1. Kymppi R -toimintamalli

Transkriptio

1 KYMPPI-MONI JYVÄSKYLÄN NYKYMENETELMÄN DOKUMENTOINTI 4. ALUEELLINEN VÄESTÖARVIO 2013

2 Kymppi-Moni: Jyväskylän nykymenetelmän dokumentointi 1. Kymppi R -toimintamalli 2. Kaavavarantotietojen ylläpidon menetelmä 3. Kaavavarannon toteutuksen ajoitusmenetelmä 4. Alueellinen väestöarvio 5. Palveluverkon lähtötietojen ylläpito ja muutosten hallintamenetelmä Laatija: Anna Isopoussu, kaavoitustutkija Jyväskylän kaupunki Heinäkuu 2013

3 SISÄLLYSLUETTELO VÄESTÖARVIO OSANA TONTTITUOTANTO- JA PALVELUVERKKOPROSESSIEN YHTEENSOVITTAMISTA... 4 KOKO KAUPUNGIN VÄESTÖARVIO... 5 ALUEELLINEN VÄESTÖARVIO... 7 NYKYINEN ASUNTOKANTA... 8 UUSI ASUNTOKANTA... 9 NYKYISEN JA UUDEN ASUNTOKANNAN VÄESTÖMÄÄRÄN YHDISTÄMINEN IKÄRYHMITTÄISEN VÄESTÖARVION LAADINTA UUSIA MENETELMIÄ VÄESTÖKEHITYKSEN ANALYSOINTIIN JA HAVAINNOLLISTAMISEEN YT-JÄRJESTELMÄN VÄESTÖARVIOTYÖKALU RUUTUMUOTOINEN VÄESTÖARVIOAINEISTO... 18

4 4 VÄESTÖARVIO OSANA TONTTITUOTANTO- JA PALVELUVERKKOPROSESSIEN YHTEENSOVITTAMISTA Alueellinen väestöarvio toimii keskeisenä työkaluna maankäytön toteutuksen ohjelmoinnin ja palveluverkon muutosten rajapinnassa (kuva 1). Jyväskylässä käytetään nimitystä väestöarvio erotuksena väestöennusteesta tai suunnitteesta, joissa korostuvat mm. menneen kehityksen trendimäinen jatkuminen tai alueen väestönkehityksen tavoitteellisuus. Väestöarvio on nimensä mukaisesti arvio. Tarkoituksena on kaupungin eri osien demografisen muutoksen ymmärtäminen, arviointi ja ennustaminen. Väestökehityksen taustalla vaikuttaa useita taloudellisia ja demografisia tekijöitä, joiden ennustaminen on kaikissa olosuhteissa epävarmaa. Väestömuutosten suunnan ja volyymin arviointi on kuitenkin tärkeää, sillä vaihtoehtoina on tehdä päätöksiä nykytilanteeseen tai näppituntumaan pohjautuen. Näkemys maankäytön toteuttamisen aikataulusta on oleellinen lähtökohta alueellisen väestöarvion laadinnassa. Oleellista ennusteessa ei ole se, toteutuuko se todella vai ei, vaan se, miten ennuste kykenee vaikuttamaan tämän hetken päätöksentekoomme. (Haukkasalo 1998) Kuva 1. Alueellinen väestöarvio osana Kymppi R -toimintamallin menetelmiä.

5 5 Kymppi R -toimintamallin väestöarvio on kaksiportainen: 1) Koko kaupungin väestöarvio 2) Alueellinen väestöarvio Koko kaupungin väestöarvio pohjautuu Tilastokeskuksen julkaisemaan väestöennusteeseen. Alueellisessa väestöarviossa koko kaupungin väestöennuste jyvitetään kaupungin eri alueiden kesken. Alueellinen väestöarvio päivitetään säännöllisesti joka vuosi Kymppi R -ohjelman laadinnan yhteydessä. Tässä yhteydessä tarkistetaan myös koko kaupungin väestöennusteen suunta toteutuneeseen kehitykseen peilaten. Alueellisten väestöarvioiden laadinnassa panostetaan erityisesti 0-6- ja vuotiaiden ikäryhmiin, sillä maankäytön toteuttaminen heijastuu ensimmäisenä näiden ikäryhmien väestömäärään ja edelleen päiväkoti- ja koulupalvelujen alueelliseen kysyntään. Virallisen väestöarvion lisäksi tonttituotanto- ja palveluverkkoprosessien yhteensovittamistyössä on tarpeen laatia erilaisia skenaariotarkasteluja, mitä jos? -asiantuntijaspekulaatioita. Näissä tarkastellaan pienempien aluekokonaisuuksien sisällä esimerkiksi vaihtoehtoisten tontinluovutusaikataulujen vaikutusta väestökehitykseen. Tällaisia tarkasteluja on kuvattu tarkemmin raportissa Palveluverkon lähtötietojen ylläpito ja muutostenhallintamenetelmä. Väestöarvion tarkkuudessa tähtäin on seuraavassa kymmenessä vuodessa, mutta väestöarvio näyttää tämän jälkeenkin odotettavissa olevan väestörakenteen kehityksen suunnan. Väestöarviota hyödynnetään kaupungin sisäisesti monella eri sektorilla. Keskeisin hyödyntämisalue on palveluverkkosuunnittelu. Tarkoituksena ei ole arvioida täsmällisiä henkilömääriä esim. yksittäisen vuonna alakoulun aloittavien määrästä vaan tuottaa tietoa väestömuutoksen suuruusluokasta mm. palveluinvestointipäätösten tueksi. Pienten lasten ja alakouluikäisten määrän arvioinnin ohella yhä tärkeämmäksi tarpeeksi on nousemassa ikääntyvien määrän kehityksen alueellinen arviointi. KOKO KAUPUNGIN VÄESTÖARVIO Jyväskylässä kaupungin hallintokeskus on vastannut koko kaupungin väestöennusteen laadinnasta ja tarkastamisesta. Nykyisin tämän tarkastamisesta vastaa maankäytön strategisen suunnittelu - palveluyksikön kaavoitustutkija. Koko kaupungin väestöarvion lähtökohtana on Tilastokeskuksen arvio Jyväskylän väestökehityksestä, jota tarkistetaan todelliseen kehitykseen peilaten. Tilastokeskus päivittää väestöennustettaan kolmen vuoden välein. Ennustetiedot on saatavissa 1- vuotisikäryhmittäin. Laskelmien taustalla on oletus, jonka mukaan väestönkehitys jatkuu nykyisellään. Tilastokeskuksen väestöarvion tehtävänä on tarjota työkaluja sen arvioimiseksi, tarvitaanko toimia, joilla kehitykseen voidaan vaikuttaa. Ennustetta ei siten tulkita väistämättömänä kehityssuuntana. Tilastokeskuksen väestöennuste on kokonaisväestömäärän osalta vastannut hyvin toteutunutta väestökehitystä. Aikaisempina vuosina lasten määrä on kasvanut hieman ennakoitua nopeammin, joten ennustetta on korjattu tältä osin kaupungin toimesta (kuva 2).

6 6 Kuva 2. Arvioita Jyväskylän väestökehityksestä vuosilta Kaupungin väestöarviota tarkistetaan vuosittain menneeseen kehityksen ja Tilastokeskuksen arvioihin peilaten.

7 7 ALUEELLINEN VÄESTÖARVIO Alueellisen väestöarvion laadinnassa käytetään Tilastokeskuksen tilastollista aluejakoa. Aluejako perustuu kaupungin määrittämiin aluerajauksiin ja nämä tarkistetaan vuosittain. Alueellinen väestöarvio laaditaan pienalueittain, joista johdetaan tilasto- ja suuralueittaiset väestöarviot. Virallisesti julkaistaan vain suuralueittaiset arviot ikäryhmittäin. Kaupungissa on yhteensä 14 suuraluetta, 54 tilastoaluetta ja 173 pienaluetta. Tarpeeksi tarkka aluetaso mahdollistaa tarvittaessa tietojen yhdistämisen joustavasti erilaisten toiminnallisten aluejakojen mukaan. Alueellinen väestöarvio laaditaan kerrosalapohjaisesti asumisväljyyksiin pohjautuen. Mennyt kehitys, alueiden ominaispiirteiden tuntemus ja näkemys maankäytön toteuttamisesta ovat oleellisia lähtökohtia. Alueellinen väestöarvio laaditaan excelillä. Tarkastelu tehdään viisivuotisina jaksoina vuoteen 2030 saakka. Arviossa työstetään erikseen 1) nykyisissä ja 2) uusissa asunnoissa asuvien määrän kehitystä. Pienalueittaisten väestömäärien yhteenlaskettu summa on sama kuin koko kaupungin väestöarviossa (kuva 3). Laadinnassa ei huomioida kuolleisuus-, hedelmällisyys tai muuttoliikekertoimia. Tämä on yksi selkeä kehittämistarve jatkossa. Kuva 3. Alueellisen väestöarvion laadintaprosessi

8 8 NYKYINEN ASUNTOKANTA Nykyisissä asunnoissa asuvan väestömäärän kehitystä arvioidaan kerrosalapohjaisesti (kuva 4). Lähtötietoina käytetään Tilastokeskuksen pienalueittaisia tietoja toteutuneesta väestömäärästä sekä TeklaGIS-järjestelmän rakennus- ja huoneistorekisteristä saatavaa tietoa asuinrakennusten kerrosalan määrästä / pienalue. Kuva 4. Nykyisessä asuntokannassa asuvan väestömäärän kehityksen arviointi.

9 9 Nykyisissä asunnoissa asuvien määrän oletetaan vähenevän asuntojen poistuman ja asumisväljyyden yleisen kasvun myötä. Asumisväljyyden oletetaan kasvavan väestörakenteen muutoksen myötä, sillä asuntokuntien koko pienenee väestön ikääntyessä. Jokaisesta pienalueesta lasketaan nykyinen asumisväljyys (asuinrakennusten kerrosala k-m 2 / väestömäärällä). Asumisväljyyskerrointa kasvatetaan esim. oletuksella vuoteen 2015 kasvu = nykyinen asumisväljyys + 1,4 k-m 2. Vuoden 2015 arvio alueen nykyisten asuntojen väestöstä saadaan jaettuna nykyinen asuinrakennusten k-m 2 määrä vuoden 2015 asumisväljyydellä. Nykyisten asuntojen osalta asumisväljyyskerrointa on systemaattisesti nostettu pitkällä tarkastelujaksolla kaavoitustutkijan arvioon perustuen. Asumisväljyyskerrointa on myös säädetty alueellisen vaihtelun mukaan riippuen mm. alueen asuntokannan tyyppijakaumasta. Asumisväljyyskertoimen muutokseen vaikuttaa myös alueellinen muuttoliike. Esimerkiksi omakotitalovaltaisilla alueilla, joissa väestörakenne on ikääntyvä, voidaan ennakoida jollain aikavälillä lapsiperheiden tulomuuttoa, mikä voi hidastaa asumisväljyyden kasvua toisiin alueisiin nähden. UUSI ASUNTOKANTA Uuden asuntokannan vaikutusta väestömäärään arvioidaan erikseen omakotitalojen sekä kerros- ja rivitalojen suhteen. Arvioinnissa käytetään eri asumisväljyyskertoimia talotyypistä riippuen. Lisäksi ikäryhmittäisessä väestöarviossa talotyyppi vaikuttaa oleellisesti siihen, minkä ikäistä väestöä uusiin asuntoihin muuttaa. Arvio uusien asuntojen vuosittain valmistuvasta kerrosalan määrästä pienalueittain saadaan YTjärjestelmän raporteista AO-tuotanto ja AK+AR-tuotanto, joihin tulostuvat tiedot suoraan YT:n ajoituksesta (kts. Kaavavarannon toteutuksen ajoitusmenetelmä s. 24). Raportin tiedot kopioidaan väestöarvioexceliin, jossa lasketaan viisivuotissummat valmistuvan kerrosalan määrästä (kuvat 5 ja 6). Lukema jaetaan asumisväljyyskertoimella. Myös uusissa asunnoissa asumisväljyyskertoimen on oletettu kasvavan nykyiseen tasoon nähden.

10 Kuva 5. Uudessa pientaloasuntokannassa asuvan väestömäärän kehitys. 10

11 Kuva 6. Uudessa kerros- ja rivitaloasuntokannassa asuvan väestömäärän kehitys. 11

12 12 NYKYISEN JA UUDEN ASUNTOKANNAN VÄESTÖMÄÄRÄN YHDISTÄMINEN Väestöarvio saadaan yhdistämällä nykyisen ja uuden asuntokannan väestömäärät (kuva 7). Kuva 7. Nykyisen ja uuden asuntokannan väestömäärien yhdistäminen. Uuden asuntokannan väestömäärään on yhdistetty uusien pientalojen sekä kerros- ja rivitalojen väestömäärä huomioituna asumisväljyyden kasvulla.

13 13 Myös uusissa asunnoissa asuvien määrään vaikuttaa pitkällä ajanjaksolla asumisväljyyden kasvu, joka huomioidaan asumisväljyyden kasvukertoimella. Esimerkiksi Mannisenmäen uuden asuntokannan väestömääräkertymä vuoteen 2012 nähden saadaan kokonaisuudessaan seuraavasti: Vuonna 2015 uusissa asunnoissa väestöä = Vuosina valmistuvien kerros- ja rivitaloasuntojen väestömäärä: Vuosina valmistuvien pientaloasuntojen väestömäärä: 68 Yhteensä 255 asukasta Vuonna 2020 uusissa asunnoissa väestöä= Vuoden 2015 uuden asuntokannan väestömäärä huomioituna asumisväljyyskertoimella: 255 x 0,84 = Vuosina valmistuvien uusien kerros- ja rivitaloasuntojen väestömäärä: 59 + Vuosina valmistuvien uusien pientaloasuntojen väestömäärä: 165 Yhteensä: 255 x 0, = 438 Vuonna 2025 uusissa asunnoissa väestöä = Vuoden 2020 uuden asuntokannan väestömäärä huomioituna asumisväljyyskertoimella: 438 x 0,83 = Vuosina valmistuvien uusien kerros- ja rivitaloasuntojen väestömäärä: 0 + Vuosina valmistuvien uusien pientaloasuntojen väestömäärä: 100 Yhteensä: 438 x 0, = 464 Vuonna 2030 uusissa asunnoissa väestöä = Vuoden 2020 uuden asuntokannan väestömäärä huomioituna asumisväljyyskertoimella: 464 x 0,82 = Vuosina valmistuvien uusien kerros- ja rivitaloasuntojen väestömäärä: 0 + Vuosina valmistuvien uusien pientaloasuntojen väestömäärä: 0 Yhteensä: 464 x 0, = 380

14 14 IKÄRYHMITTÄISEN VÄESTÖARVION LAADINTA Pienalueittaisesta väestöarviosta johdetaan myös ikäryhmittäiset väestöarviot. Pienalueellisia arvioita on laadittu ainoastaan 0-6- ja 7-12-vuotiaiden määrästä, sillä näissä ikäryhmissä voi tapahtua nopeita alueellisia väestömuutoksia, mikä heijastuu nopeasti myös päiväkoti- ja koulupalvelujen kysyntään. Kuva 8. Ikäryhmittäisen alueellisen väestöarvion laadinta. Esimerkkinä 0-6-vuotiaat.

15 15 Ikäryhmittäisen alueellisen väestöarvion laadinnassa lähtökohtana on koko kaupungin väestöarvio kyseisen ikäryhmän väestömäärästä yhteensä (kuva 8). Koko väestön alueellisista väestöarvioista arvioidaan kyseisen ikäryhmän osuus sekä nykyisen että uuden asuntokannan väestön osalta (kuvat 9 ja 10). Uusissa asunnoissa asuvien ikärakenteeseen vaikuttaa oleellisesti asuntotyyppi. Etenkin pientalojen rakentamisen on todettu vaikuttavan merkittävästi 0-6- ja 7-12-vuotiaiden määrästä alueelliseen sijoittumiseen. Pienalueittaisessa ikäryhmittäisessä väestöarviossa arvioidaan kertoimet ko. ikäryhmän osuudelle kokonaisväestöstä. Kyseessä on kaavoitustutkijan arvio. Osuuksia on arvioitu perustuen alueen rakennuskantaan. Lasten osuudet ovat korkeimmillaan uusilla AO-alueilla. Kerros- ja rivitalovaltaisilla alueilla osuudet ovat selvästi pienempiä. Vanhoilla alueilla arviot osuuksista vaihtelevat paljon riippuen alueen rakennuskannan iästä ja tyypistä. Pääsääntö arviossa on, että lasten määrä vähenee asuntokannan iän myötä. Kuva 9. Ikäryhmittäisen alueellisen väestöarvion laadinta, nykyinen asuntokanta. Esimerkkinä 0-6-vuotiaat.

16 Kuva 10. Ikäryhmittäisen alueellisen väestöarvion laadinta, uusi asuntokanta. Esimerkkinä 0-6-vuotiaat. 16

17 vuotiaiden määrän väestöarvion laadinnassa hyödynnetään tietoja myös 0-6-vuotiaiden väestömäärän toteutuneesta kehityksestä ja arviosta, jotta arviot ovat linjassa toisiinsa nähden. Tietyillä alueilla 7-12-vuotiaiden määrä on vaikeammin johdettavissa toteutuneen kehityksen pohjalta, sillä muuttoliikkeen vaikutus voi olla merkittävä. Väestön ikääntymisen myötä yhä oleellisempaan rooliin nousee myös ikääntyvien alueellinen arviointi. Tässä oleellisena lähtökohtana on tarkoituksenmukaisen tarkastelutason löytäminen. Esim. yksittäisten palvelutaloasumishankkeen toteutuminen / toteutumatta jääminen saattaa vaikuttaa yksittäisen pienalueen ikääntyvän väestön määrään merkittävästi. Oleellisempaa voisi olla arvioida väestön ikääntymisen trendejä nykyisen asuntokannan pohjalta ja tarvittaessa yhdistettynä tulevan asuntokannan vaikutukseen. UUSIA MENETELMIÄ VÄESTÖKEHITYKSEN ANALYSOINTIIN JA HAVAINNOLLIS- TAMISEEN Väestöarviomenetelmän kehittämisessä on todettu tarpeelliseksi ottaa jatkossa mukaan tarkasteluihin erilaisia alueellisia parametrejä kuten hedelmällisyys, kuolleisuus ja muuttoliike. Tarpeelliseksi on todettu myös alueellisten väestöarvioiden laajentaminen useampia ikäryhmiä kattavaksi pienten lasten lisäksi. Työssä tarvitaan myös välineitä nopeiden tarkastelujen mahdollistamiseksi ja aineistoja, jotka mahdollistavat paikkatietomenetelmien kuten sijainninoptimoinnin ja saavutettavuusanalyysien tehokkaamman hyödyntämisen. Ensimmäisestä esimerkkinä on YT-järjestelmään kehitetty väestöarviotyökalu. Jälkimmäisten menetelmien hyödyntämisen pohjaksi on laadittu alustava tarkastelu ruutumuotoisen väestöarviotiedon muodostamisesta. YT-JÄRJESTELMÄN VÄESTÖARVIOTYÖKALU Väestöarvio laaditaan pienaluepohjaisesti. Näistä on tarpeen laatia erilaisia alueyhdistelmiä erilaisten toiminnallisten rajojen mukaan. Väestöarviotiedot aluerajoineen voidaan siirtää YT-järjestelmään. YTjärjestelmästä on kerrottu tarkemmin raporteissa kaavavarantotietojen ylläpidon menetelmä ja kaavavarantotietojen toteutuksen ajoitusmenetelmä. Ohjelmassa on toiminto joka mahdollistaa yksittäisten alueiden poimimisen, joista ohjelma laskee koko väestön ja ikäryhmittäiset summat (kuva 11). Tämä työkalu mahdollistaa nopeiden yhdistelmien laatimisen, joita aikaisemmin laadittiin excelpohjaisesti.

18 18 Kuva 11. Ikäryhmittäisen alueellisen väestöarvion laadinta, uusi asuntokanta. Esimerkkinä 0-6-vuotiaat. RUUTUMUOTOINEN VÄESTÖARVIOAINEISTO Nykyinen väestöarviomenetelmä on pienaluepohjainen. Tämä on monen käyttötarkoituksen suhteen tarkka aluetaso. Palveluverkkosuunnittelussa saavutettavuusanalyysien ja uusien hankkeiden sijainninoptimointitarkastelussa tarvitaan tarkkaan paikkaan sidottua väestöarvioaineistoa. Tähän tarkoitukseen pienalueet ovat joiltain osin liian laajoja eivätkä ne kuvaa alueen sisäistä väestöjakaumaa. Jatkossa palveluverkkosuunnittelussa tulee tutkia mahdollisuutta muuntaa pienaluetasoinen väestöarviotieto esimerkiksi ruututietomuotoon. Alustavien tarkastelujen pohjalta aineisto olisi muodostettavissa seuraavista lähtötietoaineistoista. 1. Jyväskylän kaupungin yleiskaava Jyväskylän kaupungin vireillä olevaa yleiskaavan aluevaraukset osoitetaan ruututietomuodossa (250m x 250m). Yleiskaavassa osoitetaan mm. kaupunkirakenteen pitkän tähtäimen laajentumisalueet ja asemakaavoitettavat alueet. Yleiskaava muodostaa siten raamit väestön sijoittumiselle pitkällä tähtäimellä.

19 19 2. Kymppi R -ohjelman alueet Yleiskaavassa ei oteta kantaa uusien asuinalueiden toteuttamisjärjestykseen, vaan välineenä tähän toimii Kymppi R -ohjelma. Ohjelmassa ratkaistaan uusien asuinalueiden toteutusjärjestys seuraavalle kymmenelle vuodelle. 3. Pienalueellinen väestöarvio Väestöarvio laaditaan Kymppi R -ohjelman pohjalta. Väestöarviossa arvioidaan erikseen uuden asuntokannan (pientalot, kerros- ja rivitalot) tuomaa väestömäärää ja nykyisen asuntokannan väestökehitystä. Uuden asuntokannan väestömäärän sijoittuminen voidaan paikallistaa pienaluetta tarkemmin Kymppi R -ohjelman alueisiin. 4. Nykyisen väestön sijainti Jyväskylän rakennus- ja huoneistorekisteristä ja väestörekisteristä saatavan aineiston avulla saadaan nykyinen väestö paikallistettua kartalle rakennuksen tarkkuudella. Tätä aineistoa voidaan hyödyntää arvioitaessa nykyiseen asuntokannan tulevaa väestömäärän alueellista sijoittumista kartalla. Ruutumuotoisen väestöarvioaineiston muodostamista on testattu Läntisen Kangasvuoren pienalueen osalta. Ruutujen nykyisen asuntokannan väestömäärän kehitys perustuu oletukseen väestömäärän kehittymisestä samassa suhteessa pienalueen kokonaisväestökehitykseen (kuva 12). Uuden asuntokannan tuomaa väestömäärää tarkastellaan erikseen pientalojen ja kerros- ja rivitalojen suhteen (kuva 13). Väestömäärä jaetaan tasaisesti niiden ruutujen kesken johon uutta pientalo- tai kerros- ja rivitalorakentamista kohdistuu. Esimerkkitarkastelussa uuden asuntokannan väestömäärä / ruutu on laskettu käsin. Menetelmä on työläs, mikäli kaikki pienalueet käydään tällä tavoin läpi. Jatkossa tulee tutkia, miten laskennan voisi automatisoida. Uuden asuntokannan suhteen ongelmana on myös kerros- ja rivitalorakentamisen tarkastelu yhtenä kokonaisuutena. Mikäli uusien kerros- ja rivitalojen tuoma väestömäärä jaetaan tasaisesti kaikkien niiden ruutujen kesken, joihon kerros- ja rivitalorakentamista kohdistuu, saattaa tämä aiheuttaa vääristymää, mikäli rakentaminen ei todellisuudessa kohdistu ruutujen kesken tasan. Kerrostalorakentamisella on suurempi vaikutus väestömäärään kuin rivitalorakentamisella. Isoissa aluekokonaisuuksissa tulee huomioida myös vaiheistus. Esimerkiksi ensimmäisen viiden vuoden ajan rakentaminen voi kohdistua vain yhden ruudun alueelle, kun taas vuoteen 2030 mennessä rakentamista on tapahtunut kolmen ruudun alueella. Ruututietojako ei noudattele täysin pienaluerajoja. Esimerkkitarkastelussa ruudun pienalue ratkaistiin sen pohjalta, mille pienalueelle tämä suurimmalta osalta ulottuu. Tästä johtuen ruutujen yhteenlaskettu väestömäärä ei kaikissa tapauksissa vastaa väestöarvion pohjalla käytettyä Tilastokeskuksen tietoa pienalueen nykyisestä väestömäärästä. Tämä ei kuitenkaan aiheuttane saavutettavuus- ja sijainninoptiomointitarkasteluissa suurta virhettä, joka heikentäisi aineiston käyttökelpoisuutta.

20 Kuva 12. Nykyisen asuntokannan väestömäärän kehityksen arviointi ruututietopohjaisesti. 20

21 Kuva 13. Uuden asuntokannan väestömäärän kehityksen arviointi ruututietopohjaisesti. 21

22 Kuva 14. Ruutujen kokonaisväestömäärä vuonna 2030 sekä ruutuun liittyvät ominaisuustiedot. 22

23