KYMPPI-MONI JYVÄSKYLÄN NYKYMENETELMÄN DOKUMENTOINTI 3. KAAVAVARANNON TOTEUTUKSEN AJOITUSMENETELMÄ 2013

KYMPPI-MONI JYVÄSKYLÄN NYKYMENETELMÄN DOKUM ENTOINTI 3. KAAVAVARANNON TOTEUTUKSEN AJOITUSMENETELMÄ 2013

Kymppi-Moni: Jyväskylän nykymenetelmän dokumentointi 1. Kymppi R -toimintamalli http://www2.jkl.fi/kaavakartat/kymppimoni/kymppir-toimintamalli.pdf 2. Kaavavarantotietojen ylläpidon menetelmä http://www2.jkl.fi/kaavakartat/kymppimoni/kaavavarantotietojen_yllapito.pdf 3. Kaavavarannon toteutuksen ajoitusmenetelmä http://www2.jkl.fi/kaavakartat/kymppimoni/kaavavarannon_ajoitus.pdf 4. Alueellinen väestöarvio http://www2.jkl.fi/kaavakartat/kymppimoni/alueellinen_vaestoarvio.pdf 5. Palveluverkon lähtötietojen ylläpito ja muutosten hallintamenetelmä http://www2.jkl.fi/kaavakartat/kymppimoni/palveluverkko.pdf Laatija: Anna Isopoussu, kaavoitustutkija Jyväskylän kaupunki Heinäkuu 2013

SISÄLLYSLUETTELO AJOITUKSEN MERKITYS OSANA TONTTITUOTANTO- JA PALVELUVERKKOPROSESSEJA... 4 KYMPPI R -OHJELMAN AJOITUSSUUNNITELMAN LAADINTA... 6 AJOITUKSEN LÄHTÖTIETOJEN KOKOAMINEN... 6 AJOITUKSEEN VAIKUTTAVAT TEKIJÄT... 11 ESIMERKKEJÄ AJOITUKSEEN LIITTYVISTÄ PÄÄTÖKSENTEKOTILANTEISTA... 13 ALUEELLISEN VÄESTÖARVION LAADINTAA PALVELEVA AJOITUS... 16 AJOITUS YT-JÄRJESTELMÄSSÄ... 18 LÄHTÖTIEDOT... 19 AJOITUSSUUNNITELMA... 19 RAPORTIT... 23 YT:N AJOITUSTOIMINNALLISUUDEN KEHITTÄMINEN... 25

4 AJOITUKSEN MERKITYS OSANA TONTTITUOTANTO- JA PALVELUVERKKOPROSESSEJA Ajoituksella tarkoitetaan arviota käytettävissä olevan kaavavarannon, lainvoimaisen ja tulevan, ajallisesta toteutumisesta. Ajoitukseen liittyy tavoitteellisuus. Paljonko uusia tontteja tarjotaan vuosittain? Missä järjestyksessä asuinalueita halutaan avata rakentamiselle ja miten toteutus vaiheistetaan? Tonttituotanto- ja palveluverkkoprosessien kokonaisuuden hallinnan kannalta oleellista on tunnistaa ajoituksen vaikutukset mm. palvelujen kysynnän kehitykseen ja vuosittaisten kunnallisteknisten investointien määrään (kuva 1). Maankäytön toteutusohjelmassa, Kymppi R -ohjelmassa, muodostetaan näkemys maankäytön ja yhdyskuntarakenteen kehityksestä seuraavalle kymmenelle vuodelle. Uusien asuinalueiden toteuttamisjärjestystaulukot ja kartat perusteluineen ovat ohjelman keskeisiä tuloksia. Tavoitteena on mm. investointitarpeiden ennakoitavuus, jotta eri toimijoilla on edellytykset varautua tuleviin muutostarpeisiin. Kymppi R -toimintamallissa ajoitus on moniulotteinen prosessi, jossa yhteensovitetaan eri toimijoiden näkökulmia, jotta kokonaisuus olisi taloudellisesti hallittavissa ja toimijoilla on mahdollisuus vaikuttaa siihen. Kuva 1. Kaavavarannon ajoitus osana Kymppi R -toimintamallin menetelmiä.

5 Kymppi R -toimintamallissa ajoitus nähdään kaksivaiheisena prosessina (kuva 2): 1) Kymppi R maankäytön toteutusohjelma: päätös uusien asuinalueiden toteuttamisjärjestyksestä ja vaiheistuksesta seuraavalle kymmenelle vuodelle. Kymppi R -ohjelma laaditaan toimijoiden välisenä yhteistyönä. Ohjelmassa kiteytyy yhteinen näkemys siitä, miten maankäytön toteuttamisessa edetään ja mihin tavoitteisiin se perustuu. 2) Alueellisen väestöarvion laadintaa palveleva ajoitus: arvio käytettävissä olevan kaavavarannon ajallisesta toteutumisesta. Kymppi R -ohjelma toimii tässä keskeisenä lähtökohtana. Missä ajassa asuinalueiden avaamiset konkretisoituvat rakentamiseksi ja vaikuttavat väestömäärään? Kuva 2. Kaavavarannon ajoituksen kaksivaiheisuus. Ajoitus edellyttää reaaliaikaista tietoa käytettävissä olevasta kaavavarannosta: käyttötarkoituksesta, määrästä, sijoittumisesta, maanomistustilanteesta ja kunnallisteknisten investointien tarpeesta. Seuraavassa kuvataan kaavavarantotietojen ajoittamisprosessia tarvittavien lähtötietojen kokoamisesta itse ajoitukseen. Miten päätökset uusien asuinalueiden ajoituksesta käytännössä syntyvät ja mitkä tekijät tähän vaikuttavat? Lisäksi kuvataan kaavavarannon ajoitustietojen jalostaminen väestöarvion laadintaa palvelevaan muotoon. Tässä yhteydessä avataan myös YT-sovelluksen käyttöä osana kaavavarannon ajoittamista ja hahmotetaan YT:n ajoitustoiminnallisuuden kehittämistarpeita.

6 KYMPPI R -OHJELMAN AJOITUSSUUNNITELMAN LAADINTA Kymppi R -ohjelman näkökulmasta ajoitettavaa kaavavarantoa ovat: 1) asemakaavoitetut tontit, jotka eivät ole olleet vielä markkinoinnissa (tonttivarannon tila myöhemmin luovutettavaa kts. kaavavarantotietojen ylläpidon menetelmä s. 46) 2) tontit, joilla asemakaava on jo tekeillä 3) tontit, joiden asemakaavoitus on vasta suunnitteilla / yleiskaavoitusvaiheessa Kymppi R -ohjelmassa ratkaistaan kaavavarannon toteuttamisen ajoitus seuraavan kymmenen vuoden ajanjaksolle. Koko kaavavarantoaineistosta ei siten muodosteta tarkkaa ajoitusta. Kymppi R - valmisteluryhmä tekee esityksen uusien asuinalueiden toteutusjärjestyksestä ja vaiheistuksesta, jonka kaupunkirakennelautakunta/kaupunginvaltuusto hyväksyy. Ajoitusta työstetään Kymppi R - valmisteluryhmän kokouksissa ja näiden välillä tarvittaessa pienryhmässä. Kymppi R -ohjelmassa määritellään kuinka paljon uusia omakotitontteja ja kerros- ja rivitaloalueita avataan vuosittain rakentamiselle. Ajoitus laaditaan rakentajan näkökulmasta: milloin alueen kunnallistekniikka on valmiina ja rakentaminen voi alkaa. Ajoituksen painopiste on seuraavassa kolmessa vuodessa, miltä osalta vaiheistus pyritään esittämään mahdollisimman tarkasti. Seuraavien vuosien osalta alueiden vaiheistuksen mitoitus on suuntaa-antava. Ajoitus päivitetään vuosittain. Tämä on koettu tarpeelliseksi, koska maankäytön suunnittelussa tilanteet voivat muuttua nopeasti. Kaavahankkeet voivat viivästyä tai uusille alueille voi ilmaantua yllättäviä kaavoituspaineita. Kaavoituskohteiden aikataulua pohditaan yhteisesti Kymppi R -ohjelman kokonaistavoitteisiin pohjautuen. Kymppi R -ohjelmassa hyväksytyn ajoituksen toteutumisen edellytyksiä seurataan säännöllisesti ja tarvittaessa päivityksiä tehdään pitkin vuotta. AJOITUKSEN LÄHTÖTIETOJEN KOKOAMINEN Ajoituksen keskeinen lähtötietokokonaisuus on kaavavaranto. Ajoitus laaditaan erikseen omakotitaloalueille sekä kerros- ja rivitaloalueille. Jyväskylässä kaavavarantotiedot ylläpidetään YTjärjestelmässä, josta saadaan raportteja suunnittelualueittain esim. omakotitonttien määrästä, kerros- ja rivitaloalueiden rakennusoikeudesta maanomistustilanteen mukaan (kts. raportti kaavavarantotietojen ylläpidon menetelmä s. 41). Näistä tiedot kootaan excel-muotoisiin ajoitustaulukkoihin, joita työstetään valmisteluryhmässä (kuvat 3,4,5). Ajoituksen mittayksikkönä on omakotitaloalueissa tontti ja kerros- ja rivitaloalueiden osalta kerrosalaneliömetri. Ajoitustaulukoista viimeisin versio on nähtävillä kaupungin dokumentinhallintajärjestelmässä.

Kuva 3. Omakotitonttien ohjelmointitaulukko. 7

8 Kuva 4. Ote kerros- ja rivitaloalueiden ohjelmointitaulukosta, aluekeskusmalli.

9 Kuva 5. Osa kerros- ja rivitaloalueiden ohjelmointitaulukkoa, mm. rakentamisen aloitusajankohtaa korostava malli.

Kuva 6. Esimerkki pientalotonttien ajoituskartasta, Kymppi R -ohjelma. 10

11 Alueet on ryhmitelty taulukkoon kasvusuunnittain ja alue-/lähikeskuksittain. Taulukoissa seurataan myös kaavan vaihetta (vireillä, luonnos, ehdotus, hyväksyminen, valituskäsittely). Omakotitonttien suhteen ajoitetaan kaupungin omistamia tontteja, kerros- ja rivitaloalueissa huomioidaan myös yksityisen maalle kaavoitettu. Kymppi R 2013-ohjelmassa taulukkoihin ei ole kirjattu ainoastaan tulevat tontit vaan myös heti rakennettavissa olevat. Etenkin kerros- ja rivitaloalueiden kohdalla tämä on ollut erityisen hyödyllinen tieto: missä on heti toteutettavissa olevia asuntotuotantomahdollisuuksia ja miten uusien asemakaavoituskohteiden kaavoitusaikataulua kannattaisi tältä pohjalta priorisoida, jotta mahdollistetaan alueellisesti tasapainoinen asuntotuotanto. Kerros- ja rivitaloalueiden ohjelmoinnissa on joinakin vuosina käytetty myös vapaasti markkinoitavaa / kumppanuuskaavat / yksityisen maalle jaottelua (kuva 5). Jyväskylässä kerros- ja rivitaloalueista huomattava osa kaavoitetaan kumppanuuskaava periaatteella, jolloin alueen tulevat rakennuttajat ovat mukana kaavasuunnittelussa. Kumppanuuskaavojen lisäksi on haluttu varmistua, että vuosittain tulee tarjolle riittävästi tontteja myös vapaan markkinoinnin kautta. Ajoituksesta laaditaan myös karttaesityksiä, jolla havainnollistetaan kaavavarannon määrän ja sen ajoituksen alueellisia painopisteitä (esim. kuva 6). AJOITUKSEEN VAIKUTTAVAT TEKIJÄT Tavoitteet Ajoitus perustuu tavoitteisiin siitä, paljonko erityyppistä, uutta kaavavarantoa halutaan vuosittain mahdollistaa rakentamiselle. Määrälliset tavoiteluvut määritellään Kymppi R -ohjelmassa ja ne perustuvat tonttiseurannan osoittamaan kysyntään (kts. kaavavarantotietojen ylläpidon menetelmä s. 46). Tavoitelukujen muodostamisessa on käytetty myös väestöennusteeseen pohjautuvaa asuntotuotantolaskelmaa. Periaatteelliset linjaukset Ajoitusta ohjaavista periaatteellisista linjauksista keskeisin on alueellinen tasapainoisuus. Tavoitteena on, että uusia rakentamismahdollisuuksia tulee tarjolle eri puolilta kaupunkia. Tästä syystä kaavavarannon, lainvoimaisen ja tulevan, määrää seurataan alueittain ja tämä vaikuttaa myös ajoituksen laatimiseen. Kaavahankkeiden eteneminen Kaavojen etenemisellä on merkittävä vaikutus suunniteltuun ajoitukseen ja sen toteutumiseen. Kymppi R -ohjelma ohjaa myös asemakaavoituksen työohjelmaan nostettavia kaavoja ja priorisoi niitä. Kymppi R -ohjelmassa tavoitteena on ollut ylläpitää riittävää kaupungin asemakaavavarantoa. Tämä tuo joustavuutta myös ajoitukseen kun kaavoituksen ja tontinluovutuksen aikaväli ei ole kädestä suuhun tilanne.

12 Maanomistustilanne Jyväskylän kaupungin maapolitiikka perustuu riittävään raakamaavarantoon ja aktiiviseen maanhankintaan. Maata pyritään hankkimaan keskeisiltä kasvusuunnilta suunnitelmallisesti ja hyvissä ajoin ennen kaavoitusta. Kymppi R -ohjelman liitteeksi laaditaan määräajoin MAO-maanhankintaohjelma seuraavalle neljälle vuodelle, joka ohjaa aktiivista maanhankintaa. Maanomistustilanne ja mahdollinen maanhankintatarve huomioidaan ajoitusta laadittaessa. Ns. ensimmäisillä asemakaava-alueilla yksityisen omistamaa raakamaata kaavoitetaan vain erityisestä syystä. Kymppi R :ssa on määritelty esim. lievealueita, joilla on sekä kaupungin että yksityisen maanomistusta ja joihin kohdistuu kaavoituspaineita. Näiden kohteiden kaavoitusjärjestystä priorisoidaan valmisteluryhmässä. Kunnallisteknisten investointien tarve Alueiden kunnallisteknisten investointien tarve asettaa reunaehtoja ajoittamiselle. Uusien asuinalueiden kunnallistekniikan rakentamiseen käytettävä investointitaso vaihtelee hieman vuosittain, mutta käytännössä samana vuonna ei voida avata esim. useita suuria kynnysinvestointeja vaativia alueita. Kunnallisteknisten investointien tietojen ylläpitoa sekä ajoittamista on kuvattu tarkemmin raportissa kaavavarantotietojen ylläpidon menetelmä s. 53. Vaikutukset palveluverkkoon Ajoituksen vaikutuksia peilataan erityisesti päiväkoti- ja kouluverkkoon, sillä näiden palvelujen alueellisen kysynnän kehitykseen vaikuttaa oleellisesti uudet asuinalueavaukset. Kymppi R -ohjelman ajoituksen pohjalta laaditaan alueelliset väestöarviot, joita päiväkoti- ja kouluverkkoselvityksessä peilataan mm. tilojen riittävyyteen. Mikäli alueellinen väestönkasvu näyttää palveluverkon kapasiteettiin nähden liian suurelta eikä esim. uudisinvestointi tai laajennus ole pitkällä aikavälillä kannattava tai investoinnin aikataulua ei voida nopeuttaa, huomioidaan tämä uutta Kymppi R -ohjelmaa laadittaessa. Keskeisenä tavoitteena ajoituksessa on mahdollistaa olemassa olevan päiväkoti- ja kouluverkon tehokas hyödyntäminen ja varmistaa, ettei palvelutarve kasva usealla alueella yhtäaikaisesti investointitarpeiden kannalta kestämättömällä tavalla. Ajoituksen ja palveluverkkosuunnittelun yhteensovittamisen menetelmiä on kuvattu tarkemmin raportissa Palveluverkon lähtötietojen hallinta ja muutosten hallintamenetelmä.

13 ESIMERKKEJÄ AJOITUKSEEN LIITTYVISTÄ PÄÄTÖKSENTEKOTILANTEISTA Ajoitukseen liittyy monia päätöksentekotilanteita alkaen tavoitteiden asettelusta yksittäisten alueiden tontinluovutuksen aikatauluun. Kymppi R -ohjelman ajoituksen perustana olevat tavoitteet tarkistetaan vuosittain. Esimerkiksi Kymppi R 2013-ohjelmassa muutettiin kerros- ja rivitaloalueisiin liitettäviä määrällisiä tavoitteita siten, että kerros- ja rivitalojen asuntotuotantotavoite on 70 000 k-m 2 vuodessa. Tämä tarkoittaa, että vuosittain kaavoitetaan vuoden varanto lisää ja mahdollistetaan kunnallisteknisesti 70 000 k-m 2 edestä uusia rakentamismahdollisuuksia kerros- ja rivitalorakentamiselle. Aiempina vuosina kerros- ja rivitaloalueiden ajoituksen määrällinen lähtökohta oli 80 000 k-m 2. Tavoitetta peilattiin aiempien vuosien kerros- ja rivitaloasuntotuotannon toteutumaan, väestönkasvuarvion edellyttämään asuntotuotantotarpeeseen sekä arvioon tulevasta kysynnän painopisteen muutoksesta (kuva 7). Uudella, realistisesti mitoitetulla määrällisellä tavoitteella pyritään edistämään uusien asuinalueiden toteutumista kohtuullisessa aikataulussa ja kunnallisteknisten investointien täysimääräistä hyödynnettävyyttä. Kuva 7. Kymppi R 2013-ohjelman kerros- ja rivitaloalueiden määrällisten tavoitteiden tausta. Ajoituksen laadintaan liittyy myös päätöksiä siitä, mitkä alueet otetaan mukaan Kymppi R - ohjelmointiin ja nostetaan kaavoitusohjelmaan (esim. kuva 8). Ajoitus on usean näkökulman yhteensovittamistyötä. Osin nämä näkökulmat voivat olla ristiriitaisia. Tyypillinen ristiriitatilanne liittyy palvelujen riittävyyden varmistamiseen uusia asuinalueita avattaessa (kuvat 8 ja 9).

14 Kuva 8. Ote Kymppi R -valmisteluryhmän muistiosta. Esimerkki kaavoitusohjelmaan nostettavien kohteiden valinnasta ja tontinluovutuksen aikataulusta.

15 Kuva 9. Otteita Kymppi R -valmisteluryhmän muistioista. Esimerkki uusien asuinalueiden tontinluovutuksen ohjelmoinnista käytävästä keskustelusta.

16 ALUEELLISEN VÄESTÖARVION LAADINTAA PALVELEVA AJOITUS Asuinalueen rakentamisen alkamisajankohdan lisäksi oleellista on arvioida missä aikataulussa asuinalue toteutuu. Väestöarvion laadintaa palveleva ajoitus tehdään Kymppi R -ohjelman ajoituksen jälkeen. Laadinnasta vastaa kaavoitustutkija. Ajoituksen laadinnan yksikkönä on kerrosalaneliömetri. Kaupungin alueella vuosittain valmistuvan asuinrakentamisen kerrosalan / talotyyppi (AO, AK/AR) oletetaan olevan suurin piirtein vakio. Tämä arvio pohjautuu Kymppi R -ohjelmaan. Oletuksena on ollut esim. että kaupungin pientalotontteja toteutuu n. 100 / vuosi ja yksityisen maalle hieman vähemmän (n. 80-90, sisältäen mm. maaseutualueiden rakennuspaikkoja). Kerros- ja rivitalorakentamista oletetaan toteutuvan yhteensä n. 70 000 k-m 2 /vuosi kaupungin ja yksityisen maalle. Ajoituksessa kerrosalamäärä jyvitetään kaupungin pienalueille. Ajoituksen lopputuotoksena on pienalueittainen arvio alueelle tulevan uuden asuinrakennuskerrosalan määrästä talotyypin mukaan (AO ja AK/AR) / vuosi. Kaupungin pientaloalueilla toteutumisen arvioinnissa on pääsääntöisesti käytetty seuraavaa arviota. Jaettavien tonttien asumisen kerrosalasta 20 % toteutuu ensimmäisenä vuonna, toisena vuonna 50 %, kolmantena 20 %, neljäntenä 5 % ja viidentenä 5 % (esimerkkinä kuva 10). Toteutumisen arvioinnissa oleellisessa osassa on kaupungin maanomistus, joka tuo toteutumisen arviointiaikatauluun ennakoitavuutta. Kuva 10. Esimerkki kaupungin pientaloalueen tonttien toteutumisaikataulusta ja vuosittaisesta määrästä.

17 Kerros- ja rivitaloalueiden osalta ajoituksessa hyödynnetään tietoja haetuista rakennusluvista sekä tietoja rakennusliikkeiden aikataulusta, mikäli tämä on kaupungilla tiedossa. Kaavoitustutkija ja maankäyttöteknikko käyvät läpi vuosittain tiedossa olevien hankkeiden aikataulut. Ajoitus on osittain myös hiha-ravistusta, sillä käytännössä toteutumisaikatauluja on vaikea ennakoida mm. talouden suhdanteiden vuoksi. Esim. 30 000 k-m 2 kerrostaloalueen voidaan odottaa toteutuvan tasaisesti kymmenen vuoden aikana tai talo/vuosi, mikäli tarkempaa toteuttamisaikataulua ei ole tiedossa (esimerkkinä kuva 11). Kuva 11. Esimerkki kerrostaloalueen toteutumisen aikataulun arvioinnista. Vuoden 2013 arvio perustuu tietoon vireillä olevista rakennusluvista ja lopun kaavavarannon toteutumisarvio perustuu oletukseen 1 tontti / vuosi.

18 AJOITUS YT-JÄRJESTELMÄSSÄ Väestöarvion laadintaa palvelevaa ajoitusta avustaa YT-järjestelmä (lisää YT:stä raportissa Kaavavarantotietojen ylläpidon menetelmä s. 33). YT:n ajoitustyökalu on excel-pohjainen. Ajoituksessa käydään läpi erikseen pientaloalueet sekä kerros- ja rivitaloalueet. YT:n ajoitusprosessi on esitetty kuvassa 12. Lähtötietoina toimivat tiedot suunnittelualueiden kaavavarannosta, tavoitteet vuosittaiselle uuden rakentamisen toteutumiselle sekä Kymppi R -valmisteluryhmän laatima ajoitus. YTjärjestelmässä on mahdollista laatia myös useita erilaisia ajoituksia, joissa varanto voidaan arvioida toteutuvaksi eri tavalla. Näitä ei ole juurikaan laadittu, koska ajoitus-väestöarvio ketjun puitteissa käytettävissä olevan aika Kymppi R -ohjelman laadinnan yhteydessä ei sitä mahdollista. Kuva 12. YT:n ajoitusprosessi.

19 Palveluverkkosuunnittelussa tehdään aluekohtaisia tarkasteluja vaihtoehtoisten ajoituksen vaikutuksesta alueen väestökehitykseen ja palvelutarpeen kehitykseen. Tästä lisää raportissa palveluverkon lähtötietojen hallinta ja muutosten hallintamenetelmä. LÄHTÖTIEDOT Ajoitus laaditaan suunnittelualueittain. Mittayksikkönä on asuinrakentamisen kerroasalaneliömetri. Suunnittelualueista tarvitaan tieto käyttävissä olevan kaavavarannon määrästä käyttötarkoituksen ja maanomistustilanteen mukaan. YT-järjestelmän näkökulmasta ajoittavaa kaavavarantoa ovat asemakaavoitetut tontit (kaavamuoto 1-2), jotka täyttävät seuraavat ehdot: 1. Tontti on tyhjä eli tontilla ei ole valmiita rakennuksia (R-hankkeita) tai keskeneräisiä rakennushankkeita (V-hankkeita) 2. Tontti on aktiivinen = ei nukkuva Tulevan tonttivarannon (kaavamuoto 3-7) tulee täyttää seuraavat ehdot 1. Suunnittelualue on aktiivinen 2. Tontti on aktiivinen = ei nukkuva. Lisäksi varantoa ovat tontit, mikäli tontille on mahdollista rakentaa lisää asuinrakennuksia. Omakotitonttien kohdalla jäljellä olevan rakennusoikeuden on oltava yli 100 k-m 2, rivitalojen 200 yli k-m 2 ja kerrostalojen yli 500 k-m 2. Käytännössä erityisesti omakotitonttien osalta tällaisten tonttien toteutumisen osuus kaikista omakotitaloista on pieni, joten ajoituksessa näiden merkitystä ei ole huomioitu. Ajoituksen lähtötietona toimii myös Kymppi R -valmisteluryhmässä laadittu uusien asuinalueiden ajoitusjärjestys ja vaiheistus. Lisäksi tarvitaan tavoite ajoituksen pohjaksi: kuinka paljon arvioidaan vuosittain toteutuvan asuinrakentamisen kerrosalaa talotyypeittäin (pientalot / kerros- ja rivitalot). AJOITUSSUUNNITELMA YT:n ajoitussuunnitelman pohjana toimii excel-taulukko. Kuvassa 13. esitetty ajoitussuunnitelman yhteenvetotaulukko sisältää suunnittelualueittain mitoitustietoja / talotyyppi / vuosi. Suunnittelualueittaisista toteutumisarvioista/vuosi kertyviä kokonaissummia peilataan ajoituksen kokonaistavoitelukuihin. Ajoituksen tiedot tulostuvat tähän raporttiin erillisistä ajoitustaulukoista (pientaloexcel ja ajoitusexcel).

20 Kuva 13. YT:n ajoitussuunnitelman yhteenvetotaulukko. Valmistuvan kerrosalan arvio talotyypin mukaan suunnittelualueittain.

21 Pientaloalueiden ajoitus YT:ssä on pientaloalueiden ajoittamisen ja toteutumisarvion laskentaa helpottava excel-pohjainen työkalu (kuva 14). Taulukkoon päivittyy YT:stä suunnittelualueittain AO-tonttien määrä. Jokaista suunnittelualuetta kohden on kaksi riviä: kaupungin omistama (vihreä rivi) ja yksityisen omistama (valkoinen rivi). Kunkin suunnittelualueen kohdalla merkitään, montako tonttia tulee kyseisenä vuonna rakentamiselle tarjolle. Kaupungin luovutukseen vuosittain tulevien tonttien määrä alueittain saadaan Kymppi R -ohjelman alueiden ajoitusjärjestyksestä. Yksityisen maalle tulevat tontit voidaan myös ajoittaa tätä kautta. Pientaloajoituksen tieto siirtyy päivitystoiminnon kautta YT:n ajoitusexceliin, johon tulostuu arvio vuosittain toteutuvasta pientalojen asuinkerrosalan määrästä. Tämä noudattelee sivulla 16 mainittua kaavaa. Ajoitusexcel: Pientaloalueiden ajoituksen tarkennus ja kerros- ja rivitaloalueiden ajoitus Kaikkia talotyyppejä koskevassa ajoitusexcelissä ajoitetaan kerros- ja rivitaloalueiden rakentamisen toteutus (kuva 14). Tarvittaessa voidaan muuttaa vielä manuaalisesti pientaloajoituksesta siirtynyttä tietoa. Esimerkiksi yksityisten tonttien toteutumisen arviointia voidaan muuttaa oletusarvioon nähden, mikäli on syytä olettaa, että vuosittain toteutuu esim. tasainen määrä tontteja. Lisäksi yksittäisille suunnittelualueille sijoittuvia hajanaisia tontteja voidaan ajoittaa tätä kautta. Ajoitusexcelin taulukkoon syötetään suunnittelualueittain S-hankkeita eli suunnitteilla olevien hankkeiden toteutumisaikataulu, erikseen kaupungin ja yksityisen maanomistuksen mukaan. Vuosi on rakennuksen arvioitu valmistumisvuosi ja lukema valmistuvan asuinkerrosalan määrä. Suunnittelualueen yhteydessä näkyy tiedot kaavavarannon määrästä maanomistuksen mukaan ja paljonko tästä on ajoittamatta taulukkoon. Mikäli rakentaminen on suunnittelualueella jo alkanut, V+R-riveille (valmiit + vireillä oleva rakennushankkeet) tulostuu YT-järjestelmän suunnittelualueiden kapasiteettiyksiköiden tiedot vuosittain valmistuvasta asuinkerrosalasta talotyypin mukaan (kuva 15). Ajoituksessa on käytettävissä myös T- hanke, jolla tarkoitetaan tulossa olevaa hanketta, joka tiedetään varmuudella toteutuvaksi. Kaavavarantotietojen ylläpitotoiminnallisuudessa kapasiteettiyksiköille voidaan lisätä manuaalisesti T-hanke. Käytännössä T-hankkeita ei ole käytetty hanketiedoissa eikä ajoituksessa.

22 Kuva 14. YT:n pientalo- ja ajoitusexcel. Pientaloexcelin ajoitus siirtyy ajoitusexceliin, jossa lisätään kerros- ja rivitaloalueiden ajoitustiedot.

23 Kuva 15. YT:n ajoitusexcel. Esimerkki Kangasvuoren suunnittelualueesta, jolla on sekä vireillä olevia/valmistuneita V+R -hankkeita että tulevia S-hankkeita. RAPORTIT Ajoitustoiminnon tuloksena YT:n raporttitoiminnoista saadaan pienalueittainen arvio alueelle tulevan uuden asuinrakennusten kerrosalan määrästä vuosittain talotyypin mukaan (AO ja AK/AR) (kuva 16). Näitä raportteja hyödynnetään alueellisten väestöarvioiden laadinnassa. Pienaluetieto ei ole suunnittelualueen ominaisuustieto (kts. raportti kaavavarantotietojen ylläpidon menetelmä s. 10), mutta ohjelma muodostaa suunnittelualueelle pienaluetiedon suunnittelualueeseen kuuluvien kapasiteettiyksikköjen pienaluetunnuksen perusteella. Tämä on jossain tapauksissa ongelmallista, sillä YT ei tunnista ajoituksessa tilanteita, jossa samalla suunnittelualueella on eri pienalueille kuuluvia kapasiteettiyksiköitä. Näin on esim. tilastoaluepohjaisilla suunnittelualueilla, jotka koostuvat useasta pienalueesta. Nykyisessä raporttitoiminnossa tällaisten suunnittelualueiden koko ajoitettu varanto menee numerojärjestyksessä suunnittelualueen ensimmäiselle pienalueelle. Pienalueittaisen väestöarvion laadinnan kannalta tilanne on ongelmallinen, jos huomattava määrä rakentumisarviota kohdistuu väärälle pienalueelle. Käytännössä tällaisia virheitä joudutaan korjaamaan raporteista manuaalisesti.

Kuva 16. YT:n raportti. Arvio vuosittain valmistuvasta kerros- ja rivitalotuotannosta (k-m 2 ) pienalueittain. 24

25 YT:N AJOITUSTOIMINNALLISUUDEN KEHITTÄMINEN YT:n nykyisessä ajoitustoiminnallisuudessa hankalaa on sen hitaus ja monimutkaisuus. Toiminnallisuuden logiikka on vaikeasti hahmotettavissa. Lisäksi kerran tehtyä ajoitusta on työlästä muuttaa lähtötietojen muuttuessa. Mm. tästä johtuen vaihtoehtoisia ajoituksia ei käytännössä voida laatia. Nykyisin ajoituksen laadinta on kaavavarantotietojen ylläpidosta erillinen prosessi. Ajoitus ei ole kapasiteettiyksikön ominaisuus, sillä ajoituksen kannalta ei ole oleellista missä järjestyksessä vierekkäiset tontit toteutuvat. Ajoitus on enemmänkin suunnitelman/suunnittelualueen ominaisuus: missä aikataulussa alueen varannon arvioidaan toteutuvan. Jatkossa kokeilemisen arvoinen idea on tutkia ajoituksen yhdistämistä osaksi suunnittelualueen ominaisuustietojen ylläpitoa (kuva 17). Tämän lisäksi tarvitaan edelleen mahdollisuus tarkastella kaikkien alueiden ajoitusta yhtäaikaisesti, jotta nähdään miten yksittäisten suunnittelualueiden ajoitukset suhteutuvat kokonaistavoitteisiin. Yhteenvedosta voisi siirtyä joustavasti suunnittelualueelta toiselle ja muuttaa ajoitusta tarvittaessa. Sekä suunnittelualueen suunnitelman että ajoituksen yhteenveto toiminnallisuuden kautta avautuisi sama päivitystoiminnallisuus. Itse ajoituksen laadinta noudattelisi pääpiirteittäin nykyisen ajoitustoiminnon ideaa (S- ja V+R-hankkeet, pientaloajoitus-työkalun käyttö). Nykyinen ajoitustoiminto edellyttää etenemistä vaiheittain kaavavarannon lähtötietojen päivittämisestä pientaloajoitukseen ja edelleen kerros- ja rivitaloajoitukseen. Tämä kerralla tehty ajoitus varmistaa, että alueiden ajoitus tulee käytyä läpi systemaattisesti. Vuosittain Kymppi R -ohjelman mukaisesta ajoituksesta jää jokin dokumentti, josta voi tarvittaessa tarkistaa, miten ajoituksen on arvioitu menevän. Lisäksi nykyisen ajoitustoiminnan excel-pohjaisuus on mahdollistanut, että YTjärjestelmään voi palauttaa tarvittaessa esim. edellisen Kymppi R -ohjelman mukaisen ajoituksen. Kaavavarannon ajoitustietojen ylläpito ominaisuustietojen yhteydessä mahdollistaa, että ajoituksen lähtötietoja voidaan muuttaa joustavammin kesken ajoitusprosessin, jolloin työskentelyn ei tarvitse olla selkeästi vaiheistettua. Tällöin haasteena on kuitenkin kokonaisuuden hahmottaminen minkä alueiden ajoitus on jo käyty läpi ja mitkä on tarkistamatta. Ovatko sekä kaavavarantotiedot että ajoitus ajantasaiset? Käytännössä on tarvetta myös raportille, jonka avulla voidaan ottaa poikkileikkaustilanne sen hetkisestä ajoituksesta, jotta esim. väestöarvion pohjana käytettävästä ajoituksesta jää vuosittain jokin dokumentti. Tarvetta on myös raportille, joka tekisi ajoituksesta yhteenvedot esim. suuralueittain tai aluekeskuksittain pienaluetiedon perusteella. Raporttien graafisista esityksistä näkisi selkeästi, miten rakentamisen alueellisen painopisteen arvioidaan suuntautuvan vuosittain. Tämä olisi hyvin käyttökelpoinen työkalu sekä Kymppi R -valmisteluryhmän että Kymppi R - palveluverkkoryhmän kokouksiin.

26 Kuva 17. YT:n ajoitustoiminnallisuuden kehittäminen. Ajoitustietojen päivitys osana suunnitelmaa ja ajoitusyhteenvedon kautta.