea suunnittelevassa moniammatillisessa ryhmässä, vastaa oppilaan tuen järjestämistä koskevien asiakirjojen päivittämisestä ja kirjaamisesta (hankkii tarvittavat tiedot eri tahoilta) määräajoin. saattaa tarvita tukea erityisissä tilanteissa, kuten sairauden yhteydessä tai vaikeassa elämäntilanteessa. Opetusta voidaan järjestää tällöin mm. sairaalaopetuksena ja koulukodeissa. Joensuussa sairaalaopetusta antaa Tikkamäen koulu, joka toimii osana Joensuun kaupungin Varhaiskasvatus- ja koulutointa. Sairaalaopetuksen oppilaat ovat Pohjois-Karjalan keskussairaalassa tutkimuksissa tai hoidossa olevia peruskoululaisia. He tulevat koko sairaanhoitopiirin alueelta. Sairaalaopettajat tekevät yhteistyötä oppilaan kotikoulun kanssa. Oppilaan tullessa tutkimuksiin tai hoitoon osastolle neuvotellaan kotikoulun opettajien kanssa kouluun liittyvistä kysymyksistä. Sairaalaopetuksessa 10
olon aikana tehdään kotikoulun kanssa tiivistä yhteistyötä opetussuunnitelman ja arvioinnin osalta. Oppilaan palautuessa kotikouluunsa sairaalaopettaja käy koululla tukemassa oppilaan koulunaloitusta palautuspalaverissa, johon osallistuvat oppilas, huoltaja, kotikoulun henkilöstöä sekä sairaalaopettaja. Tutkimus- ja hoitojakson aikana tehdään tiivistä yhteistyötä myös huoltajien ja hoitohenkilökunnan kanssa sekä koulu- että hoitoneuvotteluissa. Sairaalaopetuksessa olevat oppilaat noudattavat kotikoulunsa opetussuunnitelmaa tai HOJKSia. Tueksi laaditaan oppimissuunnitelma. 4.1 Yleinen tuki Laadukas perusopetus sekä mahdollisuus saada ohjausta ja tukea oppimiseen ja koulunkäyntiin kaikkina työpäivinä on jokaisen oppilaan oikeus. Koulutyössä tulee ottaa huomioon kaikkien oppilaiden edellytykset ja tarpeet. Koulujen ja alueiden toimintatapoja ja -kulttuuria kehitetään niin, että yhteistyötä ja yhdessä tapahtuvaa oppimista voidaan hyödyntää ja oppilaiden erilaisuus voidaan kohdata mahdollisimman hyvin. Opettajalla on vastuu opetusryhmän ja sen jokaisen oppilaan erilaisten lähtökohtien ja tarpeiden huomioonottamisesta opetuksessa. Yhteistyö huoltajien, toisten opettajien, muun henkilöstön ja eri asiantuntijoiden kanssa edesauttaa tässä onnistumista. Opettaja ohjaa oppilaita tunnistamaan omat voimavaransa, oppimiseen liittyvät vahvuutensa ja kehityshaasteensa. Erityistä huomiota tulee kiinnittää oppilaan oppimisen valmiuksiin ja mahdollisuuteen ottaa vastuuta omasta opiskelusta, sen suunnittelusta, tavoitteenasettelusta, toteuttamisesta ja arvioinnista. Oppilaiden itsetuntoa, opiskelumotivaatiota sekä oppimaan oppimisentaitoja vahvistetaan kaikissa opiskelutilanteissa ja oppiaineissa. Opetustyöhön sisältyy myös ohjauksellisia ja oppilashuollollisia tehtäviä. Tuen tarpeiden arviointi ja tarvittavan tuen tarjoaminen kuuluu opettajan työhön ja kaikkiin opetustilanteisiin. Tuki rakennetaan opettajien sekä tarvittaessa muiden asiantuntijoiden yhteistyönä ja vuorovaikutuksessa oppilaan ja huoltajan kanssa. Oppilaan hyvinvointiin ja oppimismotivaatioon voidaan vaikuttaa myös koulun kerhotoiminnan ja aamu- ja iltapäivätoiminnan avulla. Yleisen tuen vaiheessa voidaan käyttää kaikkia tuen muotoja (eriyttäminen, tukiopetus, ohjaus, osaaikainen erityisopetus, tulkitsemis- ja avustajapalvelut, oppilashuolto, apuvälineet) lukuun ottamatta erityisen tuen päätöksessä päätettävää tukea. Konkreetteja yleisen tuen muotoja ovat mm. - oppilaiden oman tason mukaiset, sopivasti haasteelliset harjoitus- ja kotitehtävät - opiskelustrategioiden ohjaaminen - liikkumisen mahdollistaminen - tehtävän/ tilanteen jäsentäminen, palautteen positiivisuus ja johdonmukaisuus - lisäajan antaminen - pienempi opiskeluryhmä - joustavat ryhmittelyt eri perustein - rauhallinen ympäristö - monikanavaisuus opetuksessa - mahdollisuus suorittaa koe pienemmissä osissa - kodin ja koulun välinen yhteistyö 11
- oppitunnin, kokeen ja oppimateriaalin selkeys - läksykerho. Yleisen tuen tarve, sen suunnittelu ja arviointi toteutetaan oppilaskohtaisesti yhteistyössä oppilaan, huoltajien, aineenopettajien ja/tai luokanvalvojan sekä muiden tarvittavien asiantuntijoiden kanssa. 4.2 Tehostettu tuki Yleisen tuen ollessa riittämätöntä, oppilaalle annetaan tehostettua tukea. Oppilaalle, joka tarvitsee oppimisessaan tai koulunkäynnissään säännöllistä tukea tai samanaikaisesti useita tukimuotoja, on pedagogiseen arvioon perustuen annettava tehostettua tukea hänelle laaditun oppimissuunnitelman mukaisesti. Tehostettu tuki suunnitellaan yksittäistä oppilasta varten kokonaisuutena. Se on luonteeltaan vahvempaa ja pitkäjänteisempää kuin yleinen tuki. Tehostetun tuen avulla tuetaan suunnitelmallisesti oppilaan oppimista ja koulunkäyntiä ja tuen tehtävänä on ehkäistä ongelmien kasvamista, monimuotoistumista ja kasautumista. Tehostetun tuen aikana voidaan käyttää kaikkia perusopetuksen tukimuotoja, lukuun ottamatta erityisen tuen päätöksen perusteella annettavaa erityisopetusta, joka kuvataan luvussa 5.1.3. Tehostetun tuen vaiheessa oppiaineiden oppimääriä ei voida yksilöllistää. Sen sijaan osa-aikaisen erityisopetuksen, opintojen yksilöllisen ohjauksen ja joustavien opetusryhmien käytön sekä kodin kanssa tehtävän yhteistyön merkitys korostuu. Myös oppilashuollon osuutta oppilaan hyvinvoinnin edistäjänä ja ylläpitäjänä vahvistetaan. Tuki tulee järjestää laadultaan ja määrältään oppilaan kehitystason ja yksilöllisten tarpeiden mukaisesti. On tärkeää huolehtia oppilaan mahdollisuuksista saada onnistumisen kokemuksia oppimisessa ja ryhmän jäsenenä sekä tukea oppilaan myönteistä käsitystä itsestään ja koulutyöstä. Oppilaan oppimista ja koulunkäyntiä tulee seurata ja arvioida säännöllisesti tehostetun tuen aikana. Mikäli oppilaan tilanteessa tapahtuu muutoksia, oppimissuunnitelma tarkistetaan vastaamaan oppilaan tuen tarvetta. Pedagoginen arvio tehostettua tukea varten Tehostetun tuen aloittaminen perustuu pedagogiseen arvioon. Joensuun kaupungin Varhaiskasvatus- ja koulutustoimen pedagogisen arvion pohja löytyy Wilmasta (liite 6a). Pedagogisessa arviossa kuvataan oppilaan oppimisen ja koulunkäynnin tilanne kokonaisuutena oppilaan saama yleinen tuki ja arvio sen vaikutuksista oppilaan oppimisvalmiudet sekä oppimiseen ja koulunkäyntiin liittyvät erityistarpeet arvio siitä, millaisilla pedagogisilla, oppimisympäristöön liittyvillä, oppilashuollollisilla tai muilla tukijärjestelyillä oppilasta tulisi tukea Oppilaan luokanopettaja tai luokanohjaaja yhdessä oppilasta opettavien opettajien (aineenopettaja, erityisopettaja) kanssa laatii kirjallisen pedagogisen arvion. Tarvittaessa, ja etenkin silloin, kun kyse on oppilaan hyvinvointiin ja kokonaiskehitykseen liittyvistä ongelmista, arvion liitteenä tulee olla myös jonkin muun asiantuntijan (psykologinen, lääketieteellinen tai sosiaalinen) lausunto oppilaan tuen tarpeesta. Yhteistyö oppilaan ja huoltajan kanssa on tärkeää sekä tarpeiden selvittämisen että tuen suunnittelun ja onnistuneen toteuttamisen kannalta. Pedagogisen arvion laatimisessa hyödyn- 12
netään oppilaalle jo mahdollisesti osana yleistä tukea laadittua oppimissuunnitelmaa. Mikäli oppilaalla on kuntoutussuunnitelma, myös sitä voidaan hyödyntää huoltajan luvalla. Tehostetun tuen aloittaminen, järjestäminen ja tarvittaessa oppilaan siirtyminen takaisin yleisen tuen piiriin käsitellään pedagogiseen arvioon perustuen moniammatillisesti oppilashuoltoryhmässä tai muulla tavalla järjestettävässä moniammatillisessa oppilashuoltotyössä. Tämän käsittelyn jälkeen oppilaalle annettava tehostettu tuki kirjataan oppilaalle laadittavaan oppimissuunnitelmaan. Oppimissuunnitelma käsitellään tarkemmin luvussa 4.4.1. Tehostetun tuen suunnittelu ja arviointi toteutetaan yhteistyössä oppilaan, huoltajien, luokanvalvojan, aineenopettajien, erityisopettajan ja muiden tarvittavien asiantuntijoiden kanssa. 4.3 Erityinen tuki Erityistä tukea annetaan niille oppilaille, joiden kasvun, kehityksen tai oppimisen tavoitteiden saavuttaminen ei toteudu riittävästi muilla tukitoimilla. Erityinen tuki järjestetään joko yleisen tai pidennetyn oppivelvollisuuden piirissä. Erityinen tuki muodostuu erityisen tuen päätökseen perustuvasta erityisopetuksesta sekä muista perusopetuksen tukimuodoista. Käytettävissä ovat perusopetuksen kaikki tukimuodot. Erityisen tuen tehtävänä on tarjota oppilaalle kokonaisvaltaista ja suunnitelmallista tukea niin, että oppilas voi suorittaa oppivelvollisuutensa ja saa pohjan opintojen jatkamiselle peruskoulun jälkeen. Oppilaan itsetuntoa ja opiskelumotivaatiota vahvistetaan ja häntä kannustetaan ottamaan edellytystensä puitteissa vastuuta opiskelustaan. Erityisen tuen antamiseksi tehdään kirjallinen määräaikainen hallintopäätös, jota tarkistetaan ainakin toisen vuosiluokan jälkeen sekä ennen seitsemännelle vuosiluokalle siirtymistä. Päätös tehdään hallintolain mukaisesti. Oppilaan oikeusturvan ja opetuksen järjestämisen kannalta merkittävät asiat päätetään erityistä tukea koskevassa päätöksessä. Erityisen tuen päätöksessä päätetään oppilaan pääsääntöinen opetusryhmä mahdolliset tulkitsemis- ja avustajapalvelut sekä muut tarvittavat palvelut tarvittaessa oppilaan opetuksen poikkeava järjestäminen oppimäärän yksilöllistäminen tai siirtyminen opiskelemaan yksilöllistetystä yleiseen oppimäärään pidennetty oppivelvollisuus tai siirtyminen pidennetystä oppivelvollisuudesta yleiseen oppivelvollisuuteen opetuksen järjestäminen toiminta-alueittain poikkeaminen oppiaineista ja niitä koskevasta valtakunnallisesta tuntijaosta Erityisen tuen päätös voidaan tehdä ennen esi- tai perusopetuksen alkamista taikka esi- tai perusopetuksen aikana ilman sitä edeltävää pedagogista selvitystä ja oppimisen tehostetun tuen antamista, jos psykologisen tai lääketieteellisen arvion perusteella ilmenee, että oppilaan opetusta ei vamman, sairauden, kehityksessä viivästymisen tai tunne-elämän häiriön taikka muun vastaavan erityisen syyn vuoksi voida antaa muuten. Jos erityisen tuen päätös tehdään esi- tai perusopetuksen 13
aikana ilman tehostetun tuen antamista, tulee sen perustua oppilaan tilanteen uudelleen arviointiin esimerkiksi onnettomuuden tai vakavan sairauden seurauksena. Ensimmäisen oppilaalle tehtävän erityisen tuen päätöksen tekee päiväkodin tai koulun laatimaan pedagogiseen selvitykseen perustuen koulutustoimenjohtaja. Kun erityisen tuen päätöstä tarkistetaan toisen vuosiluokan jälkeen tai tarvittaessa, uuden erityisen tuen päätöksen tekee koulun rehtori/ koulun johtaja, mikäli päätökseen ei sisälly lisäresursointia tai muutoksia resursoinnissa (esimerkiksi muutos pääsääntöisessä opetuksen järjestämispaikassa tai tulkki-/ avustajapalveluissa). Tällöin päätöksen tekee koulutustoimenjohtaja. Kun erityisen tuen päätöstä tarkistetaan ennen 7. vuosiluokalle siirtymistä, päätöksen tekee koulutustoimenjohtaja. Päätöksen siirtymisestä erityisestä tuesta tehostettuun tukeen tekee koulutustoimenjohtaja. Pidennetyn oppivelvollisuuden aloittamista sekä takaisin yleiseen oppivelvollisuuteen siirtymistä koskevan päätöksen tekee koulutustoimenjohtaja pedagogisen selvityksen ja siihen liitetyn asiantuntijalausunnon perusteella. Henkilöstöresursointi ja rekrytointi (avustaja- ja tulkkipalvelut) tapahtuu johtosäännön määräämällä tavalla. Pienluokkasijoituksia koordinoi vastaava koulupsykologi. Erityisen tuen päätös tehdään aina pedagogisessa selvityksessä tuotettuun tietoon perustuen. Pedagoginen selvitys erityistä tukea varten Ennen erityistä tukea koskevan päätöksen tekemistä opetuksen järjestäjän on kuultava oppilasta ja tämän huoltajaa tai laillista edustajaa sekä tehtävä oppilaasta pedagoginen selvitys. Oppilaan ja huoltajan kuuleminen tapahtuu osana pedagogista selvitystä. Joensuun kaupungin varhaiskasvatusja koulutustoimen pedagogisen selvityksen pohja löytyy Wilmasta (liite 6c). Pedagogisen selvityksen laatimista varten luokanopettaja tai luokanohjaaja hankkii oppilaan opetuksesta vastaavilta opettajilta selvityksen oppilaan oppimisen etenemisestä tehostetun tuen aikana moniammatillisena oppilashuollon yhteistyönä, esimerkiksi oppilashuoltoryhmässä, tehdyn selvityksen oppilaan saamasta tehostetusta tuesta ja oppilaan kokonaistilanteesta sekä arvion siitä, millaista tukea oppilas tarvitsee jatkossa Oppilaan siirtyessä tehostetusta tuesta erityiseen tukeen, em. selvitykset toimitetaan moniammatillisen oppilashuoltoryhmän tarkastelun jälkeen koulutuspalvelukeskuksen vastaavalle koulupsykologille. Näiden selvitysten perusteella vastaava koulupsykologi ja erityisopetuksen koordinaattori tekevät arvion oppilaan erityisen tuen tarpeesta. Tähän arvioon pohjautuen koulutustoimenjohtaja tekee erityisen tuen päätöksen. Erityisen tuen piirissä olevan oppilaan kohdalla pedagoginen selvitys käsitellään koulun oppilashuoltoryhmässä, ja rehtori sekä muu oppilashuoltoryhmä tekevät arvion erityisen tuen tarpeesta. Erityisen tuen päätöksen tekee kyseisen koulun rehtori/ koulun johtaja. Jos päätös vaikuttaa resurssien käyttöön tai nivelvaiheen sijoituspaikkaan, päätöksen tekee koulutustoimenjohtaja. Kirjallisessa pedagogisessa selvityksessä kuvataan oppilaan oppimisen ja koulunkäynnin tilanne kokonaisuutena oppilaan saama tehostettu tuki ja arvio sen vaikutuksista oppilaan oppimisvalmiudet sekä oppimiseen ja koulunkäyntiin liittyvät erityistarpeet 14
arvio siitä, millaisilla pedagogisilla, oppimisympäristöön liittyvillä, oppilashuollollisilla tai muilla tukijärjestelyillä oppilasta tulisi tukea perusteltu arvio siitä, tarvitseeko oppilas yhdessä tai useammassa oppiaineessa yksilöllistetyn oppimäärän. Tukijärjestelyt voivat sisältää mm. opetus- ja ohjaushenkilöstöön, oppilashuoltoon, avustajiin ja muihin tarvittaviin palveluihin, opetusmenetelmiin ja työtapoihin, opiskelumenetelmiin sekä materiaaleihin ja välineisiin liittyviä tekijöitä. Erityisen tuen päätöksen valmistelemiseksi tulee pedagogisen selvityksen liitteeksi tarvittaessa hankkia muita lausuntoja, kuten psykologinen tai lääketieteellinen lausunto tai vastaava sosiaalinen selvitys. Pedagogisen selvityksen laatimisessa hyödynnetään oppilaasta aiemmin laadittua pedagogista arviota ja oppilaan oppimissuunnitelmaa. Mikäli oppilaalla on kuntoutussuunnitelma, myös sitä voidaan hyödyntää huoltajan luvalla. Erityisen tuen tarpeellisuus tulee arvioida uudelleen toisen vuosiluokan jälkeen sekä ennen seitsemännelle vuosiluokalle siirtymistä sekä aina oppilaan tuen tarpeen muuttuessa. Tarkistamista varten oppilaasta laaditaan uusi pedagoginen selvitys, joka tarkastellaan moniammatillisesti oppilashuoltoryhmässä. Jos erityisen tuen tarpeen todetaan jatkuvan toisen vuosiluokan jälkeen tapahtuvassa tarkistamisessa, koulun rehtori/ johtaja tekee uuden erityisen tuen päätöksen, mikäli kyseessä ei ole resurssi- tai nivelvaiheen sijoituspäätös (muutos pääsääntöisessä opetuksen järjestämispaikassa tai tulkki-/ avustajapalveluissa). Tällöin päätöksen tekee koulutustoimenjohtaja. Jos erityisen tuen tarpeen todetaan jatkuvan ennen seitsemännelle vuosiluokalle siirtymistä tapahtuvassa tarkistamisessa, koulutustoimenjohtaja tekee uuden erityisen tuen päätöksen. Mikäli katsotaan, että oppilas ei em. tarkistamisajankohdassa enää tarvitse erityistä tukea, tulee siirtymisestä erityisestä tuesta tehostettuun tukeen tehdä hallinnollinen päätös. Päätöksen siirtymisestä erityisestä tuesta tehostettuun tukeen tekee koulutustoimenjohtaja. Tällöin oppilas siirtyy saamaan tehostettua tukea hänelle laadittavan oppimissuunnitelman mukaisesti. Myös päätöksen siirtymisestä pidennetystä oppivelvollisuudesta yleiseen oppivelvollisuuteen tekee koulutustoimenjohtaja. Mikäli erityisen tuen päätöksessä on päätetty, että oppilas opiskelee pääsääntöisesti pienluokassa ja harkitaan oppilaan siirtämistä opiskelemaan yleisopetuksen suurempaan ryhmään, järjestetään kokeilujakso yleisopetukseen (3-6 kk). Kokeilujaksosta tehdään kirjallinen sopimus, jonka huoltajat allekirjoittavat. Sopimuspohja löytyy Varhaiskasvatus- ja koulutuspalveluiden Intranetistä. Erityisen tuen piiriin kuuluvan oppilaan koulunkäynnin järjestelyt määritellään oppilaalle laadittavassa HOJKS asiakirjassa, joka laaditaan yhteistyössä oppilaan, huoltajien, luokanvalvojan, aineenopettajien, erityisopettajan ja muiden tarvittavien asiantuntijoiden kanssa. 15
Erityisen tuen päätöksen tarkistaminen (2. vuosiluokan jälkeen, ennen 7. vuosiluokalle siirtymistä sekä aina tarvittaessa) Ajankohta vuosiluokan jälkeen tai tarvittaessa Todetaan pedagogisen selvitykseen ja OHR käsittelyyn perustuen, että erityisen tuen tarve jatkuu Jatkotoimenpiteet Yksikön johtaja tekee pedagogiseen selvitykseen perustuen uuden erityisen tuen päätöksen, mikäli päätökseen ei sisälly muutoksia pääsääntöisessä opetuksen järjestämispaikassa, tulkki-/ avustajapalveluissa tai muussa resursoinnissa. Muussa tapauksessa uuden päätöksen tekee VKKTJ. ei enää tarvetta erityiseen tukeen, oppilas siirtyy tehostettuun tukeen VKKTJ tekee päätöksen siirtymisestä erityisestä tehostettuun tukeen. Oppilaalle laaditaan oppimissuunnitelma. Ennen 7. vuosiluokalle siirtymistä erityisen tuen tarve jatkuu ei enää tarvetta erityiseen tukeen, oppilas siirtyy tehostettuun tukeen Uuden erityisen tuen päätöksen tekee VKKTJ. VKKTJ tekee päätöksen siirtymisestä erityisestä tuesta tehostettuun tukeen. Oppilaalle laaditaan oppimissuunnitelma. 16
Pedagogisten asiakirjojen laatimisen vastuuhenkilöt Pedagoginen arvio Laaditaan tehostettuun tukeen siirryttäessä tehostetusta tuesta yleiseen tukeen siirryttäessä. Luokanopettaja/ -ohjaaja/ erityisluokanopettaja koordinoi, kerää tarvittavat tiedot eri tahoilta ja toimii yhteyshenkilönä koulun ja kodin välillä. Oppiaineen opetuksesta vastaava opettaja kirjaa yleisen tuen aikana tarjotun tuen ja sen vaikuttavuuden arvion. EO on mukana tukea suunniteltaessa. OHR käsittely. Voidaan laatia jo yleisen tuen vaiheessa. Oppimissuunnitelma Laadittava joustavan perusopetuksen oppilaalle starttiluokan oppilaalle (ellei ole erityisen tuen piirissä) kun oppilaalle on tehty vuosiluokkiin sitomattoman opiskelun päätös (Perusopetusasetus 11 3 momentti) kun oppilaalle on tehty päätös erityisistä opetusjärjestelyistä (Perusopetuslaki 18 ) tehostetun tuen vaiheessa Luokanopettaja/ -ohjaaja/ erityisluokanopettaja koordinoi, kerää tarvittavat tiedot eri tahoilta ja toimii yhteyshenkilönä kodin ja koulun välillä. Oppiaineen opetuksesta vastaava opettaja laatii oppiaineen tavoitteet, ydinsisällöt ja arvioinnin periaatteet. EO on mukana tukea suunniteltaessa. Päivitetään vähintään kerran vuodessa marraskuun loppuun mennessä. Pedagoginen selvitys Laaditaan aina ennen erityisen tuen päätöstä/ siirtymistä takaisin tehostettuun tukeen. Luokanopettaja/ -ohjaaja/ erityisluokan-opettaja koordinoi, kerää tarvittavat tiedot eri tahoilta ja toimii yhteys-henkilönä kodin ja koulun välillä. Oppi-aineen opetuksesta vastaava opettaja kirjaa tehostetun tuen aikana tarjotun tuen ja sen vaikuttavuuden arvion. EO on mukana tukea suunniteltaessa. OHR käsittely 17
Erityisen tuen päätös Uusi erityisen tuen päätös laaditaan: siirryttäessä tehostetusta tuesta erityiseen tukeen erityisen tuen päätökseen sisältyvien asioiden muuttuessa erityisen tuen päätöstä tarkistettaessa, ainakin 2. vuosiluokan lopussa sekä ennen 7. vuosiluokan alkua (mikäli ei ole tarvetta uusia näissä kohdissa, tehdään hallinnollinen päätös siirtymisestä erityisestä tuesta takaisin tehostettuun tukeen) Erityisen tuen päätöksessä päätetään kaikki oppilaan oikeusturvan kannalta olennaiset asiat (pidennetty oppivelvollisuus ja siirtyminen pidennetystä yleiseen oppivelvollisuuteen, oppimäärän yksilöllistäminen ja siirtyminen yksilöllistetyn oppimäärän opiskelusta yleisen oppimäärän mukaiseen opiskeluun, avustajan tai tulkin tarve, toiminta-alueittain opiskelu, pääsääntöinen opetuksen järjestämispaikka, erityisestä tehostettuun tukeen siirtyminen jne.) Ensimmäisen oppilaalle tehtävän erityisen tuen päätöksen tekee koulutustoimenjohtaja. Erityisen tuen tarkistaminen 2. vuosi-luokan jälkeen sekä ennen 7. vuosi-luokkaa tai tarvittaessa. Ks. edeltävä taulukko. Erityisen tuen päätöksen tarkistaminen (määräaikaisuus) on rehtorin vastuulla. Päätöksen siirtymisestä erityisestä tehostettuun tukeen tekee koulutustoimenjohtaja. Päätöksen pidennetyn oppivelvollisuuden aloittamisesta ja siirtymisestä takaisin yleiseen oppivelvollisuuteen tekee koulutustoimenjohtaja. HOJKS Laaditaan aina, kun oppilaalle on tehty erityisen tuen päätös. Päivitettävä vähintään kerran vuodessa marraskuun loppuun mennessä. Ei ole enää hallinnollinen asiakirja. Luokanopettaja/ -ohjaaja/ erityisluokan-opettaja koordinoi, kerää tarvittavat tiedot eri tahoilta ja toimii yhteyshenkilönä kodin ja koulun välillä. Oppiaineen opetuksesta vastaava opettaja laatii oppiaineen tavoitteet, keskeiset sisällöt ja arvioinnin periaatteet. EO on mukana tukea suunniteltaessa. Rehtori hyväksyy yksilöllistettyjen oppimäärien oppiainekohtaiset tavoitteet allekirjoituksellaan. 18
Erityisen tuen päätös PoL 17 Päätöksen perustelut Asia ja sen selvitys siirtyminen tehostetusta tuesta erityiseen tukeen pedagoginen selvitys, PoL 17 siirtyminen erityiseen tukeen ilman edeltävää tehostettua PoL 17, asiantuntijalausun- tukea to erityisen tuen päätöksen tarkistaminen 2. vuosiluokan pedagoginen selvitys, PoL jälkeen 17 erityisen tuen päätöksen tarkistaminen ennen 7. pedagoginen selvitys, PoL vuosiluokkaa 17 erityisen tuen päätöksen tarkistaminen tarvittaessa pedagoginen selvitys, Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteet 2010 siirtyminen erityisestä tuesta tehostettuun tukeen pedagoginen selvitys, Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteet 2010 Päätetään opetuksen pääsääntöinen järjestämispaikka pedagoginen selvitys, PoL 17, PoA 2, Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteet 2010, (asiantuntijalausunto) Päättäjä VKKTJ VKKTJ VKKTJ/ yksikön johtaja VKKTJ VKKTJ/ yksikön johtaja VKKTJ - ei muutoksia edeltävään päätökseen eikä kyseessä nivelvaiheen päätös -> yksikön johtaja -nivelvaiheen päätös tai muutos edeltävään päätökseen -> VKKTJ avustamispalvelut/ tulkitsemispalvelut/ apuvälineet pedagoginen selvitys, PoL 17, PoL 31, asiantuntijalausunto - ei muutoksia edeltävään päätökseen eikä kyseessä nivelvaiheen päätös -> yksikön johtaja -nivelvaiheen päätös tai edeltävään päätökseen muutos -> VKKTJ siirtyminen pidennettyyn oppivelvollisuuteen siirtyminen pidennetystä yleiseen oppivelvollisuuteen oppimäärän yksilöllistäminen siirtyminen yksilöllistetyn oppimäärän opiskelusta yleisen oppimäärän mukaiseen opiskeluun siirtyminen oppiainejakoisesta toiminta-alueittain opiskeluun oppiaineen opiskelusta vapauttaminen poikkeaminen tunti- tai oppiainejaosta lääketieteellinen selvitys, PoL 17, PoL 25, pedagoginen selvitys, psykologinen tai lääketieteellinen selvitys, PoL 25 pedagoginen selvitys, PoL 11, PoL 17 pedagoginen selvitys, PoL 11, PoL 17 pedagoginen selvitys, asiantuntijalausunto, tuntijakoasetus 9, PoL 17, PoL 18 pedagoginen selvitys, PoL 18 pedagoginen selvitys, PoL 17 VKKTJ VKKTJ yksikön johtaja yksikön johtaja yksikön johtaja yksikön johtaja yksikön johtaja 19
Hallinnollisen päätöksen, pedagogisen arvion tai pedagogisen selvityksen liitteeksi vaaditaan asiantuntijalausunto (lääketieteellinen, psykologinen tai sosiaalinen) seuraavissa tapauksissa: Perusopetuksen aloittaminen vuotta aiemmin Perusopetuksen aloittaminen vuotta myöhemmin (Starttiluokka ja muut) Perusopetuksen aloittaminen erityisopetuksen pienluokassa Pidennetyn oppivelvollisuuden aloittaminen Pidennetystä oppivelvollisuudesta yleiseen oppivelvollisuuteen siirtyminen Erityiseen tukeen siirtyminen ilman sitä edeltävää tehostetun tuen vaihetta esi- ja perusopetuksen aikana Mikäli lapsi käy esikoulua koulun yhteydessä sijaitsevassa pienluokassa ja aloittaa perusopetuksen ensimmäisen luokan saman koulun pienluokassa, ei pedagogista selvitystä tarvitse laatia. Pedagoginen arvio, tehostetun tuen oppimissuunnitelma, pedagoginen selvitys, erityisen tuen päätös ja HOJKS ovat salassa pidettäviä asiakirjoja. Tieto tehostetun ja erityisen tuen saamisesta ovat salassa pidettäviä. Em. asiakirjat on säilytettävä paperimuodossa ja lukitussa tilassa oppilaan perusopetusajan jälkeen kymmenen vuoden ajan. Allekirjoitetut asiakirjat (paperiversiona) liitteineen säilytetään siinä koulussa, jossa oppilas opiskelee. Kun oppilas siirtyy esiopetuksesta perusopetukseen tai muuttaa koulusta toiseen, siirtyvät opetuksen järjestämisen kannalta välttämättömät asiakirjat/ tiedot (oppimissuunnitelma/ erityisen tuen päätös/ HOJKS) muiden oppilaspapereiden mukana uuteen kouluun. Muiden tietojen (asiantuntijalausunnot) siirtämiseen vaaditaan huoltajan yksilöity (mitä tietoja lähetään, mihin tarkoitukseen ja kenelle lähetetään) tiedonsiirtolupa. Muussa tapauksessa lausunnot palautetaan huoltajalle. 4.4 Yksilölliset suunnitelmat 4.4.1 Oppimissuunnitelma Joensuun esi- ja perusopetuksessa laaditaan oppimissuunnitelma joustavassa perusopetuksessa, tehostetun tuen piirissä, starttiluokalla ja sairaalaopetuksessa oleville oppilaille. Lisäksi muiden kuin oppivelvollisten suorittaessa perusopetuksen oppimäärää, laaditaan oppilaille oppimissuunnitelma. Oppimissuunnitelma laaditaan myös oppilaille, joille on tehty hallinnollinen päätös opintojen suorittamisesta vuosiluokkiin sitomattomasti (Perusopetusasetus 11 3 momentti) tai päätös Erityisistä opetusjärjestelyistä (Perusopetuslaki 18 ). Opetussuunnitelmassa voidaan päättää, että eri oppiaineiden opinnoissa voidaan edetä vuosiluokkiin jaetun oppimäärän sijasta oppilaan oman opinto-ohjelman mukaisesti. Kyseinen hallintopäätös tapahtuu Perusopetusasetuksen 11 3. momentin mukaisesti. Yleisen tai tehostetun tuen piirissä olevan oppilaan kohdalla hallinnollisen päätöksen perusteleminen tapahtuu pedagogisella arviolla, jossa myös oppilaan ja huoltajien kuuleminen tapahtuu. Päätöksen jälkeen oppilaalle tulee laatia oppimissuunnitelma. Siinä on mainittava opintokokonaisuudet, jotka sisältyvät oppilaan opintoohjelmaan, ja määriteltävä niiden suorittamisjärjestys, aikataulu sekä mahdolliset erityistavoitteet. Mikäli oppilas on erityisen tuen piirissä, päätöksen perustelu tapahtuu pedagogisella selvityksellä, jonka osana oppilaan ja huoltajien kuuleminen tapahtuu. Tällöin opintokokonaisuudet, jotka sisältyvät oppilaan opinto-ohjelmaan, niiden suorittamisjärjestys, aikataulu sekä mahdolliset erityistavoitteet kirjataan HOJKSaan. 20
Oppilaan opiskelu voidaan järjestää erityisin opetusjärjestelyin, jos oppilaalla katsotaan joltakin osin ennestään olevan perusopetuksen oppimäärää vastaavat tiedot ja taidot, jos perusopetuksen oppimäärän suorittaminen olisi oppilaalle olosuhteet ja aikaisemmat opinnot huomioon ottaen joltakin osin kohtuutonta tai se on perusteltua oppilaan terveydentilaan liittyvistä syistä. Erityisistä opetusjärjestelyistä tulee tehdä hallintopäätös Perusopetuslain 18 mukaisesti. Yleisen tai tehostetun tuen piirissä olevan oppilaan kohdalla hallinnollisen päätöksen perusteleminen tapahtuu pedagogisella arviolla, jossa myös oppilaan ja huoltajien kuuleminen tapahtuu. Päätöksen jälkeen oppilaalle tulee laatia oppimissuunnitelma. Mikäli oppilas on erityisen tuen piirissä, päätöksen perustelu tapahtuu pedagogisella selvityksellä, jonka osana myös oppilaan ja huoltajien kuuleminen tapahtuu. Oppilaan opintojen eteneminen kirjataan tällöin HOJKSaan. Oppimissuunnitelma osana yleistä tukea Oppimissuunnitelma voidaan laatia yleisen tuen vaiheessa lisäämään oppilaan, opettajan ja huoltajien tietoisuutta oppilaan tuen toteuttamisesta ja oppilaan edistymisestä. Oppilaan opiskelua voidaan myös syventää ja laajentaa oppimissuunnitelman avulla. Yleisen tuen oppimissuunnitelma laaditaan samalle pohjalle kuin tehostetun tuen oppimissuunnitelma. Suunnitelmasta täytetään soveltuvat/ tarvittavat osat. Mikäli oppimissuunnitelma on laadittu ilman edeltävää pedagogista arviota, on kyseessä yleisen tuen oppimissuunnitelma. Mikäli edetään tehostettuun tukeen, on oppilaasta laadittava pedagoginen arvio. Oppimissuunnitelma tehostetun tuen aikana huollollisen käsittelyn jälkeen oppilaalle järjestettävä tuki kirjataan oppimissuunnitelmaan. Oppilaalle, joka tarvitsee oppimisessaan ja koulunkäynnissään säännöllistä tukea tai samanaikaisesti useita tukimuotoja, tulee antaa tehostettua tukea hänelle tehdyn oppimissuunnitelman mukaisesti. Oppimissuunnitelma on laadittava, ellei siihen ole ilmeistä estettä, yhteistyössä oppilaan ja huoltajan sekä tarvittaessa oppilaan muun laillisen edustajan kanssa. Ylemmille vuosiluokille siirryttäessä oppilaan osuus oppimissuunnitelman laatimisessa korostuu. Oppimissuunnitelma pohjautuu paljolti pedagogiselle arviolle, jossa on jo arvioitu oppilaan tarvitsemaa tukea. Luokanopettaja/ -ohjaaja/ erityisluokanopettaja koordinoi oppimissuunnitelman laatimista. Hän harkitsee, keitä muita asiantuntijoita tarvitsee mukaan oppilaan tilanteen arviointiin, tuen suunnitteluun sekä oppimissuunnitelman laatimiseen ja päivittämiseen. Oppiaineen opetuksesta vastaava opettaja laatii oppimissuunnitelmaan oppiaineen tavoitteet, keskeiset sisällöt ja arvioinnin periaatteet. Erityisopettaja toimii tukea suunnittelevassa tiimissä oppimisvaikeuksien asiantuntijana. Oppimissuunnitelma tulee lukuvuosittain päivittää marraskuun loppuun mennessä, ellei siihen ole selkeää estettä. Yleisen tuen vaiheessa laaditaan oppilaalle tarvittaessa oppimissuunnitelma koulunkäynnin tukemiseksi. Oppimissuunnitelma laaditaan yhteistyössä oppilaan, huoltajien, luokanvalvojan, erityisopettajan ja tarvittavien asiantuntijoiden kanssa. Seurannasta sovitaan oppilaan ja huoltajien kanssa ja se kirjataan oppimisuunnitelmaan. Oppimissuunnitelmassa kuvataan: - oppilaan oppimisvalmiudet sekä oppimiseen ja koulunkäyntiin liittyvät erityistarpeet - oppimiseen, työskentely- ja vuorovaikutustaitoihin sekä koulunkäyntiin liittyvät tavoitteet - oppiaineet ja aineryhmät, joita oppilas opiskelee - opiskelun sisällölliset painoalueet eri oppiaineissa 21