HELSINGIN KAUPUNGIN Vuoden 2007 talousarvioehdotuksen ja taloussuunnitelmaehdotuksen 2007 2009 laatimisohjeet Khs HELSINGIN HELSINKI 2006
Julkaisija Helsingin kaupungin talous- ja suunnittelukeskus Osoite PL 20 (Pohjoisesplanadi 11-13) 00099 HELSINGIN KAUPUNKI Puhelin (09) 1691 Tilaukset, jakelu Helsingin kaupungin talous- ja suunnittelukeskus, taloussuunnitteluosasto, puh. (09) 169 2309 sähköposti anne.alanko@hel.fi Helsingin kaupungin hankintakeskus Helsinki 2006
HELSINGIN KAUPUNKI LAATIMISOHJEET 3 (35) Sisältö Taloussuunnitteluosasto LAATIMISOHJEET Sivu 1 JOHDANTO 7 2 TALOUSARVION JA -SUUNNITELMAN RAKENNE 8 2.1 Talousarvion ja -suunnitelman osat 8 2.2 Tulo- ja menolajit 9 3 BUDJETOINTIPERIAATTEITA 9 3.1 Yleiset periaatteet 9 3.2 Vuotuisperiaate 9 3.3 Tasapainoperiaate 9 3.4 Täydellisyysperiaate 10 3.5 Yhtenäisyysperiaate 10 3.6 Julkisuusperiaate 10 3.7 Bruttoperiaate 10 3.8 Nettoperiaate 10 3.8.1 Kunnan liikelaitokset 10 3.8.2 Nettobudjetoidut yksiköt 11 3.9 Alijäämän kattamisvelvollisuus 11 3.10 Sisäisten palvelujen budjetointi 11 3.11 Toiminnalliset tavoitteet 12 3.12 Suunnitelmapoistojen käsittely 12 3.13 Talousarvion sitovuus 12 4 SUUNNITTELUN YLEISOHJEET 13 4.1 Talousarvion ja -suunnitelman lähtökohta 13 4.2 Laatimisohjeiden käsittely lauta- ja johtokunnissa 13 4.3 Suunnittelun yhteiset lähtökohdat 14 4.4 Hallintokuntien yhteistoiminta 14 4.5 Ehdotuksissa käytettävä hintataso 14 4.5.1 Palkat 14 4.5.2 Sosiaalivakuutusmaksut 14 4.5.3 Eläkkeet 15 KuEL-eläkemaksu 15 VEL-eläkemaksu 15 Kaupungin maksamat eläkkeet 15 4.5.4 Investointimenot 15 4.5.5 Sisäiset tilavuokrat 16 4.5.6 Muut 16 4.5.7 Hintatason muutos 16
HELSINGIN KAUPUNKI LAATIMISOHJEET 4 (35) Sisältö Taloussuunnitteluosasto 5 TALOUSARVIO- JA TALOUSSUUNNITELMAEHDOTUKSET 16 5.1 Kaupungin yhteisstrategiat ja niiden toteuttaminen 16 5.2 Käyttötalous 18 5.2.1 Yleistä 18 5.2.2 Toiminnan tavoitteet 18 5.2.3 Kilpailuttaminen 19 5.2.4 Menot 19 Henkilöstökorvaukset 19 Lomapalkkojen ja niihin liittyvien henkilösivukulujen 19 jaksotus Työhyvinvointitoiminta 20 Koulutus- ja konsultointipalvelut 20 Vakuutusrahastomaksu 20 Arvonlisävero 21 Luottotappiot 21 5.2.5 Tulot 21 Valtionosuudet 21 Valmistus omaan käyttöön 21 5.2.6 Poistot 21 5.2.7 Erilliskysymykset 22 Maakuntaohjelman toteuttamisen rahoitus 22 EU-hankkeet 22 Jäsenmaksut 23 Tietotekniikka- ja verkkopalveluhankkeet 23 Ulkopuolisin varoin rahoitettu toiminta 24 (sponsorirahan käyttö) Ympäristöasioiden seuranta ja hallinta 24 Tuottavuuden parantaminen 25 Riskienhallinta 25 Kielisuunnitelma 26 Talousarvion sukupuolivaikutusten arviointi 26 5.2.8 Talousarviokirjaan sisältyvät perustelut 27 5.3 Henkilöstö 27 Henkilöstöstrategian toteuttaminen 27 Palkkojen laskenta 28 Henkilöstömenolaskelma 28 Esitys vakinaisten virkojen lakkauttamisesta 29 Selvitys työ-, projekti- sekä vastaavista 29 määrärahoista palkatun henkilökunnan määrästä Selvitys niiden henkilöiden määrästä, jotka on 30 siirretty hallintokunnalle muista hallintokunnista
HELSINGIN KAUPUNKI LAATIMISOHJEET 5 (35) Sisältö Taloussuunnitteluosasto 5.4 Investointiosa 30 5.4.1 Investointiehdotukset 30 5.4.2 Kunnan liikelaitosten investoinnit 31 5.4.3 Kunnallistekniikan rakentaminen 31 5.4.4 Käyttöomaisuus 31 5.5 Talousarvioaloitteet 32 6 MUUT OHJEET 32 6.1 Muodollinen asu ja määräajat 32 6.1.1 Muodollinen asu 32 Talousarvio- ja taloussuunnitelmaehdotus 32 Ehdotusten tarkkuus 33 Toimitettava aineisto 33 6.1.2 Määräajat 34 Aikataulusta ja käsittelyistä tehtävät ilmoitukset 34 6.2 Tiedustelut ja lisäohjeet 35 LIITTEET 1 Raami ja Khn antamat valmistelutyötä ohjaavat kannanotot 2 Vuoden 2007 talousarvion nettobudjetoidut yksiköt 3 Käyttötalousosan taulukkomallit 4 Tuloslaskelmaosan taulukkomallit 5 Investointiosan taulukkomallit 6 Rahoitusosan taulukkomallit
HELSINGIN KAUPUNKI LAATIMISOHJEET 7 (35) Taloussuunnitteluosasto VUODEN 2007 TALOUSARVIOEHDOTUKSEN JA TALOUSSUUNNITELMAEHDOTUKSEN 2007 2009 LAATIMISOHJEET 1 JOHDANTO Kuntalain mukaan valtuuston on vuoden loppuun mennessä hyväksyttävä kunnalle seuraavaksi kalenterivuodeksi talousarvio. Sen hyväksymisen yhteydessä valtuuston on hyväksyttävä myös kolmea tai useampaa vuotta koskeva taloussuunnitelma. Talousarviovuosi on taloussuunnitelman ensimmäinen vuosi. Kokonaistuotanto Suomessa lisääntyi vuonna 2005 selvästi hitaammin kuin edellisenä vuonna. Syynä noin yhtä prosenttiyksikköä heikompaan kasvuun oli metsäteollisuuden seisokkien aiheuttamat liitännäisvaikutukset. Kansantuotteen kasvun arvioidaan vuonna 2005 olevan n. 2 %. Osittain matalasta vertailutasosta johtuen tuotannon kasvuvauhdin ennustetaan parantuvan huomattavasti vuonna 2006 ja olevan selvästi yli 3 %. Vuodelle 2007 ennustetaan suurin piirtein samanlaista kasvua. Työllisyystilanne Suomessa ja erityisesti pääkaupunkiseudulla näyttäisi olevan jonkin verran parantumassa. Helsingin työttömyysaste joulukuun lopussa 2005 oli työministeriön tietojen mukaan 9,0 %, vuotta aiemmin työttömyysaste oli 9,4 %. Kaupungin tietokeskuksen arvion mukaan vuodenvaihteessa 2005/2006 Helsingissä asuu vakituisesti noin 560 600 asukasta. Asukasluvun kasvu asettunee vuoden 2005 aikana noin 1 600:ksi. Vuoden 2004 aikana väkiluku supistui lähes 300:lla. Suurin yksittäinen tekijä väkiluvun kasvussa näyttää olevan ulkomailta muuttavien lisääntyminen. Kotimaassa Helsinki kärsii edelleen muuttotappiosta vaikka määrä onkin supistunut. Väestöennusteen mukaan kaupungin asukasluku pysyy vuosien 2006 ja 2007 aikana suurin piirtein ennallaan tai kasvaa lievästi. Kaupungin palveluksessa oli joulukuun 2005 lopussa 37 875 päätoimista henkilöä (ilman työllistettyjä). Edellisen vuoden vastaavaan ajanjaksoon verrattuna on henkilöstön määrä lisääntynyt n. 70, kun huomioidaan HKL-Bussiliikenteen siirtyminen pois kaupungin organisaatiosta. Kaupungin verotulokehitys on viime vuosina ollut selvästi hitaampaa kuin keskimäärin muualla maassa. Tuloveron osalta arviointia vaikeuttaa tilitysjärjestelmästä johtuvat vuosittaiset vaihtelut. Yhteisöveron osalta suurin muutos tapahtui vuonna 2002, jolloin arvonlisäveron palautusten takaisinperintä kuitattiin yhteisöverosta. Kun lisäksi yhteisöveron kokonaistuotto on pienentynyt, Helsingin yhteisöve-
HELSINGIN KAUPUNKI LAATIMISOHJEET 8 (35) Taloussuunnitteluosasto rotuotot ovat laskeneet vuoden 2001 tasosta 671,6 milj. eurosta vuoden 2006 arvioituun 201,0 milj. euroon. Vuoden 2007 osuudeksi on taloussuunnitelmassa arvioitu 205,0 milj. euroa. Liitteessä 1 on esitetty raami vuoden 2007 talousarvion laatimisen lähtökohdaksi. Raami perustuu Kvston hyväksymässä vuoden 2007 taloussuunnitelmassa esitettyihin toiminnallisiin tavoitteisiin sekä menoihin ja tuloihin vuodelle 2007. Raamissa on otettu huomioon edellä kuvattu talouskehitys, vuoden 2006 talousarvioon tehdyt lisäykset sekä kaupunginvaltuuston lähetekeskustelussa esitetyt linjanvedot. Kaupunginvaltuuston lähetekeskustelusta laadittu keskustelupöytäkirja lähetetään lauta- ja johtokunnille sekä virastoille ja laitoksille käytettäväksi talousarvion laadintatyössä. Laatimisohjeen luvuissa 2 ja 3 on kuvattu Helsingin kaupungin talousarvion ja taloussuunnitelman rakenteet sekä noudatettavat budjetointiperiaatteet. Luvuissa 4 6 on talousarvio- ja taloussuunnitelmaehdotukseen liittyvät käytännön ohjeet. 2 TALOUSARVION JA -SUUNNITELMAN RAKENNE 2.1 Talousarvion ja -suunnitelman osat Kuntalain mukaan talousarviossa on käyttötalous-, tuloslaskelma-, investointi- ja rahoitusosa (taulukkomallit liitteinä 3 6). Samaa rakennetta noudatetaan taloussuunnitelmassa ja tilinpäätökseen sisältyvässä talousarvion toteutumisvertailussa. Lisäksi talousarvioon ja -suunnitelmaan sisältyy yleisperusteluita ja liitteitä. Käyttötalousosa sisältää tuloslaskelman muotoiset talousarviot, sitovat toiminnalliset tavoitteet, toimenpiteet, joilla tavoitteisiin päästään ja tarvittavat tunnuslukutaulukot sekä talousarviovuoden että taloussuunnitelmavuosien osalta. Virastojen ja laitosten talousarvioasetelmat pysyvät pääsääntöisesti ennallaan. Mahdolliset asetelmamuutokset tehdään yhteistyössä talous- ja suunnittelukeskuksen taloussuunnitteluosaston sekä virastojen ja laitosten kanssa. Tuloslaskelmaosassa esitetään informaatiotietona tuloslaskelma sekä määräraha- ja tuloarviotaulukot, joista Kvsto päättää. Tuloslaskelmaan tiedot saadaan käyttötalousosasta ja tuloslaskelmaosan määrärahoista ja tuloarvioista.
HELSINGIN KAUPUNKI LAATIMISOHJEET 9 (35) Taloussuunnitteluosasto Investointiosassa esitetään investointimenot ja -tulot. Investointiosan taulukoihin sisällytetään myös hankkeet ja niiden taloussuunnitelmakaudella vaatimat määrärahat. Rahoitusosa sisältää rahoituslaskelman lisäksi määräraha- ja tuloarviotaulukot, joiden perusteella määrärahojen sitovat päätökset tehdään. Rahoituslaskelmaan tiedot kerätään tuloslaskelmaosan lisäksi investointiosasta ja rahoitusosan taulukoista. Rahoituslaskelma esitetään informaatiotietona kuten tuloslaskelmakin. Yleisperusteluissa esitetään mm. katsaus yleiseen taloudelliseen tilanteeseen, kaupungin taloudellisen tilanteen kehittymiseen sekä tietoja taloussuunnitelman toteutumisesta. Taloussuunnitelman yhteydessä esitetään vuosittain strategiaosa. 2.2 Tulo- ja menolajit Tuloslaskelman erät muodostuvat tulo- ja menolajeista. Tulo- ja menolajien sisältö noudattaa kirjanpitolautakunnan kuntajaoston antamia ohjeita, Tilastokeskuksen luokitusta sekä Kuntaliiton tililuettelomallia. AdeEkossa käytettävä tulostililuettelo tilinumeroineen ja kirjausohjeineen on julkaistu Heli intrassa (heli.hel.fi/talous). 3 BUDJETOINTIPERIAATTEITA 3.1 Yleiset periaatteet 3.2 Vuotuisperiaate 3.3 Tasapainoperiaate Taloussuunnittelun periaatteita kuntaliiton suosituksen mukaan ovat mm. vuotuisperiaate, tasapainoperiaate, täydellisyysperiaate, bruttoperiaate, nettoperiaate, yleiskatteisuus, erilliskatteisuus, yhtenäisyys ja julkisuus. Talousarvio sisältää vain yhden varainhoitovuoden suoriteperusteiset menot ja tulot. Verotulot arvioidaan kuitenkin maksuperusteisesti. Varaukset ja rahastosiirrot ovat tilikauden tuloksen käsittelyeriä, jotka esitetään talousarvion tuloslaskelmaosassa. Tulojen on suunnitelmakaudella katettava menot ja kunnan maksuvalmiuden tulee aina olla riittävä. Rahoitusosassa osoitetaan, miten kunnan tulorahoitus riittää investointien kattamiseen. Rahoitustoiminnan muutoksilla osoitetaan, miten näin muodostettu netto katetaan tai käytetään kunnan rahoitusaseman muuttamiseen.
HELSINGIN KAUPUNKI LAATIMISOHJEET 10 (35) Taloussuunnitteluosasto 3.4 Täydellisyysperiaate 3.5 Yhtenäisyysperiaate 3.6 Julkisuusperiaate 3.7 Bruttoperiaate Talousarvioon on otettava kunnan rahan käyttö ja rahan lähteet kokonaisuudessaan. Tiedossa olevia menoja tai tuloja ei voi jättää talousarviosta pois. Kvsto päättää talousarviosta ja -suunnitelmasta yhtenä kokonaisuutena. Talousarvio on julkinen asiakirja, johon kenellä tahansa on oikeus tutustua. Periaatteella tarkoitetaan sitä, että tulot ja menot sisällytetään talousarvioon ja -suunnitelmaan bruttomääräisinä eli menoja ei vähennetä tuloista, lukuun ottamatta kirjanpitolautakunnan kuntajaoston yleisohjeen sallimia menon/tulon vähennyksiä (esim. henkilöstökorvaukset). Myös kiinteän omaisuuden hankinnassa ja myynnissä noudatetaan bruttoperiaatetta. Maa-alueiden ja rakennusten vaihdot käsitellään käyttöomaisuuden luovutuksena ja käyttöomaisuuden hankintana, johon tulee olla myös määräraha. Vaihtoihin tarvittavia määrärahoja ei budjetoida, vaan ne käsitellään tarvittaessa erikseen ylitysesityksinä po. vaihtojen yhteydessä. 3.8 Nettoperiaate Yleisesti talousarvion nettoperiaatteella tarkoitetaan, että Kvsto päättää sitovasti tulojen ja menojen erotuksen (toimintakatteen) tuloarviona tai määrärahana. Nettoperiaatetta käytetään sitovuustasona Kvstoon nähden yleensä liiketoiminnassa tai toiminnassa, jossa myyntitulojen osuus on merkittävä sekä sisäisiä palveluja tuottavien yksiköiden toiminnassa. 3.8.1 Kunnan liikelaitokset Kunnan liikelaitos edellyttää Kvstossa erikseen tehtävää perustamispäätöstä. Kunnan liikelaitoksia ovat Helsingin Energia, Helsingin Vesi, Helsingin Satama, liikennelaitos, Helsingin Tekstiilipalvelu ja Helsingin kaupungin palvelukeskus. Talousarviossa määrärahoina/tuloarvioina kunnan liikelaitoksia käsitellään tuloslaskelma- ja rahoitusosassa. Liikelaitosten perustamislainan korot ja peruspääoman tuotto käsitellään tuloslaskelmaosassa tuloina ja rahoitusavustus (esim. tariffituki)
HELSINGIN KAUPUNKI LAATIMISOHJEET 11 (35) Taloussuunnitteluosasto 3.8.2 Nettobudjetoidut yksiköt 3.9 Alijäämän kattamisvelvollisuus 3.10 Sisäisten palvelujen budjetointi menona. Perustamislainan lyhennykset käsitellään rahoitusosassa tuloina ja perustamislainan anto ja muu lainananto sekä peruspääoman korotus menona. Toiminnan perustelut esitetään käyttötalousosassa. Perusteluiksi kunnan liikelaitokset esittävät strategiset tavoitteet, kilpailuttamisen periaatteet, tulos- ja rahoituslaskelman, sitovat tavoitteet toiminnalle sekä investointisuunnitelman. Laskelmat esitetään kirjanpitolautakunnan kuntajaoston antamien tulos- ja rahoituslaskelmakaavojen mukaisina (Yleisohje kunnan ja kuntayhtymän liikelaitoksen kirjanpidollisesta käsittelystä). Nettobudjetoidut yksiköt sisältyvät käyttötalousosaan ja ne budjetoidaan aina omalle talousarviokohdalleen. Myös näiden yksiköiden talousarvio esitetään tuloslaskelman muodossa. Kvsto päättää sitovuustasoksi toimintakatteen. Luettelo vuoden 2007 talousarvion nettobudjetoiduista yksiköistä on liitteenä 2. Kuntalaki ei edellytä vuositasolla pyrkimystä nollatulokseen eli muodollista tulojen ja menojen tasapainottamista. Tilikauden tulos talousarviossa tai yksittäisenä suunnitelmavuotena voi olla yli- tai alijäämäinen. Kuntalain 65 :n mukaan talousarviossa tai -suunnitelmassa tai niiden hyväksymisen yhteydessä on päätettävä toimenpiteistä, joilla edellisen vuoden taseen osoittama alijäämä ja talousarvion laatimisvuonna kertyväksi arvioitu alijäämä suunnitelmakaudella katetaan. Alijäämän kattamisvelvollisuutta sovellettiin kunnissa ensimmäisen kerran laadittaessa vuonna 2001 vuosien 2002 2004 taloussuunnitelmaa. Hallintokuntien välinen laskutus sisällytetään menoihin ja tuloihin. Tällä menettelyllä saadaan kuva hallintokunnan kokonaismenoista ja -tuloista. Talousarvioehdotuksessa on esitettävä erikseen sisäisten erien osuus ao. meno-/tulolajierästä. Hallintokunnan sisäistä laskutusta (esim. osastojen välinen) ei pääsääntöisesti käsitellä talousarviossa. Määrärahat budjetoidaan palvelu-
HELSINGIN KAUPUNKI LAATIMISOHJEET 12 (35) Taloussuunnitteluosasto 3.11 Toiminnalliset tavoitteet 3.12 Suunnitelmapoistojen käsittely jen tuottajalle, jolloin kaupungille todella aiheutuvat menot (esim. palkat) voidaan kohdistaa oikeille tulostileille. Sisäistä laskutusta seurataan kustannuslaskennassa. Mikäli hallintokunnan talousarvioon kuitenkin sisältyy omana kohtanaan nettobudjetoitu yksikkö, joka myy palveluja myös oman hallintokunnan toisille yksiköille, em. tilaajayksiköt budjetoivat menoina palvelujen ostot ja tuottajayksikkö budjetoi menoina palvelujen tuottamisesta aiheutuvat menot ja tuloina palvelujen myyntitulot. Toiminnallinen tavoite on talousarviossa Kvston tehtäväkohtaisesti asettama määrärahan käyttötarkoitusta, palvelutuotannon määrää tai laatua tai toiminnan kehittämistä ohjaava tavoite. Toiminnalliset tavoitteet asetetaan määrä-, laatu-, taloudellisuus-, ympäristö- ym. tavoitteina, mitä eri tehtävissä katsotaan tarkoituksenmukaiseksi ja mahdolliseksi käyttää. Tavoitteet johdetaan valtuuston hyväksymistä strategioista, päämääristä, koko kuntaa koskevista tavoitteista sekä tehtävän toiminta-ajatuksesta ja asetetaan mahdollisuuksien mukaan tunnuslukuina. Tavoitteet voidaan asettaa myös sanallisesti. Hallintokuntien on edelleen panostettava tunnuslukuina asetettavien sitovien toiminnallisten tavoitteiden määrittelyyn ja niiden toteutumisen seurannan kehittämiseen. Kvsto päättää talousarvion käsittelyn yhteydessä, mitkä tavoitteista ovat sitovia. Muut tunnusluvut esitetään perusteluina. Talousarvion toteutumista seurattaessa seurataan myös näiden mittareiden kuvaamien toimintojen toteutumista. Poistot käsitellään hallintokuntien tuloslaskelmissa määrärahan ulkopuolisena eränä, josta ne siirtyvät koko kaupungin tuloslaskelmaan. 3.13 Talousarvion sitovuus Toiminnassa ja taloudenhoidossa noudatetaan talousarviota. Kvstoon nähden sitovaksi eräksi talousarviossa voidaan määritellä määräraha, tuloarvio tai toimintakate ja/tai toiminnallinen tavoite.
HELSINGIN KAUPUNKI LAATIMISOHJEET 13 (35) Taloussuunnitteluosasto 4 SUUNNITTELUN YLEISOHJEET Pääsääntöisesti sitovuustaso on 4.1 Talousarvion ja -suunnitelman lähtökohta bruttobudjetoiduilla yksiköillä - kohdan menot yhteensä - toiminnalliset tavoitteet nettobudjetoiduilla yksiköillä - toimintakate - toiminnalliset tavoitteet kunnan liikelaitokset - tuloslaskelma- ja rahoitusosaan merkittävät erät - toiminnalliset tavoitteet Hallintokunnan talousarvioon voi sisältyä mm. avustuksia yhteisöille, ulkopuolisin varoin rahoitettua toimintaa ja EU-hankkeita. Näihin toimintoihin varatut määrärahat esitetään tarvittaessa sitovina erikseen esim. erityisperusteluina tai liitteinä. Talousarvion käsittelyn yhteydessä Kvsto päättää hallintokuntien talousarvioiden sitovuustason. Vuoden 2007 talousarvio laaditaan siten, että toiminnasta aiheutuvat menot ja investoinnit on sopeutettu kestävän tulopohjan mukaiselle tasolle. Laatimisohjeiden liitteenä 1 on esitetty pääsääntöisesti hallintokunnittain vuoden 2007 raamit, joita hallintokunnat eivät voi ylittää laatiessaan vuoden 2007 talousarvioehdotusta. Hallintokuntien tulee vuoden 2007 talousarvioehdotusta laatiessaan ottaa huomioon myös kaupunginvaltuuston lähetekeskustelussa esitetyt kannanotot. 4.2 Laatimisohjeiden käsittely lauta- ja johtokunnissa Laatimisohjeet sekä ohjeen liitteenä oleva raami toimintaa ohjaavine linjauksineen esitellään lauta- ja johtokunnille. Vuoden 2007 talousarvioehdotukseen on jokaisen hallintokunnan sisällytettävä sitovat toiminnalliset tavoitteet tunnuslukuina tai sanallisina tavoitteina. Lisäksi on korostettava toiminnallisten tavoitteiden ja niiden seurannan merkitystä talouden ohjauksessa sekä niiden kytkemistä määrärahoihin ja tuloarvioihin.
HELSINGIN KAUPUNKI LAATIMISOHJEET 14 (35) Taloussuunnitteluosasto 4.3 Suunnittelun yhteiset lähtökohdat 4.4 Hallintokuntien yhteistoiminta 4.5 Ehdotuksissa käytettävä hintataso Lauta- ja johtokunnat voivat tällöin antaa ehdotusten valmisteluun liittyviä ohjeita ja tavoitteita. Ne päättävät talousarvio- ja taloussuunnitelmaehdotuksensa käsittelyajankohdan ohjeiden kohdassa 6 esitettyjä määräaikoja noudattaen. Kaupunginhallitus on hyväksynyt 7.12.2004 suunnittelun yhteiset lähtökohdat vuosiksi 2005 ja 2006 (Heli-intra, http://heli.hel.fi, kohta toiminta). Asiakirjassa on kaupungin toimintaa ohjaavat yhteiset lähtökohdat sekä keskeiset koko kaupunkia koskevat suunnitelmat ja ohjelmat. Ohjeeseen sisältyi myös väestöennuste. Hallintokuntien yhteisten toimintojen tulosten parantamiseksi, hyväksyttyjen yhteisstrategioiden edellyttämien toimenpiteiden selventämiseksi tai mahdollisten uusien yhteistyömuotojen aloittamiseksi on hallintokuntien sovittava yhdessä henkilökunnan käytöstä, mahdollisten yhteisten kustannusten jakamisesta ja siitä minkä hallintokunnan talousarvioehdotukseen määrärahat budjetoidaan. Määrärahojen muutokset on perusteltava. Sekä talousarvio että -suunnitelma laaditaan vuoden 2007 rahanarvoon. Taloussuunnitelma vuosiksi 2006 2008 on laadittu vuoden 2006 rahanarvoon. Vuotta 2007 koskeva raami (liite 1) on laadittu vuoden 2007 rahanarvoon. Aikaisempien vuosien taloutta koskevia tietoja ei muuteta laatimisajankohdan hintatasoon, vaan ne ilmoitetaan nimellisarvossaan. 4.5.1 Palkat Talousarvioehdotukseen palkat lasketaan kohdassa 5.3 Henkilöstö esitetyn mukaisesti. 4.5.2 Sosiaalivakuutusmaksut Kansaneläke- ja sairausvakuutusmaksua varten varataan 4,008 % palkka- ja palkkiomäärärahoista. Muihin sosiaalivakuutusmaksuihin va-
HELSINGIN KAUPUNKI LAATIMISOHJEET 15 (35) Taloussuunnitteluosasto rataan työttömyysvakuutusmaksua varten 2,95 % ja työtapaturmavakuutusmaksua varten 0,7 % palkoista. 4.5.3 Eläkkeet KuEL- eläkemaksut VEL- eläkemaksu Vuoden 2007 talousarvioehdotukseen virastojen ja laitosten tulee varata KuEL-eläkemaksuihin määräraha, joka on kaikilla virastoilla ja laitoksilla 28,3 prosenttia maksetuista KuEL-palkoista. KuEL-palkkoihin otetaan mukaan myös LEL- ja TaEL-palkat, jotka muuttuvat KuEL-palkoiksi 1.1.2007 lukien. Määräraha sisältää työnantajan palkkaperusteisen eläkemaksun, eläkemenoperusteisen maksun ja varhaiseläkemenoperusteisen maksun. Palkkaperusteinen työnantajan eläkemaksu on 16,6 % maksetuista palkoista. Eläkemenoperusteinen maksu, 10,7 % maksetuista palkoista, muodostuu kaupungin palveluksen perusteella ennen vuotta 2005 kertyneistä, maksussa olevista eläkkeistä. Varhaiseläkemenoperusteinen maksu perustuu työkyvyttömyys-, työttömyys- ja yksilöllisten varhaiseläkkeiden sekä kuntoutustukien yhteenlaskettuihin eläkemenoihin. Maksu on 1 % maksetuista palkoista. VEL- eläkemaksua varten varataan 19,11 %. VEL:n piiriin kuuluu lukion ja peruskoulun opettajia sekä muuta henkilökuntaa, joilla on oikeus saada eläke valtion varoista. Lisätietoja antaa henkilöstökeskuksessa Leena Mattheiszen, puh. 169 2449. Kaupungin maksamat eläkkeet Kaupungin maksamat eläkkeet (=omasta eläkesäännöstä johtuvat) budjetoidaan keskitetysti yhteismäärärahana talousarvion kohtaan 3 52 09. 4.5.4 Investointimenot Rakennusinvestointien arvioinnissa käytetään rakennuskustannusindeksin keskimääräistä lukuarvoa 116 (2000=100).
HELSINGIN KAUPUNKI LAATIMISOHJEET 16 (35) Taloussuunnitteluosasto 4.5.5 Sisäiset tilavuokrat 4.5.6 Muut Tilavuokria tarkistetaan vuokrasopimusten mukaisesti. Vuokrien tarkistus on sidottu elinkustannusindeksin muutokseen. 1.1.2007 tehtävä tarkistus perustuu elinkustannusindeksin muutokseen kesäkuusta 2005 kesäkuuhun 2006. VM:n alustavasti arvioima indeksimuutos vuosikeskiarvona vuodesta 2005 vuoteen 2006 on 1,3 %. Kaupungin sisäisiä yksikköhintoja/palvelumaksuja tarkistetaan enintään 1,3 %:lla. Sisäisten yksikköhintojen/palvelumaksujen tarkistustarpeesta on neuvoteltava etukäteen talous- ja suunnittelukeskuksen kanssa. Liikelaitokset ja hallintokunnat, joiden sisäisiä yksikköhintoja/palvelumaksuja hallintokunnat tarvitsevat ehdotuksia laatiessaan, toimittavat tiedot välittömästi niiden valmistuttua hallintokunnille ja Tasken taloussuunnitteluosastolle. 4.5.7 Hintatason muutos Hintatason muutosta (1,3 %) vuodesta 2006 vuoteen 2007 käytetään arvioitaessa muita kuin henkilöstö- ja investointimenoja. 5 TALOUSARVIO- JA TALOUSSUUNNITELMAEHDOTUKSET 5.1 Kaupungin yhteisstrategiat ja niiden toteuttaminen Kaupungin yhteisstrategiat pohjautuvat pääkaupunkiseutua koskevaan, yhteisesti sovittuun visioon ja strategisiin päämääriin (Pääkaupunkiseudun neuvottelukunta 5.10.2004. Yhteisstrategiat osoittavat painopisteet valtuustokaudeksi. Ne sovittavat yhteen kaupungin omat strategiset tavoitteet ja kaupunkia laajemmat päämäärät kaupunginvaltuuston strategiaseminaarin 3.-4.3.2005 tulosten pohjalta. Strategiset alueet ovat: A. Hyvinvointi ja palvelut, strategisina painopisteinään palvelujen järjestäminen, kustannustehokkuuden lisääminen toiminnassa, syrjäytymisen ehkäisy sekä henkilöstön osaaminen
HELSINGIN KAUPUNKI LAATIMISOHJEET 17 (35) Taloussuunnitteluosasto B. Kilpailukyky, strategisina painopisteinään seudun innovatiivisuuden ja osaamisen nostaminen sekä yritysten toimintaedellytysten parantaminen C. Kaupunkirakenne ja asuminen, painopisteinään seudun kaupunkirakenteen kehittäminen ja keskusten elinvoiman lisääminen, liikenteen kehittäminen joukkoliikenteeseen tukeutuen sekä asumisen monipuolisuus ja asuntojen riittävyys Kaupunginhallitus on ohjeistanut yhteisstrategioiden toteuttamista Suunnittelun yhteisissä lähtökohdissa vuosiksi 2005 ja 2006, jonka mukaan Hallintokunnat ottavat yhteisstrategiat huomioon omien strategioidensa ja talousarviotavoitteidensa valmistelussa. Hallintokunnat raportoivat vuosittain talousarvio- ja -suunnitelmaehdotuksessa, miten ne toteuttavat omaa toimialaansa koskevia yhteisstrategioita. Tämä arviointi voidaan tehdä erillisenä osana talousarvioehdotuksessa. Hallintokunnat tarkentavat omista lähtökohdistaan strategioiden yhteydessä kuvattujen tärkeiden toimenpidekokonaisuuksien toimenpide-esimerkit sekä niihin liittyvät arviointikriteerit. Vuoden 2006 talousarvion noudattamisohjeiden liitteessä 2 on taulukkomuodossa malli, jossa on esitetty yhteisstrategioita toteuttavat toimenpiteet, seuranta ja esimerkkejä arviointikriteereistä sekä pääasiallinen toteuttamis- ja koordinointivastuu. Taulukko toimii yhteisstrategioiden seurantaa ja toteutumisen raportointia palvelevana välineenä. YHTEISSTRATEGIOIDEN SEURANTA Talousarvio ja suunnitelma 2006-08 Kvsto 16.11.2005 ohyvinvointi ja palvelut o Kilpailukyky o Kaupunkirakenne ja asuminen Yhteisstrategiat (9) ja niiden painopisteet Tärkeät toimenpidekokonaisuudet (34) ja niitä kuvaavat esimerkit Noudattamisohje 2006 Khs 12.12.05 Tärkeät toimenpiteet ja seuranta 1. Toimenpiteet 2. Esimerkkejä arviointikriteereiksi 3. Pääasiallinen toteuttamis ja koordinointivastuu Talousarvio ja suunnitelma 2007-09 Raportointi Kvstolle Strategioiden arviointi Hallintokunnan talousarvio ja suunnitelmaehdotus 1. Strategiat ja tavoitteet 2. Yhteisstrategioiden toteuttaminen ja niihin liittyvien arviointikriteereiden selkeyttäminen
HELSINGIN KAUPUNKI LAATIMISOHJEET 18 (35) Taloussuunnitteluosasto 5.2 Käyttötalous 5.2.1 Yleistä Hallintokuntien valmistelemat talousarvioehdotukset vuodelle 2007 ja taloussuunnitelmaehdotukset vuosille 2007 2009 sisältävät määräraha- ja tuloarviotaulukot, sitovat ja muut toiminnalliset tavoitteet sekä toimenpiteet, joilla tavoitteisiin päästään. Taloussuunnitelmaehdotuksissa tulee kiinnittää erityistä huomiota strategioiden toteutumisen seurantaa ja arviointia parantaviin kriteereihin ja mittareihin. Malli talousarvio- ja taloussuunnitelmataulukosta tunnuslukutaulukoineen on liitteessä 3. 5.2.2 Toiminnan tavoitteet Hallintokunnat esittävät talousarvio- ja taloussuunnitelmaehdotuksissaan vuosiksi 2007 2009: 1 Yleisperustelut toiminnan keskeisistä lähtökohdista (strategiaperusta, keskeiset muutokset), toiminnan arvot ja visio tai toiminta-ajatus tiivistetysti 2 Strategiat tai toimintalinjat taloussuunnitelmakaudeksi 2007 2009 sovittaen ne kaupunginvaltuuston hyväksymiin yhteisstrategioihin sekä niihin liittyvät arviointikriteerit tai mittarit ottaen huomioon noudattamisohjeissa (Khs 12.12.2005) antama ohje/malli 3 Talousarviotavoitteet vuodeksi 2007, sitovat ja muut tavoitteet sekä niitä kuvaavat mittarit tai tunnusluvut - toiminnalliset tavoitteet; tehtäväkohtaisesti asetettu määrärahan käyttötarkoitusta, palvelukykyä ja toiminnan kehittämistä ohjaava tavoite - mittarina esim. palvelutaso, laatu asiakkaalle, prosessin laatu, tuotteen/palvelun loppuominaisuuden laatu, toiminnan kehittämistä tai sen käynnistämistä kuvaava toimenpide - määrätavoitteet; palvelun tai toiminnan määrää tai kapasiteettia ilmaiseva tavoitetila - mittarina esim. toiminnan tuotoksen määrä - taloudellisuustavoitteet; tuottavuus ja yksikkökustannustavoite - mittarina esim. tuottavuus, resurssien määrä, toimintakapasiteetin määrä
HELSINGIN KAUPUNKI LAATIMISOHJEET 19 (35) Taloussuunnitteluosasto Tuottavuuden seurannassa virastojen ja laitosten tulee huolehtia tuottavuuslaskennan oikeellisuudesta ja annettujen tietojen yhdenmukaisuudesta. Tuottavuusindeksiä laskettaessa menoissa ovat mukana myös poistot ja työllistettyjen kustannukset. Tuottavuuden kehitys esitetään indeksisarjana vuosilta 2005 2009 siten, että vuoden 2004 tuottavuusindeksiluku on 100. Asukaskohtaisten tunnuslukujen laskennassa käytetään seuraavia lukuja: 1.1.2004 559 330 1.1.2005 558 734 1.1.2006 558 897 1.1.2007 560 459 1.1.2008 562 036 1.1.2009 563 631 5.2.3 Kilpailuttaminen Hallintokunnat esittävät talousarvio- ja taloussuunnitelmaehdotuksissaan, millaisia muutoksia on vireillä tai suunnitteilla tapahtuvaksi hallintokunnassa kilpailuttamisen ja kilpailun suhteen talousarvio- ja taloussuunnitelmakauden aikana. Lisäksi hallintokunnat selvittävät suunnitelmassa tämänhetkisen kilpailuttamis- ja kilpailutilanteensa, kuten esimerkiksi kilpailutetun toiminnan arvioidun osuuden yksikön bruttomenoista. Selvityksen tulee sisältää myös perustelut muutoksille kilpailuttamisen käytössä ja kilpailutilanteessa. Khs on hyväksynyt 16.12.1996 (1826 ) kilpailun käytön periaatteet. 5.2.4 Menot Menot ja tulot, lukuun ottamatta, verotuloja budjetoidaan suoriteperusteisesti. Talousarvio- ja taloussuunnitelmaehdotukset (myös nettobudjetoitujen yksiköiden) perustellaan tulo-/menolajeittain. Henkilöstökorvaukset Henkilöstökorvauksia käsitellään palkkojen oikaisuerinä. Talousarvioja taloussuunnitelmaehdotuksen perusteluissa nämä erät esitetään negatiivisena eränä menolajin Palkat alalajilla Henkilöstökorvaukset. Lomapalkkojen ja niihin liittyvien henkilösivukulujen jaksotus Hallintokunnat, liikelaitoksia lukuun ottamatta eivät varaa määrärahoja lomapalkkojen ja niihin liittyvien henkilösivukulujen jaksotuksen muu-
HELSINGIN KAUPUNKI LAATIMISOHJEET 20 (35) Taloussuunnitteluosasto Työhyvinvointitoiminta tosta varten, vaan tämä budjetoidaan keskitetysti yhteismäärärahana talousarvion kohtaan 1 14 04. Kunkin viraston ja laitoksen tulee vastata itse henkilöstönsä työhyvinvointia turvaavan toiminnan rahoituksesta. Työkykyä ylläpitävän toiminnan määrärahatarpeet tulee perustella samalla tavoin kuin muutkin määrärahatarpeet. Henkilöstökeskuksen käytössä olevista määrärahoista rahoitetaan koko henkilöstöä koskevia hankkeita sekä työhyvinvointiin liittyvää kokeilu- ja kehittämistoimintaa. Kuntoremonttitoiminta budjetoidaan keskitetysti henkilöstökeskuksen määrärahoiksi. Kuntoremonttitoimintaa hoidetaan yhteistyössä työterveyskeskuksen kanssa. Henkilöstökeskuksen määrärahoihin varataan määräraha työhyvinvointiohjelman aiheuttamiin menoihin. Työhyvinvointimäärärahan käyttöä ohjataan henkilöstökeskuksen johdolla virastojen ja laitosten sekä henkilöstön edustajien yhteistyöryhmässä. Valmistelussa otetaan huomioon henkilöstöraportista tehtävät johtopäätökset sekä työhyvinvointiohjelmaan sisältyvät ehdotukset ja käytäntöön soveltaminen. Koulutus- ja konsultointipalvelut Vakuutusrahastomaksu Henkilöstökeskuksen koulutus- ja konsultointitehtävistä on muodostettu nettobudjetoitu yksikkö ja palvelut ovat maksullisia. Tukitoimintojen kustannusten kohdistaminen niiden käyttäjille on monitoimialaorganisaatioissa (konserneissa) yleisesti noudatettu periaate. Sen etuna on, että palvelujen volyymi tällöin mitoittuu palvelun käyttäjien tarpeiden mukaisesti. Myös sisällöllisesti palvelu saadaan paremmin vastaamaan käyttäjien tarpeita. Lisäksi palvelujen käyttäjien kustannustietoisuus ja harkinta palvelun tilaamisessa lisääntyvät. Hallintokuntien tulee varata talousarvioehdotuksiinsa ulkopuolisilta ostettavien koulutuspalvelumäärärahojen lisäksi määrärahat koulutus- ja konsultointipalvelujen ostoon myös henkilöstökeskukselta. Vakuutusrahastomaksun suuruus on yksi promille viraston vakuuttamattoman poistonalaisen käyttöomaisuuden kirjanpitoarvosta. Liikelaitosten osalta vakuutusrahastomaksu on viimeksi kuluneiden viiden vuoden keskiarvo laitokselle maksetuista vakuutusrahastokorvauksista, kuitenkin vähintään yksi promille vakuuttamattoman poistonalaisen käyttöomaisuuden kirjanpitoarvosta. Vakuutusrahastomaksu esitetään erikseen menolajin Muiden palvelujen ostot perusteluissa.
HELSINGIN KAUPUNKI LAATIMISOHJEET 21 (35) Taloussuunnitteluosasto Arvonlisävero Luottotappiot Vakuutusrahastomaksun laskentaperusteista ja maksutavasta päättää kaupunginjohtaja. Vakuutusrahastomaksua ei makseta maa- ja vesiomaisuudesta, aineettomasta käyttöomaisuudesta eikä yleisessä käytössä olevasta omaisuudesta. Hankintoihin tarvittavat määrärahat otetaan talousarvioon ja suunnitelmaan pääsääntöisesti ilman arvonlisäveroa. Myyntihintoihin sisältyvää arvonlisäveroa ei esitetä tuloarviossa. Kirjanpitolautakunnan kuntajaoston mukaan saamisten luottotappioita ei voida kirjata tulon vähennyksenä. Tästä syystä hallintokunnat varaavat talousarvioehdotuksessaan määrärahan luottotappioita varten, mikäli talousarviovuonna arvioidaan syntyvän luottotappiota. Saamisten luottotappiot budjetoidaan muihin menoihin. 5.2.5 Tulot Luettelo voimassa olevista maksuista ja taksoista on toimitettava talousarvioehdotuksen liitteenä. Luettelossa esitetään kunkin maksun ja taksan vahvistamisperusteet, viimeinen vahvistamispäätös ja osuus vastaavista yksikkökustannuksista. Valtionosuudet Käyttötalouden valtionosuudet merkitään talousarvion ja taloussuunnitelman tuloslaskelmaosaan. Investointimenoilla suoritettavia töitä ja hankintoja varten saatavat valtionosuudet ja -avustukset merkitään investointiosaan. Talousarvioehdotuksen yhteydessä hallintokunnat esittävät investointeihin saatavat valtionosuudet ja -avustukset erikseen. Valmistus omaan käyttöön Jos hallintokunnan käyttötalouden määrärahoihin sisältyy menoja, jotka kohdistetaan edelleen investointeihin, kohdistus merkitään hallintokunnan käyttötalouden talousarvioehdotuksessa tuloksi tulolajille Valmistus omaan käyttöön. 5.2.6 Poistot Virastot ja laitokset ovat arvostaneet kaupungin käyttöomaisuuden 1.1.1997 Kvston 18.9.1996 (asia 6) tekemän päätöksen mukaisesti. Samalla Kvsto hyväksyi Helsingin kaupungin poistosuunnitelman. Lau-
HELSINGIN KAUPUNKI LAATIMISOHJEET 22 (35) Taloussuunnitteluosasto 5.2.7 Erilliskysymykset takunnat oikeutettiin vahvistamaan virastojen ja laitosten tarkemmat poistosuunnitelmat em. suunnitelmassa esitettyjen poistoaikojen rajoissa. Talousarvioon ja taloussuunnitelmaan poistot määritellään em. poistosuunnitelman mukaisesti. Perusteluissa esitetään erikseen irtaimen ja kiinteän käyttöomaisuuden poistot. Poistot esitetään talousarviokirjassa määrärahan ulkopuolisena eränä. Maakuntaohjelman toteuttamisen rahoitus EU-hankkeet Alueiden kehittämislain 7-8 :ssä ja 10-11 :ssä kuvatulla tavalla valtion alueviranomaiset suuntaavat rahoitustaan eri toimenpiteisiin maakuntaohjelmaan ja sen toteuttamissuunnitelmaan perustuen. Hallintokunnan tulee erillisellä liitteellä selvittää ne hankkeet tai toimintamuodot, joihin taloussuunnitelmakaudella odotetaan saatavan valtion alueviranomaisen rahoitusta, jotta maakuntaohjelman toteuttamissuunnitelmaan sisällytettävät varaukset voidaan seudullisessa edunvalvonnassa koordinoida. EU-hankkeesta aiheutuvat kaikki menot sisällytetään ao. hallintokunnan talousarvioon, myös se osuus, joka on tarkoitettu katettavaksi EU:lta saatavalla avustuksella (bruttoperiaate). EU:n avustus budjetoidaan tulotilille "Tuet ja avustukset" ja EU-hankkeen menot vakiomenolajeille. Mikäli hanke saa EU-tuen lisäksi rahoitusta valtiolta tai muulta rahoittajalta, budjetoinnissa toimitaan saman periaatteen mukaisesti. Talousarvioon sisällytetään vain ne hankkeet, joihin on jo saatu myönteinen päätös tai joihin sellainen on saadun ennakkotiedon mukaan odotettavissa. EU-hankkeista, myös investointihankkeista, tehdään erillinen selvitys, josta ilmenee hankkeen yleispiirteinen sisältö ja kustannusarvio menolajeittain sekä rahoitus. Selvitys on liitettävä talousarvioehdotukseen. EU-hankkeet on mainittava erikseen käyttösuunnitelmissa. Kaupunginjohtaja päättää kaikkien virastojen ja laitosten osalta EUhankkeiden hausta.
HELSINGIN KAUPUNKI LAATIMISOHJEET 23 (35) Taloussuunnitteluosasto Jäsenmaksut Kvsto on kehottanut Khta nykyistä paremmin valvomaan kaupungin etua järjestöissä, joiden tuloista Helsingin maksamat jäsen- ym. maksut muodostavat merkittävän osan. Virastojen ja laitosten tulee talousarvioehdotustaan laatiessaan arvioida ao. hallintokunnan kannalta jäsenyyden tarkoituksenmukaisuutta ja siitä koituvia etuja verrattuna jäsenyyden aiheuttamiin velvoitteisiin. Erityisesti tulee kiinnittää huomiota järjestöjen jäsenyyksistä kaupungille jäsenmaksujen lisäksi aiheutuviin menoihin. Arvion perusteella tulee tarvittaessa tehdä esitys esim. eroamisesta järjestöstä. Hallintokunnat budjetoivat omiin talousarvioihinsa niiden järjestöjen jäsenmaksut, joihin kaupunki on hallintokunnan esityksestä Khn päätöksellä liittynyt. Jäsenmaksuliitettä varten hallintokunnat lähettävät tiedot järjestöjen jäsenyydestä jäsenmaksuineen talous- ja suunnittelukeskuksen taloussuunnitteluosastolle. Kaupunginhallitus päättää edelleen liittymisestä järjestöihin viraston tai laitoksen esityksestä. Esityksissä tulee selvittää perusteellisesti, mitä hyötyä kaupungille on kuulumisesta kyseiseen järjestöön ja saako kaupunki järjestön toimintaan osallistumisesta riittävän vastineen siitä aiheutuville kustannuksille. Tietotekniikka- ja verkkopalveluhankkeet Kaupungin tietotekniikan hyödyntämistä ohjataan ja sen voimavaroja suunnataan kaupunginhallituksen hyväksymän tietotekniikkastrategian avulla. Talous- ja suunnittelukeskuksen tietotekniikkaosasto huolehtii tietotekniikan hyödyntämisen ohjauksesta kaupunginhallinnossa. Tietotekniikkastrategian toimeenpanoa ohjaa tietotekniikkastrategian ohjausryhmä. Hallintokuntien tulee esittää talousarvioehdotuksen yhteydessä erillinen tietotekniikan ja verkkopalvelujen hankeohjelma. Tarkemmat ohjeet hankeohjelman toimittamisesta ja pyydettävistä tiedoista toimitetaan myöhemmin. Hallintokuntakohtaisista esityksistä kootaan kaupungin hankeohjelma. Hankeohjelma toimii perusteena resurssien suuntaamiselle ja määrärahojen varaamiselle talousarvioon. Hankeohjelmaa laadittaessa on otettava huomioon, että hallintokuntien on noudatettava kaupunkitasoisia tietotekniikka- ja verkkopalvelustrategioita, arkkitehtuureja ja standardeja sekä käytettävä kaupungin yhteisiä tietojärjestelmiä ja yhtenäistä tietoteknistä infrastruktuuria.
HELSINGIN KAUPUNKI LAATIMISOHJEET 24 (35) Taloussuunnitteluosasto Ulkopuolisin varoin rahoitettu toiminta (sponsorirahan käyttö) Hallintokunnat, joilla on talousarviossa varattu määräraha ulkopuolisin varoin rahoitettua toimintaa varten, merkitsevät talousarvioehdotukseensa tästä toiminnasta arvioidut menot vakiomenolajeille. Perusteluissa esitetään menolajeittain ulkopuolisin varoin rahoitetun toiminnan osuus. Vastaavan suuruinen tulo merkitään tulotilille "Muut tulot, Ulkopuolisin varoin rahoitettu toiminta". Ympäristöasioiden seuranta ja hallinta Kaupunginvaltuusto hyväksyi 12.6.2002 kestävän kehityksen toimintaohjelman, joka sisältää seitsemän päätavoitteen lisäksi 21 muuta päätöskohtaa, joissa kuvataan koko kaupungin hallinnon kattavat toimintaalueet, joilla edistetään päätavoitteiden saavuttamista. Kestävän kehityksen toimintaohjelman toteutusta seurataan yleisindikaattorien eli A-indikaattorien ja ympäristöraportoinnin avulla. Lisäksi ympäristöasioiden hoidon edistymistä arvioidaan ja seurataan toimialakohtaisesti ympäristöraportoinnin ja tarkempien kestävän kehityksen indikaattorien (B-ryhmä) avulla (Kvsto 12.6.2002). Kaupunginvaltuuston 30.3.2005 hyväksymässä Helsingin kaupungin ympäristöpolitiikassa esitetään strategiset tavoitteet kaupungin toiminnan ekologiselle kestävyydelle. Kaupunginhallituksen 16.5.2005 ohjeellisena hyväksymässä Helsingin ekologisen kestävyyden ohjelmassa on täsmennetty näitä tavoitteita sekä esitetty toimenpiteet, joilla ympäristöpolitiikan tavoitteet toteutetaan. Ympäristöpolitiikan mukaan virastot ja laitokset tehostavat ympäristöjohtamistaan. Lautakuntien hyväksyttäviksi laaditaan hallintokuntakohtaiset suunnitelmat toteuttamaan Helsingin kestävän kehityksen toimintaohjelmaa ja ekologisen kestävyyden ohjelmaa (Kvsto 30.3.2005). Toiminnan ja talouden suunnittelussa tulee huomioida kaupunginvaltuuston 12.6.2002 hyväksymän kestävän kehityksen toimintaohjelman tavoitteet ympäristöä koskevilta osilta (Khs 18.11.2002) sekä Helsingin ekologisen kestävyyden ohjelma (HEKO) vuosille 2005-2008 (Khs 16.5.2005). Hallintokuntien ja liikelaitosten on asetettava ympäristöä koskevat toiminnalliset tavoitteet toimintasuunnitelmakaudelle 2007-2009 sekä määriteltävä tarkempi tavoitetaso ja seurantatapa vuodelle 2007. Kestävän kehityksen indikaattoreita ja muita mitattavia ympäristöä koskevia seuranta- ja arviointitapoja tulee edelleen kehittää omalla hallinnon alalla.
HELSINGIN KAUPUNKI LAATIMISOHJEET 25 (35) Taloussuunnitteluosasto Ympäristökeskus laatii Helsingin kaupungin ympäristöraportin vuodelta 2007 hallintokuntien ympäristöä koskevien selvitysten ja ympäristöraporttien perusteella. Vastuu tiedon tuottamisesta kuuluu hallintokunnille. Liikelaitokset laativat erillisen ympäristö- tai yhteiskuntavastuun raportin vuodelta 2007 omalta hallinnonalaltaan. Tuottavuuden parantaminen Riskienhallinta Talous- ja suunnittelukeskus tilaa henkilöstökeskuksen kehittämisyksiköltä virastoille ja laitoksille maksutonta taloushallinnon ja laadun kehittämisen koulutusta sekä perustason ATK- koulutusta. HEP-materiaali on myös maksutonta. Vuonna 2007 virastoja ja laitoksia veloitetaan varatuista mutta käyttämättä jätetyistä maksuttoman koulutuksen valmennuspäivistä. Kaupunginjohtajan laatupalkintokilpailu on tarkoitus toteuttaa kahden vuoden välein. Seuraava laatupalkintokilpailu toteutetaan vuonna 2006. Vuoden 2007 talousarvioon ja taloussuunnitelmaan 2007 2009 varataan keskitetysti määrärahat laatupalkintoa ja sen edelleen kehittämistä varten. Kaupunginjohtajan (30.12.2002) laadunkehittämislinjausten mukaan tavoitteena on, että jokainen tulosyksikkö ainakin kerran tekee kokonaisvaltaisen laadun itsearvioinnin vuoteen 2009 mennessä. Myös tulosjohtamisen määritelmä (Kj 14.9.2004) painottaa toiminnan kokonaisvaltaisen tarkastelun merkitystä. Laatutyössä painottuvat taloudellisten tavoitteiden saavuttamiseen tähtäävien menetelmien käyttäminen ja kehittäminen. Kehittämistyötä on syytä tukea mm. kehittämistoiminnan ohjeissa mainituilla palkitsemiskeinoilla: rationalisointipalkkio, projektipalkkio tai tulospalkkio. Riskienhallinta edistää kaupungin hallinnon tuloksellisuutta puuttumalla toimintaa ja tavoitteita uhkaaviin tekijöihin ennakoivasti. Riskienhallinnan keskeisiä keinoja ovat riskin välttäminen, riskin pienentäminen, riskin siirtäminen tai riskin ottaminen omalle vastuulle. Kaupungin riskienhallinnan yleisohjeen(heli-intra: Khs 15.4.2005, 548, ohje) mukaan vastuu riskienhallinnan järjestämisestä virastoissa ja laitoksissa kuuluu virastopäällikölle. Riskienhallinta on osa johtamista ja turvallisuutta. Virastot ja laitokset laativat tarvittavat suunnitelmat ja toimenpiteet sekä vahinkojen varalle että korjaaviin toimintoihin vahinkojen sattuessa. Virastot ja laitokset huolehtivat toimintojensa ja yksiköidensä kattavasta riskien arvioinnista.
HELSINGIN KAUPUNKI LAATIMISOHJEET 26 (35) Taloussuunnitteluosasto Kielisuunnitelma Kaupungin riskienhallinnan toimintaohjeen (Heli-intra: Kj 26.6.2002, 57, ohje) mukaan riskit luokitellaan vahinkoriskeihin, rahoitusriskeihin, toiminnallisiin riskeihin ja muihin riskeihin. Vahinkoriskejä ovat esimerkiksi henkilö- ja materiaalivahingot. Rahoitusriskeihin kuuluvat tuloihin ja menoihin sekä sijoitustoimintaan ja lainanottoihin liittyvät riskit. Toiminnalliset riskit liittyvät esimerkiksi palvelujen tuottamiseen, sopimuksiin ja viranomaispäätöksiin. Muita riskejä voivat olla mm. aineettomat riskit kuten esimerkiksi maineen menetys. Riskien luokitteluun kuuluu sekä riskin suuruudesta että todennäköisyydestä päättäminen. Arvioinnin perusteella laaditaan kirjallinen suunnitelma riskien poistamiseksi tai pienentämiseksi. Riskienhallinnan seurantaa ja valvontaa suoritetaan auditoinnin yhteydessä sekä sisäisen valvonnan menetelmin. Khs hyväksyi 31.1.2005 (142 ) kielitaitosääntöä ja hallintosäännön 24 :ää koskevat ohjeet. Virastojen ja laitosten tulee kirjata mm. kielellistä palvelutasoa koskevat asiat kielisuunnitelmana esim. viraston tai laitoksen asiakaspalvelustrategiaan tai laatustrategiaan. Ne voidaan sisällyttää myös osaksi viraston tai laitoksen omaa henkilöstrategiaa. Talousarvion sukupuolivaikutusten arviointi Tasa-arvoasian neuvottelukunta on kiinnittänyt huomioita sukupuolitietoisen suunnittelun tarpeeseen kunnissa. Valtion talousarvioon vuodelle 2008 sisällytetään sukupuolivaikutusten arviointi nykyisen hallituksen tasa-arvo- ohjelman mukaisesti. Sukupuolivaikutusten arviointi ei ole mikään erillinen asia tai jonkun työryhmän tai hallintokunnan erityistehtävä vaan osa normaalia toiminnan ja talouden suunnittelua, toteutusta ja seurantaa. Sukupuolivaikutusten arviointi on mietittävä kussakin organisaatiossa erikseen. Tarkoitus ei ole tutkia budjetin sisältämien resurssien kohdentamista vaan nostaa esiin asioita, joissa sukupuolella on merkitystä. Hallintokuntien ja liikelaitosten tulee omalta osaltaan tuottaa esityksiä sukupuolivaikutusten arvioinnin malleiksi ja nostaa esiin niitä toimintoja, joissa sukupuolella on merkitystä. Esimerkkejä alueista, joilla naisten ja miesten välillä voi olla merkittäviä eroja, ovat taloudellinen asema, mahdollisuus toteuttaa vanhemmuutta sekä yhdistää työ- ja perhe-elämä, koulutus, työmahdollisuus, työllisyys, ammatillinen ja urakehitys, yhteiskunnalliset vaikutus- ja
HELSINGIN KAUPUNKI LAATIMISOHJEET 27 (35) Taloussuunnitteluosasto 5.2.8 Talousarviokirjaan sisältyvät perustelut osallistumismahdollisuudet, terveys ja sairastuvuus sekä niihin liittyvien palvelujen tarve, turvallisuus ja väkivallan uhka, yhteiskunnallinen osallisuus, ajankäyttö, harrastukset ja virkistystarve. Hallintokunta valmistelee ehdotuksen talousarviokirjaan painettavista perusteluista talousarviokohdittain. Ehdotukset sisältävät tekstiosan ja suoritetaulukko-osan. Talousarviokirjaan sisällytettävä perustelutekstiehdotus on vietävä lauta- tai johtokunnan käsiteltäväksi talousarvioehdotuksen käsittelyn yhteydessä. Ehdotukset perusteluteksteistä suoritetaulukoineen on toimitettava sähköpostin (taske.tasu@hel.fi) liitetiedostona rtf -tallennusmuodossa talous- ja suunnittelukeskuksen taloussuunnitteluosastolle. 5.3 Henkilöstö Kaupunginvaltuusto hyväksyi 1.2.2006 kaupungin henkilöstövision ja henkilöstöstrategian vuosille 2006 2008 sekä siihen liittyvän henkilöstöstrategian toimenpideohjelman. Henkilöstöstrategian toteuttaminen Helsingin kaupungin henkilöstöstrategiassa henkilöstötyön strategisiksi osa-alueiksi on valittu henkilöstön saatavuus ja liikkuvuus, osaaminen, palkitseminen ja henkilöstön osallistuminen. Henkilöstöstrategian toteuttamiseen liittyvien mallien ja menetelmien kehittämiseen varaudutaan henkilöstökeskuksen talousarvioehdotuksessa. Keskeisiä malleja ja menetelmiä ovat mm. ennakointihanke henkilöstösuunnittelun parantamiseksi, työprosessien kehittäminen sekä suorituksen johtamisen kehittäminen. Hallintokunnat esittävät vuoden 2007 talousarvioehdotuksessaan näiden menettelyjen täytäntöönpanoon arvioimansa koulutus- ja kehittämispanostukset. Osaamisen kehittämisen hallitsemiseksi tullaan ottamaan käyttöön osaamiskartoitusohjelma, jonka lisenssimaksut hallintokunnat esittävät talousarvioehdotuksissaan. Myös verkko-oppimisympäristön (Fronter) käyttömaksut esitetään talousarvioehdotukseen hallintokunnittain. Henkilöstön saatavuuden parantamiseksi tehdään suunnitelma kaupungin työnantajakuvan kehittämiseksi. Henkilöstökeskuksen suunnittelemat työnantajakuvan kehittämiseen liittyvät messu- ja mainoskulut
HELSINGIN KAUPUNKI LAATIMISOHJEET 28 (35) Taloussuunnitteluosasto Palkkojen laskenta varataan henkilöstökeskuksen talousarvioehdotukseen keskitetysti. Hallintokunnat esittävät omiin suunnitelmiinsa liittyvät varaukset. Työnantajakuvan kehittämismielessä lisääntyvään kesätyöntekijämäärään on tarkoitus varautua keskitetysti kaupunginhallituksen käyttövaroissa. Palkkausmenot lasketaan vain tarvittavan henkilöstön osalta, joten tyhjille vakansseille ei varata määrärahoja. Tyhjät vakanssit tulee esittää lakkautettaviksi. Vakinaisen henkilökunnan palkkojen laskentaan voidaan edelleen käyttää vakanssirekisteriä, jonka käyttöön liittyvät tekniset ohjeet sisältyvät VAKAT-käsikirjaan. ehevy-ohjelmistoa voidaan myös käyttää vakinaisen henkilökunnan palkkojen laskentaan. Vakanssirekisterissä käytetään palkkojen laskentaan voimassa olevia palkkoja. Palkkasummasta vähennetään tarpeettomiksi käyneiden avoimien vakanssien palkat ja palkkasummaan lisätään mahdollisten uusien vuodelle 2007 esitettävien vakanssien palkat. Ehdotuksissa on myös esitettävä 1.1.2007 työvoimapankista/-pankkiin siirrettävät vakanssit palkkamenoineen. Tasken lähettämässä Excel-henkilöstömenotaulukossa lomarahat (6 %) sekä voimassa olevan tulopoliittisen sopimuksen kustannusvaikutus vuodelle 2006 (2,8 %) ja vuodelle 2007 (0,67 %) lasketaan automaattisesti palkkoihin. Vuoden 2007 tulopoliittiseen sopimukseen varaudutaan yhteismäärärahoissa. Palkkojen budjetoinnissa on otettava huomioon, että palkat on kohdistettava sille vuodelle, jonka aikana ne syntyvät (suoriteperiaate). Lisäksi on otettava huomioon, ettei uusilla vakansseilla, henkilöstöjärjestelyillä eikä palkantarkistuksilla voida perustella annetun raamin ylittämistä. Hallintokuntien on varauduttava talousarvioehdotuksissaan mahdollisten kesätyöntekijöiden palkkamenoihin. Hallintokuntien, myös kunnan liikelaitosten ja muiden nettobudjetoitujen yksiköiden, on tehtävä talousarvioehdotuksensa liitteeksi henkilöstöstä seuraavat luettelot tai esitykset: Henkilöstömenolaskelma Talousarvioehdotuksen liitteenä virastot ja laitokset lähettävät henkilöstömenolaskelman, jossa ilmoitetaan kokonaisvakanssimäärä, niiden
HELSINGIN KAUPUNKI LAATIMISOHJEET 29 (35) Taloussuunnitteluosasto vakanssien määrä, joille palkat on laskettu, näiden palkat, uusien vakanssien määrät palkkoineen, muut palkkamenot sekä näistä aiheutuvat muut henkilösivumenot. Talous- ja suunnittelukeskuksen taloussuunnitteluosasto lähettää hallintokunnille vakanssien ja henkilöstömenojen ilmoittamiseen käytettävät taulukot työkirjamuodossa, Excel 97 -taulukkona (vakat07.xls) sekä tarkemmat ohjeet erikseen. Laskelma toimitetaan taloussuunnitteluosastolle (taske.tasu@hel.fi) sähköpostin liitetiedostona käyttäen Excel-taulukkolaskentaohjelmaa. Laskelmassa esitetään myös vakinainen henkilöstömäärä henkilötyövuosina. Esitys vakinaisten virkojen lakkauttamisesta Hallintosäännön (Kvsto 22.10.2003, 232 ) 11 :n mukaan kaupunginhallitus päättää virkojen perustamisesta ja lakkauttamisesta lukuun ottamatta kaupunginjohtajan, apulaiskaupunginjohtajan sekä viraston tai laitoksen päällikön viran perustamista ja lakkauttamista. Uuden viran perustamisesityksen tekee lauta- tai johtokunta taikka viraston tai laitoksen päällikkö. Sama viranomainen, joka tekee viran perustamisesityksen, esittää viran lakkautettavaksi. Jos virka on muutettu työsuhteiseksi tehtäväksi, virka tulee esittää lakkautettavaksi. Henkilöstökeskuksen Viran muuttamista ja tehtävänimikkeitä koskevat periaatteet -kirjeen (27.10.2003, kirje 40) mukaan esitys virkojen lakkauttamisesta on tarkoituksenmukaisinta tehdä seuraavan vuoden talousarvioehdotuksen yhteydessä. Hallintokunnat toimittavat edelleen esityksen niistä vakinaisista viroista, jotka voidaan lakkauttaa 1.1.2007. Viroista esitetään nimike ja vakanssinumero ja luettelo toimitetaan sähköpostin (taske.tasu@hel.fi) liitetiedostona rtf -tallennusmuodossa talous- ja suunnittelukeskuksen taloussuunnitteluosastolle. Selvitys työ-, projekti- sekä vastaavista määrärahoista palkatun henkilökunnan määrästä Henkilöstöliitteessä selvitetään myös hallintokunnan palveluksessa olevan työ-, projekti- sekä vastaavista määrärahoista palkatun henkilökunnan määrä vuosityöajaksi laskettuna ja ryhmiteltynä erikseen kuukausipalkkaisiin ja tuntipalkkaisiin työntekijöihin.