MAANKÄYTÖN TOTEUTUSOHJELMA 2015: MATO

Transkriptio

1 MAANKÄYTÖN TOTEUTUSOHJELMA 2015: MATO Yhdyskuntasuunnittelu > Maaomaisuus > Yhdyskuntatekniikka Palveluverkkoyhteistyö: päiväkoti- ja perusopetuksen kouluverkko

2 1. MATO-20-OHJELMAN TARKOITUS Vuosittain laadittavan ohjelman tarkoituksena on: sovittaa yhteen ja ennakoida maankäytön toteuttamista, palveluverkkoja, kunnallistekniikkaa, investointeja ja väestömuutoksia varmistaa asuin- ja työpaikkatonttien riittävyys ja alueellisesti tarkoituksenmukainen sijoittuminen edistää kaupungin hallittua kasvua edesauttaa hankkeiden ohjautumista hallitusti investointiohjelmaan aikatauluttaa maankäytön suunnittelua ja maanhankintaa Ohjelman tavoitteena on: yhdyskuntarakentamisen eteneminen toimintojen kannalta parhaalla ja kustannusten kannalta edullisimmalla tavalla asuntotarpeeseen vastaava monipuolinen asuntotuotanto yhdyskuntarakentamisesta ja maankäytöstä koituvien investointien ennakoitavuus asumisen lähipalvelujen riittävyys ja saatavuus Ohjelman keskeiset tulokset ovat: uusien asuinalueiden rakentamisen vaiheistus ja toteuttamisjärjestys koko kaupungin ja osa-alueiden ikäryhmittäinen väestöennuste lähipalvelutarpeiden ennakointi alueittain

3 1.1. MATO 2014 JA SEN JÄLKEEN TAPAHTUNUTTA Maankäytön toteutusohjelma on laadittu aiemmin kahdesti, vuosina 2013 ja Ohjelman yhteydessä on kartoitettu kaavoitettu rakentamaton tonttireservi suunniteltujen kaavojen mahdollistama rakentaminen kaupungin maaomaisuus koulu- ja päivähoitoverkon kapasiteetti Ohjelman yhteydessä on tarkasteltu Väestökehitystä sekä sen aiheuttamaa rakentamistarvetta ja vaikutuksia päivähoidon ja perusopetuksen palveluverkkoon Erityisryhmien asumista ja sen vaatimaa tonttivarantoa Ohjelman pääpaino on asuinalueiden toteutuksen ajoituksessa, jolla on vaikutuksia varsinkin päivähoidon ja peruskoulutuksen palvelutarpeeseen. Ohjelma antaa perusteet myös tontinluovutusmääriä koskeville tavoitteille ja tulevien vuosien kaavoitus- ja maanhankintatarpeille. Maankäytön toteutus tapahtuu kunnallistekniikan investointikehyksen sallimissa puitteissa.

4 1.2. OHJELMAN SISÄLTÖ JA PAINOPISTEET Vuoden 2015 ohjelman sisältö aiempien vuosien mukaisesti: Edellisvuoden toteutuneen maankäytön seuranta ja johtopäätökset Tontinluovutuksen ajoituksen tarkastaminen Tarkistetaan uudisrakentamisen edellyttämän kunnallistekniikan kustannukset Seurataan kaupungin maanhankintaa ja tarkastetaan maanhankintatarpeet Seurataan väestönkehitystä, väestöennusteen toteutumista Päivitetään väestöennustetta Seurataan asuntorakentamisen vaikutuksia koulu- ja päivähoitoverkon kapasiteettiin ja palveluverkkolinjauksiin Vuoden 2015 toteutusohjelmaa on täydennetty seuraavasti: Näkymä yhdyskuntatekniikan investoinneista seuraavalle 10-vuodelle Palveluverkossa ja asuntorakentamisessa sekä yhdyskuntatekniikan rakentamiseen käytettävissä investointimäärärahoissa on tapahtunut aiemman maankäytön toteutusohjelman laadinnan jälkeen muutoksia. Näiden johdosta väestöennustetta ja palveluverkon kapasiteettia tarkastellaan hieman eri lähtökohdista, kuin aiempina vuosina.

5 MATO-OHJELMAN VÄESTÖKEHITYS 2014 TOIMINTAYMPÄRISTÖ Joensuun kaupungin väkiluku kasvoi vuoden 2014 aikana asukasta). Vuoden 2014 ennusteen toteutuminen: Asukasmäärä kasvoi 150 asukasta ennustettua enemmän Väestönkasvu perustui nettomuuttoon Kuolleisuus oli ennustettua suurempaa ja syntyvyys ennustettua pienempää Väestönmuutokset 2014 Joensuu väestötilasto toteutunut 2014 MATO-2014 väestöennuste 2014 Elävänä syntyneet Kuolleet Luonnollinen väestönlisäys Kuntien välinen tulomuutto 4482 Kuntien välinen lähtömuutto Kuntien välinen nettomuutto 4141 Kunnan sisäinen muutto 9606 Maahanmuutto 306 Maastamuutto 89 Nettosiirtolaisuus 217 Kokonaisnettomuutto Väestönlisäys Väkiluvun korjaus -15 Kokonaismuutos 570 Väkiluku

6 2.1. ASUNTORAKENTAMINEN Valmistuneet uudet rakennukset vuosina Käyttötarkoitus Kpl Kerrosala As.lkm Kpl Kerrosala As.lkm Kpl Kerrosala As.lkm Kpl Kerrosala As.lkm Kpl Kerrosala As.lkm Asuinrakennukset yhteensä erilliset pientalot rivi- ja ketjutalot asuinkerrostalot Vapaa-ajan asuinrakennukset Liikerakennukset Toimistorakennukset Liikenteen rakennukset Hoitoalan rakennukset Kokoontumisrakennukset Opetusrakennukset Teollisuusrakennukset Varastorakennukset Palo- ja pelastustoimen rakenn Maatalousrakennukset Muut rakennukset Yhteensä Vuonna 2014 valmistui lähes 200 asuntoa edellisvuotta enemmän. Kerrostaloasuntojen rakentaminen kasvoi 50 % vuodesta Pientalo ja rivitalorakentaminen olivat edellisvuosien tasolla. Rivitaloasuntojen keskikoko on viime vuosina laskenut. Kartta vuonna 2014 ja alkuvuodesta 2015 valmistuneista asuinrakennuksista on liitteenä 1.

7 2.2. ASUNTORAKENTAMISEN TILASTOA ALKUVUOSI 5/2015 Valmistunut toukokuuhun mennessä vuonna 2015: Erillispientalot 40 kpl Rivitalot 6 kpl (30 asuntoa) 1788 k-m2 Asuinkerrostalot 6 kpl (145 asuntoa) 9599 k-m2 Keskeneräisiä rakennuskohteita toukokuussa vuonna 2015 : Erillispientalot 199 kpl Rivitalot 12 kpl (44 asuntoa) 3187 k-m2 Asuinkerrostalot 21 kpl (460 asuntoa) k-m2 Arvio vuonna 2015 valmistuvista asunnoista Erillispientalot 130 kpl Rivitalot 18 kpl (80 asuntoa) 5000 k-m2 Asuinkerrostalot 21 kpl (550 asuntoa) k-m2 Kartta 5/2015 rakenteilla olevista asuinrakennuksista on liitteenä 2.

8 2.3. VÄESTÖKEHITYS 2014 Joensuun kaupungin väkiluku kasvoi vuoden 2014 aikana asukasta). Vuoden 2014 ennusteen toteutuminen: Asukasmäärä kasvoi 150 asukasta ennustettua enemmän Väestönkasvu perustui nettomuuttoon Kuolleisuus oli ennustettua ja aiempia vuosia suurempaa syntyvyys oli ennustettua ja aiempia vuosia pienempää Vuosittainen vaihtelu kuolleisuuden ja syntyvyyden suuruudessa on ollut suurehkoa. Tämä kertautuu ja näkyy selkeästi 20 vuoden ennusteessa. Väestönmuutokset 2014 Joensuu väestötilasto toteutunut 2014 MATO-2014 väestöennuste 2014 Elävänä syntyneet Kuolleet Luonnollinen väestönlisäys Kuntien välinen tulomuutto 4482 Kuntien välinen lähtömuutto Kuntien välinen nettomuutto 4141 Kunnan sisäinen muutto 9606 Maahanmuutto 306 Maastamuutto 89 Nettosiirtolaisuus 217 Kokonaisnettomuutto Väestönlisäys Väkiluvun korjaus -15 Kokonaismuutos 570 Väkiluku

9 2.4. VÄESTÖN KUNTAANMUUTTO 2014 Joensuuhun muuttaneet lähtökunnittain Kaikki ikäluokat Joensuusta muuttaneet kohdekunnittain Kaikki ikäluokat Nettomuutto Joensuun ja kohdekunnan välillä KOKO MAA 4482 KOKO MAA 4141 Lähtö - Kontiolahti 507 Tulo - Kontiolahti Lähtö - Liperi 431 Tulo - Helsinki - Helsingfors Lähtö - Helsinki - Helsingfors 309 Tulo - Liperi Lähtö - Kuopio 230 Tulo - Kuopio Lähtö - Lieksa 149 Tulo - Tampere - Tammerfors Lähtö - Outokumpu 141 Tulo - Espoo - Esbo Lähtö - Kitee 138 Tulo - Jyväskylä Lähtö - Ilomantsi - Ilomants 135 Tulo - Lappeenranta - Villmanstrand Lähtö - Tampere - Tammerfors 126 Tulo - Vantaa - Vanda Lähtö - Jyväskylä 123 Tulo - Lieksa Lähtö - Savonlinna - Nyslott 107 Tulo - Turku - Åbo 92 Lähtö - Lappeenranta - Villmanstrand 104 Tulo - Oulu - Uleåborg 75 Lähtö - Espoo - Esbo 101 Tulo - Tohmajärvi 75 Lähtö - Oulu - Uleåborg 96 Tulo - Savonlinna - Nyslott 74 Lähtö - Tohmajärvi 96 Tulo - Kitee 67 Lähtö - Vantaa - Vanda 89 Tulo - Polvijärvi 67 Lähtö - Polvijärvi 79 Tulo - Lahti - Lahtis 65 Lähtö - Mikkeli - S:t Michel 66 Tulo - Outokumpu 64 Lähtö - Juuka 59 Tulo - Kouvola 54 Lähtö - Varkaus 57 Tulo - Ilomantsi - Ilomants 53 Lähtö - Imatra 55 Tulo - Nurmes 39 Lähtö - Kajaani - Kajana 53 Tulo - Rääkkylä 38

10 2.5. Joensuun väestön kansalaisuudet 2014, 2013 ja 2012 Kansalaisuus lisäys vuosina KANSALAISUUDET YHTEENSÄ Suomi ULKOMAAN KANSALAISET YHTEENSÄ EUROOPPA MUU EUROOPPA Venäjä MUUT EU(28) MAAT AASIA AFRIKKA Viro Kiina Somalia Thaimaa Bangladesh AMERIKKA Espanja Saksa Ruotsi Britannia Syyria Intia Italia Yhdysvallat (USA) Nepal Puola Turkki Vietnam Irak Nigeria Unkari Japani Pakistan Iran Ranska Ghana Alankomaat

11 2.6. Väestökehitys ikäryhmittäin Muutos Muutos Muutos Muutos Muutos Vuosi: Ikärakenne yhteensä

12 2.7. Väestö ikävuosittain 2005 ja 2014 Vuodesta 2005 vuoteen 2014 päivähoitoikäisten määrä on pysynyt samalla tasolla. Alakouluikäisiä on n. 500 vähemmän kuin vuonna 2005 (v.2005, 4795 kpl). Yläkouluikäisiä on 537 vähemmän kuin vuonna 2005 (v.2005, 2740 kpl) vuotiaita oli vuonna 2014 n. 620 enemmän kuin vuonna 2005 (v2005, ). Yli 85-vuotiaiden määrä on lähes kaksinkertaistunut vuodesta 2005 (vuonna vs ).

13 2.8. VÄESTÖENNUSTE

14 2.9. VÄESTÖENNUSTE Koko kunnan väestöennusteen mukaan nettomuutto tulisi olemaan keskimäärin vajaa 300 asukasta vuodessa. Ennusteen mukaan kuolleisuus olisi vuodesta 2025 alkaen syntyvyyttä suurempaa. Ennusteen mukaan Joensuun asukasmäärä olisi vuonna 2020 noin asukasta ja vuonna 2030 noin asukasta ( asukasta, tilanne ). Väestöennusteen mukaan opiskelijaväestön määrässä tulisi laskemaan 10% nykyistä alemmalle tasolle jo vuoteen 2018 mennessä. Vanhusväestön osalta ennustetaan merkittävää kasvua, joka olisi vuoteen 2018 mennessä jo 10%. Ennusteen mukaan lapsiväestön (0-2v) osalta tapahtuisi vuosien välillä saman suuruinen kasvu kuin vuosien välillä tapahtui (n. 180 ihmistä). Väestöennusteen mukainen kasvu perustuu suurten työuransa loppupuolella olevien ikäryhmien vanhenemiseen ja nuorten työikäisten ikäryhmien kasvuun. Työuran alkupuolen ikäryhmien kasvulla on vaikutusta syntyvyyteen ja sitä myötä myös lapsiväestön määrään.

15 Väestöennuste, Vuodet , A Trendi VÄESTÖENNUSTE Vuosi Väkiluku Kasvu Kasvu% Syntyneet Kuolleet Syntyneiden enemmyys Nettomuutto , , , , , , , , , , , , , , , , , , , ,

16 2.11. Väestöennuste ikäryhmittäin Väestöennuste väestö Ikärakenne yhteensä

17 2.12. Väestöennuste ikäryhmittäin , <> vuotiaat

18 2.13. Väestöennuste ikäryhmittäin , työikäinen väestö

19 2.14. Ennustettu väestörakenne 2023 Vuodesta 2014 vuoteen 2023 päivähoitoikäisten määrän ennustetaan kasvavan n. 450 ihmisellä (5122 kpl vuonna 2014). Alakouluikäisten määrän ennustetaan kasvavan n. 170 ihmisellä (4267 kpl vuonna 2014). Yläkouluikäisiä ennustetaan kasvavan n. 20 ihmisellä (2197 kpl vuonna 2013). Vuonna 2023 yli 64-vuotiaita ennustetaan olevan 3500 kpl enemmän kuin vuonna 2014.

20 3.1. RAKENTAMISTARVE-ENNUSTE Joensuun kaupungin asuntotarjontaa on ennustettu nykyiseen asuntokantaan ja sen käyttöön pohjautuen. Käytettävää asuntokantaa vähentävät poistuma ja tyhjillään olevat asunnot (ns. varauma). Koko kunnan väestöennusteen väestö on jaettu asuntokuntiin, jotka muodostavat asuntojen kysynnän. Kysyntä on jaettu talotyyppikohtaiseksi asuntotarpeeksi. Kysynnän ja tarjonnan pohjalta on laadittu rakentamistarve-ennuste talotyypeittäin.

21 3.4. RAKENTAMISTARVE-ENNUSTE

22 3.5. RAKENTAMISTARVE-ENNUSTE, ASUNTOTYYPIT Rakentamistarve-ennuste Vuositarve (asuntoa) talotyypeittäin Vuosi Kaikki yhteensä Erillinen pientalo Rivi- tai ketjutalo Asuinkerrostalo Muu talotyyppi

23 3.6. RAKENTAMISTARVE-ENNUSTE, ASUNTOKUNNAT Rakentamistarve-ennuste Vuodet 1 henk. asuntokunta 2 henk. asuntokunta Asuntojen vuositarve asuntokuntakokoina 3 henk. asuntokunta 4 henk. asuntokunta 5 henk. asuntokunta 6 henk. asuntokunta 7+ henkilön asuntokunta

24 3.7. RAKENTAMISTARVE-ENNUSTE Ennusteajanjakson alkupäässä pientalo-asuntojen ennustettu rakentamistarve on hieman suurempi, kuin Joensuun kaupungin tontinluovutusmäärä ja niille asetettu päivitetty tavoite. Rivitaloasuntojen tarve olisi noin puolet vuonna 2014 valmistuneiden asuntojen määrästä (97 asuntoa valmistui 2014). Vuoden 2015 alkupuolella rivitaloasuntoja oli rakenteilla jo 44 kpl, joka antaa viitteitä tänä vuonna valmistuvista asunnoista. Kerrostaloasuntojen ennustettu tarve n. 100 asuntoa on huomattavasti pienempi, kuin viime vuosina valmistuneiden asuntojen määrä tai rakenteilla olevien asuntojen määrä. Vuonna 2014 valmistui 524 kerrostaloasuntoa vuoden 2015 alkupuolella oli rakenteilla 460 kerrostaloasuntoa. Viime vuosien rakentamisen määrän ja rakenteilla olevien asuntojen määrän suuruusluokka näyttää jatkuvan ainakin tämän vuoden. Tiedossa olevia käynnistyviä kerrostalokohteita on ainakin tuleville 2 vuodelle siten, että rakentamisen määrä pysyy varsin korkealla.

25 4.1. OMAKOTITONTTIEN SEURANTA: MÄÄRÄT TARJOLLA OLLEET PIENTALOTONTIT Rantakylä, Koillispuisto Utra, metsäopisto Karsikko, Orastie Utra, Utranranta 21 7 Hukanhauta 2 Karsikko, Oksalankatu 15 Penttilä 2 5 Vehkalahti 28 7 Noljakka Pilkko, puutarha 8 Marjala Marjala, saari Karhunmäki Reijola Niittylahti Hammaslahti Multimäki 39 Eno Vaarakunnat Muut yhteensä Luovutusmäärät: Vuoden 2015 rakentamiseen luovutetut vuokratontit menivät yhtä lukuun ottamatta kaikki. Tontinluovutus kantakaupungin alueella siirtyy tulevina vuosina pelkästään Karhunmäen ja Multimäen alueille Omakotitonttivaranto: Utra: jaettu vuosille Multimäki: nykyisessä kaavassa vuosien (2018) rakentamiseen Uusi kaava vuosien 2019 (2020)-2024 rakentamiseen Karhunmäki: Asemakaavoissa n. 10 vuoden tonttitarpeet Niittylahden ranta: asemakaavassa tontteja vuosille Uusi kaava vuosien rakentamiseen Marjalan saaressa 29 omakotitonttia, joita luovutetaan esirakentamisen etenemisen mukaan

26 4.2. OMAKOTITONTTIEN SEURANTA: TULOT Myytävien omakotitonttien kysyntä on ollut pienempää viime vuodet. Halukkuus vuokrata tontti on kasvanut. Vuonna 2015 kaikki myytävänä olleet omakotitontit menivät kaupaksi. Luovutetut omakotitontit Myynti Vuokraus Kpl m2 k-m2 Tulot Kpl m2 k-m2 Tulot

27 4.3. KERROS-, RIVITALO- JA LIIKETONTTIEN SEURANTA Luovutetut rivi-, kerrostalo- ja liike/työpaikkatontit Myynti Vuokraus Kpl M2 k-m2 Tulot Kpl m2 k-m2 Tulot AP, AR AP, AR AK, AKR AK, AKR Liike/työ Liike/työpaikka paikka Yhteens Yhteensä ä AP, AR AP, AR AK, AKR AK, AKR Liike/työ Liike/työpaikka paikka Yhteens Yhteensä ä AP, AR AP, AR AK, AKR AK, AKR Liike/työ 2012 Liike/työpaikka paikka Yhteens Yhteensä ä AP, AR AP, AR AK, AKR AK, AKR Liike/työ 2011 Liike/työpaikka paikka Yhteens Yhteensä ä AP, AR AP, AR AK, AKR AK, AKR Liike/työ 2010 Liike/työpaikka paikka Yhteens Yhteensä ä

28 5.1. MAANHANKINTA Maanhankinta on ollut viime vuosina menestyksekästä. Maankäytön toteuttamisen edellyttämät maa-alueet on saatu hankittua kaupungin omistukseen. Muutamissa tapauksissa maakaupat eivät onnistuneet, jolloin yksityisen omistamat alueet on jätetty pois asemakaavasta. Maanhankinta Kauppoja Pinta-ala m Käytetty rahaa

29 5.2. MAANHANKINTA, VUODET Kantakaupunki - Reijola - Niittylahti Hammaslahti

30 5.3. MAANHANKINTATARPEET Tehokas ja pitkäjänteinen maapolitiikka on avainasemassa uudisalueiden toteutuksen ja kaupungin kehityksen mahdollistamisessa. Edellytyksenä toimivalle maapolitiikalle on kaikkien maapoliittiseen ohjelmaan kirjattujen maanhankintakeinojen aktiivinen ja tehokas käyttäminen. Raakamaat on pyrittävä hankkimaan hyvissä ajoin ennen alueiden toteuttamista. Maanhankinnan aikataulujen venymisen seurauksena joudutaan tekemään muutoksia maankäytön toteutussuunnitelmiin, venyttämään kaavoitusaikatauluja, mahdollisesti pienentämään tontinluovutusmääriä ja vastamaan kasvavaan palvelutarpeeseen tietyillä alueilla aiemmin kuin on ollut tarkoitus. Normaalia enemmän ponnisteluja maanhankinnan osalta joudutaan tekemään Raatekankaan länsiosissa, Iiksenniemessä Multimäen alueella, Paksuniemessä Karhunmäen alueella ja Haapaniemessä Reijolan alueella. Maanhankinnan venymisen takia osalla näistä alueista on johtanut siihen, että maankäytön toteutukselle on jouduttu hakemaan vaihtoehtoisia ratkaisumalleja. Menestyksekäs maanhankinta edellyttää, että maanhankintaan varaudutaan varaamaan viimevuosien toteutunutta tasoa vastaavat määrärahat. Seuraavalla sivulla on esitetty uudisrakennusalueiden raakamaanhankintatarpeiden suuntautuminen tulevina vuosina.

31 MAANHANKINTARPEET, LÄHIVUOSIEN SUUNTAUTUMINEN

32 7. UUSIEN ALUEIDEN OHJELMOINTI Vuoden 2013 maankäytön toteutusohjelmassa ohjelmoitiin uusien asuinalueiden toteutusta. Ohjelman laadinnan jälkeen tehdyt koulujen ja päivähoidon palveluverkkoa koskevat päätökset ja kunnallistekniikan investointiraamin muutokset edellyttivät alueiden toteutuksen ajoituksen tarkistamista. Jo vuoden 2014 toteutusohjelmassa tontinluovutuksen ajoitusta muutettiin huomioimaan paremmin palveluverkossa tapahtuvat muutokset. Uudisrakentamisen ajoituksessa ja alueellisessa sijoittumisessa erityinen painoarvo on jatkossakin päivähoitoja kouluverkkoa koskevissa päätöksissä. Karhunmäen alueen toteutuksen jatkaminen on pientalopainotteisten alueiden prioriteetti numero 1. Tällä huomioidaan tehdyt päiväkoti- ja kouluinvestointipäätökset. Ratkaisulla tuetaan alueen palveluverkon kapasiteetin täysimittaista hyödyntämistä. Oletusarvoista on, että alue on toteutettujen palvelujen myötä yhä halutumpi alue, joka houkuttelee rakentajia ja asukkaita. Kunnallistekniikan investointikehys asettaa rajoitteita asuinalueiden rakentamisen ajoitukselle, sijoittumiselle ja tontinluovutusmäärille tulevina vuosina. Investointitasoa laskee vuodesta 2016 alkaen 16 milj. 13,5 milj. Haasteita tulee olemaan erityisesti vuodesta 2017 alkaen. Peruskorjaus-, vene- ja liikuntapaikkahankkeista ei voida karsia. Vaakakupissa ovat täten uudisrakentaminen ja kehittämishankkeet Uudisrakentamisen osalta kynnyskustannuksia omaavia alueita joudutaan ajoittamaan tarkemmin. Tämä ja kehittämishankkeiden ajoittuminen saattavat johtaa joinakin vuosina siihen ettei jo vuodesta 2016 alkaen alennettuihin tontinluovutustavoitteisiin päästä pientalorakentamisen osalta kaikkina vuosina.

33 7.1. UUSIEN ALUEIDEN OHJELMOINTI, TAUSTAA Uusien asuinalueiden toteutusta sääntelee erityisesti palveluverkko ja yhdyskuntatekniikan investointimäärärahat. Tontinluovutusmääriä lasketaan hieman huomioiden kultakin alueelta jo luovutetut rakentumattomat tontit. Investointikehyksessä pysymiseksi omakotitonttien luovutusmääriä on laskettu vuodesta 2016 alkaen ja paine supistaa määriä on enemmänkin. Määriä joudutaan tarkastelemaan vuosittain. Pientalotonttien luovutus painottuu Karhunmäkeen, jossa määrät pysyvät vähintään nykyisellä tasolla. Tontinluovutus tukee varhaiskasvatuksen ja perusopetuksen palveluverkkoa koskevia päätöksiä, Alueella aloittaa 2 yksityistä päiväkotia (8/2015 ja 10/2015) Alakoulun rakentaminen on alkanut ja se valmistuu vuoden 2016 loppuun mennessä Multimäen alueella tontinluovutus pientä ja vetää happea vuoden, mahdollisesti kaksi Tontinluovutus tukee varhaiskasvatuksen ja perusopetuksen palveluverkkoa koskevia päätöksiä Karsikon alakoulu on väliaikaistiloissa Sirkkalassa vuoden 2018 syksyyn saakka Palveluverkkoon kohdistuvat paineet Multimäen ja Karsikon alueella vähenevät hiljaisemmalla uudisalueen toteutustahdilla. Saadaan aikalisä palveluverkkoa koskeville ratkaisuille Karsikon alueen koulu- ja päivähoitoratkaisut Multimäen alueen koulutarpeen ajoittuminen Niittylahden alueella tontinluovutusmääriä on laskettu aiemmista vuosista Tulevina vuosina luovutettavien tonttien määrää on muutettu viime vuosien tonttikysyntää vastaavaksi. Alueen jatkorakentaminen edellyttää kalliita kynnyskustannuksia, joiden ajoittuminen joudutaan miettimään tarkkaan investointiohjelmaan sovittamiseksi. Nykyisellä kysynnällä kynnyskustannukset ajoittuvat joko vuodelle 2017 tai 2018.

34 7.1. UUSIEN ALUEIDEN OHJELMOINTI, TAUSTAA Enon, Uimaharjun, Louhiojan, Heinävaaran, Hammaslahden, Kiihtelysvaaran ja Tuupovaaran alueilla on asemakaavoitettuja jo valmiin yhdyskuntatekniikan piirissä olevia tontteja rakentamiseen. Tonttien kysyntä näillä alueilla on ollut viime vuosina hiljaista. Louhiojan, Heinävaaran ja Hammaslahden alueille on jo laadittu asemakaavoja mahdollinen myöhempi tonttikysyntä huomioiden. Kunnallistekniikan rakentaminen tapahtuu kysynnän ja yhdyskuntatekniikan investointien sallimissa puitteissa. Louhiojan alueella luovutettavien tonttien lisääminen edellyttää kysyntään suhteutettuna suuria yhdyskuntatekniikan kynnyskustannuksia.

35 7.2. UUSIEN ASUINALUEIDEN OHJELMOINTI - PERUSTELUJA Tontinluovutusmääriä on jouduttu laskemaan 20 % vuodelle 2016, jotta suunnitellut peruskorjaus- ja kehittämishankkeet saadaan toteutettua kunnallistekniikan investointikehyksen sallimissa puitteissa. Kaavoitetun kunnallistekniikan piirissä olevan ja lähivuosina tulevan rivi- ja kerrostalotonttivarannon osalta tontinluovutus voidaan säilyttää nykyisellä tasolla investointitason laskemisesta huolimatta. Yhdyskuntateknisten investointien osalta Karhunmäen alueen kynnyskustannukset tullaan maksamaan vuoteen 2019 mennessä. Tällöin alueen läpi kulkeva Karhunkaaren kokoojakadun pitäisi olla rakennettu kokonaisuudessaan ja joukkoliikenne on siirrettävissä kulkemaan sitä pitkin. Alueen toteuttaminen on tämän jälkeen tontti- ja asukaskohtaisesti kohdennettujen kustannusten puitteissa edullisinta. Tällöin voidaan aloittaa suurempia kynnyskustannuksia edellyttävien alueiden toteuttaminen Multimäessä. Mikäli yhdyskuntatekniikan investointitason seurauksena tontinluovutusmääriä joudutaan yhä supistamaan, tontinluovutuksen painopisteen on tarkoituksenmukaista olla Karhunmäessä sekä palveluverkon kapasiteetti että tehdyt investoinnit huomioiden. Tällöin Multimäen alueella tontinluovutus on pientä tai voi jopa tauota muutamiksi vuosiksi. Multimäen alueen toteutuksen hitaampi eteneminen on tarkoituksenmukaista myös siitä syystä, että alueen alakoulukapasiteetti ja palveluverkkokysymykset ovat selvitystilassa Karsikon alakoulun suljettua ovensa. Alakoulu toimii Sirkkalassa vuoteen 2018 asti, jonne Multimäestä on järjestettävä koulukyyti kolmanteen luokka-asteeseen asti. Multimäen II asemakaavan alueelta koulukyyti tulisi järjestää Sirkkalaan koko alakoulun ajan. Alueen palveluverkon valmistelu jatkuu osana toimitilojen kokonaisohjelmaa.

36 7.3. MATO-20-ohjelman määrälliset tavoitteet Asuntotonttien määrälliset tavoitteet perustuvat viime vuosien rakentamiseen ja väestöennusteen yhteydessä laadittuun asuntotarve-ennusteeseen. Aiemmin (MATO 2014) asetettuihin määrällisiin tavoitteisiin tonttitarjonnan osalta ei päästä enää vuodesta 2016 alkaen. Jatkossa tavoite on keskimäärin 85 tonttia vuodessa. Näillä näkymin näihin määriin päästäisiin vuoteen 2018 asti. Tosin tonteille tulee olla jatkossakin tarjontaa vastaavaa kysyntää. Asemakaavoitettua tonttivarantoa löytyy tavoiteltua enemmän. KAAVOITUS/TONTTIVARANTO TONTTITARJONTA OMAKOTIRAKENTAMINEN Lainvoimaisissa asemakaavoissa tulee olla vähintään kahden vuoden varanto eli 170 omakotitonttia kaupungin maalla Vuosittain kaavoitetaan keskimäärin vähintään vuoden varanto lisää eli 80 omakotitonttia kaupungin maalle KERROS- JA RIVITALORAKENTAMINEN Lainvoimaisissa asemakaavoissa tulee olla kahden vuoden varanto eli k-m2 kerros- ja rivitalotuotantoon kaupungin ja yksityisellä maalla Vuosittain kaavoitetaan keskimäärin vuoden varanto lisää eli k-m2 OMAKOTIRAKENTAMINEN Neljän vuoden ajanjaksolla on tarjolla n. 340 uutta luovutuskelpoista omakotitonttia RIVITALORAKENTAMINEN Vuosittain on tarjolla uutta vapaasti markkinoitavaa kerrosalaa 7000 k-m2 rivitalotuotantoon KERROSTALORAKENTAMINEN Vuosittain on tarjolla uutta vapaasti markkinoitavaa kerrosalaa k-m2 kerrostalotuotantoon Tavoitteita tarkistetaan vuosittain toteutuneen kysynnän ja toteutuneen rakentamisen pohjalta. Tässä huomioidaan myös rakentamistarve-ennuste, joka laaditaan väestöennusteen yhteydessä.

37 7.4. OMAKOTIALUEET Maankäytön toteutusmallissa on ajoitettu yleiskaavojen pientaloaluevarauksiin sisältyvää kaavavarantoa ja jo asemakaavoitettujen tonttien luovutusta. Pyrkimys on vastata vuositasolla tontinluovutuksen tavoitteisiin ja asuntotarve-ennusteeseen reagoiden kysynnässä tapahtuviin nopeampiinkin vaihteluihin. pyritty siihen, että tontteja olisi tarjolla mahdollisimman pitkälle ajanjaksolle monipuolisesti eripuolilla kaupunkia Suurin paino tontinluovutuksen ajoituksessa on annettu palveluverkon kapasiteetille ja verkostoon tehdyille investoinneille pyritty keskimääräiseen 85 omakotitontin vuotuiseen luovutukseen yhdyskuntatekniikan investointikehyksen sallimissa puitteissa investointitasosta johtuen määriä on laskettu n. 20 % aiemmasta. huomioitu yhdyskuntatekniikan kustannukset ja alueiden toteutuksen kannalta järkevät kokonaisuudet pyritty aluekokonaisuuksien valmiiksi rakentumiseen. Seuraavalla sivulla on esitetty ajoitettu omakotitonttien luovutus pienalueittain vuosina Ajoitus on esitetty suunnittelualueittain ja toteutusvuosittain liitteenä olevassa kartassa (Kartta tontinluovutuksen ajoituksesta liitteenä 3).

38 OMAKOTIALUEET,TONTTEJA Pienaluenumero Pienalue Kiviniemi Ukonmäki Pilkontie Pilkonpellot Lukkotehdas Marjalansaari Koppola Karhunmäki Hakolahti Kukkola Haapajoki Multimäki Heinävaara Hammaslahti Reijola Niittylahdenra nta yhteensä tontteja

39 7.5. RIVITALOALUEET Maankäytön toteutusmallissa on ajoitettu kaavavarannon rivitalotonttien luovutusta rakentamiseen. Lähtökohtina ovat olleet viime vuosien rivitalorakentamisen määrä ja asuntotarve-ennuste. Rivitalotonttivarantoa sisältyy uudisalueiden asemakaavoihin suhteessa enemmän kuin omakotitontteja. Rivitalotontit toteutuvat mm. Karhunmäessä ja Multimäessä hieman hitaammin, kuin omakotitontit. Rivitalojen osalta näillä alueilla on hyvä valmius reagoida kysynnän kasvuun. pyritty siihen, että rivitalotontteja olisi tarjolla eripuolilla kaupunkia vuosittain luovutettavien rivitalotonttien kerrosala on vähintään asuntotarve-ennusteen tasolla huomioitu alueiden toteutuksen kannalta järkevät kokonaisuudet siten, että omakotialueiden kupeessa olevat myöhemmin rakennettavat rivitalotontit sijoittuvat järkevästi Rivitalotonttien kysynnän kasvuun reagointi ei edellytä erityisiä panostuksia yhdyskuntatekniikan investointien näkökulmasta. Seuraavalla sivulla on esitetty ajoitettu rivitalorakentaminen pienalueittain vuosina (Kartta tontinluovutuksen ajoituksesta liitteenä 3).

40 Osa-alue Osa-alueen nimi RIVITALOALUEET, K-M2 Tilastoaluenumero Tilastoaluenimi Tuulipuisto Rantakylä Kiviniemi Utra Pilkontie Pilkko Pilkonpellot Pilkko Marjalansaari Marjala Karhunmäki Karhunmäki Kukkola Karhunmäki Haapajoki Karhunmäki Multimäki Iiksenniitty Hammaslahti Hammaslahti Reijola Reijola Niittylahdenra nta Niittylahti Yhteensä k-m

41 Maankäytön toteutusohjelmassa kerrostalotontteja on ajoitettu aiemmin seuraavasti: 7.6. KERROSTALOALUEET pyrittiin siihen, että koko kaupungin vuosittainen ajoitettu kerrostalorakentamisen määrä olisi järkevällä tasolla, huomioiden asuntotarve-ennuste ja toteutunut kehitys pyrittiin siihen,että kerrostalorakentaminen sijoittuisi vuositasolla tasaisesti eri alueille kohdistettiin huomio erityisesti Penttilänrannan alueen kysynnän tukemiseen kerrostalorakentamisen kokonaismääräksi vuositasolla tavoiteltiin keskimäärin noin k-m 2 Ruutukaava-alueelle ennustettiin karkeasti keskimääräistä vuositasolla 2000 k-m2 suuruista asuntorakentamista koko suunnitteluajanjakson läpi Kerrostaloasuntojen rakentamisen määrä on ollut vuosina 2014 ja 2015 lähes kaksinkertainen tavoiteltuun k-m2 nähden. Rakenteilla olevan ja tulevina vuosina käynnistyvien tiedossa olevien hankkeiden perusteella rakentamisen määrä säilyy korkealla tasolla ainakin pari vuotta. Alueiden ajoitukseen tehtäviä muutoksia huomioiden tiedossa olevat hankkeet ja vuosittaiset asuntorakentamisen tavoiteltu määrä: Pääpaino kerrostalorakentamisen osalta on jatkossakin Penttilänrannan alueella. Panostus myös Niinivaaralla Suvikujan alueen toteutumiseen Sortavalatalon tontille kaavoitettua asuntorakentamista siirretään alkamaan vuosikymmenen vaihteen tienoille limittäin Suvikujan alueen valmistumisen kanssa. Ranta-Mutalan kerrostaloalueen toteutus siirtyy odottamaan Rantakylä-Utra osayleiskaavan valmistumista vuosikymmenen lopulle, n. vuodesta 2019 alkaen. Rantakylässä vapautuu vuonna 2017 Rantakylän päiväkodin tontti asuntorakentamiseen. Seuraavalla sivulla on esitetty ajoitettu kerrostalotonttien toteutus pienalueittain vuosina Ajoitus on esitetty toteutusvuosin myös liitteenä olevassa kartassa. (Kartta tontinluovutuksen ajoituksesta liitteenä 3).

42 Yhteensä k-m KERROSTALOALUEET, K-M2 Osa-alueen nimi Tilastoaluenimi I kaupunginosa I kaupunginosa II kaupunginosa II kaupunginosa III kaupunginosa III kaupunginosa IV kaupunginosa IV kaupunginosa Tikkarinne Niinivaara Rautatieasema Niinivaara Rantakylän koulu Rantakylä Pataluoto Rantakylä Tuulipuisto Rantakylä 1214 Koillisväylä Utra Peltola Penttilä Ukonmäki Penttilä Penttilänhovi Penttilä Aittaranta Penttilä Hepomäki Noljakka 1365 Erkinpelto Noljakka Marjalantori Marjala Koppola Karhunmäki Karhunmäki Karhunmäki Hakolahti Karhunmäki 1060 Multimäki Iiksenniitty 2629 Reijola Reijola

43 7.7. TEOLLISUUS- JA TYÖPAIKKA-ALUEET Vuodesta 2000 vuoteen 2011 on luovutettu keskimäärin 7,5 hehtaaria työpaikkatontteja kysytyimmiltä kantakaupungin alueilta. Parin viime vuoden ajan teollisuustonttien kysyntä on ollut hiljaisempaa. Valmista kunnallistekniikan piirissä kaupungin omistuksessa olevaa työpaikkatonttireserviä on jäljellä Raatekankaalla, Karhunmäessä, Marjalassa ja Reijolassa. Kysyntä on painottunut Raatekankaalle, jossa on jäljellä enää muutama pienehkö tontti. Marjalan ja Reijolan tonttien kysyntä on ollut hiljaista. Olemassa olevien alueiden on arvioitu riittävän vuoteen 2017 asti. Karhunmäen työpaikkatontit ja osa Pilkon tonteista ovat jo toteutusvalmiudessa. Pilkon alueen laajempi toteuttaminen ajoittuu Marjalan jo kunnallistekniikan piirissä olevien työpaikkatonttien toteuttamisen jälkeiseen aikaan. Papinkankaan uusi laaja teollisuusalue tulee olemaan keskeinen alue tulevien vuosikymmenten aikana. Teollisuustonttien hiljaisemmasta kysynnästä johtuen Papinkankaan teollisuusalueen toteutusta on siirretty vuodella eteenpäin alkamaan vuonna Alueen kysyntään tulevat vaikuttamaan keskeisesti alueen markkinointi ja ensimmäisten toimijoiden saaminen alueelle. Liikenteellisesti alueen sijainti on hyvä valtatie 6:n varressa Karhunmäen eritasoliittymän kohdalla. Seuraavan sivun kartassa on esitetty työpaikka-, palvelu- ja julkisten palveluiden tonttivaranto suunnittelutilanteittain sekä rakentajille jo varatut rakentamattomat tontit (sininen).

44 TEOLLISUUS- JA TYÖPAIKKA-ALUEET Oranssilla kaupan ja liiketoiminnan alueet Harmaalla teollisuus- ja varastoalueet Sinisellä jo toteutukseen varatut tontit

45 7.8. ASUNTORAKENTAMISENNUSTE Maankäytön toteutuksen ajoituksen pohjalta on laadittu asuntorakentamiselle ennuste. Ennuste kertoo vuosittaisen asuntomäärän rakennustyypeittäin. Kerrostalorakentamisen määrän ennustetaan laskevan nykytasosta tulevina vuosina. Rakentamista tullaan seuraamaan tulevina vuosina tiiviisti ja ennustetta muokataan toteutuman perusteella. Rakentamisennuste on oleellisessa asemassa osa-alueittaisen väestöennusteen tulosten kannalta. Tästä syystä tontinluovutusta, rakentamista ja kysynnän kehitystä sekä näiden heijastusvaikutuksia väestöennusteeseen seurataan vuosittain. Talotyypit: Asuntorakentamisennuste alueittain (asuntoa) Kaikki yhteensä Erillinen pientalo Rivi- tai ketjutalo Asuinkerrostalo

46 8. LÄHIVUOSIEN KAAVOITUSTARPEET / TEOLLISUUS JA PIENTALOALUEET Teollisuusalueet Pilkon työpaikka-alueen kaava (länsilinja) valmistui syksyllä Alueella muutetaan kaavaa Lidl:n tontin osalta vuoden 2015 aikana Papinkankaan teollisuusalueen asemakaavan laadinta on loppusuoralla (alueen toteutuksen aloitus siirretään vuodelle 2017) Pientaloalueet Multimäen pientaloaluetta laajentavan kaavan laadinta on loppusuoralla, kaava tulee päätöksentekoon syksyllä 2015 (toteutus 2019?-) Niittylahdenrannan pientaloaluetta laajentavan kaavan laadinta loppusuoralla, päätöksentekoon syksyllä 2015 (toteutus 2018?-) kaupunki omistaa pääosin kaava-alueen maat

47 8. LÄHIVUOSIEN KAAVOITUSTARPEET / KERROSTALOALUEET Kerrostaloalueet Penttilänranta II asemakaavamuutos saatettiin kaupunginvaltuuston hyväksymiskäsittelyyn 8/2015. Kyseessä yksi kortteli, jonka toteuttaminen ajoittunee vuosille Penttilänrannan asemakaavoitusta jatketaan jo käynnistyvällä kolmannella kaavamuutoksella monipuolisen kerrostalotonttivarannon takaamiseksi alueella. Tavoitteena on, että uuden kaavan tontteja on luovutettavaksi vuodesta 2018 alkaen. Sortavalatalon ja sen ympäristön kaavoitus on käynnissä, kaava saataneen päätöksentekoon loppukesästä 2015 (toteutus vuosikymmenen vaihteen tienoilla). Rantakylän päiväkodin, ostoskeskuksen ympäristön ja Pataluodon koulun alueen kaavoitus saatettaneen loppuun alkuvuodesta 2016 (alueelle tulevan päiväkodin osalta toteutus alkaa jo vuonna 2016, tältä osin ei edellytä kaavan muuttamista) Alueella järjestellään koulu-, päivähoito- ja asuntorakentamista. Rantakylän koulu siirtyy Pataluodonkadulle. Siirto mahdollistaa Rantakylän koulun kiinteistöstä luopumisen, joka tapahtuu aikaisintaan vuonna 2019 Ranta-Mutalan kerrostaloalueen kaava laaditaan Rantakylä-Utra osayleiskaavan laatimisen jälkeen (toteutuksen aloitus ajoittunee vuosille ). Reijolan puutarhan ympäristön (Kainulan) asemakaavan laadinta on loppusuoralla, kaava saataneen päätöksentekoon loppuvuodesta 2015 (toteuttaminen vuodesta 2017 alkaen) Alueelle sijoittuu yhtiömuotoista rakentamista rivi- ja kerrostalojen muodossa kaupunki omistaa pääosin kaava-alueen maat

48 9. MAANKÄYTÖN TOTEUTUKSEN YHDYSKUNTATEKNISET INVESTOINNIT Yhdyskuntatekniikan toteutukseen kuuluu kaupungin talousarvion kautta rahoitettavien katujen, kevyen liikenteen väylien, siltojen, puistojen ja muiden yleisten alueiden rakentaminen. Tavoitteena on investointien toteuttaminen tontinluovutuksen ja talonrakentamisen edellyttämässä aikataulussa. Uusien alueiden viimeistely pyritään saamaan valmiiksi tontinluovutusta seuraavan vuoden aikana koko ympäristön osalta. Asunto- ja työpaikkarakentamisen edellytyksenä on, että katupohjaukset ja verkostot on rakennettu alueelle ennen talonrakentamisen alkamista. Valmistuminen ajoittuu pääsääntöisesti toukokesäkuulle. Uuden asuntoalueen asemakaavoitukseen ja kunnallistekniseen suunnitteluun tulee varata alueen koosta riippuen vähintään vuosi. Yhdyskuntatekniikan rakentaminen ja talonrakentaminen kestävät vähintään 1½-2 vuotta. Uudisrakentamisen investointitaso on ollut viimevuosina 4 5 milj. euroa. Tosin vuoden 2014 investointitaso oli merkittävästi alempi. Peruskorjaus-, kehittämishankkeiden ja uudisrakentamisen sovittaminen kunnallistekniikan investointikehykseen on erityisen haasteellista jo vuodesta 2016 alkaen. Vuodelle 2016 pientalotonttien luovutusmääriä on jo laskettu noin 20 % aiempiin vuosiin nähden. Isompia kynnyskustannuksia omaavia uudisalueita joudutaan jatkossa porrastamaan. Käytännössä voi olla vain yksi pientaloalue, jota toteutetaan ensisijaisesti. Muita alueita toteutetaan investointikehyksen sallimissa puitteissa. Peruskorjausinvestointien taso tulee saada asettumaan tulevina vuosina, jotta korjausvelan kasvu saadaan taittumaan. Seuraavalla sivulle on kerätty yhdyskuntatekniset kustannukset vuosilta

49 9.1. MAANKÄYTÖN TOTEUTUKSEN YHDYSKUNTATEKNISET INVESTOINNIT VUOSINA Investoinnit toteutuneet Yhteensä Uudisrakentaminen Katuhankkeet Pääkadut Asuntoalueet Liike- ja teollisuusrakentaminen Puistohankkeet PERUSKORJAUS Katuhankkeet Pääkadut ja keskustan alue Asuntoalueet Liike- ja teollisuusrakentaminen Puistohankkeet VENE- JA LIIKUNTAPAIKKAHANKKEET Venepaikat Liikuntapaikkahankkeet KEHITTÄMISHANKKEET Katuhankkeet Puistohankkeet Liikuntapaikkahankkeet Vuosina on tehty kehittämishankkeita peruskorjauksen ja uudisrakentamisen kustannuksella. Näinä vuosina on toteutettu useampia suuria kaupunkikehityksen edellyttämiä silta- ja väylähankkeita. Peruskorjausinvestointien matala taso johtaa yhdyskuntatekniikan korjausvelan kasvuun, jota joudutaan tulevina vuosina taittamaan voimakkaammin. Osa uudisrakentamisalueiden toteuttamiskypsistä yleisten alueiden hankkeista on siirretty tuleville vuosille.

50 9.2. MAANKÄYTÖN TOTEUTUKSEN YHDYSKUNTATEKNISET INVESTOINNIT, 10 V Yhdyskuntatekniikan 10 vuotinen investointiohjelma on suunnitelma tulevien vuosien investoinneista. Siinä on huomioitu uudisrakentamisen osalta tuleville vuosille ohjelmoidun tontinluovutuksen ja rakentamisen edellyttämän yhdyskuntatekniikan rakentaminen. Vuosien osalta investointiohjelmassa ei ole voitu varautua kohdentamattomien hankkeiden rahoitukseen. Investointikehys on toisin sanoen hankekylläinen. Kaavamuutosten ja täydennysrakentamisen aiheuttamia mahdollisia investointitarpeita ei ole ennakoitu. Ne joudutaan sovittamaan investointikehykseen erikseen, kun niitä ilmaantuu. 10 vuotisessa investointiohjelmassa investoinnit asettuvat milj. euron tasoon. Mikäli kehys tulee olemaan tätä alempi joudutaan jostakin karsimaan. Priorisointia tehdään nykyäänkin vuosittain. Investointiohjelman kohteita ja niiden ajoittumista joudutaan säätämään kuukausittain uuden tiedon valossa. Seuraavilla sivuilla taulukossa esitetty on ote elokuun 2015 tilanteesta. Kaupunkirakennelautakunta hyväksyy vuosittain joulukuussa tulevaa vuotta koskevan yhdyskuntatekniikan investointiohjelman. Se on laadittu hyväksytyn talousarvion mukaisesti ja siinä on yksilöity tarkemmin seuraavana vuonna toteutettavat kohteet.

51 9.3. MAANKÄYTÖN TOTEUTUKSEN YHDYSKUNTATEKNISET INVESTOINNIT, 10 V Uudisrakentamisen investointitaso on supistetuista tontinluovutusmääristä huolimatta erityisesti vuosina normaalia suurempi. Tämä johtuu mm. : Penttilänrannan rantaraittien, torien ja muiden yleisten alueiden rakentamisesta, aiempina vuosina investointikehyksessä pysymiseksi toteuttamatta jätetyistä yleisistä alueista, uudisalueiden kynnyskustannuksista, asemakaavamuutoksilla mahdollistetun täydennysrakentamisen edellyttämistä katu- ja vesihuoltoverkoston saneerauksista

52 9.4. MAANKÄYTÖN TOTEUTUKSEN YHDYSKUNTATEKNISET INVESTOINNIT, 10 V Kaupunkistrategian toteuttaminen edellyttää tulevina vuosina kunnallistekniikan korjausvelan kasvua taittavia peruskorjausinvestointeja Korjausvelan kasvun taittuminen edellyttää noin neljän milj. euron investointitasoa peruskorjauksen osalta. Tuleville vuosille on huomioitu myös indeksikorjaus. Venepaikkahankkeiden toteuttaminen on ajoitettu mahdollisen tarpeen ja sovitettu muun kaupunkirakenteen rakentamisen aikatauluun. Liikuntapaikkahankkeiden keskimääräinen investointitaso mahdollistaa yleisten alueiden liikuntaolosuhteiden saattamisen seuraavan 10 vuoden aikana keskeisiltä osin asukkaiden tarpeita vastaavaksi. Koulun pihojen liikunnallisten olosuhteiden parantamista tämä ei mahdollista. Ne sisältyvät tilainvestointeihin. Tilakeskus huomioi mahdollisuuksiensa mukaan tarpeet investoinneissaan.

53 10. PÄIVÄKOTI- JA KOULUVERKKO Maankäytön toteutusohjelman yhteydessä on tarkasteltu uudisrakentamisen vaikutuksia päivähoito- ja perusopetuksen kouluverkkoon. Palveluverkon kapasiteetti- ja väestötarkastelu on päivitetty uusinta väestöennustetta ja tiloissa tapahtuneita muutoksia vastaaviksi. Väestöennustetta ja palveluverkkokapasiteettitarkastelua käytetään apuna varhaiskasvatuksen ja perusopetuksen palveluverkkosuunnitelmia laadittaessa ja palveluverkkoa koskevaa päätöksentekoa valmisteltaessa. Laadittu selvitys on käytössä palveluverkkoa koskevassa virkamiesvalmistelussa. Oheinen kuva kertoo millä tarkkuustasolla asiaa on tarkasteltu. Esimerkki Palvelualue 1:sen tarkastelusta

54 10.1. MUUTOKSET PÄIVÄHOIDON JA PERUSOPETUKSEN PALVELUVERKOSSA Suurimpia lähivuosien muutoksia palveluverkossa ovat seuraavat: Niinivaaran uusi päiväkoti (valmistui syksyllä 2014) Kaislakadun päiväkoti (valmistui 12/2014 *) Karsikon alakoulun siirtyminen Sirkkalaan 8/ Karhunmäen yksityiset päiväkodit valmistuvat 8/2015 ja 10/2015 * Marjalan yksityinen päiväkoti valmistui 8/2015 Sinkkolan päiväkoti valmistuu 9/2015 * Karhunmäen alakoulu valmistuu 12/2016 * + ** Pataluodonkadun päiväkoti valmistunee loppuvuonna 2016 * Nepenmäen koulu valmistuu kesällä 2018 ** * Vuosia koskeva toimitilahankkeiden toteuttamisen periaateratkaisu on hyväksytty (KV ). ** Päätös Karhunmäen ja Nepenmäen kouluhankkeiden kiinteistöleasingrahoittajasta (KH ) Pääosin nämä hankkeet eivät lisää palvelukapasiteettia vaan korvaavat väistyviä tiloja tai mahdollistavat väliaikaisista parakkirakennuksista luopumisen. Poikkeuksen tekevät Nepenmäen Karhunmäen koulut. Nepenmäen koulun myötä yläkoulukapasiteetti kasvaa 225:llä ja alakoulun kapasiteetti kasvaa 120 :llä. Niinivaaran koulun toiminta siirtyy Karhunmäkeen, Karhunmäen kouluun mahtuu 140 oppilasta enemmän kuin nykyiseen Niinivaaran kouluun.

55 10.2. PERUSOPETUKSEN PALVELUVERKON KYSYMYKSIÄ, KARSIKKO Karsikon alakoulun on sulkenut ovensa Karsikossa. Alakoulu toimii Sirkkalassa vuoteen Vuoden 2018 taakse ulottuvia ratkaisuja alueen palveluiden sijoittumisen osalta ei ole tehty. Palveluverkon valmistelu jatkuu osana toimitilojen kokonaisohjelmaa.

56 10.3. MUUTOKSET PÄIVÄHOIDON PALVELUVERKOSSA, RANTAKYLÄ/RANTAKYLÄN PÄIVÄKOTI Rantakylän päiväkoti siirtyy vuonna 2016 Ruoritieltä Pataluodonkadulle puretun alakoulun tontille Nykyinen tontti vapautuu uudisrakentamiselle vuoteen 2017 mennessä. Tontti kaavoitetaan asuinkerrostalorakentamiseen.

57 Aallontien päiväkoti on elinkaarensa päässä MUUTOKSET PÄIVÄHOIDON PALVELUVERKOSSA, RANTAKYLÄ/AALLONTIEN PÄIVÄKOTI Päiväkotitoimintaan soveltuvia uusia tontteja ei Rantakylän alueella ole. Aallontien päiväkodin nykyisiä tiloja korvaavat vaihtoehdot ovat Ollilan päiväkodin laajentaminen Mutalassa tai uuden korvaavan rakennuksen rakentaminen nykyisen rakennuksen tilalle. Nykyisen rakennuksen korvaavan rakentamisen myötä Rantakylän palvelukapasiteetti säilyisi. Tämän vaihtoehdon ongelmana on mm., että rakentamisen ajaksi tulee löytyä korvaavat tilat. Tontti on syytä pitää joka tapauksessa ainakin lähivuodet varauksena päivähoidon tarpeille. Rantakylän alueen palvelutarve säilyy väestöennusteen mukaan nykyisellä tasolla myös tulevaisuudessa. Tontin mahdollinen muu käyttötarkoitus ratkaistaan vasta, kun ollaan varmoja ettei tontille ole tarvetta nykyiseen käyttötarkoitukseen.

58 10.5. MUUTOKSET PÄIVÄHOIDON PALVELUVERKOSSA, HUKANHAUTA Punahilkan päiväkodille on kaavoitettu uusi paikka Hukanhaudan vanhan koulun viereen. Punahilkan päiväkodin toiminta nykyisellä tontilla Hukanhaudalla loppuu syksyllä Hukanhaudan alueella ei ole muita vapaita päiväkodeille soveltuvia tontteja. Tontti on syytä pitää edelleen varauksena päivähoidon tarpeille. Niinivaaran, Hukanhaudan ja Karhunmäen palvelutarpeen ennustetaan kasvavan seuraavan vuosikymmenen. Mahdollinen muu käyttötarkoitus ratkaistaan vasta, kun ollaan varmoja ettei tontille ole tarvetta nykyiseen käyttötarkoitukseen.

59 10.6. MUUTOKSET PÄIVÄHOIDON PALVELUVERKOSSA, MULTIMÄKI Multimäessä on päiväkotitontti, johon mahtuu 7-osastoinen päiväkoti Yhdyskuntatekniikka valmistuu vuonna 2016, jonka jälkeen toteutus mahdollista Tarkastelussa on yksikön tarvittava asiakaskapasiteetti, sen ajoitus ja pystytäänkö tällä edesauttamaan Karsikon alueen parakkiyksiköistä luopumista Multimäen alueen toisessa asemakaavassa on osoitettu useampia palvelutontteja, jotka mahdollistavat päiväkotitoiminnan sijoittumisen alueelle myös tulevaisuudessa.

60 10.7. MUUTOKSET PÄIVÄHOIDON PALVELUVERKOSSA, NOLJAKKA Noljakassa on vireillä kaavamuutos, jossa tarkastellaan tontin osoittamista päiväkotitoimintaan. Kaksi nykyisellään toimivaa yksityistä päiväkotiyrittäjää tarvitsee uusia tiloja toimintaansa varten ja on kiinnostunut alueesta. Sinkkolan päiväkoti Kaavamuutosalue Siilin päiväkodin tontti Sinkkolaan valmistuu päiväkoti 9/2015 Siilin päiväkodin tontilla nykyinen toiminta loppuu Sinkkolan päiväkodin valmistuttua. Siilin päiväkodin tontin tulevan käytön vaihtoehdot tulee harkita tarkkaan. Tulee olla varma, ettei Noljakan alueella ole tarvetta päiväkotitonteille myöskään tulevaisuudessa mikäli tontista pyritään pääsemään eroon. Mahdollinen muu käyttötarkoitus edellyttää myös kaavamuutosta. Siilin päiväkodin tontti

61 10.8. MUUTOKSET PÄIVÄHOIDON PALVELUVERKOSSA, KARHUNMÄKI Karhunmäkeen valmistui Aarrekartta-päiväkoti 8/2015 ja Merikarttapäiväkoti valmistuu 10/2015 Vuoden 2016 loppuun mennessä valmistuvan alakoulun yhteyteen tulee esikouluryhmät Asemakaavoissa on palvelualuevaraukset, jotka mahdollistavat päiväkotiyksiköiden sijoittumisen.

62 11. OSA-ALUEITTAINEN VÄESTÖENNUSTE Ennustamisen periaatteet: Osa-alueittainen väestöennuste perustuu kunnan väestöennusteeseen ja jakaa väestön osa-alueille. Ennusteessa tarkastellaan väestöä kahdessa osassa. Toinen osa on alueella jo asuvan väestön ennustettu muutos ja toinen uudisrakentamisen mukanaan tuoma ennustettu uusi väestö. Uudisrakentamisen osalta ennustetaan myös alueelle muuttavan väestön ikäryhmät osa-alueittain. Näin ennuste huomioi oikeanlaisen väestömuutoksen mm. opiskelija- ja palveluasuntorakentamisen seurauksena osa-alueittain. Väestönkehitystä ja ennusteita on tarkasteltu palvelualueittain ja tilastoalueittain. Tilastoalueittainen tarkastelu on laadittu varhaiskasvatuksen ja perusopetuksen palveluverkkoa koskevaa suunnittelua varten.

63 11.1. PALVELUALUEITTAINEN VÄESTÖENNUSTE Palvelualueittainen väestöennuste Ennuste : Koko Joensuu Ikärakenne yhteensä Ikärakenne yhteensä Ikärakenne yhteensä Ikärakenne yhteensä Ikärakenne yhteensä Ennuste : Ikärakenne yhteensä Ikärakenne yhteensä Ikärakenne yhteensä Muut Ikärakenne yhteensä

64 11.2 TILASTOALUEITTAINEN VÄESTÖNKEHITYS JA -ENNUSTE Vuodesta 2009 jatkuneen kehityksen ennustetaan jatkuvan liitoskuntien alueella. Enon, Uimaharjun, Tuupovaaran, Kiihtelysvaaran väestömäärä on laskenut vuosittain. Myös Hammaslahden asukasmäärä on lähtenyt laskuun, jonka trendin ennustetaan myös jatkuvan. Liitoskuntien alueella poikkeuksen tekevät Louhioja ja Heinävaara, joissa väestömäärä on hieman kasvanut. Näillä alueilla väestömäärän ennustetaan myös säilyvän nykyisellä tasolla. Joensuun väestö on ollut kasvussa kantakaupungin, Reijolan ja Niittylahden alueella. Rakentaminen, uusien tonttien kysyntä ja väestönkasvu on kohdistunut pääasiassa kantakaupunkiin ja lähialueelle. Penttilänrannan osalta väestöennustetta on tarkistettu. Uusiin asuntoihin näyttää muuttavan pääosin yhden tai kahden hengen talouksia, eikä alueelle juuri lapsiperheitä ole ilmaantunut. Tilastoalueittaiset väestönkehitykset ja ennusteet on esitetty liitteenä 4 olevilla kartoilla.

65 11.3. PÄIVÄKOTI- JA PERUSOPETUKSEN KOULUVERKKO Lapsimäärien ennustettu kehittyminen on esitetty kartoilla. Muuttotappiollisilla alueilla väestönmuutokset näkyvät muita ikäryhmiä merkittävämmin lasten ja nuorten määrässä. Entisten kuntakeskusten koulujen kapasiteetit ovat yhä vajaammalla käytöllä. Myös päivähoidon tarve on vähenemään päin. Kantakaupungin alueella koulut ja päivähoitoyksiköt ovat taasen pääasiassa kapasiteettiensa äärirajoilla. Tällä alueella joudutaan seuraamaan kapasiteettien riittävyyttä ja miettimään tarkkaan uusien yksiköiden tarvetta, sijoittumista ja käyttöönoton ajoitusta. Päivähoitoikäisten tarkastelu liite 5a Alakouluikäisten tarkastelu liite 5b Yläkouluikäisten tarkastelu liite 5c