Toimintasuunnitelma 2014 Hyväksytty hallituksessa 11.12.13

Toimintasuunnitelma 2014 Hyväksytty hallituksessa 11.12.13

2 1. TOIMINTASUUNNITELMAN RAKENNE... 3 1.1 Osa I... 3 TSL:n Edustajiston hyväksymät toiminnan suuntaviivat vuosille 2013 2014... 3 1.2 Osa II... 3 Toimintasuunnitelma vuodelle 2014... 3 2. EDUSTAJISTON HYVÄKSYMÄT TOIMINNAN SUUNTAVIIVAT 2013 2014... 4 3. TOIMINTASUUNNITELMA 2014... 7 3.1. Toiminnan johtaminen... 7 Yhteiskunnalliset kampanjat... 8 Kansainvälinen toiminta... 9 Hankekeskus... 9 3.2. Koulutustoiminta... 10 3.3. Neuvonta ja tuki... 12 3.4. Hallinto... 13

3 1. TOIMINTASUUNNITELMAN RAKENNE 1.1 Osa I TSL:n Edustajiston hyväksymät toiminnan suuntaviivat vuosille 2013 2014 Perustehtävä, visio ja arvot Strategiset linjaukset ja Toiminnan suuntaviivat o 1. Yhteiskunnallisuus ja kansalaisuus keskiöön o 2. Luovalle kulttuurille näytön paikkoja, ihmisille mahdollisuuksia toteuttaa itseään o 3. Työelämäkysymyksiin erikoistunut, valtakunnallisesti saavutettava oppilaitos o 4. Paikallisen toiminnan ja yhteisen tekemisen vahvistaminen o 5. Tietoyhteiskunta kaikille, verkot palvelemaan kansalaisia o 6. Uteliaisuuteen ja hankeosaamiseen Mitä pitäisi tapahtua toiminnassa? o Tukipalvelut palvelemaan jäsenjärjestöjä ja opintojärjestöjä o Koulutus ja kehittämistoiminta vastaamaan tarpeeseen o Yhteiskunnallisella toiminnalla ja kampanjoilla menestystä yhteiskunnallisessa toiminnassa o Hankkeet rakentamaan uutta ja kokeilemaan yhteiskunnallisesti tärkeitä tehtäviä o TSL:n talous vankalle pohjalle 1.2 Osa II Toimintasuunnitelma vuodelle 2014 Toiminnan johtaminen o Yhteiskunnalliset kampanjat o Tiedotus ja julkaisut o Kansainvälinen toiminta o Hankekeskus Koulutustoiminta Neuvonta ja tuki Hallinto

4 2. EDUSTAJISTON HYVÄKSYMÄT TOIMINNAN SUUNTAVIIVAT 2013 2014 TSL hyväksyi edustajistonsa kokouksessa keväällä 2011 toiminnallensa strategian vuosiksi 2011 2015. Strategiaa on tarkennettu vuosittain hyväksymällä toiminnan suuntaviivat kuluneelle ja tulevalle vuodelle. Strategisten linjausten pohjana ovat liiton perustehtävä, visio ja arvot: PERUSTEHTÄVÄ TSL on kaksikielinen sivistysjärjestö, jonka perustehtävänä on edistää demokratiaa, yhteiskunnallista ja sivistyksellistä tasa-arvoa sekä suvaitsevaisuutta yhteistyössä jäsenjärjestöjensä ja yhteistyökumppaneidensa kanssa. Liitto innostaa erityisesti jäsenjärjestöjensä jäseniä elinikäiseen oppimiseen ja aktiiviseen osallisuuteen kansalaisyhteiskunnassa. VISIO Työväen Sivistysliitto on juureva, utelias ja etsivä vapaan sivistystyön järjestö, joka rohkaisee kriittiseen ajatteluun, oppimiseen, itsensä ja yhteisön kehittämiseen monikulttuurisessa yhteiskunnassa. ARVOT TSL:n toiminnan keskeisiä arvoja ovat oppijalähtöisyys, laadukkuus, kriittisyys, yhteisöllisyys, ihmisarvon kunnioitus, sosiaalinen ja yhteiskunnallinen oikeudenmukaisuus. TSL:n edustajisto määritteli strategisiksi linjauksikseen: 1. Yhteiskunnallisuus ja kansalaisuus keskiöön 2. Luovalle kulttuurille näytön paikkoja, ihmisille mahdollisuuksia toteuttaa itseään 3. Työelämäkysymyksiin erikoistunut, valtakunnallisesti saavutettava oppilaitos 4. Paikallisen toiminnan ja yhteisen tekemisen vahvistaminen 5. Tietoyhteiskunta kaikille, verkot palvelemaan kansalaisia 6. Uteliaisuuteen ja hankeosaamiseen 1. Yhteiskunnallisuus ja kansalaisuus keskiöön Toiminnan suuntaviivat vuosille 2013 2014 Yhteiskunnallisen koulutuksen tukimuotoja on kehitetty sellaisiksi, joissa rohkaistaan tapahtumien toteuttajia toimimaan niin, että osallistujien kokemusperäistä tietoa hyödynnettäisiin paremmin. Tämä tarkoittaa osallistavan työtavan tukemista. Toinen muutos yhteiskunnallisessa tuessa liittyy tilaisuuden järjestäjiin. TSL tukee erityisesti ns. institutionaalisia järjestäjiä eli esim. SDP:n piiri- ja kunnallisjärjestöjä ja TSL:n opintojärjestöjä. Yhteiskunnalliset koulutukset/tilaisuudet ovat ennen kaikkea vuoropuhelua, jossa kunnioitetaan Voionmaalaista hyvettä, totuuden etsintää. Vuoden 2012 aikana onnistuttiin käynnistämään yhteistyö mm. Sorsa-säätiön kanssa. Tämä tarkoittaa jatkossa mm. laajan tutkimus- ja julkaisuaineiston opinnollistamista. Poliittinen korkeakoulu (POLIKO) toteutettiin yhteistyössä SDP:n, Työväen Akatemian, Voionmaan Opiston ja Palkansaajien Opintoyhdistyksen kanssa. Tavoitteena on kouluttaa nuoria tulevaisuuden vaikuttajia ja päätöksentekijöitä. Seuraavat askeleet kehittämisessä liittyvät edelleen yhteiskunnallisten tilaisuuksien laadulliseen kehittämiseen ja toisaalta tilaisuuksien järjestämiseen koko maassa.

5 2. Luovalle kulttuurille näytön paikkoja, ihmisille mahdollisuuksia toteuttaa itseään Toiminnan suuntaviivat vuosille 2013 2014 TSL:n kulttuuritoiminnan keskeisiä tapahtumia ovat edelleen Valkeakosken Työväen Musiikkitapahtuma ja Työväen kirjallisuuspäivät. Näitä tapahtumia kehitetään niin, että opintojärjestöillä on kasvava rooli sekä ohjelman toteutuksessa, että suunnittelussa. Sanoin ja Sävelin tapahtuma kokoaa vuosittain harrastajaryhmien esityksiä Valkeakoskelle. Työväeniltamaperinnettä elvytetään kehittämällä Työväentalokiertue, johon valmistetaan ohjelmarunko, joka on osittain paikallisten osittain valtakunnallisten esiintyjien varassa. Kiertueen yhteydessä järjestetään tapahtumahallintaan liittyvää koulutusta TSL:n opintojärjestöille. 3. Työelämäkysymyksiin erikoistunut, valtakunnallisesti saavutettava oppilaitos Toiminnan suuntaviivat vuosille 2013 2014 Peräkkäisten koulutusten -mallia on edelleen kehitettävä niin, että TSL:n paikallisista koulutuksista voisi olla väylä T-Opistojen, erityisesti Kiljavan Opiston koulutusohjelmiin. Tavoitteena on suunnitella räätälöityjä koulutuksia TSL:n jäsenjärjestöjen, erityisesti ammattiliittojen ja SAK:n kanssa. Opintohallinnon viitearkkitehtuuri luo uusia haasteita opintotoiminnan rekisteröimiseksi. Järjestö- ja luottamustoimissa hankittujen taitojen ja tietojen dokumentointi ja hyväksi lukeminen ja näiden opintojen saaminen TSL:n opintorekisteriin haastaa meitä tulevina vuosina. Yhteistyötä Työväen Akatemian, Humakin ja kanssa jatketaan. Mielekkäiden koulutuspolkujen muodostaminen on tulevaisuudessa osa TSL:n ohjaus ja neuvontajärjestelmää. 4. Paikallisen toiminnan ja yhteisen tekemisen vahvistaminen Toiminnan suuntaviivat vuosille 2013 2014 Opintojärjestöjen neuvottelupäivät pidettiin syyskuussa 2012 ja paikalla oli edustajia noin 35 opintojärjestöstä. Opintojärjestöt haluavat kehittää omaa toimintaansa yhdessä TSL:n ja muiden opintojärjestöjen kanssa. Vuonna 2012 TSL aloitti opintojärjestöstrategian rakentamisen. Selkeä kehittämisalue on sisäisen viestinnän sekä opinto- ja asiakasneuvonnan parantaminen. Toiminnan resursseja on suunnattava sinne, missä varsinainen toiminta tapahtuu. 5. Tietoyhteiskunta kaikille, verkot palvelemaan kansalaisia Toiminnan suuntaviivat vuosille 2013 2014 Osa TSL:n koulutuksista tapahtuu jo nyt monimuotoisesti. Tietoverkkotoiminnoissa riittää silti haasteita. R.H.oittisen 100-vuotisjuhlaseminaari tuotti hyviä sähköisiä opintoaineistoja. Digitaalinen tiedon käsittely edellyttää, että omat tietoyhteiskuntakouluttajamme ovat ajan tasalla siitä, missä mennään. Oman osaamisemme varmistaminen on yksi keskeinen kehittämishanke. Samoin meidän on entistä enemmän luotava sellaisia sovelluksia, jotka tuottavat lisäarvoa paikallisille yhdistystoimijoille ja jäsenjärjestöille. Jäsenyys ja vaikuttaminen nousi Tiedon Virtaa-tapahtuman teemaksi ja on ajankohtainen myös kehittämistyössämme. Digitaalinen syrjäytymisuhka on yhä todellisempi erityisesti vanhemman väestön osalta. TSL:n tehtävänä on edelleen panostaa kaikkien tietoyhteiskuntaan. Verkot palvelemaan kansalaisia.

6 6. Uteliaisuuteen ja hankeosaamiseen Toiminnan suuntaviivat vuosille 2013 2014 Hankekeskus-ajattelulle on selkeää kysyntää jäsenjärjestöissämme. Vuonna 2013 on aika ottaa iso askel hankekeskuksen hahmon kehittämiseen ja työn aloittamiseen. Uusi ESR-kausi alkaa 2014 ja sitä ennen TSL:n on jäsenorganisaatioidensa kanssa pohdittava millaiselle hankekeskukselle on konkreettista tilausta. Työväenliikkeen järjestöt ovat hyödyntäneet heikosti ESR-rahoitusta mm. rahoitukseen liittyvän byrokratian takia. Mitä pitäisi tapahtua toiminnassa? Toiminnan suuntaviivojen 2013 2014 lisäksi tulevia vuosia leimaa toimintakulttuurin muutos ja TSL:n saattaminen sellaiseen toiminnalliseen ja taloudelliseen tilaan, jossa se on järjestönä investointikykyinen ja pystyy toteuttamaan omaa perustehtäväänsä nykyistä paremmin. Tämä haaste on iso. Vaikka menoperusteinen valtionapu on muuttunut suoriteperusteiseksi jo kauan aikaa sitten, on TSL:n toiminnan menoilla vain vähäinen kytkentä suoritteeseen. TSL:lla on toiminnassaan valtava potentiaali. Seuraavat toiminnalliset linjaukset tukevat edellä mainittuja toiminnan suuntaviivoja: 1. Tukipalvelut palvelemaan jäsenjärjestöjä ja opintojärjestöjä TSL:n on yksinkertaistettava kurssihallintoaan ja tehtävä asioinnista ns. käyttäjäystävällistä. Tämä tarkoittaa koko neuvonta- ja ohjaustoiminnan uudelleenorganisoimista. Tarkoituksena on tukea erityisesti jäsen-, opinto- ja piirijärjestöjen toimintaa. Tätä varten TSL:n neuvonta- ja ohjaustyö organisoidaan niin, että periaatteessa yhdestä osoitteesta toimijamme saavat tarvittavan avun kurssien, tapahtumien ja opintokerhojen järjestämiseen. Tämän tukipalvelun työntekijät voivat sijaita eri puolella Suomea. Lisäksi aloitetaan opintojärjestöjen opintoneuvontapilotit niin, että yksi opintojärjestö voi toimia 1-3 opintojärjestön neuvonta- ja ohjauspalveluiden toimijana. Tämä edellyttää sopimusten tekemistä TSL:n ja opintojärjestöjen välille. Lisäksi TSL:n on parannettava omia tietohallintajärjestelmiään niin, että verkossa tapahtuva asiointi olisi sujuvaa. 2. Koulutus ja kehittämistoiminta vastaamaan tarpeeseen Tarjontaperusteinen toiminta muutetaan tarveperusteiseksi. Se tarkoittaa parempaa yhteistä tekemistä TSL:n jäsenjärjestöjen kanssa. tavoitteena on, että koulutusorganisaationa TSL tunnistaisi paremmin jäsenjärjestöjen koulutustarpeita. Itse kouluttamisesta siirrytään enemmän koulutuksen organisointiin ja kouluttajaverkoston hyödyntämiseen. TSL:n keskeistä osaamista ovat ay-toiminta, järjestötyö, yhteiskunnallinen toiminta ja tietoyhteiskuntaosaaminen. Lisäksi TSL:n on tehtävä yhteistyötä T-Opistojen, erityisesti JHL:n kaupunkiopiston ja Kiljavan Opiston kanssa. 3. Yhteiskunnallisella toiminnalla ja kampanjoilla menestystä yhteiskunnallisessa toiminnassa TSL on tulevaisuudessa yhä systemaattisemmin kansalaiskeskustelun käynnistäjä ja ylläpitäjä. Voionmaalainen hyve totuuden etsimisestä suuntaa tätä toimintaa. Lisäksi TSL:lla on iso rooli erilaisissa yhteiskunnallisissa luottamustoimissa toimivien henkilöiden kouluttamisessa ja yhteiskunnallisten kampanjoiden järjestämisessä. Tämä toimintakulttuuri edellyttää yhteistä tekemistä niin poliittisen työväenliikkeen eri toimijoiden kanssa. Tästä hyvinä esimerkkeinä ovat mm. vuonna 2012 käynnistetty POLIKO (Poliittinen korkeakoulu) ja YGAP (Youth Global Awareness Program).

Tavoitteena on järjestää kymmeniä tilaisuuksia yhdessä paikallisten toimijoiden kanssa eri puolella Suomea. 4. Hankkeet rakentamaan uutta ja kokeilemaan yhteiskunnallisesti tärkeitä tehtäviä TSL on luonnollinen paikka erilaisten hankkeiden koordinoimiselle. keskeistä on valmistautua tuleviin ESR-hakuihin niin, että työväenliikkeen järjestöt aktivoisivat omaa hanketoimintaansa. Työväenliikkeen järjestöt ovat käyttäneet vähäisesti ESR:n resursseja. Hankkeet mahdollistavat poliittisesti tärkeiksi koettujen asioiden pilotointia. Tästä hyvänä esimerkkinä on Opin Verkko, jonka keskeisenä toimintana oli rakentaa työpaikoilla toimivaa koulutusneuvontaverkostoa. TSL toteuttaa yhdessä SAK:n ja muiden Ay-liikkeen toimijoiden kanssa Hakaniemen hankekeskuksen, joka valmistelee erilaisten hankkeiden haku- ja koordinointiprosesseja. 5. TSL:n talous vankalle pohjalle TSL:n taloudellinen rakenne on liiaksi keskusjärjestöpainotteinen. Resursseja on jatkossa pystyttävä suuntaamaan enemmän sinne, missä toiminta tapahtuu. TSL:n perusrahoitus laskee tulevina vuosina. Syitä on monia. Yhtäältä valtio on karsinut vapaalle sivistystyölle suunnattuja varoja voimakkaasti. Toisaalta TSL on oman historiansa vanki. Valtionosuusjärjestelmä reagoi neljän vuoden aikaviiveellä valtionosuuksien tasoon. Tämä tarkoittaa, että vuoteen 20010 laskusuunnassa ollut kurssikehitys on käännettävä nousukehitykseksi. Tämä on onnistunut jo vuosina 2011 ja 2012, jolloin kurssituntimäärämme on noussut vuoden 2009 32.500 tunnista vuoden 2012 noin 36.000 tuntiin. Jatkossa tavoittelemme noin 2000 tunnin vuosittaista kasvua niin, että vuonna 2015 2016 olisimme saavuttaneet noin 38.000-40.000 kurssitunnin valtionosuuden. Laskukehityksen kääntäminen nousuun on kallista. Saamme siis vielä muutaman vuoden yhä vähemmän valtionosuutta, vaikka maksamme kurssiavustuksia yhä enemmän. TSL:n on arvioitava toiminnan menojen kohdistamisen nykyistä paremmin vastaamaan tarve- ja suoriteperusteisen toiminnan ajattelua. Se tarkoittaa, että toiminnan kiinteitä menoja on vähennettävä ja TSL:n on rakenteellisesti muutettava toimintatapaansa. 7 3. TOIMINTASUUNNITELMA 2014 3.1. Toiminnan johtaminen Toiminnan johtamisessa keskeistä on toimintakulttuurin kehittäminen tarveperustaiseksi. TSL:ssä on toteutettu ja meneillään isoja organisatorisia ja toiminnallisia muutoksia. Toimintaympäristö on murroksessa erityisesti rahoitusjärjestelmien näkökulmasta. Vapaan sivistystyön rahoitusta ollaan uudistamassa ja toisaalta ns. pitkän aikavälin rakenneuudistusten myötä käytettävissä olevat valtionavut vähenevät. Samaan aikaan TSL:n toimintakulttuurin muutoksen tavoitteena on lisätä toimintaa ja suunnata resursseja erityisesti sinne, missä tapahtuu. Ulkoisen toimintaympäristön muutoksien lisäksi TSL:lla on myös sisäisen toiminnan kehittämisen paikka. Tämä tarkoittaa koko TSL-liikettä. On rakennettava yhä sujuvampia sähköisen asioinnin järjestelmiä, uudistettava toimintamalleja ja ohjeistuksia, kehitettävä toiminnan laatua ja toiminnan suunnittelujärjestelmiä. On tärkeää, että TSL on reilu työpaikka, jossa kaikkien tiedot ja taidot ovat yhteisen käytettävissä. Samalla yhdessä tekemisen ajatus kattaa jäsenjärjestöjen lisäksi TSL:n opintojärjestöt ja piirit. Yhteisellä asialla oleminen korostaa työväenliikkeen toimintaa. TSL:n strategia päivitetään vuoden 2014 edustajiston kokouksessa. Tuleva strategia ulottuu vuoteen 2019, jolloin TSL täyttää 100 vuotta.

8 Yhteiskunnalliset kampanjat Tuleva kevät on yhteiskunnallisen ja poliittisen keskustelun osalta vilkasta. EU-vaalit tuottavat paljon mahdollisuuksia käydä kansalaiskeskustelua Euroopan Unionista ja kansalaisten Euroopasta. Keväällä toteutettavien juttutupien ja seminaarien teemat kytkeytyvät voittopuolisesti Eurooppa-politiikan tutkimiseen, syksyllä taas monenlaisiin demokratiaa, kansantaloutta ja politiikkaa käsitteleviin teemoihin. Uutena yhteiskunnallisen toiminnan muotona TSL aloittaa sähköisen Aikamerkin julkaisemisen. Aikamerkistä rakentuu paikka, jossa hyvin toimitettujen artikkeleiden ja puheenvuorojen avulla osallistutaan yhteiskunnalliseen keskusteluun. Aikamerkki on foorumi, jonne artikkeleiden lisäksi kootaan audiovisuaalista aineistoa levitettäväksi mm. sosiaalisen median tarjoamin mahdollisuuksin. Yhteiskuntapoliittisten koulutusten osalta TSL käynnisti viime vuonna yhdessä SDP:n, Työväen Akatemian, Voionmaan Opiston ja Palkansaajien Opintoyhdistyksen kanssa nuorille ja tuleville päättäjille tarkoitetun Poliittisen korkeakoulun. Palautteet ensimmäisestä korkeakoulusta olivat erittäin rohkaisevia ja ohjelmaa jatketaan. Poliittisessa toiminnassa TSL:lla on mahdollisuus koota ihmisiä hapekkaaseen vuorovaikutukseen monipuolisia välineitä hyväksi käyttäen. Paikallisella tasolla on tarve perehtyä yhä monimutkaisempien poliittisten kysymysten äärelle oppimaan ja opettamaan toisiamme. Opintojärjestöjen lisäksi TSL rakentaa aktiivien verkostoa, joka toimii tärkeäksi kokemiensa asioiden ympärillä ja hyväksi. Tekoja: Yhteiskunnallisen koulutuksen tavoitteena on lisästä paikallisia juttutupia ja erilaisia tarpeeseen syntyviä seminaareja. Juttutupa toimintamuotona tarkoittaa osallistavaa toimintatapaa, jossa kaikki paikalla olijat toimivat tilaisuuden resurssina. Juttutupa-konsepti vakiinnutetaan osaksi yhteiskunnallisen toiminnan toimintatapaa ja näitä koulutustilaisuuksia ja seminaareja järjestetään 50-60 kappaletta ympäri Suomea. Luento- ja seminaaritoimintaan suunnataan resursseja. Yhteiskunnallisia koulutusohjelmia, joiden tehtävänä on valmentaa erityisesti tulevia yhteiskunnallisia toimijoita, järjestetään yhteistyössä jäsenjärjestöjen ja T-Opistojen kanssa. Polikon 2. vuosikurssi aloitetaan vuoden 2014 aikana. Toimintavuonna toteutetaan myös IFWEAN (International Federation of Worker s Educational Associations) ja pohjoismaiden yhteistyönä toteutettava nuorten koulutusohjelma YGAP (Youth Global Awarenes program). Lisäksi ollaan jäsenjärjestöjen kanssa yhteistyössä liike 15- koulutusohjelmassa. Genevekoulu toteutetaan yhdessä AY-liikkeen järjestöjen kanssa. TSL:n rooli Genevekoulussa korostuu, koska TSL:n työntekijä vastaa opettajana yhdessä rehtorin kanssa ohjelman toteuttamisesta. Osana yhteiskunnallista koulutusta toteutetaan tapahtumaosaamisen- ja järjestökoulutuksen ohjelma 15 paikkakunnalla. Aikamerkki julkaistaan sähköisenä ympäristönä, jonne kootaan mm. yhteiskunnallisia puheenvuoroja ja artikkeleita. Yhteistyössä Intialaisen Sewa Academyn, Sosialidemokraattisten Naisten ja Solidaarisuuden kanssa järjestetään globaalipolkuun liittyvä kampanja, jonka osana toteutetaan mobiiliarpajaiset. Tiedotus ja julkaisut TSL näkyy sosiaalisessa mediassa, omilla verkkosivuilla ja aina tapahtuma- ja hankekohtaisesti. Uutiskirjeet ja erilaiset tiedotteet valituille kohderyhmille esim. opintojärjestökirje toteutetaan edelleen. TSL järjestää joka kuukausi oman aamukahvi-infonsa, jonne voi osallistua verkkoyhteyksien kautta eri puolilta maata. Sisäisen vuorovaikutuksen välineenä toimii TSL-tori eli oma intranettimme.

TSL tekee kustannusyhteistyötä Into-kustantamon kanssa. Julkaisujen levittämisessä kirjakauppa Edistys toimii julkaisujen jakelukanavana. Keskeistä on opinnollistaa erilaisia aineistoja, joita työväenliikkeen toimijat tuottavat. Opintoaineistoista on huutava pula. Tekoja: Julkaistaan Innon kanssa 3-4 julkaisua, mm. Kapitalismin sanakirja, Eurooppalainen vasemmisto, Vasemmiston tulevaisuus. Syksyllä julkaistaan Ammattiosastojen taloudenhoidon opas. Opinnollistetaan omia julkaisuja monipuolisin keinoin Tuotetaan Kysymyksiä ja vastauksia Euroopan Unionista -julkaisu Perustetaan sähköinen Aikamerkki, Timesignal 9 Kansainvälinen toiminta TSL on osa kansainvälistä työväenliikkeen verkostoa. Globaalilla tasolla TSL toimii IFWEAn jäsenjärjestönä ja sen hallituksessa. Eurooppalainen yhteistyöjärjestömme on Solidar, joka toimii linkkinä sisarjärjestöihimme ja keskittyy erityisesti aikuiskasvatukseen ja elinikäiseen oppimiseen. Pohjoismaista yhteistyötä toteutetaan pohjoismaiset ABF-järjestöjen välillä ja erityisesti ABF Nordenissa. TSL järjestää yhdessä ammattiliittojen kanssa Geneve-koulun. Nordmod-hanke tarjoaa aineistoa ja taustaa hyvinvointivaltion perusteiden tutkimiselle. Tekoja: Toimitaan IFWEAn hallituksessa Lisätään opettajien ja aikuiskasvatusten ammattilaisten vaihtoa Solidar- verkoston puitteissa. Osallistutaan Solidarin Educational experties Genevekouluun rekrytoidaan 6-8 opiskelijaa. ABF Nordenin kanssa järjestetään verkostotapaamisia Hankekeskus TSL on perustanut jäsenjärjestöjensä kanssa Hankekeskuksen. Hankekeskuksen tehtävänä on synnyttää kiinnostavia hankkeita, koordinoida hankehakua ja neuvoa jäsenjärjestöjä hankkeiden valmistelussa. Hakaniemen hankekeskus on yhteistyöhanke ammattiliittojen kanssa. Pidemmän aikavälin toimintaajatuksena on auttaa paikallisia, alueellisia ja valtakunnallisia kehittämisajatuksia niiden hankkeistamisessa. Lisäksi TSL hakee aktiivisesti hankerahoitusta sen strategiaa tukevissa toimissa. Työelämän koulutusneuvojien verkosto on rakentunut viimeisen kolmen vuoden aikana ESR-hankkeen avulla. Vuoden 2014 aikana itse hanke päättyy ja koulutusneuvojien verkoston toiminta vakiintuu osaksi tavallista työpaikoilla tapahtuvaa toimintaa. Verkosto on jo nyt osoittanut tarpeellisuutensa ja tuo aivan uudenlaista roolia ay-liikkeelle esim. muutostilanteiden yhteydessä tai kehitettäessä työntekijöiden osaamista. Vertaisneuvontaan perustuva ajatus on lisäarvo sekä työntekijöille, että työnantajille. Jatkossa TSL yhdessä ammattiliittojen kanssa jatkaa hyvin sujunutta yhteistyötään verkoston toimintakyvyn kehittämisessä ja laajentamisessa. Tekoja: Toteutetaan sihteerijärjestönä Suomen Sosiaalifoorumi 2014 Jatketaan Osaava henkilöstö kouluttaa hanketta. Hankkeella edistetään sosiaali- ja terveysalan työyhteisöjen kansainvälistä osaamista ja tuetaan kaksisuuntaista kotouttamista. Työelämän koulutusneuvojien verkoston koulutustoiminnan organisoiminen ja uusien neuvojien kouluttaminen. Koulutusneuvojien verkosto on keskeinen toiminnallinen painopiste TSL:n työelämätoiminnoissa.

10 Jatketaan Suomea työssä hanketta, jossa kehitetään suomen kielen ja työelämän koulutusmalli, joka edistää maahanmuuttajataustaisten työmarkkinavalmiuksia ja työllistymistä. Projektin kohderyhmä ovat maahanmuuttajataustaiset palvelu- ja hyvinvointialojen työttömät tai epätyypillisissä ja epävarmoissa työsuhteissa näillä aloilla työskentelevät henkilöt. Toteutetaan Oppimisvaikeudet työpaikoilla hanke. Hankkeessa selvitetään, miten työpaikoilla tiedostetaan ja tunnistetaan oppimisvaikeuksia. Samoin tutkitaan, miten oppimisvaikeudet ilmenevät ja mitä vaikutuksia niillä on. Selvitämme myös, miten työtä ja uuden oppimista voi tukea niiden kohdalla, joilla on oppimisvaikeuksia. Hanke toteutetaan Pohjoismaiden ministerineuvoston rahoittamassa Nordplus-ohjelmassa. Osallistutaan opintokeskusten yhdessä toteuttamaan Järjestöt ja Demokratia hankkeeseen. Toteutetaan 2-4 uutta ESR-hankehakemusta kevään 2014 aikana. 3.2. Koulutustoiminta TSL:n koulutustoiminnan ydintä ovat opintokerhot, kurssit, ammatillinen lisäkoulutus ja yhteiskunnallinen koulutus. Opintokerhojen osalta tavoitellaan 100.000 tunnin vuosittaista kerhotuntimäärää. Kurssitoiminnan osalta tavoitteena on määrällisesti 38.000-40.000 tunnin kiintiö. Ammatillisen lisäkoulutuksen osalta toteutetaan noin 50 opiskelijatyövuoden kokonaisuus. Kurssi- ja kerhotukien osalta sähköistä asiointijärjestelmää muutetaan käyttäjäystävällisemmäksi ja jäsenjärjestöille mahdollistetaan tapahtumahallinnon käyttö suoraan ilman välikäsiä. Ammatillisessa lisäkoulutuksessa panostetaan jäsenjärjestöjen alueellisten koulutuksien järjestämiseen. Alueelliset koulutukset toteutetaan pääsääntöisesti yhteistyössä jäsenjärjestöjen kanssa. Vuoden 2013 syksyllä käynnistettiin liittokierros, jolla tarkoitetaan kahdenkeskisiä neuvotteluja jäsenjärjestöjen kanssa. Näiden neuvottelujen pohjalta rakennetaan TSL:n toimintaa niin, että pyrkimyksemme olla tarpeellisia jäsenjärjestöillemme toteutuu entistä paremmin. Kokemukset liittoneuvotteluista ovat erittäin rohkaisevia ja kierrosta jatketaan niin, että se toteutetaan kaksi kertaa vuodessa, kerran keväällä ja kerran syksyllä. Neuvottelukierroksen aikana on mahdollista pureutua niihin odotuksiin, joita jäsenjärjestömme haluavat TSL:lta. Vapaan sivistystyön kentällä tulevaisuus näyttää yhä tiivistyvältä yhteistyöltä erityisesti T-opistojen kanssa. Yhteistoimintaa kehitetään niin, että jatkossa esim. kouluttajat ovat yhteisiä ja mahdollistavat tätä kautta työväenliikkeen arvopohjaan nojaavan kouluttajaresurssin käytön laajasti koko maassa. TSL:n koulutustoiminnan osalta yksi ydintehtävistä liittyykin kouluttajaverkoston luomiseen. Kiljavan Opiston kanssa TSL rakentaa toisiinsa liittyviä koulutusmoduleja niin, että paikallisesti ja alueellisesti toteutettava koulutus johtaisi Kiljavalla jatkuvaan koulutuksen. Tämä peräkkäisten koulutusten malli on sovellettavissa kaikkien T-Opistojen osalta. Työelämäkoulutus liittyy TSL:n näkökulmasta jäsenliittojen paikallisiin tarpeisiin. Verkkoasiointi osana ammattiosaston toimintaa, verkko-opiston hyötykäyttö kaikessa oppimisessa liittyy TSL:n erityisosaamiseen tietotyössä. Työelämäkysymyksiin liittyy myös yhteiskunnallisen ja järjestöosaamisen vahvistaminen paikallisella ja alueellisella tasolla. Tästä syystä TSL käyttää yhdessä jäsenjärjestöjensä kanssa lisääntyvässä määrin esim. ammatillisen lisäkoulutuksen resursseja näihin koulutuksiin. Yksi lisääntyvä tarve liittyy erilaisissa luottamustehtävissä toimivien järjestöosaajien vertaistyönohjauksen mallin kehittämiseen. Yksi koulutuksen painopiste liittyy yhteistyöhön EKL:n kanssa. Ikääntyvän väestön tietotyötaitojen kehittäminen on osa selviytymistä yhä tietoteknistyvässä yhteiskunnassa. Tietoyhteiskunnassa tapahtuva voimakas digitaalinen konvergenssi ja nuorempien sukupolvien tulo työelämään aiheuttavat jonkin asteisen murrosvaiheen tietoyhteiskuntakoulutuksessa. Tietotekniikan peruskoulutuksen kysyntä on pikku hiljaa hiipumassa. Siksi koulutusten sisältöjen kehittäminen vastaamaan jäsenjärjestöjen uusia tarpeita ja oman osaamisen pitäminen ajan tasalla on entistä tärkeämpää. Verkkoja monimuotokoulutusten lisääminen sekä tietotekniikan koulutussisältöjen integroiminen työelämän ja

järjestötoiminnan kehittämiseen ovat keskeisessä roolissa uusia koulutuksia suunniteltaessa. Koulutusaiheissa ja sisällöissä otetaan huomioon myös aikuisväestön medialukutaidon parantaminen. R. H. Oittisen 100-vuotisjuhlaseminaarista lähtenyt hyvien sähköisten opintoaineistojen tuottaminen jatkuu. Jäsenyys ja vaikuttaminen sekä Verkko-osallistumisen unelmat ja realismi ovat olleet Tiedon virtaa - tapahtuman viimeisimmät teemat ja ovat ajankohtaisia edelleen myös kehittämistyössämme. Digitaalinen syrjäytymisuhka on yhä todellisempi erityisesti vanhemman väestön osalta palveluiden karatessa verkkoon. TSL:n tehtävänä on edelleen panostaa kaikkien tietoyhteiskuntaan. Verkot palvelemaan kansalaisia. 11 Tekoja: TSL rakentaa vuoden 2014 aikana kouluttajaverkostoa opinto- ja jäsenjärjestöjen käyttöön. Kouluttajakoulutusohjelma otetaan käyttöön. Ohjelma on tarkoitettu kaikille koulutustehtäviä toteuttaville jäsenjärjestöjen toimijoille ja osaksi TSL:n omaa kouluttajaverkoston valmentautumista. Panostetaan erilaisten aineistojen opinnollistamiseen eli keskusteluaineistojen, opintoja tukevien oheisaineistojen tuottamiseen. Verkossa tapahtuva oppiminen keskitetään pääsääntöisesti Verkko-opiston yhteyteen. Neuvontapalvelun rakentaminen mahdollistaa paikallisille toimijoille apuja koulutustilaisuuksien järjestämisessä ja halutun kouluttajan löytämisessä. Jäsenjärjestöjen konsultaatiota lisätään koulutukseen ja erilaiseen kehittämistoimintaan liittyvissä asioissa. Vuoden 2013 aikana aloitettiin mm. strategiaprosessien ohjaaminen ja järjestötyön johtamisen konsultaatio. Näitä toimintoja laajennetaan. Pilottitoimintana aloitetaan Wanu-hanke, jonka tarkoituksena on saattaa kokeneita eli wanhoja ja hieman nuorempia yhteen niin, että molemmat voisivat olla toistensa neuvottavina. Nuorella sukupolvella on paljon osaamista tietotaidoissa, kokeneemmalla väellä taas monissa elämään ja arkeen liittyvissä taidoissa. @ammattiosasto hankkeessa kehitetään ammattiosastojen aktiivien verkko-osallistumista ja tietotyötaitojen hyödyntämistä osana ammattiosaston toimintaa. Tavoitteena on viedä laajalla maantieteellisellä alueella toimivien ammattiosastojen hallitusten tai johtokuntien kokousten valmistelu ja kokoukset verkkoon. Vuoden 2014 aikana toteutetaan kahden PAMin ammattiosaston kanssa pilottihanke, jossa syntyvää verkko-osallistumisen mallia kehitetään kaikkien liittojen ja ammattiosastojen käyttöön. Tietoyhteiskuntakoulutuksen painopiste on työelämän ja järjestötoiminnan tarpeisiin perustuvassa tilauskoulutuksessa. Koulutusten aiheita ja sisältöjä suunnitellaan yhteistyössä jäsenjärjestöjen henkilöstön ja jäsenyhdistysten aktiivien kanssa. Aiheet voivat vaihdella tietotekniikan perusteista monipuoliseen soveltavaan mediakoulutukseen kuten julkaisun teko, valokuvaus, digitarinat ja videokuvaus ja editointi. Koulutusten tavoitteena on sujuvoittaa mm. kokouskäytäntöjä (paperiton kokous) ja madaltaa osallistumisen ja verkkovaikuttamisen kynnystä. Sähköisten oppimisympäristöjen osalta SAK:n Työelämän verkko-opisto on TSL:n kehittämistyön oleellinen ympäristö. TSL avustaa jäsenjärjestöjen henkilöstöä verkkokurssien suunnittelussa ja tuottamisessa sekä kouluttaa verkkokurssien ohjaajia. Eläkkeensaajien keskusliiton kanssa toteutetaan Voittajana Verkkoviidakossa -hanke, jonka tavoitteena on eläkeläisten tietotyötaitojen lisääminen ja sitä kautta pärjääminen verkkoon katoavien palveluiden käyttäjänä. TSL:n uusi Studio Femma tarjoaa valokuvauksen ja videotuotannon palveluita sekä koulutuksia. Studio Femmassa voidaan tuottaa mm. mediaesiintymisen koulutuksia, videoituja puheenvuoroja, livenä lähetettäviä verkkoluentoja ja kokouksia sekä laadukkaita valokuvia. Videoita voidaan tehdä mm. opetus- ja esittelymateriaaliksi jäsenjärjestöjen käyttöön. Nykyajan työväenluokan, pienten ja mikroyritysten, koulutuksessa keskitytään kehittämään Työelämän kehittämis- ja palvelutehtävään kuuluneiden hankkeiden kokemusten perusteella yrittäji-

12 en ja työntekijöiden tietotyötaitoja monipuolisesti todellisiin tarpeisiin vastaten. Koulutuksia suunnitellaan ja markkinoidaan vakiintuneiden verkostojen kanssa: Suomen Kosmetologien Yhdistyksen Opisto, Pirkanmaan ebuusti-hanke, Kruununhaan yrittäjät. TSL:n tietokoneluokissa Helsingissä, Turussa, Tampereella, Mikkelissä ja Lappeenrannassa järjestetään edelleen kaikille avoimia tietokoneen korttikoulutuksia ja erilaisia opintoseteleillä tuettavia tietokoneen peruskäyttötaitoja parantavia täsmäkursseja. Opintosetelikurssien kohderyhminä ovat mm. maahanmuuttajat, työttömät, alhaisen pohjakoulutuksen omaavat, oppimisvaikeuksia kokevat, peruskoulun päättäneet nuoret ja senioriväestö. Luokkien kurssitarjontaa monipuolistetaan erilaisilla jäsenjärjestöjen henkilöstölle ja aktiiveille suunnatuilla räätälöidyillä tilauskoulutuksilla, joiden aiheita voivat olla mm. toimisto-ohjelmat työelämässä ja järjestötyössä, verkkoviestintä, sosiaalinen media, video, valokuvaus ja kuvankäsittely. Luokkapaikkakunnilla tiivistetään yhteistyötä TSL:n opintojärjestöjen ja jäsenjärjestöjen paikallisten yhdistysten kanssa. 3.3. Neuvonta ja tuki TSL:n isoin toiminnallinen uudistus näkyy ohjaus- ja neuvontapalveluissa. Tarkoituksena on olla TSL:n toimijoiden palveluksessa yhä paremmin. Yhden puhelinnumeron ja linkin takaa koulutusta järjestävät tai kampanjaa suunnittelevat saavat neuvontaa tapahtumien organisoimiseen, alustajien löytämiseen ja muihin TSL:n tukimahdollisuuksiin. Neuvonta- ja tukipalvelun tehtävänä on toisaalta vastata vaikkapa ammattiliiton aluetoimitsijana, opintojärjestön aktiivin, yksittäisestä kunnallisjärjestön yhteiskunnallista tilaisuutta järjestävän tai kulttuuri- ja harrastustoimintaa organisoivan tarpeisiin. Samalla neuvonta ja tukiosaamista vahvistetaan opintojärjestöissä. Isoissa opintojärjestöissä voisi jatkossa olla osaajia, joihin naapurikuntien opintojärjestöt voisivat olla yhteistyössä. TSL on liike, jossa on erilaisia toimijoita ja erilaisia rooleja. Opintojärjestöjen roolia halutaan vahvistaa. Tätä varten vuonna 2013 aloitettiin Opintojärjestöstrategian kehittäminen. Strategia hyväksytään vuoden 2014 edustajiston kokouksessa. Opintojärjestöjen vuosittain järjestettävien neuvottelupäivien rooli vakiinnutetaan osaksi TSL:n johtamisjärjestelmää. Hyvä ja toimiva paikallis- ja aluetason toiminta on TSL:n tulevaisuustyötä. Tulevan vuoden aikana toteutetaan useita paikallisia ja alueellisia pilotteja, joiden avulla TSL:n toiminnan vaikuttavuutta lisätään. Kiinnostavaa on mm. lähiresurssin hyödyntäminen kaikessa koulutustoiminnassa. Tämä tarkoittaa paikallisten voimien hyödyntämistä sivistysliikkeen tarjoamissa koulutustilaisuuksissa. TSL:n on oltava yhä lähempänä kansalaiskeskustelua liittyy se sitten vanhusten asemaan yhteiskunnassa, syrjään joutuneiden ihmisten ongelmien tiedostamiseen tai paremman huomisen haluamiseen. Polarisaatiokehitys on Suomessa totta ja tämä edellyttää sivistysliikkeeltä aktiivista otetta asioiden esille nostamisessa. Kulttuuritoiminnassa keskeisin työkalu on kerhotuki. Kerhotuen ohjeistusta yksinkertaistetaan ja ns. nikkarirahaston avulla halutaan tukea opintojärjestöjen kulttuurityön hankkeita. Sanoin & Sävelin kokoaa taas kevään aikana harrastajia paikallisiin katselmuksiin, joista osa pääsee näyttämään taitojaan Valkeakosken työväen musiikkitapahtumaan. Harraste- ja kulttuurikatselmuksen päävastuu on opintojärjestöillä eli vapaaehtoistoimijoilla. TSL:n keskeisiä tapahtumia ovat Työväen Kirjallisuuspäivät Tampereella ja Työväen musiikkitapahtuma Valkeakoskella. Molemmissa tapahtumissa TSL on aktiivisesti mukana. Uutena hankkeena käynnistetään syksyllä 2014 työväentalokiertue, jonka avulla elvytetään työväeniltamaperinnettä. Kiertuetta jatketaan ainakin vuoteen 2019 saakka. Työväentalokiertueen perusajatus on rakentaa verkosto, jolle iltamien lisäksi olisi tyrkyllä muitakin työväentaloille soveltuvaa ohjelmistoa ja tapahtumia. Uuden musiikin festivaali on työnimi hankkeelle, jossa halutaan nostaa esiin hyviä laulelmia. Tavoitteena on toteuttaa tämä tapahtuma 2015 Valkeakoskella yhteistyössä monen toimijan kanssa.

13 Tekoja: Neuvonta- ja tukipalvelu käynnistyy helmikuussa 2014 Opintojärjestöjen neuvonta- ja tukikoulutus Opintojärjestöjen toimijoille tarkoitetut TSL-kursseja kehitetään edelleen ohjauksen, taloudenhoidon ja tapahtumien järjestämisien osalta. Sanoin & Sävelin tapahtuma paikallisine katselmuksineen toteutetaan Valkeakosken työväenmusiikkitapahtuman yhteydessä. Järjestetään Työväenkirjallisuuden päivät Tampereella 30.8. Hyväksytään Opintojärjestöstrategia kesäkuussa 2014 ja opintojärjestöjen asemaa osana TSL:n johtamisjärjestelmää vahvistetaan. Sähköistä asiointia kehitetään. Opintojärjestöjen kulttuuritoimintaa tuetaan nikkarirahaston avulla Järjestetään Opintojärjestöjen Neuvottelupäivät syksyllä 2014. TSL:n johto osallistuu aktiivisesti Opinto- ja piirijärjestöjen tapahtumiin. Työväentalokiertue aloitetaan syksyllä 2014. Verkostolle tarjotaan muitakin aktiviteettejä esim. pienoiskirjallisuusmessuja. 3.4. Hallinto TSL:n toimintaa johtaa hallitus, joka koostuu jäsenjärjestöjen valitsemista edustajista. Hallitus vastaa järjestöä koskevista linjauksista ja päätöksistä. Voidakseen aidosti johtaa TSL:n tekemisiä on TSL:n toimiston ja hallinnon välillä oltava luonteva yhteys, joka perustuu asioiden asialliseen valmisteluun, läpinäkyvyyteen, tarvittaviin toimintaa ohjaaviin sopimuksiin ja riittävään tietoon päätöksenteon pohjaksi. Hallituksen jäsenet ovat osallistuneet kiitettävän aktiivisesti hallituksen kokouksiin ja tätä kautta TSL:n johtamiseen. TSL:n hallinnon keskeinen tehtävänä tulevana vuonna on jatkaa toimintajärjestelmien kehittämistä. Tapahtumahallinnon, toiminnan- ja talouden suunnittelun ja seurannan, erilaisten järjestelmien yhteensopivuuden ja ylipäätään asioiden sujuvuuden varmistamisessa on edelleen kehittämistä. Yhteistyössä erityisesti OK-opintokeskuksen kanssa kehitetään toimivaa tapahtumahallinnon järjestelmää. Henkilöstöpolitiikassa TSL tavoite on olla reilu työpaikka, jossa arjen yhteistoiminta sujuu hyvin. Kevään 2014 aikana uudistetaan palkkarakenne vastaamaan nykyisiä ja tulevia tarpeita. henkilöstökoulutuksessa panostetaan esimiestyöhön ja vastuulliseen ammattilaisuuteen. Lisäksi jokaisen osaamista kehitetään erityisesti työtä helpottavien välineiden käytössä. Taloushallinnon osalta keskeistä on läpinäkyvyys ja ajantasaisuus. Toiminnan suunnittelun ja seurannan näkökulmasta kehitämme vuosikelloajatteluamme niin, että kaikki resurssit, ennen kaikkea henkiset, ovat TSL:n perustehtävän palveluksessa. Iso haaste on TSL:n toiminnassa on toiminnan menojen ja tulojen tasapainottaminen. Vuoden 2013 keväällä jouduttiin keventämään organisaatiota ja keskittymään oleellisiin tehtäviin. Strategiasta johdetut ydinprosessit ja niistä johdetut kriittiset tekijät ja tavoitteet suuntaavat organisaation tehtäviä, joihin yksittäiset työroolit sitten liittyvät. Tämä prosessijohtamisen ajattelu ja käytäntö edellyttää, että tulevan vuoden aikana kehitämme edelleen suunnittelujärjestelmäämme. TSL on oppilaitos, joka välittää saamiansa erilaisia valtionapuja toimintaan. Tässä työssä on tärkeää, että koulutustoiminnan järjestäjät tietävät toiminnan reunaehdot ja että TSL:lla on toimiva tuki- ja seurantajärjestelmä. Tavoitteena tulevaisuudessa on suunnata suhteellisesti yhä enemmän resursseja toimintaan.

14 Tekoja: Tietohallintojärjestelmien uudistaminen Hallituksen johtamisedellytysten kehittäminen seurantatietoa kehittämällä ja tarkistamalla toimintaa selkeyttävät hallinto-ohjesäännöt. Laaditaan ohjeistus Opintojärjestöjen osallisuuden mahdollistamiseksi osana TSL:n johtamista Prosessijohtamiseen ja vuosikelloon pohjautuvan suunnittelujärjestelmän vakiinnuttaminen osaksi arkea. Laatujärjestelmän kehittäminen ja auditointiyhteistyön aloittaminen OK-opintokeskuksen kanssa. Arjen yhteistoiminnan, hyvän esimiestyön ja vastuullisen ammattilaisuuden huomioiminen toimintakulttuurin kehittämisessä. Palkkarakenneuudistuksen toteuttaminen kevään 2014 aikana. Yhteistoiminnalle rakennetaan yhteiset suuntaviivat kevään 2014 aikana VOS-tilitysten parempi seuranta ja jaksotus Uudistetaan liiton asiakirja-arkiston ja sopimusten ylläpitojärjestelmä. Laaditaan TSL:n tasa-arvosuunnitelma