Tärinä- ja runkomeluselvitys

Tärinä- ja runkomeluselvitys Tampereen poliisitalon asemakaavamuutosta nro 843 varten ID 866 71 1.4.214

Kannen kuva: Viistokuva kaava-alueesta 211 ( Tampereen kaupunki) Vantaa 214

Tärinä- ja runkomeluselvitys Tampereen poliisitalon asemakaavamuutosta nro 843 varten Destia Oy Heikki Onninen Vantaa 31.3.214

SISÄLLYS 1 Johdanto 1 2 Tehtävä 1 2.1 Tehtävän sisältö 1 2.2 Kohteen sijainti 1 3 Suositukset tärinän ja runkomelun enimmäisarvoiksi 2 3.1 Rakennukseen vaikuttavan liikennetärinän suositeltavat enimmäisarvot 2 3.1.1 Ihmisen haitalliseksi kokeman liikennetärinän luokittelu ja raja-arvot 2 3.1.2 Rakennuksen vaurioriskin kannalta suositeltavat tärinän raja-arvot 2 3.2 Rakennuksen runkomelun suositeltava enimmäisarvo 2 4 Olosuhteet ja taustatiedot 3 4.1 Yleistä 3 4.2 Maaperätiedot 3 4.3 Tulevien rakennusten mitoista, käyttötarkoituksista ja perustamistavoista 3 4.4 Rautatien perustamistapa ja rakenteet 4 4.5 Lähialueilla aikaisemmin tehdyistä tärinä- ja runkomelumittauksista 4 4.5.1 Lähialueiden tärinämittausten hyödynnettävyyden arviointi 4 4.5.2 Sorinkatu 6-8 mittaukset, raportoinnit ja johtopäätökset (Promethor) 4 4.5.3 Tampereen kansi- ja keskusareena-alueen mittaukset (WSP) 6 5 Tehdyt tärinämittaukset 7 5.1 Tärinämittausten tarkoitus 7 5.2 Mittauspisteiden sijainti 7 5.3 Tärinämittausten tulokset ja tulosten tarkastelu 7 5.4 Runkomelun laskennallinen arviointi 9 5.4.1 Raideliikenteen tärinöistä aiheutuvan vaurioriskin arviointi 1 6 Tärinämittaustulosten tarkastelu ja johtopäätökset 1 7 Viitteet 12 8 LIITTEET 12 Liite 1 Tärinämittausraportti, Kallotekniikka Consulting Engineers Oy, työnro 7195 / 27.3.214 12

Destia Oy Tärinä- ja runkomeluselvitys, ID 866 71 1 (12) 1.4.214 1 JOHDANTO Tampereen kaupungin Sorin alueella on käynnissä asemakaavamuutostyö, jonka tavoitteena on varmistaa Poliisitalon toiminta ja laajeneminen jatkossa. Tampereen kaupungin tavoitteena on kehittää aluetta yhteistyössä Senaatin kanssa. Kaavahankkeen tavoitteena on mahdollistaa arkkitehtonisesti korkeatasoinen ja laadukas poliisitalon laajennusosa. Tämän Tampereen kaupungin tilaaman raportin laativat DI Heikki Onninen ja DI Matti Viravuori Destia Oy:stä. 2 TEHTÄVÄ 2.1 Tehtävän sisältö Tarjouspyynnön (Tampereen kaupunki/antonia Sucksdorff/12.2.214) mukaan tehtävänä on laatia asemakaavamuutosta nro 843 varten tärinäselvitys, jossa tutkitaan nykyisten ja suunniteltujen rakennusten soveltuvuus julkiseen käyttöön. Kaavaluonnoksessa poliisiaseman tontin pääkäyttötarkoitukseksi osoitetaan YH-3 Hallinto- ja virastorakennusten korttelialue poliisitoimintaa varten. Tärinäselvityksessä selvitetään miten rautatiealueella kulkevat junat vaikuttavat rakennusten soveltuvuuteen julkiseen käyttöön. Myös runkomelun tasoa arvioidaan. Raporttiin kirjataan suosituksia maankäytölle ja esityksiä kaavamääräyksiksi soveltaen mm. Uudenmaan Ely-keskuksen opasta 2/213 (Airola 213). Tämän tarkastelun lähtökohtana on kaava-alueen läheisyydessä nykyisin vaikuttava rautatieliikenne, jonka aiheuttamia tärinävaikutuksia arvioidaan noin viikon kestävän mittausjakson tulosten avulla. Tarkastelu ei käsitä mahdollisia muutoksia esim. raideliikenteen massoissa tai nopeuksissa eikä muutoksia radan rakenteissa tai sijainnissa. 2.2 Kohteen sijainti Poliisitalon asemakaava-alue Kuva 2.1 Kaava-alue lähivaikutusalueineen ( Tampereen kaupunki)

Destia Oy Tärinä- ja runkomeluselvitys, ID 866 71 2 (12) 1.4.214 3 SUOSITUKSET TÄRINÄN JA RUNKOMELUN ENIMMÄISARVOIKSI 3.1 Rakennukseen vaikuttavan liikennetärinän suositeltavat enimmäisarvot 3.1.1 Ihmisen haitalliseksi kokeman liikennetärinän luokittelu ja raja-arvot Liikennetärinästä aiheutuvan haitan hyväksyttävyystaso on erilainen eri henkilöillä. VTT on esittänyt taulukon 3.1 suositukset asuinrakennuksille sallittavalle värähtelyn tunnusluvulle (Talja 24, Airola 213). Asuintiloissa ihmisten kokemaa tärinähaittaa kuvaava tunnusluku on esiintyvän värähtelyn tilastollinen maksimiarvo ( w,95 ). Uusien asuinrakennusten suunnittelussa suositellaan sovellettavaksi värähtelyluokkaa C. Muille kuin asuintiloille ei vastaavia suosituksia ole esitetty. Poliisitalon uuteen ja vanhaan osaan voidaan soveltaa värähtelyluokkaa D, koska kyseessä on pääasiassa toimistokäyttöön tarkoitettu rakennus. Taulukko 3.1 Suositus rakennusten värähtelyluokituksesta (Talja 24, VTT Tiedotteita 2278, perustuen norjalaiseen standardiin NS 8176, 1999). Värähtelyluokka A B C D Kuvaus värähtelyolosuhteista Hyvät asuinolosuhteet. Ihmiset eivät yleensä havaitse värähtelyä Suhteellisen hyvät asuinolosuhteet. Ihmiset voivat havaita värähtelyt, mutta ne eivät ole häiritseviä Suositus uusien rakennusten ja väylien suunnittelussa. Keskimäärin 15 % asukkaista pitää värähtelyä häiritsevänä ja voi valittaa häiriöstä. Olosuhteet, joihin pyritään vanhoilla asuinalueilla. Keskimäärin 25 % asukkaista pitää värähtelyä häiritsevänä ja voi valittaa häiriöistä. 3.1.2 Rakennuksen vaurioriskin kannalta suositeltavat tärinän raja-arvot Värähtelyn tunnusluku, w,95 (mm/s),1,15,3,6 Rakennusten vaurioriskin arviointiin sovelletaan samaa luokittelua (taulukko 3.2) kuin viereisen Tampereen kansi- ja keskusareena-alueen tärinäselvityksessä (Tärinäselvitys asemakaavan muutosta varten, WSP Finland Oy, kts. kohta 4.5.3). Taulukko 3.2 Tärinäalttiuden rajauskriteerit (Tampereen kansi ja keskusareena, Tärinäselvitys asemakaavan muutosta varten, WSP Finland Oy). Värähtelyluokka Kuvaus värähtelyolosuhteista Heilahdusnopeuden resultantin huippuarvo, res (mm/s) V Kohonneen tärinäalttiuden alue, vauriot mahdollisia 3, H Vähäisen tärinäalttiuden alue, haitat mahdollisia 1, - 3, E Haitat epätodennäköisiä 1, 3.2 Rakennuksen runkomelun suositeltava enimmäisarvo Maan kautta rakennukseen siirtyvä (liikenteen aiheuttama) tärinä ilmenee myös ns. runkomeluna, jonka kiusallisuus riippuu mm. melun äänitasosta ja tarkasteltavan tilan taustamelutasosta. Taulukossa 3.3 on annettu runkomelutasojen raja-arvoja erityyppisille rakennuksille ja tiloille (Talja & Saarinen 29, Airola 213).

Destia Oy Tärinä- ja runkomeluselvitys, ID 866 71 3 (12) 1.4.214 Tässä selvityksessä, kun tehtävänä on selvittää avoradan läheisyydessä olevan kaava-alueen rakennusten soveltuvuutta julkiseen poliisitoimintaan, käytetään toimistotilojen runkomelutason äänenpainetason enimmäisarvoa 45 db (tai mahdollisesti arvoa 4 db). Taulukko 3.3. Suositus runkomelutasojen raja-arvoiksi (Talja & Saarinen 29, VTT Tiedotteita 2468). Rakennustyyppi Runkomelutaso, L prm (db) Radio-, televisio- ja äänitysstudiot, konserttisalit 25-3 Asuinhuoneistot 35 tai 3* Hoito- ja sosiaalihuollon tilat, oleskelutilat, majoitustilat 35 tai 3* Kokoontumis- ja opetustilat, kirkot, teatterit, kirjastot 35 Toimistot, kaupat, näyttelytilat, museot 45 tai 4* *) Avoradat. On suositeltavaa käyttää tiukempaa raja-arvoa, mikäli kaavamääräyksissä on annettu ohje julkisivun ilmaääneneristävyydestä. 4 OLOSUHTEET JA TAUSTATIEDOT 4.1 Yleistä Kaikki tämän luvun maaperäolokuvaukset on tehty ainoastaan tämän tärinä- ja runkomeluselvityksen tarpeisiin eli tärinän mahdollisten kulkeutumisreittien ja saatujen tärinämittaustulosten arviointeja silmällä pitäen. Niiden tarkkuus ja luotettavuus eivät ole riittäviä muihin tarkoituksiin. 4.2 Maaperätiedot Tampereen keskusareenan rakennettavuusselvityksen (Ramboll Oy/1.9.21) mukaan maanpinnan korkeus vaihtelee välillä noin +91,5 +95,5. Alueen kesiosan läpi kulkee itä-länsisuunnassa soraharju, jossa on runsaasti kiviä ja lohkareita. Harjun eteläisellä lievealueella, nykyisten täyttöjen alla, hienorakeisten maakerrosten paksuus vaihtelee välillä 1-6 m. Alueen keskialueella kallion pinta on 27 metrin syvyydellä (+66,5). Pohjavesi sijaitsee noin 18 m syvyydellä maanpinnasta (17.4.21 19.8.21). Tarkasteltava kaavamuutosalue sijoittuu em. harjualueelle pohjois-eteläsuuntaisena niin, että alueen eteläpään sijoittuu harjun eteläiselle lievealueelle ja pohjoispää harjun keskialueelle. Tampereen kaupungin toimittamien harvalukuisten pohjatutkimusten mukaan arvioituna kaavamuutosalueen kallionpinta on paikoin noin 25-35 m syvyydessä ja paikoin noin 8-15 m syvyydessä maanpinnasta. Alueen eteläosassa kallion päällä olevat maakerrokset ovat niin hienorakeisia, että kaava-alueelle tulevat rakennukset perustetaan todennäköisesti paaluja käyttäen. 4.3 Tulevien rakennusten mitoista, käyttötarkoituksista ja perustamistavoista Kyseessä olevalle kaavamuutosalueelle suunniteltavat, poliisitoimintaan tarkoitetut rakennukset ovat vähintään 4 kerroksisia. Rakennuksen korkeimmat osat käsittävät noin 1 kerrosta, joista alimmat 1-3 kerrosta ovat autojen pysäköintiin tarkoitettuja tai tärinän ja runkomelun häiriöalttiuden suhteen vastaavaan toimintaan tarkoitettuja. Tulevien rakennusten perustamistapaa ei tunneta tässä suunnitteluvaiheessa. Maaperäolosuhteista päätellen osa rakennuksista saatetaan perustaa maanvaraisesti ja osa kallioon ulottuvia paaluja käyttäen (jotka saattavat välittää runkomelua).

Destia Oy Tärinä- ja runkomeluselvitys, ID 866 71 4 (12) 1.4.214 4.4 Rautatien perustamistapa ja rakenteet Kaavamuutosalueen itäpuolella oleva Helsingin rata on todennäköisesti perustettu maanvaraisesti ilman mitään erityisiä tärinää ja runkomelua vaimentavia rakenteita. Tampereen valtatien ylittävän rautatiesillan perustamistapaa ei selvitetty. 4.5 Lähialueilla aikaisemmin tehdyistä tärinä- ja runkomelumittauksista 4.5.1 Lähialueiden tärinämittausten hyödynnettävyyden arviointi Aikaisempiin kaavoitustöihin liittyen on Tampereen poliisitalon läheisyydessä tehty runsaasti tärinämittauksia ja -tarkasteluja. Sorinkatu 6-8:n alue on samalla puolella rataa ja yhtä kaukana radasta kuin Poliisitalon asemakaava-asalue (kuva 4.1). Samoin maaperäolosuhteet ovat suunnilleen vastaavat. Näin ollen Sorinkatu 6-8:ssä tehtyjen tärinämittausten tulokset (kohta 4.5.2) soveltuvat myös Poliisitalon kaava-alueen pohjoispään tärinä- ja runkomeluarviointiin. Tampereen kansi- ja keskusareena-alueen tärinämittauksista (kohta 4.5.3) mittauspiste Mp 5 sijoittuu Sorinkatu 6-8:n ja radan väliin ja pisteet Mp 3 ja Mp 4 radan vastakkaiselle puolelle nykyisen poliisitalon pohjoispään kohdalle. Myös näiden mittausten tulokset soveltuvat Poliisitalon kaava-alueen pohjoispään tärinä- ja runkomeluarviointiin. Piste Mp 1 sijoittuu Sorinahteen ylikulkusillan pilariin. Sen tuloksia voidaan käyttää hyväksi, kun arvioidaan maasta maanvaraiseen perustukseen siirtyviä tärinöitä ja runkomelua. 4.5.2 Sorinkatu 6-8 mittaukset, raportoinnit ja johtopäätökset (Promethor) Vuonna 27 Promethor Oy on mitannut tärinöitä ja runkomelua Sorinkatu 6-8 tiloissa ja laatinut niistä alla mainitut raportit A ja B. Mittauspisteistä MP1 ja MP3 on mitattu maan tärinöitä. Muut mittauspisteet sijoittuvat eri kohtiin (kellari, 1. krs, 2. krs ja ullakko) tontilla olevissa rakennuksissa. A) Raideliikenteen aiheuttaman tärinän mittaus, Sorinkatu 6 8 Tampere / Promethor Oy, raportti PR-TÄR 135 / 21.6.27 B) Tiivistelmä raideliikenteen aiheuttaman tärinän ja runkomelun mittauksista, Sorinkatu 6-8 Tampere / Promethor Oy, raportti PR-TÄR 154 / 8.1.27 Mittauspisteiden paikat ja tulokset ilmenevät kuvasta 4.1. Tulosten arviointia varten mitatun värähtelyn tunnusluvut on koottu myös taulukkoon 4.1. Tunnusluvun rinnalle on tätä selvitystä varten lisätty taulukon 3.1 mukainen luokitus (joka koskee asuntiloja). Myös vuonna 28 Promethor on tehnyt tärinä- ja runkomelu mittauksia Sorinkatu 6-8:ssa ja laatinut niistä raportin C. Mittauspisteitä on kolme. Mittauspisteiden sijainti on ilmoitettu raportissa hieman epämääräisesti: MP1 Kellari, MP2 Ullakko ja MP3 Huoneisto, as 6. C) Raideliikenteen aiheuttama runkomelu, Sorinkatu 6-8 Tampere / Promethor Oy, raportti PR-TÄR-154 / 15.1.28

Destia Oy Tärinä- ja runkomeluselvitys, ID 866 71 5 (12) 1.4.214 Raide 71 Helsinkiin Myös runkomelumittauksia (?) raportin C mukaan Kuva 4.1. Raporteissa A ja B käsiteltyjen Promethor Oy:n tärinä ja runkomelumittausten sijaintipaikat ja yhteenveto tuloksista. Taulukko 4.1 Värähtelyn tunnusluvut ja värähtelyluokat raportin A mukaan (WSP Finland Oy). Taulukkoon on lisätty likimääräiset etäisyydet Helsingin raiteista 7. Etäisyyden on mitattu raportin B liitteen 1 kartasta (kuva 4.1 yllä). Mittauspiste ja sen sijaintipaikka Etäisyys H:gin raiteesta 71 (m) Radan pituussuunta, x Radan poikkisuunta, y Pystysuunta, z w,95 (mm/s) w,95 (mm/s) w,95 (mm/s) Värähtelyluokka Värähtelyluokka Värähtelyluokka MP 3 / maa n. 36,61 >D,67 >D,11 A MP 7 / 1. krs. n. 31,22 C,7 A,18 C MP 6 / 2. krs. n. 29,6 A,4 A,7 A MP 2 / 1. krs. n. 54,3 A,3 A,6 A MP 1 / maa n. 24,45 D,69 >D,14 B MP 4 / kellari n. 43,2 A,3 A,3 A MP 8 / kellari n. 4,5 A,24 C,6 A MP 5 / ullakko n. 4,1 A,6 A,25 C Raportissa C todetaan mittaustuloksista: Suurimmat tärinän resultantit ja painotetun heilahdusnopeuden arvot mitattiin ullakolta. Kaikki mitatut resultantit olivat alle,6 mm/s ja kaikki heilahdusnopeudet alle,3 mm/s. Raportin taulukossa 1 suurin raideliikenteen aiheuttama runkomelutaso L ASmax on 34 db. Se ei ylitä asuintiloihin yleensä käytettyä raja-arvoa L ASmax = 35 db.

Destia Oy Tärinä- ja runkomeluselvitys, ID 866 71 6 (12) 1.4.214 4.5.3 Tampereen kansi- ja keskusareena-alueen mittaukset (WSP) WSP Finland Oy on mitannut vuonna 21 tärinöitä Tampereen kansi ja keskusareena -kaavamuutosta varten ja laatinut niistä alla mainitut raportit D ja E. Mittauspaikat ilmenevät kuvasta 4.2. Mittauspisteistä Mp 2 - Mp 5 on mitattu maan tärinöitä. Mittauspiste Mp 1 sijoittuu Sorinahteen ylikulkusillan itäisimmän välituen pilariin (P4). Em. siltapilari P4 on perustettu maanvaraisesti noin 5 m syvyyteen ulottuvan perustuksen varaan. Perusanturan alla oleva maa on hiekkaa ja/tai hietaa, jossa on kiviä (sillan yleispiirustus nro 1431 A (8.11.1957) ja korjaussuunnitelman yleispiirustus nro 14411/1 (15.4.1992)). D) Tampereen kansi ja keskusareena, Tärinäselvitys asemakaavamuutosta varten / WSP Finland Oy, raportti 32598 / 26.1.21 E) Tampereen kansi ja keskusareena, Runkomeluselvitys asemakaavamuutosta varten / WSP Finland Oy, raportti 32592 / 26.1.21 Mittauksista määritetyt värähtelyn tunnusluvut ilmenevät taulukosta 4.2. Raide 71 Helsinkiin Kuva 4.2. Raporteissa D ja E käsiteltyjen WSP Finland Oy:n tärinä ja runkomelumittausten sijaintipaikat.

Destia Oy Tärinä- ja runkomeluselvitys, ID 866 71 7 (12) 1.4.214 Taulukko 4.2 Värähtelyn tunnusluvut ja värähtelyluokat raportin D mukaan (WSP Finland Oy). Mittauspiste ja sen sijaintipaikka Mp 1 siltapilari P4 Mp 2 maa Mp 3 maa Mp 4 maa Mp 5 maa Etäisyys H:gin ja (J:kylän) radasta(m) 23-27 (4,2-4,3) 23-27 (6,2-6,3) 37,8 4 (22-27) 25,7 (33 38) 12,4-17 (44 5) Radan pituussuunta, x Radan poikkisuunta, y Pystysuunta, z w,95 (mm/s) w,95 (mm/s) w,95 (mm/s) Värähtelyluokka Värähtelyluokka Värähtelyluokka,7 A,35 D,13 B 1,1 >D 1,19 >D,89 >D,32 D,28 C,29 C,16 C,26 C,18 C,24 C,44 D,4 D 5 TEHDYT TÄRINÄMITTAUKSET 5.1 Tärinämittausten tarkoitus Tärinämittausten tarkoitus on saada lisätietoa tärinän ja runkomelun siirtymisestä nykyiseen Poliisitalorakennukseen kysymyksessä olevissa maaperä- ja perustamisolosuhteissa. Toisena tarkoituksena on selvittää miten paljon Poliisitalon kaava-alueen eteläpään tärinäolosuhteet poikkeavat suhteessa pohjoispäähän, jonka tärinäolot tunnetaan jo paremmin aikaisemmista mittauksista ja selvityksistä johtuen. 5.2 Mittauspisteiden sijainti Uusia tärinämittauksia tehtiin kolmessa pisteessä, joiden likimääräinen sijainti ilmenee kuvasta 5.1 ja liitteen 1 mittausraportista. 5.3 Tärinämittausten tulokset ja tulosten tarkastelu Tämän selvityksen tärinämittaukset teki Kalliotekniikka Consulting Engineers Oy. Mittausraportti nro 7195 / 27.3.214 on liitteenä 1. Mittaustuloksista määritetyt värähtelyn tunnusluvut ( w,95 ) esitetään taulukossa 5.1. Maan värähtelyn tunnusluvut ovat suluissa. Mittauspisteiden D1 ja D2 kohdalla rakennuksen värähtelyn tunnusluvut on arvioitu maan tunnusluvista lähtien VTT:n tiedotteen 2425 mukaisesti. Poliisitalon sisällä, 1. kerroksen lattialla sijainneen mittauspisteen D3 tunnusluvut kuvaavat sellaisenaan rakennuksen värähtelyä.

Destia Oy Tärinä- ja runkomeluselvitys, ID 866 71 8 (12) 1.4.214 Raide 71 Helsinkiin Pistetunnus: D2 Sijainti: n.1 m raiteen 71 keskeltä Pistetunnus: D3 Sijainti: rakennuksen sisällä 1. kerroksen lattialla noin 13 m Pistetunnus: D1 Sijainti: luiskan juuressa 8 m raiteen 71 keskeltä Kuva 5.1. Tärinämittauspisteiden sijainti maaperätutkimuskarttapohjalla (Tampereen kaupunki). Taulukko 5.1 Rakennuksen värähtelyn tunnusluvut ja värähtelyluokat. Mittauspiste ja sen sijaintipaikka D1 maa, rataluiskan juuressa D2 maa D3 lattia, 1 krs Etäisyys H:gin raiteesta 71 (m) 8 1 Radan pituussuunta, x Radan poikkisuunta, y Pystysuunta, z w,95 (mm/s),167 (,76),66 (,41) w,95 (mm/s) C,172 (,68) A,78 (,33) w,95 (mm/s) C,224 (,68) A,348 (,19) Värähtelyluokka Värähtelyluokka Värähtelyluokka n. 2,22 A,12 A,23 A C D

Destia Oy Tärinä- ja runkomeluselvitys, ID 866 71 9 (12) 1.4.214 5.4 Runkomelun laskennallinen arviointi Runkomelutarkastelu tehdään laskennallisesti julkaisun VTT Tiedotteita 2468 (Talja & Saarinen 29) mukaisesti käyttäen värähtelyn siirtotiehen perustuvaa menettelyä (arviointitaso 2). Rakennuksen sisätilassa vaikuttava runkomelun äänitasoa (L pa ) arvioidaan kaavalla (1) lähtien kuvan 5.2 perusarvosta lisäämällä siihen taulukon 5.2 mukaiset korjaustekijät. Tarkasteltavaksi kerrokseksi on valittu maanvaraisen rakennuksen kerros 3 (korjaustekijä -4 db), jolloin korjaustekijöiden summa on -53 db. Paaluperustaisen rakennuksen 2 kerroksessa summa on -36 db. Oikeanpuoleisen kuvan 5.2 avulla voidaan arvioida rakennuksen sisällä vaikuttavaa runkomelua perustamistavan mukaan ja sen mukaan kuinka etäällä tärinälähteestä (raide 71) ollaan. L pa = L + L,i (1) Kuva 5.2. Maaperän värähtelyn nopeustason perusarvo ja arvioitu sisätilan äänitaso, kun otetaan huomioon taulukon 5.2 mukaiset korjaustekijät (Talja & Saarinen 29). Vasemmalla on ns. peruskäyrä ja oikealla korjaustekijöiden vaikutukset huomioon ottavia käyriä perustamistavasta ja kerroksesta riippuen. Taulukko 5.2 Korjaustekijöitä kaavaan 1. Nämä on otettu huomioon kuvan 5.2 oikeanpuoleisessa käyrässä. Syy korjaustekijän käytölle Korjaustekijä L v (db) Maanvarainen Tukipaaluilla Liikenteestä riippuva; Veturivetoiset junat +11 +11 Junanopeudesta riippuva; (merkitsevimmät tavarajunat) 35 km/h -9-9 Ajoneuvon ominaisuuksista riippuva; normaali jousitus Väylän kunnosta riippuva; radan epäjatkuvuuskohdat (vaihteet) +1 +1 Radan eristämistavasta riippuva; ei kiskojen eristystä Väylän sijainnista riippuva; avorata Rakennuksen tyypistä riippuva; kerrostalo -1-1 Tarkasteltavasta asuinkerroksesta riippuva -4 (3.krs) -2 (2.krs) Rakenneosien resonanssista riippuva; lattia, seinät ja katto +6 +6 Muunto äänenpainotasoksi -28-28 Muunto A-painotetuksi äänenpainotasoksi (taajuus 3 ja 6 Hz) -35-2 Varmuusmarginaali +6 +6 Korjaustekijät yhteensä, L,i -53-36

Destia Oy Tärinä- ja runkomeluselvitys, ID 866 71 1 (12) 1.4.214 Vertailu aikaisempiin selvityksiin Edellä kohdassa 4.5.2 esitetyssä raportissa Raideliikenteen aiheuttama runkomelu, Sorinkatu 6-8 Tampere (Promethor Oy, raportti PR-TÄR 194 / 15.1.28) on huoneistossa tehtyihin mittauksiin (22 mittaustulosta) perustuen saatu runkomelun äänenpainotasoiksi L ASmax = 25-35 db. Mittauspisteet lienevät sijainneet noin 4-45 m etäisyydellä Helsingin raiteesta 71, vanhan olemassa olevan rakennuksen sisätiloissa. Oletettu mittauspaikka on lisätty edellä olevaan kuvaan 4.1 ja mittaustulos kuvaan 5.2. Edellä kohdassa 4.5.3 esitetyssä Tampereen kansi ja keskusareena -runkomeluselvityksessä (WSP Finland Oy, raportti 32592 / 26.1.21) on laskennallisesti päädytty huonetilojen äänenpainetasoarvioon 57 ja 51 db pisteiden Mp 1 ja Mp 2 läheisyydessä. Pisteen sijaitsevat 4-6,5 m etäisyydellä lähimmästä raiteesta. Arvio on lisätty kuvaan 5.2. 5.4.1 Raideliikenteen tärinöistä aiheutuvan vaurioriskin arviointi Nykyisen poliisitalon sisätiloista (piste D3) mitattu heilahdusnopeuden resultantti ( res =,47 mm/s) sijoittuu parhaaseen luokkaan E (haitat epätodennäköisiä). Jos kaava-alueen uudet rakennukset perustetaan vastaavalla tavalla kuin nykyinen poliisitalo, niin rakenteiden vaurioitumisriskiä ei ole. Vertailu aikaisempiin selvityksiin Edellä kohdassa 4.5.3 esitetyssä Tampereen kansi ja keskusareena -tärinäselvityksessä (WSP Finland Oy, raportti 32598 / 26.1.21) on päädytty hieman toisenlaiseen arvioon. Raportin sivulla 21 ja liitteessä 6 on päädytty arvioon, että E-luokan alue alkaisi noin 3-35 m etäisyydeltä lähimmästä raiteesta (kuva 5.3). Raide 71 Helsinkiin Nykyinen poliisitalo Kuva 5.3. Tärinäalttiuden rajaus taulukon 3.2 mukaisia värähtelyluokkia käyttäen (WSP Finland Oy, raportti 32598) 6 TÄRINÄMITTAUSTULOSTEN TARKASTELU JA JOHTOPÄÄTÖKSET Seuraavat arviot perustuvat tämän selvityksen yhteydessä Tampereen poliisitalon kaavamuutosalueella ja poliisitalon sisällä tehtyihin tärinämittauksin (Kalliotekniikka Consulting Engineers Oy, työnumero 7195/27.3.214) sekä poliisitalon lähiympäristössä tehtyihin aikaisempiin tärinä- ja runkomeluselvityksiin (kohta 4.3).

Destia Oy Tärinä- ja runkomeluselvitys, ID 866 71 11 (12) 1.4.214 Kaava-alueen pohjois- ja eteläpään tärinämittaustulokset poikkeavat hieman toisistaan. Eteläpäähän, ratapenkereen luiskan juureen sijoittuvan anturin D1 mittaustuloksista määritetyt värähtelyn tunnusluvut ( w,95 ) asettuvat värähtelyluokkaan C kaikissa mittaussuunnissa (x radan suuntainen, y radan poikkisuuntainen ja z pystysuuntainen). Alueen pohjoispäässä maan tärinää mitanneen anturin D2 vaakasuuntaisten värähtelyjen tunnusluvut asettuvat värähtelyluokkaan A (sunnat x ja y). Sen sijaan pystysuuntaisen värähtelyn tunnusluku on luokassa D. Pystysuunnan värinän tunnusluku (,35) ylittää värähtelyluokan B ylärajan (,3) vain vähän. Luokka B on suositus uusien rakennusten suunnittelussa. Maa oli mittausten aikaan todennäköisesti vielä jonkin verran roudassa, jolloin lähellä rataa (8 m) sijainneen anturin pystysuuntainen tärinä on saattanut voimistua. Nykyisen poliisitalon 1. kerroksen lattian tärinää mitanneen anturin D3 tunnusluvut kaikissa suunnissa sijoittuvat parhaaseen luokkaan A eli ihmiset eivät yleensä havaitse värähtelyä. Tämän selvityksen yhteydessä tehtyjen tärinämittausten avulla saadut värähtelyn tunnusluvut sijoittuvat siis pääosin luokkaan C tai tätä parempiin luokkiin. Vain yksi mittaustulos (D2) johtaa lievästi C-luokan ylärajan ylittävään tunnuslukuun. Ottaen huomioon, että em. raja-arvon vähäinen ylitys ilmeni vain pystysunnassa ja että tuleva poliisitalorakennus on monikerroksinen, voidaan arvioida, että nykyisen poliisitalon tärinävaimennusratkaisut ovat riittäviä luokkaan C eikä niitä tehokkaampia tärinää vaimentavia rakenteita tarvita uudessakaan poliisitalossa. Aikaisemmin tehtyjen, kohdissa 4.5.2 Sorinkatu 6-8 ja 4.5.3 Tampereen kansi ja areena referoitujen tärinämittausten mukaan värähtelyn tunnusluvut vaihtelevat jonkin verran. Poliisitalon kaava-alueen pohjoispään maaperäolosuhteita vastaavista oloista saadut tunnusluvut sijoittuvat luokkiin C ja D, joten näidenkin tulosten valossa vähintään värähtelyluokan D vaatimus täyttyy. Runkomelutarkastelun mukaan toimistotiloille annettu suositus (45 db) sisätilojen äänentasolle täyttyy (2 kerroksessa ja siitä ylöspäin) silloin, kun tuleva rakennus on vähintään noin 18 m etäisyydellä lähimmän raiteen reunasta. Jos runkomelua tarkastellaan kolmannesta kerroksesta ylöspäin (ala esim. 2 kerrosta paikoitustilaa), niin vaatimus täyttyy, kun rakennus on vähintään noin 12 m etäisyydellä raiteen reunasta. Lähialueiden aikaisempien runkomeluselvitysten tulokset ovat samansuuntaisia. Kaava-alueen rakennusten suunnitteluun liittyen tulee selvittää missä määrin Tampereen valtatien ylittävän rautatiesillan (paalu)perustusten kautta voi välittyä runkomelua kaava-alueen eteläisimmän pään rakennusten paaluperustusten kautta runkomelulle herkkiin kerroksiin asti. Suosituksia kaavamääräyksiksi: Tonttia 3 koskevan rakennusluvan yhteydessä on selvitettävä Tampereen valtatien ylittävän rautatiesillan (tärinä- ja runkomelulähteen) mahdollisesti aiheuttama runkomelu ja tarvittaessa huolehdittava sen eristämisestä rakennusten paaluperustusten ja rakenteiden suunnittelun yhteydessä. Tärinälle herkkien rakenteiden tai tilojen tärinätasot tarkistetaan tarvittaessa viimeistään rakennuslupavaiheessa.

Destia Oy Tärinä- ja runkomeluselvitys, ID 866 71 12 (12) 1.4.214 7 VIITTEET Airola, H. (213) Melun- ja tärinän torjunta maankäytön suunnittelussa. Uudenmaan ely-keskus, Opas 2/213. Helsinki. 42 s + liitteet 1 3, 9 s. Talja, A. (211) Ohjeita liikennetärinän arviointiin. VTT Tiedotteita 2569. Espoo. 35 s + liitteet A B, 9 s. Talja, A. (24) Suositus liikennetärinän mittaamisesta ja luokituksesta. VTT Tiedotteita 2278. Espoo. 5 s + liitteet A D, 15 s. Talja, A., Saarinen, A. (29) Maaliikenteen aiheuttaman runkomelun arviointi. Esiselvitys. VTT Tiedotteita 2468. Espoo. 56 s + liitteet A C, 11 s. Talja, A., Vepsä, A., Kurkela, J., Halonen, M. (28) Rakennukseen siirtyvän tärinän arviointi. VTT Tiedotteita 2425. Espoo. 95 s + liitteet A D, 69 s. Törnqvist, J, Talja, A. (26). Suositus liikennetärinän arvioimiseksi maankäytön suunnittelussa VTT Working Pappers 5. Espoo. 46 s + Liitteet A E, 32s. 8 LIITTEET Liite 1 Tärinämittausraportti, Kallotekniikka Consulting Engineers Oy, työnro 7195 / 27.3.214

KALLIOTEKNIIKKA CONSULTING ENGINEERS OY *KIINTEISTÖKATSELMUKSET *RÄJÄYTYSKONSULTOINTI *TÄRINÄMITTAUKSET *RADONMITTAUKSET *ÄÄNITASOMITTAUKSET Työnro: 7195 27.3.214 LIIKENNETÄRINÄMITTAUS TAMPERE POLIISITALON ALUE KALLIOTEKNIIKKA CONSULTING ENGINEERS OY Asemamiehenkatu 2 - FIN-52 Helsinki - Puh +358() 27 437 4 - Fax +358() 27 437 41 - Email kalliotekniikka@kalliotekniikka.com Pankki: Sampo 81-7598678 ALV Rek - Y-tunnus 1484723-7 - VAT FI14847237

KALLIOTEKNIIKKA CONSULTING ENGINEERS OY *KIINTEISTÖKATSELMUKSET *RÄJÄYTYSKONSULTOINTI *TÄRINÄMITTAUKSET *RADONMITTAUKSET *ÄÄNITASOMITTAUKSET 1. YLEISTÄ Kalliotekniikka Consulting Engineers Oy suoritti junaliikennetärinämittausta Tampereella Poliisitalon ympäristössä Sorinkadulla maaliskuussa 214 Destia Oy:n toimeksiannosta. Mittauksissa mitattiin yhteensä kolmesta mittauspisteestä, mittapisteet D1, D2 ja D3. Mittapisteiden sijainnit on esitetty liitteenä olevassa kartassa. Mittausajankohtana kohteen maaperän pinta oli osin roudassa, joten olosuhteet mittausajankohtana saattavat antaa tärinän taajuuksista keskitasoa korkeamman tärinätulostason. Mittaus tehtiin 14. 23.3.214 välisenä aikana. 2. MITTAUKSEN SUORITUS Mittausanturi D1 asennettiin maahan junaradan penkereeseen, n. 8 metrin etäisyydellä raiteen keskikohdasta. D1 KALLIOTEKNIIKKA CONSULTING ENGINEERS OY Asemamiehenkatu 2 - FIN-52 Helsinki - Puh +358() 27 437 4 - Fax +358() 27 437 41 - Email kalliotekniikka@kalliotekniikka.com Pankki: Sampo 81-7598678 ALV Rek - Y-tunnus 1484723-7 - VAT FI14847237

KALLIOTEKNIIKKA CONSULTING ENGINEERS OY *KIINTEISTÖKATSELMUKSET *RÄJÄYTYSKONSULTOINTI *TÄRINÄMITTAUKSET *RADONMITTAUKSET *ÄÄNITASOMITTAUKSET Mittapiste D2 asennettiin maahan junaradan läheisyyteen, n. 1 metrin etäisyydelle raiteen keskikohdasta. D2 KALLIOTEKNIIKKA CONSULTING ENGINEERS OY Asemamiehenkatu 2 - FIN-52 Helsinki - Puh +358() 27 437 4 - Fax +358() 27 437 41 - Email kalliotekniikka@kalliotekniikka.com Pankki: Sampo 81-7598678 ALV Rek - Y-tunnus 1484723-7 - VAT FI14847237

KALLIOTEKNIIKKA CONSULTING ENGINEERS OY *KIINTEISTÖKATSELMUKSET *RÄJÄYTYSKONSULTOINTI *TÄRINÄMITTAUKSET *RADONMITTAUKSET *ÄÄNITASOMITTAUKSET D3 asennettiin poliisitalon sisälle 1. kerroksen lattiaan n. 16 metrin etäisyydelle raiteen keskikohdasta. D3 Mittauksissa käytettiin kolmiaksiaalisia Instantel minimate+ tärinämittareita. Mittaukset tehtiin miehittämättömänä mittauksena ja mittarit oli kytketty BlastView - kaukovalvonta järjestelmään. Mittaustulosten long-komponenttia vastaava x oli radan sunnassa pohjoiseen ja tuloksien tran-komponenttia vastaava y-komponentin suunta oli y rataa vastaan kohtisuoraan itään. Tulosten vert-komponenttia vastaava z-komponentti oli pystykomponenttina. KALLIOTEKNIIKKA CONSULTING ENGINEERS OY Asemamiehenkatu 2 - FIN-52 Helsinki - Puh +358() 27 437 4 - Fax +358() 27 437 41 - Email kalliotekniikka@kalliotekniikka.com Pankki: Sampo 81-7598678 ALV Rek - Y-tunnus 1484723-7 - VAT FI14847237

KALLIOTEKNIIKKA CONSULTING ENGINEERS OY *KIINTEISTÖKATSELMUKSET *RÄJÄYTYSKONSULTOINTI *TÄRINÄMITTAUKSET *RADONMITTAUKSET *ÄÄNITASOMITTAUKSET Kartta mittauspisteistä D2 D3 D1 3. MITTAUSTULOSTEN KÄSITTELY Tässä raportissa mittaustulokset käsiteltiin pääosin VTT:n julkaisemien Suositus liikennetärinän mittaamisesta ja luokituksesta ja Ohjeita liikennetärinän arviointiin mukaisesti. Tämä tarkoittaa, että mittaukset tehdään kolmikomponenttisesti ja värähtelyn tunnusluvun määritykseen käytetään jokaisesta komponentista 15 merkittävintä tulosta. Merkittävillä tuloksilla tarkoitetaan tuloksia, jotka tiedetään saadun käyrän tai jonkin muun seikan perusteella varmuudella johtuvan KALLIOTEKNIIKKA CONSULTING ENGINEERS OY Asemamiehenkatu 2 - FIN-52 Helsinki - Puh +358() 27 437 4 - Fax +358() 27 437 41 - Email kalliotekniikka@kalliotekniikka.com Pankki: Sampo 81-7598678 ALV Rek - Y-tunnus 1484723-7 - VAT FI14847237

KALLIOTEKNIIKKA CONSULTING ENGINEERS OY *KIINTEISTÖKATSELMUKSET *RÄJÄYTYSKONSULTOINTI *TÄRINÄMITTAUKSET *RADONMITTAUKSET *ÄÄNITASOMITTAUKSET mitattavasta kulkuneuvosta eikä talossa esiintyvästä muusta tärinästä, kuten ovien tai askelten aiheuttamasta tärinästä. Mittaustuloksista määritetään suurimmat värähtelyn taajuuspainotetut (f= 5,6Hz) yhden sekunnin tehollisarvot ja niistä lasketaan suosituksen mukainen tunnusluku v W, 95 kuvaamaan tärinän voimakkuutta. Tunnusluvun määrityksessä edellytetään yleensä 7 vuorokauden mittausaikaa, mutta nyt tehdyssä mittauksessa pidennettiin mittausta kahdella vuorokaudella. Rakenteisiin vaikuttavan tärinän osalta raportin mittapisteen D3 tulokset käsiteltiin VTT:n Suositus rakennusten vaurioitumisriskin kannalta (VTT 24) mukaisesti, jossa käytetään rakennuksen mitattua suurinta heilahdusnopeuden resultanttia huippuarvoa v res. 4. MITTAUSTULOKSET Mittapiste D3 mitattiin olemassa olevan rakennuksen lattiasta, jolloin mittaustuloksesta saadaan suoraan määritettyä heilahdusnopeuden resultanttiarvo. Mittapiste D3 Vres =,468 mm/s. Rakennuksen vaurioitumisriskin kannalta rakennus kuuluu tämän mittauksen perusteella alueeseen E: Haitat epätodennäköisiä Tärinä voidaan havaita, mutta vaurioriski on merkityksetön (Vres < 1, mm/s). Helsingissä 27.3.214 KALLIOTEKNIIKKA CONSULTING ENGINEERS OY Juha Skogman LIITTEET Mittaustulokset, taajuuskaista-analyysit ja mittausraportit 15 merkittävästä tuloksesta KALLIOTEKNIIKKA CONSULTING ENGINEERS OY Asemamiehenkatu 2 - FIN-52 Helsinki - Puh +358() 27 437 4 - Fax +358() 27 437 41 - Email kalliotekniikka@kalliotekniikka.com Pankki: Sampo 81-7598678 ALV Rek - Y-tunnus 1484723-7 - VAT FI14847237

MITTAPISTERAPORTTI Mittauspiste: D1 anturi maassa, BE1923 Mittausjakso: 14.3.-23.3.214 Maan värähtely Rakennuksen värähtely Mitattu tunnusluku v w,95 (mm/s) Arvioitu tunnusluku v w,95 (mm/s, k 1 = 1,5) x y z Runko (x) Runko (y) Lattia (z),757,675,677,1672,1716,2242,8,7,6,5,4,3,2,1 Maan värähtely, suunta x 1, 4, 5, 8,6,9,6,3 Rungon resonanssi, suunta x 1, 4, 5, 8,6,8,7,6,5,4,3,2,1 Maan värähtely, suunta y 1, 4, 5, 8,6,9,6,3 Rungon resonanssi, suunta y 1, 4, 5, 8,6,8,7,6,5,4,3,2,1 Maan värähtely, suunta z 1, 4, 5, 8,6,9,6,3 Lattian resonanssi, suunta z 1, 4, 5, 8,6

MITTAPISTERAPORTTI Mittauspiste: D2 anturi maassa, BE7446 Mittausjakso: 14.3.-23.3.214 Maan värähtely Rakennuksen värähtely Mitattu tunnusluku v w,95 (mm/s) Arvioitu tunnusluku v w,95 (mm/s, k 1 = 1,5) x y z Runko (x) Runko (y) Lattia (z),45,331,191,664,781,3476,45,4,35,3,25,2,15,1,5 Maan värähtely, suunta x 1, 4, 5, 8,6,9,6,3 Rungon resonanssi, suunta x 1, 4, 5, 8,6,35,3,25,2,15,1,5 Maan värähtely, suunta y 1, 4, 5, 8,6,9,6,3 Rungon resonanssi, suunta y 1, 4, 5, 8,6,12,1,8,6,4,2 Maan värähtely, suunta z 1, 4, 5, 8,6,9,6,3 Lattian resonanssi, suunta z 1, 4, 5, 8,6

1, 4, 5, 8,6 1, 4, 5, 8,6 1, 4, 5, 8,6 Mittauspiste: D3 anturi1. krs lattia, BE844 Mittausjakso: 14.3.-23.3.214 Lattian värähtely Mitattu tunnusluku vw,95 (mm/s) x y z,219,122,227,25 Lattian värähtely, suunta x,2,15,1,5 Lattian värähtely, suunta y,14,12,1,8,6,4,2,25 Lattian värähtely, suunta z,2,15,1,5

Raportti 2 (1) Päivämäärä Destia Oy Puhelin (vaihde) 2 444 11 Faksi 2 444 2297 www.destia.fi etunimi.sukunimi@destia.fi