JYVÄSKYLÄ Säynätsalo, Karhuniemi ASEMAKAAVAN SELOSTUS, kaavatunnus 31:013 1 PERUS- JA TUNNISTETIEDOT 1.1 Tunnistetiedot Kaavan otsikko: Asemakaavan muutos 31. kaupunginosan korttelihin 61-67 sekä katu-, virkistys-, liikenne- ja vesialueille Kaava-alueen sijainti: Asemakaavan muutosalue on Säynätsalon saaren länsiosassa, Karhuniemessä. Kaavan tunnus: 31:013 Kaavan päiväys: 9.9.2008 Kaavan laatija: Ilona Sassi, puh. (014) 625 084 ja 050 366 5284, osoite: Jyväskylän kaupunki, Kaupunkisuunnitteluosasto, PL 233, 40101 Jyväskylä, email: ilona.sassi@jkl.fi Kaavan vireilletulosta ilmoittamisen päivämäärä: 10.11.2004 Kaupunkisuunnittelulautakunnan hyväksymispäivä: Kaupunginhallituksen hyväksymispäivä: Kaupunginvaltuuston hyväksymispäivä:
2 1.2 Kaavan tarkoitus Osa alueesta eli Huvilanrannan tilan 88:68, Tiilelän tilan 88:26 ja Huvilarinteen tilan 88:53 alueet ovat rakennuskiellossa asemakaavan muuttamista varten. Lisäksi tilojen 88:19 ja 88:54 omistajat ovat hakeneet omistamiensa määräalojen liittämistä tontteihinsa. Määräalat sijaitsevat tontin ja rannan välissä. Kaavamuutoksen tavoitteena oli Huvilanrannan ja Tiilelän pihapiirien ja rakennusten kaavallinen suojelu sekä lisärakentamisen sijoittaminen tiloille siten, ettei se heikennä pihapiirien ja rakennusten suojelullista arvoa. Lisäksi tavoitteena oli tarkastella koko Karhuniemen alueen kaavamuutostarpeet ja mahdollinen lisärakentaminen täydennysrakentamisen periaatteiden pohjalta eli uusien rakennuspaikkojen sijoittaminen rakennetun kunnallistekniikan piiriin tai läheisyyteen. 2 LÄHTÖKOHDAT 2.1 Selvitys suunnittelualueen oloista 2.1.1 Alueen yleiskuvaus, rakennettu ympäristö Kaava-alue on pääosin 1980-luvulla rakennettua erillispientalojen ja rivitalojen aluetta. Keskellä aluetta on luonnontilainen virkistysalue. Länsi- ja luoteisrannalla sijaitsee Huvilanrannan ja Tiilelän tilat, joiden alueella olevat rakennukset halutaan suojella. Huvilanrannan päärakennus on suunnitellut Wivi Lönn. Se rakennettiin noin vuonna 1921 Parviaisen tehtaan isännöitsijän asunnoksi. Myöhemmin talossa on asunut tehtaan paikallisjohtajia. Rakennusta on muutettu ja laajennettu vuosien varrella. Rannassa on vuonna 1936 rakennetut venevaja ja sauna. Toinen sauna kauempana rannasta on palanut vuonna 1937. Pihapiirissä on massiiviset portinpylväät. Tilan talousrakennus on rakennettu uudelleen entisen huonokuntoisen piharakennuksen paikalle. Keski-Suomen museo on arvioinut, että Huvila on rakennushistoriallisesti sekä sosiaalisesti merkittävä tehtaan paikallisjohtajan pihapiiri maisemallisesti arvokkaalla paikalla niemen kärjessä. Tiilelän päärakennus on rakennettu 1917 Kinkosalmen toisella puolella sijainneen tiilitehtaan mestarin ja työntekijöiden asunnoksi. Rakennusta on muuteltu alkuperäisestä asusta melko oleellisesti vuosien varrella. Pihapiirin punaisessa ulkorakennuksessa on ollut autotalli, ulkohuoneet ja avara vintti. Keski-Suomen museo on arvioinut, että Tiilelällä on paikallishistoriallista merkitystä tiilitehtaan työntekijöiden sekä tehtaan työsuhdeasuntona. 2.1.2 Maanomistus Kaavamuutoksen tonttimaat, kaksi määräalaa virkistysalueella sekä pääosa vesialueesta ovat yksityisen omistuksessa. Pääosa saarelle johtavasta tiealueesta on tiehallinnon omistuksessa ja muu osa alueesta on kaupungin omistuksessa.
3 2.2 Suunnittelutilanne 2.2.1 Kaava-aluetta koskevat suunnitelmat, päätökset ja selvitykset Keski-Suomen 2.8.1999 vahvistetussa seutukaavassa alue on taajamatoimintojen aluetta. Hyväksytyssä maakuntakaavassa kaava-alue on taajamatoimintojen aluetta. Maakuntakaava on hyväksytty maakuntavaltuustossa 16.5.2007 ja se on ympäristöministeriössä vahvistettavana. Oikeusvaikutteista yleiskaavaa alueella ei ole. Säynätsalon kunnanvaltuuston vuonna 1986 hyväksymässä yleiskaavassa alue on asuinpientalojen ja erillispientalojen aluetta sekä virkistys-, liikenne ja venevalkama-aluetta. Alueen asemakaavan (Karhuniemen rakennuskaavan) on lääninhallitus hyväksynyt 29.8.1988 ja saarelle johtavan liikennealueen kaavan 26.9.1975. Kaava-alue on osa Säynätsalon teollisuusyhdyskunnan aluetta, joka kuuluu valtakunnallisesti merkittävien rakennettujen kulttuuriympäristöjen luetteloon. Luettelon on koonnut museovirasto. Sitä ei ole vielä virallisesti hyväksytty. Kaupunginhallitus määräsi 27.10.2003 tilojen 88:26, 88:53 ja 88:68 alueet rakennuskieltoon asemakaavan muuttamiseksi. Rakennuskieltoa on jatkettu 6.11.2009 saakka, koska kaavamuutostyö on kesken. Ympäristöosasto on tehnyt Karhuniemen luonnonoloista biotooppitasoisen tarkastelun vuonna 2005. 3 ASEMAKAAVAN SUUNNITTELUVAIHEET 3.1 Suunnittelun käynnistäminen ja sitä koskevat päätökset Kaupunginhallitus teki päätöksen tilojen 88:26, 88:53 ja 88:68 vanhentuneen asemakaavan muuttamisesta 27.10.2003 ja laittoi tilojen alueet rakennuskieltoon. 3.2 Osallistuminen ja yhteistyö 3.2.1 Osalliset Alueen ja lähiympäristön maanomistajat Technopolis Oyj Jyväskylän yliopisto Rakennusvalvontaosasto Tonttiosasto Katu- ja puisto-osasto Ympäristöosasto Keski-Suomen Pelastuslaitos Jyväskylän Energia Oy / vesi Jyväskylän Energia Oy / kaukolämpö JE Siirto Oy TeliaSonera Finland Oyj Keski-Suomen museo Keski-Suomen tiepiiri Keski-Suomen ympäristökeskus
4 3.2.2 Vireilletulo Vireilletulosta on ilmoitettu Jyväskylän tiedotuslehdessä 10.11.2004. 3.2.3 Osallistuminen ja vuorovaikutusmenettelyt Kaavaluonnos pidetään luonnosvaiheen kuulemista varten nähtävillä 4.-18.11.2008. Nähtävillä olosta ilmoitetaan kuulutuksella Keskisuomalaisessa sekä lisäksi kirjeitse maanomistajille ja nimetyille osallisille. 4 ASEMAKAAVAN KUVAUS 4.1 Kaavan keskeinen sisältö Karhuniemen kaavamuutoksessa Huvilanrannan ja Tiilelän tilojen alueelle muodostetaan 6 uutta rakennuspaikkaa nykyisten kahden lisäksi. Kulku Huvilanrannan päärakennukseen on muutettu kulkemaan Karhupolun kautta. Karhupolkua on jatkettu Tiilelän aittarakennuksen kulmaan saakka. Huvilatien nimi muutetaan Karhuniementieksi ja sen katualuetta on jatkettu uusien rakennuspaikkojen kohdalle asti. Kaupungin maalla uusia rakennuspaikkoja on kaavaluonnoksessa kolme, yksi Lossitien varrella ja kaksi Karhuniementien varrella. Rakennettuihin kiinteistöihin 88:19 ja 88:54 on liitetty rannassa sijaitsevat määräalat, jotka ovat kiinteistöjen omistajien omistuksessa. Omistajat ovat hakeneet kaavan muuttamista esitetyllä tavalla. Muut rakennetut asuinkiinteistöt on merkitty tonteiksi nykyisillä rajoilla ja rakennusoikeuksilla. Huoltoaseman tontin rajoja on tarkistettu rakennetun tilanteen mukaisiksi ja rakennusoikeudeksi on merkitty tehokkuusluku 0,25. Saareen johtava tie on muutettu liikennealueesta katualueeksi. 4.2 Mielipiteet ja niiden huomioonottaminen Kaavaluonnos pidetään maankäyttö- ja rakennuslain 62 :n sekä asetuksen 30 :n määräysten mukaisesti nähtävillä 4.-18.11.2008. (Tähän kirjataan em. luonnosvaiheen kuulemisen aikana saatu palaute.) (Julkisen nähtävillä olon aikana saadut lausunnot ja muistutukset ja niihin annettu palaute sekä kaavaehdotukseen tehdyt tarkistukset selitetään tämän asiakirjan loppuun lisättävässä selostuksen lisälehdellä.) 4.2.1 Viranomaisyhteistyö MRL 66 2 momentin mukainen viranomaisneuvottelu Jyväskylän kaupungin ja Keski-Suomen ympäristökeskuksen kesken järjestettiin kaavoituksen alkuvaiheessa 22.11.2004. Palaverissa sovittiin, että ympäristöosasto tutkii alueen luontoarvot keväällä 2005 lumien sulettua. Tiehallinnon edustajia kuullaan kaavoituksen aikana.
5 4.3 Asemakaavan tavoitteet Kaavamuutoksen tavoitteena on vanhentuneen asemakaavan uudistaminen ja alueella sijaitsevien Huvilanrannan ja Tiilelän tilojen rakennuskannan suojelu sekä Karhuniemen alueen tarkastelu täydennysrakentamisen periaatteiden pohjalta. 4.4 Kaavan vaikutukset ja vaikutusarvioinnin tulokset MRL 9.n mukaan kaavaa laadittaessa on tarpeellisessa määrin selvitettävä suunnitelman toteuttamisen ympäristövaikutukset, mukaan lukien yhdyskuntataloudelliset, sosiaaliset, kulttuuriset ja muut vaikutukset. Selvitykset on tehtävä koko siltä alueelta, jolla kaavalla voidaan arvioida olevan olennaisia vaikutuksia. Kaavamuutoksen pääasiallinen vaikutusalue on Karhuniemi. Kaavan arviointityössä on paneuduttu vaikutuksiin, joita tässä asemakaavahankkeessa ovat mahdolliset sosiaaliset vaikutukset, vaikutukset luonnonympäristöön sekä vaikutukset rakennettuun kulttuuriympäristöön. Kaavan muuttaminen herättää asukkaissa yleensä pelkoja asuinalueen muuttumisesta. Vireillä olon aikana yhteyttä ottaneiden kanssa on keskusteltu ja turhia pelkoja on pyritty poistamaan. Luonnonympäristöön kaavan muuttamisella ei ole merkittävää vaikutusta. Tonttimaaksi muutetaan kadun varrelta kolmen erillispientalotontin verran ja rantaan ulottuvat määräalat liitetään osaksi tontteja 31-64-6 ja 7. Tontteihin liitettävät määräalat ja muut rannan tuntumassa olevat tonttimaat on merkitty alueiksi, joilla puusto ja pensasto on säilytettävä siten, että sallitaan vain maiseman hoidon kannalta tarpeelliset toimenpiteet. Tarvittaessa on puustoa ja pensastoa täydennettävä alueelle ominaisin lajikkein. Rakennettu kulttuuriympäristö on huomioitu kaavassa siten, että Huvilanrannan ja Tiilelän tilojen rakennukset on merkitty suojelluiksi ja pihapiirien kasvillisuus tulee mahdollisuuksien mukaan säilyttää. Suojelurakennusten läheisyyteen tulevien uusien rakennusten julkisivut on rakennettava siten, että ne soveltuvat yhteen suojeltavien rakennusten kanssa. Muutkin uudisrakennukset (Osalliset voivat esittää oman näkemyksensä vaikutuksista osallistumismenettelyiden kautta ja arviointia täydennetään tarvittaessa kuulemisen jälkeen.). 4.5 Asemakaavan toteuttaminen Alueen kunnallistekniikan lisärakentaminen on tarkoitus tehdä sitä mukaa, kun alueen rakentaminen edellyttää. 4.6 Kaavaprosessin vaiheet - Kaupunginhallitus päätti 27.10.2003 tilojen 88:26, 88:53 ja 88:68 asettamisesta rakennuskieltoon asemakaavan muuttamiseksi. - Kiinteistöjen 179-405-88-19 ja 179-405-88-54 sekä niiden viereisten määräalojen omistajilta tuli kaavamuutoshakemus 6.2.2008 (aiempi 16.8.1993 päivätty hakemus jätettiin odottamaan alueen kaavoitusta) - Kiinteistön 179-405-88-68 ja määräalan 179-88-26-M601 omistajalta tuli kaavamuutos- ja tonttijakohakemus 10.6.2008. - Kaavoituksen osallistumis- ja arviointisuunnitelma laadittiin 3.11.2004 ja sitä on päivitetty viimeksi 18.9.2008 - Kaavoituksen vireilletulosta ilmoittaminen 10.11.2004
- Viranomaisneuvottelu 22.11.2004 - Luonnosvaiheen kuuleminen 4.-18.11.2008 6 Jyväskylässä 30.10.2008 (selostusta täydennetään luonnosvaiheen kuulemisen ja julkisen nähtävillä olon jälkeen) Kaavasuunnittelija Ilona Sassi puh. 014-625084 ja 050-366 5284 ilona.sassi@jkl.fi LUETTELO SELOSTUKSEN LIITEASIAKIRJOISTA - Asemakaavan seurantalomakkeet - Osallistumis- ja arviointisuunnitelma - Ote ajantasa-asemakaavasta - Ote asemakaavakartasta ja kaavamerkinnät ja määräykset - Viranomaisneuvottelun 22.11.2004 muistio