Hanke: Kotimaisten kalkkunantuottajien kilpailukyvyn parantaminen Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma Kalkkunatuotannon kustannusrakenne sekä tuottavuus- ja talousmittarit yrityksen seurannan apuna Petri Helo, Vaasan yliopisto Jarkko Niemi, MTT taloustutkimus 1
Tuottavuus Tuotannon tehokkuuden mitta Tuottavuus = Tuotokset Panokset Voit seurata tuottavuutta Mikä on tilasi tuotantomäärä Miten paljon tuotantopanoksia käytät ko. määrän tuottamiseen Mitkä ovat tuotoksen ja panosten hinnat 2
Tuottavuutta voi parantaa itse! Tuottavuus kasvaa, kun tuotannossa saadaan enemmän aikaan vähemmällä. Esim. vähemmillä kustannuksilla sama tuotto Samoilla resursseilla saadaan enemmän tuottoa Yrittäjätulo* nousee, eli viljelijän omalle työlle ja pääomalle saadaan entistä suurempi korvaus * Yrittäjätulo (tai maataloustulo) ilmaisee, miten paljon yrittäjä saa omalle työlleen ja tuotantoon sijoittamalleen omalle pääomalle korvausta 3
Pääoman tuottavuus saatava nousuun Työn ja pääoman osatuottavuudet 1992 2009 maatalouden kokonaislaskelman mukaan 2,5 2,0 Työn tuottavuus 1,5 1,0 0,5 Pääoman tuottavuus 0 1992 94 96 98 00 02 04 06 2009 Vuoden 1992 tieto merkitään luvulla 1. Vuoden 2009 tieto on ennuste. 4 Lähde: MTT Taloustutkimus, julkaisuja 110
Kotimaisessa kalkkunaketjussa laatu ja tuottavuus ovat avaintekijöitä Tuottavuuden ohella laatu on tärkeä kilpailukykytekijä Kuolleisuus ja ruhohylkäykset Fileesaanto (Kalkkunaketjussa yli 2/3 tuotoista saadaan fileen myynnistä) Panokset Vaihe 1 Vaihe 2 Vaihe 3 Vaihe 4 Tuotokset Hävikki% Hävikki% Hävikki% Hävikki% 5
Kilpailukyky Kilpailukyky liittyy asioiden tekemisen tasoon Tehdään asiat tosissaan Keskitytään olennaiseen (esim. karsitaan kulut, jotka eivät hyödytä liiketoimintaa) Kilpailukyvyn parantaminen edellyttää suunnitelmallisuutta sekä omien vahvuuksien ja heikkouksien, uhkien ja mahdollisuuksien tunnistamista Tavoitteet, toteutus, seuranta ja korjaustoimet 6
Arvioi omaa toimintaasi Seuraa yrityksen tunnuslukuja* ja tartu toimeen, mikäli havaitset korjattavaa! Näissä asioissa olen hyvä: Näissä asioissa voin vielä kehittyä: Mitä mittaat, sitä voit parantaa! * Tuotostasoa, kannattavuutta, maksuvalmiutta ja vakavaraisuutta 7
Eräitä talouden tunnuslukuja 8
Maksuvalmius eli likviditeetti Yrityksen kyky selviytyä juoksevista menoista Rehujen osto, lääkintäkulut, lainojen korot ja lyhennykset jne. Maksuvalmiusongelmat lisäävät yrityksen kustannuksia Voidaan arvioida taseesta ja tuloksesta laskettavilla tunnusluvuilla tai budjetilla Vaikka kannattavuus olisi hyvä, maksuvalmius voi olla heikko (esim. menojen ja tulojen ajoituksen vuoksi) 9
Vakavaraisuus Yrityksen kyky selviytyä kaikista sitoumuksistaan Kuvataan yleensä suhteella: Vieras pääoma Varat Heikko vakavaraisuus on uhka yritystoiminnan jatkuvuudelle 10
Kannattavuus Kannattavuutta mitataan yrityksen tuloksella Yrityksen tilinpäätöstiedoista voidaan laskea erilaisia tunnuslukuja, kuten: Käyttökate% 100 Käyttökate Liiketoimi nnan tuotot yhteensä Yleisen liiketaloustieteen tunnuslukuja Teollisuus 10-25% Kauppa 2-10% Palvelut 5-15% 11
1998 1999 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 25 % Siipikarjavaltaisten tilojen käyttökateprosentin kehitys (Huom! Pääasiassa broilerin tuotantoon erikoistuneita yrityksiä) 20 % 15 % 10 % 5 % 0 % -5 % -10 % -15 % Kalkkunatuotantoa harjoittaneilla kirjanpitotiloilla käyttökateprosentti on ollut 2000-luvulla keskimäärin 12% 12 www.mtt.fi/taloustohtori
Kannattavuuskerroin Kannattavuuskerroin kuvaa yrittäjän omalle pääomalle ja työlle asetetun tuottovaatimuksen toteutumista Kannattavuuskerroin Maataloustulo Yrittäjäperheen OPOn korkovaatimus palkkavaatimus 13
1998 1999 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 1.8 1.6 1.4 1.2 1 0.8 0.6 0.4 0.2 0 Siipikarjavaltaisten tilojen kannattavuuskertoimen kehitys (Pääasiassa broilerin tuotantoon erikoistuneita yrityksiä) Kalkkunatuotantoa harjoittaneilla kirjanpitotiloilla kannattavuuskerroin 2000-luvulla keskimäärin 0.7. 14 www.mtt.fi/taloustohtori
1998 1999 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 60000 50000 40000 Siipikarjavaltaisten tilojen yrittäjätulonkehitys (=voitto+palkka- ja korkovaatimus) (Pääasiassa broilerin tuotantoon erikoistuneita yrityksiä) Kalkkunatuotantoa harjoittaneilla kirjanpitotiloilla yrittäjätulo 2000-luvulla keskimäärin noin 38 500 euroa 30000 20000 10000 0 15 www.mtt.fi/taloustohtori
Kalkkunakasvatuksen kustannusrakenne 16
Pisteluku (2005=100) Kalkkunan ja rehun keskihinnan sekä keskiteuraspainon kehitys Suomessa 140 120 100 80 60 40 Kalkkunanlihan hintaindeksi Rehujen hintaindeksi Keskiteuraspainon indeksiluku 20 0 1996 1998 2000 2002 2004 2006 2008 2010 17 Lähde: Tike
Kalkkunakasvatuksen kustannusrakenne Huom! Esimerkkilaskelma poislukien työpanos! Raadonhävitys, traktori, sekalaiset kulut; 1 % Poistot; 14 % Untuvikko; 14 % Korkokulut; 1 % Vakuutus ja kunnossapito; 1 % Lastaus; 4 % Pesut; 1 % Rahti; 2 % Energia; 5 % Kuivike; 2 % Vesi; 0 % Rehu; 55 % 18
Seuraavassa on esimerkkejä mahdollisuuksista parantaa tuottavuutta Rehun hinta ja koostumus edullisempia raaka-aineita ja tuhdimpaa rehua? Linnun koko? Kiertonopeus? Kuolleisuus pienemmäksi Fileesaanto suuremmaksi 19
Mitä voimme tehdä tuottavuuden hyväksi? Selvittää kasvatusta rajoittavat minimitekijät, kuten energian, valkuaisen ja ravinteiden saanti, lämpötila, sairaudet jne. Ruokinta linnun kasvukyvyn mukaan Rehu on noin puolet tuotantokustannuksesta! Rehussa oltava sopivasti ravintoaineita Erityisesti untuvikko tarvitsee runsaasti valkuaista Viljan runsas käyttö voi laskea rehun hintaa Liiallinen viljan käyttö kuitenkin heikentää lihan kasvua ja voi siten heikentää fileesaantoa! Liiallinen valkuaisen käyttö puolestaan lisää päästöjä ja voi heikentää ilmanlaatua Aikuisen linnun kehosta 55-60 % on vettä! Puutteellinen veden saanti heikentää tuotantotuloksia. 20
Kasvatusolosuhteet Tautisuojauksesta huolehtiminen Terveys vaikuttaa kuolleisuuteen, ruhohylkäyksiin ja kasvuun Liian korkea tai matala lämpötila aiheuttaa stressiä Lämpöstressi voi heikentää kasvua ja lisätä kuolleisuutta Erityisesti untuvikoilla lämpötila on tärkeä Rintalimakko Sopiva kasvatustiheys, jotta linnuilla on tilaa syödä, juoda ja liikkua Sopiva valo-ohjelma (jaksottainen usein hyvä) Liika valoisuus heikentää tuotantotuloksia (mm. lisää aktiivisuutta) Virikkeet kannibalismin estämiseksi 21
Laskentamalli: Teuraskalkkuna kannattavuus, 12000 kalkkunaa/vilja kukon paino 12,40kg kananpaino 6,30kg Kukkoja 6240kpl Kanoja 5760kpl teuraaksi 10 963 kukko teurasmäärä 88,00% kana teurasmäärä 95,00% untuvikko /kpl 1,95 vilja 25,0 % Liikevaihto 372 309 Työ+kate=korvaus työlle 23 282 Kierto 2,2 12000kalkkunaa inv. halli+ laiteet 2700m2 685800 investointituki 30 % 205740 Hankintakustannus 70 % 480060 22
Tuotto Rehun hinta 400000 350000 300000 250000 200000 150000 Liikevaihto Työ+kate 100000 50000 0 0,200 0,210 0,220 0,230 0,240 0,250 0,260 0,270 0,280 0,290-50000 Rehun hinta /kg 23
Tuotto Kukon koko 400000 350000 300000 250000 200000 150000 Liikevaihto Työ+kate 100000 50000 0 9,0 9,5 10,0 10,5 11,0 11,5 12,0 12,5 13,0-50000 Kukon paino kg/ruho 24
Ukoilman lämpötila C Lihaa kg/untuvikko Lämpötilan/ilmastoinnin vaikutus 8,8 Kg / Untuvikko 8,6 8,4 8,2 8 7,8 Kg / Untuvikko 7,6 7,4 20 lämpötila c= - 0,77 15 10 5 lämpötila 0-5 -10 25
Tuotto Kiertoaika 500 000 400 000 300 000 200 000 Liikevaihto Työ+kate 100 000 0 1 1,2 1,4 1,6 1,8 2 2,2 2,4 2,6 2,8 3-100 000 Kasvatuserää per vuosi 26
Tuotto Lintujen hävikin vaikutus (kuolleisuus+ruhohylkäykset) 450000 400000 350000 300000 250000 200000 Liikevaihto Työ+kate 150000 100000 50000 0 65 % 70 % 75 % 80 % 85 % 90 % 95 % 100 % Prosenttia untuvikoista teuraaksi 27
Kalkkunakasvatuksen tuotantotulokset ja niiden vaihtelu 28
kg/lintu Keskiteuraspainot ylös? Tilojen tuotantotuloksia vuodelta 2010 11 10 9 8 7 6 5 4 3 2 1 0 Teuraspaino Tilipaino 29
Untuvikoista teuraaksi Kuolleisuus ja ruhohylkäykset ovat hukkaan heitettyä rahaa Tilojen tuotantotuloksia vuodelta 2010 96 % 94 % 92 % 90 % 88 % 86 % 84 % 82 % 80 % 78 % 76 % Tuottavuus 30
Kapasiteetti tehokkaammin käyttöön Tilojen tuotantotuloksia vuodelta 2010 Tuotanto kg/m 2 50 45 40 35 30 25 20 15 10 5 0 Intensiteetti 31
Kg rehua/kg lihaa Rehustuksen suunnittelu ja seuranta tärkeää! Tilojen tuotantotuloksia vuodelta 2010 4.5 4.0 3.5 3.0 2.5 2.0 Rehum uuntosuhde 32
% teuraseristä Fileestä yli 2/3 ketjun markkinatuotosta! Vuosien 2008-2010 tilakeskiarvot: keskimäärin 36.7%, paras kymmenys tiloista keskimäärin 37,3 % 35 30 25 20 15 10 5 0 30 35 40 45 Filesaanto % 33
Kasvatusaika ja teuraspaino Kukkoja kasvatetaan keskimäärin 125 pv 90 prosenttia tiloista kasvattaa 122-128 pv Viidennes tiloista ylsi 9,7 kg teuraspainoon, viidennes jäi alle 8,3 kg:n Kukkojen keskipaino 11.7 kg 90 prosenttia tiloista välillä 11.2-12.2 kg 34
Kukon keskipäiväkasvu g/d Tarkkaile päiväkasvuja! 2008-2010 teuraserien keskiarvot (r=0,67, p=0,00) Keskipäiväkasvu on yhteydessä kasvatusaikaan ja kukon painoon 110 100 90 80 70 110 120 130 140 Kukon paino kg 35
Rehumuuntosuhde kg/kg Rehumuuntosuhde eri päiväkasvuilla 2010 tilakeskiarvot (corrcoef=-0.13, p=0,19) 7 6 5 4 3 2 6 7 8 9 10 11 12 Paino kg/lintu 36
Kuollut tai hylätty % Hävikki keskiteuraspainon mukaan 2010 tilakeskiarvot (corrcoef=-0,05, p=0,61) 35 30 25 20 15 10 5 0 6 7 8 9 10 11 12 Paino kg/lintu 37
Fileesaanto % Kukon kasvu ja fileesaanto 2008-2010 teuraserien keskiarvot (corrcoef=0.58, p=0.000) 40 39 38 37 36 35 34 8 8.5 9 9.5 10 10.5 Kasvu g/d 38
Kanojen hävikki % Kanojen paino ja hävikki 2010 tilakeskiarvot (corrcoef=-0,14, p=0,12) 20 15 10 5 0 5.5 6 6.5 7 7.5 Kanan paino 39
Fileesaanto % Kanojen paino ja fileesaanto 2008-2010 teuraserien keskiarvot (corrcoef=0,43, p=0,00) 40 35 30 25 50 60 70 80 90 Kasvu g/d 40
Kanan keskipäiväkasvu g/d Kanojen paino ja kasvu 2010 tilakeskiarvot (corrcoef=-0,02, p=0,94) 80 70 60 50 5 6 7 8 Kanan paino kg 41
Kasvu g/päivä Tarkkaile rehun kulutusta ja kasvua! Aluksi päiväkasvu nopeutuu, mutta myöhemmin se kääntyy laskuun. Kuvassa on kanojen ja kukkojen keskipäiväkasvu eräässä tutkimuksessa. 140 120 100 80 60 Kukot Kanat 40 20 0 0 20 40 60 80 100 120 Linnun ikä 42
kg rehua/kg kasvua Tarkkaile rehun kulutusta ja kasvua! Rehumuuntosuhde heikkenee linnun kasvaessa. Kuvassa on rehumuuntosuhde kasvatusviikon mukaan eräässä tutkimuksessa. 4.0 3.5 3.0 2.5 2.0 1.5 1.0 0.5 0.0 1-2 2-3 3-5 5-8 8-10 10-11 11-12 12-16 Kasvatusviikot 43
Rehun syöntimäärä (g/päivä) tai Rehun valkuispitoisuus (g/kg rehua) Rehun valkuaispitoisuuden ja rehun määrän muutos (esimerkki) Rehun syöntimäärä Rehun valkuaispitoisuus Kukon ikä (viikkoa) 44 Lähde: Emmans 1989
Valkuainen on kallista, MUTTA sitä tarvitaan LIHAN tuottamiseksi Huom! Tämä on vain havainnollistava esimerkki. Käyrän muoto ja jyrkkyys riippuu käytettävissä olevista rehuraaka-aineista ja niiden hinnoista! Rehun hinta snt / MJ 3.0 2.5 2.0 1.5 1.0 0.5 0.0 10 15 20 25 g raakavalkuaista / MJ energiaa 45
Mitä voimme tehdä? Kehitystä liikkeelle joka asiassa Asiat kytkeytyvät toisiinsa Tiedon jakaminen verkostossa Yhdessä tekeminen & yhdessä menestyminen 46
Ryhmätyö Muodostakaa kolme ryhmää Jokainen ryhmä miettii a) kymmenen mielestään tärkeintä asiaa, joita kalkkunatuotannossa tulisi kehittää sekä b) näkemyksiä, miten niitä voisi kehittää Kukin ryhmä esittelee näkemyksensä Lopuksi pohditaan yhdessä, miten ko. asioita ja kalkkunatuotantoa yleensä voisi kehittää 47
Kiitos mielenkiinnosta 48