ASUINALUEIDEN SOSIAALINEN KESTÄVYYS JA ASUNTOPOLITIIKKA Jyväskylän kaupunki Kaupunkisuunnittelu ja maankäyttö

Transkriptio

1 ASUINALUEIDEN SOSIAALINEN KESTÄVYYS JA ASUNTOPOLITIIKKA 2018 Jyväskylän kaupunki Kaupunkisuunnittelu ja maankäyttö

2 Yhdyskuntasuunnittelussa tavoitellaan asuinalueiden sosiaalista hyvinvointia ja yhdenvertaisuutta. Asuinalueiden sosiaalinen kestävyys tarkoittaa, etteivät asuinalueet eriydy liiallisesti toisistaan hyväosaisuuden ja huono-osaisuuden keskittymiin.

3 Asuntopolitiikka Mihin tekijöihin halutaan vaikuttaa? 1. Asuntokannan alueelliseen rakenteeseen ja monipuolisuuteen millaista rakentamista ja mihin sijoitetaan? 2. Asuinalueiden saavutettavuuteen ovatko asuinalueet hyvin saavutettavissa eri liikkumismuodoilla? 3. Asumisen kohtuuhintaisuuteen onko kaikille tarjolla mahdollisuuksia kohtuuhintaiseen asumiseen eri puolilla Jyväskylää? 4. Asuinympäristön viihtyisyyteen ja asumisen laatuun tukeeko rakentamisen ja asuinympäristön laatu erilaisissa elämäntilanteissa olevien asukkaiden hyvinvointia eri puolilla Jyväskylää? Ja mikä on sopiva tasapaino ohjauksen ja puhtaasti markkinaehtoisen rakentamisen välillä?

4 TAVOITTEENA RIITTÄVÄN MONIPUOLINEN ASUNTOKANTA, JOKA VÄHENTÄÄ ASUINALUEIDEN ERIYTYMISEN RISKIÄ

5 Jyväskylä edistää asuinalueiden sosiaalista kestävyyttä Huolehtimalla riittävästä, alueellisesti monipuolisesta ja houkuttelevasta asuinrakentamisen tonttivarannosta. Edistämällä kokeiluin sekä suunnittelu- ja tontinluovutuskilpailuin kestävää asuntorakentamista ja asumista. Keskeisenä kriteerinä on asuntokannan monipuolistuminen sekä sekoittunut rakenne. Kilpailut ja kokeilut voivat kohdistua esimerkiksi asuntojen kokoon, asuntotyyppeihin, erityisasumiseen sekä kohtuuhintaisuuteen ja uusiin rahoitusmalleihin. Ottamalla käyttöön asunnon keskikokoa tai asuntojen kokojakaumaa koskevia ohjaustapoja ja kannustimia asemakaavoituksessa, tontinluovutuksessa ja maankäyttösopimuksissa. Asuinalueen sosiaalisen kestävyyden tavoitteita käydään läpi mahdollisimman varhaisessa vaiheessa suunnittelua myös hankkeeseen liittyvien yksityisten toimijoiden kanssa. Ohjaamalla ARA-rakentamisen ja erityisasumisen sijoittumista niille soveltuville paikoille. ARA-tuettu asuinrakentaminen on keskeinen väline sijoittaa kohtuuhintaista asumista houkutteleville paikoille. Ohjauksessa huomioidaan asumisen eri muodot - erityisryhmien asuminen, vuokra-asuminen ja asumisoikeusasuminen. Seuraamalla asuinalueiden sosiaalisen kestävyyden tilaa ja asuntomarkkinoita Kymppi R -ohjelman yhteydessä ja käynnistämällä tarvittaessa kohdennettuja selvityksiä esimerkiksi erityisryhmien asumisesta kuten opiskelija-asumisesta. Linjaamalla hyvän asuinympäristön suunnitteluperiaatteita ja -tapoja valmisteilla olevassa AVOin Kaupunkiympäristö - ohjelmassa. 5

6 Toimivan asuntopolitiikan hyödyt 6

7 Missä tarvitaan aktiivista asuntopolitiikkaa? Täydennysrakentamisen alueet ja uudet asuinalueet MERKITTÄVÄT UUDET TÄYDENNYSRAKENTAMISKOHTEET Täydennysrakentamiskohteet täydentävät olemassa olevaa asuinaluetta ja vaikuttavat siten kyseisen asuinalueen sosiaaliseen kestävyyteen. UUDET ASUINALUEAVAUKSET Uudet avaukset muodostavat kokonaan uusia asuinalueita, joiden sosiaalinen kestävyys määrittyy muun muassa tulevan rakennuskannan, sijainnin ja ympäröivien toimintojen myötä.

8 Milloin tarvitaan aktiivista asuntopolitiikkaa? Mitä enemmän alueilla on rakentamista sitä suurempi on rakentamisen vaikutus sosiaaliseen kestävyyteen: yli kerrosalaneliömetriä uutta asuinrakentamista sisältävillä kohteilla tulee miettiä asuntopoliittisen ohjauksen tarvetta. Myös tätä rajaa pienemmälläkin alueella asuntopoliittisia toimia tulee harkita, mikäli alueen lähtötilanne tai asuntomarkkinoiden tilanne sitä edellyttävät. Asuntopolitiikkaa tarvitaan erityisesti sosioekonomiselta statukseltaan ääripäihin kuuluvilla täydennysrakentamisen alueilla tai alueilla, jotka ovat asuntokannaltaan yksipuolisia. Uusien laajojen asuinalueavauksien osalta on pyrittävä monipuoliseen asuntokantaan keskustaetäisyys huomioiden. 8

9 Asuntopolitiikka Mitä keinoja on yleensä käytettävissä paikallistasolla? YLEISKAAVOITUS OHJELMOINTI, KYMPPI R -ohjelma ASEMAKAAVOITUS, POIKKEAMINEN MAANKÄYTTÖ- SOPIMUKSET TONTINLUOVUTUS ARA-KOHTEIDEN OHJAUS ASUINYMPÄRISTÖJEN RAKENTAMINEN JA YLLÄPITÖ RAKENNUSVALVONTA Yhdyskuntarakenteen ohjaaminen, alueiden hyvän saavutettavuuden takaaminen kestävän liikkumisen vyöhykkeiden ja aluekeskusten kehittämisen kautta Asuinalueiden vaiheistus, seuranta ja mittarointi riittävän ja monipuolisen tonttivarannon turvaamiseksi. Linjausten määrittäminen erityisasumisen suhteen Erilliset aluekohtaiset asunto-ohjelmat Talotyyppijakauman, huoneistokoon, erityisasumisen määrän ja asumisen rakenteen ohjaaminen asemakaavamääräyksin Suunnittelukilpailut erityisteemoilla Hallintamuodon, erityisasumisen määrän ja asuntokoon määrittäminen maankäyttösopimuksella yksityisen maanomistajan kaavahankkeissa Hallintamuodon, erityisasumisen määrän ja asuntokoon määrittäminen tontinluovutusehdoin kaupungin luovuttamilla tonteilla ARA-rahoitusta hakevien kohteiden puoltaminen, kohteiden ennakointi, ennakko-ohjaus ja kohteiden sijoittumiseen vaikuttaminen Asuinympäristöjen viihtyisyyden parantaminen rakentamalla liikenne- ja viheralueita sekä näiden alueiden ylläpidolla Rakentamisen ohjaus asemakaavan toteutuksen mukaisesti

10 Kymppi R 2018: asuinalueiden sosiaalinen kestävyys Case Kankaan asunto-ohjelma KANGAS 10

11 Markkinaehtoinen rakentaminen ja julkinen ohjaus Asuntopolitiikalla voidaan vastata asuntomarkkinoiden ilmiöihin. Tämä koskee niin sosiaalisen kestävyyden näkökulmasta myönteisten ilmiöiden vahvistamista kuin kielteisten ilmiöiden vaikutusten rajaamista. Täydennysrakentaminen on keskeinen keino edistää asuinalueiden sosiaalista kestävyyttä. Näissä tapauksissa on tärkeä tunnistaa, milloin ja millä tavalla asuntorakentamista alueella on syytä ohjata monipuolisemmaksi. Toisaalta tästä näkökulmasta ei ole myöskään järkevä estää uutta rakentamista. Asuntopoliittisten toimenpiteet kohdistuvat asuinalueiden eriytymisen ehkäisyyn koko kaupungin asuntotuotannon ohjauksen sijasta. Ohjauskeinoja otetaan käyttöön ainoastaan alueilla, joissa sosiaalisen kestävyyden näkökulmasta ohjaukseen on tarve. Jyväskylän kaupunki haluaa käydä vuoropuhelua kiinteistö- ja rakennusalan kanssa. Nyt käynnissä olevaa selvitystyötä jatketaan yhteisessä toimijoille suunnatussa työpajassa

12 Kerrostaloissa asuvien asuntokuntien kasvu 2010-luvulla 1 HENGEN ASUNTOKUNNAT 2 HENGEN ASUNTOKUNNAT yksiö kaksio kolmio neliö tai isompi 4 % 5 % yksiö kaksio kolmio neliö tai isompi 11 % 1 % 44 % 47 % 18% 45 % 43 % Yksiöitä 38 % Kaksioita 44 % Kolmioita 17 % Neliötä tai isompia 1 % 81% Yhden hengen asuntokunnat Kahden hengen asuntokunnat

13 Mitä näkökulmia sosiaalisesti kestävään asuntorakentamiseen liittyy? Vihreä ja ekologinen suunnittelu ja muotoilu asuntorakentamisesta ja asuinalueen toteutuksessa. Turvalliset ja terveelliset sisäolosuhteet asukkaille. Edulliset ja oikeudenmukaisesti jaetut asumisresurssit asukkailla varaa muuhunkin kuin asumiseen. Asumisen tuottajien taloudellinen kannattavuus ja elinkelpoisuus. Asujien ja naapuruston välinen yhteys sekä kestävä yhdyskuntarakenne. Pääsy terveelliseen ympäristöön sekä tukipalveluihin laadukkaan ympäristön vaikutus asukkaan terveyteen. Rakennustyöntekijöiden hyvinvointi ja turvallisuus. Kulttuuri- ja asumisperinnön säilyttäminen. Osallistuminen ja harmoninen päätöksenteko suunnittelussa ja toteutuksessa. Sopeutuminen ja joustavuus - asukkailla mahdollisuus muokata kotejaan olosuhteiden tai tarpeiden muuttuessa. Mukailtu Turcotte & Geiserin (2010) kestävän asumisen periaatteita. Lähde:

14 Kuvaaja: Tero Takatalo-Eskola