KYMPPI-MONI JYVÄSKYLÄN NYKYMENETELMÄN DOKUMENTOINTI 5. PALVELUVERKON LÄHTÖTIETOJEN YLLÄPITO JA MUUTOSTEN HALLINTAMENETELMÄ 2013

Transkriptio

1 KYMPPI-MONI JYVÄSKYLÄN NYKYMENETELMÄN DOKUM ENTOINTI 5. PALVELUVERKON LÄHTÖTIETOJEN YLLÄPITO JAA MUUTOSTEN HALLINTAMENETELMÄ 2013

2 Kymppi-Moni: Jyväskylän nykymenetelmän dokumentointi 1. Kymppi R -toimintamalli 2. Kaavavarantotietojen ylläpidon menetelmä 3. Kaavavarannon toteutuksen ajoitusmenetelmä 4. Alueellinen väestöarvio 5. Palveluverkon lähtötietojen ylläpito ja muutosten hallintamenetelmä Laatija: Anna Isopoussu, kaavoitustutkija Jyväskylän kaupunki Heinäkuu 2013

3 SISÄLLYSLUETTELO MAANKÄYTÖN JA PALVELUVERKKOJEN YHTEENSOVITTAMINEN... 4 PÄIVÄKOTI- JA KOULUVERKON LÄHTÖTIEDOT... 6 TOIMIPISTEET... 6 MUU LÄHTÖTIETOAINEISTO... 8 NYKYINEN JA TULEVA KAUPUNKIRAKENNE... 8 VÄESTÖTIEDOT... 9 PÄIVÄKOTI- JA KOULUVERKON MUUTOSTEN HALLINTAMENETELMÄ PÄIVÄKOTI- JA KOULUVERKKOSELVITYKSET PÄIVÄKOTIEN JA KOULUJEN ASIAKASREKISTERITARKASTELUT SAAVUTETTAVUUS- JA SIJAINNINOPTIMOINTITARKASTELUT SKENAARIOTARKASTELUT PÄIVÄKOTI- JA KOULUVERKON SEURANTAMALLI YT:N PALVELUVERKKOTYÖKALU... 22

4 4 MAANKÄYTÖN JA PALVELUVERKKOJEN YHTEENSOVITTAMINEN Kymppi R -toimintaympäristössä palveluverkkojen tarkastelussa on keskitytty erityisesti dynaamisiin palveluverkkoihin (kts. lisää raportista Kymppi R -toimintamalli s. 18). Käsitteellä tarkoitetaan palveluja, joiden alueellinen kysyntä voi muuttua väestörakennemuutosten johdosta nopeasti. Näitä ovat erityisesti pienten lasten palvelut: päiväkodit ja koulut. Asiakas käyttää palveluita joka arkipäivä. Maankäytön toteuttamisella on suuri merkitys alueellisen palvelutarpeen kehittymiseen. Kymppi R -toimintamallin yksi keskeinen tavoite on varmistaa maankäytön, asumisen ja palvelujen yhteensovittaminen siten, että palvelut ovat saavutettavissa ja taloudellisesti hallittavissa. Tässä kuvauksessa palveluverkko-käsitteellä viitataan jatkossa nimenomaan päiväkoti- ja koulupalveluihin. Kuva 1. Palveluverkkosuunnittelu osana Kymppi R -toimintamallin menetelmiä.

5 5 Yhteensovittamistyön periaatteita ja tavoitteita ovat: - Olemassa olevan palveluverkon ja nykyisten tilojen käytön tehostaminen sekä ennalta varautuminen tuleviin investointitarpeisiin ja lakkauttamisiin - Terveelliset, turvalliset ja toimivat tilat ja kunkin asuinalueen tarpeisiin mitoitettu päiväkotija kouluverkko - Pitkäjänteinen tarkastelunäkökulma, alueiden ja niiden päiväkoti- ja kouluverkon tarkastelu kokonaisuutena Kymppi R -toimintamallissa palveluverkkoprosessia ohjaa Kymppi R -palveluverkkoryhmä (kts. lisää raportti Kymppi R -toimintamalli s. 19). Palveluverkot ovat jatkuvasti vähittäisen muutoksen alaisia. Päiväkoti- ja kouluverkon muutosten hallinnan keskeisiä työkaluja ovat 2-4 vuoden välein päivitettävät päiväkoti- ja kouluverkkoselvitykset, joissa analysoidaan verkon nykytila ja kehittämiskohteet ja yhteensovitetaan niitä maankäyttöön. Kyse ei ole ainoastaan uuden suunnittelusta vaan kokonaisvaltaisesti myös olemassa olevan verkon muutostarpeiden hahmottamisesta (kuva 2). Kymppi R -toimintamallin eri vaiheissa tuotettu aineisto kaavavarannosta, sen toteuttamisen ajoituksesta ja vaikutuksesta väestökehitykseen toimivat palveluverkkosuunnittelun keskeisenä lähtötietoaineistoina. Palveluverkkoon liittyvät realiteetit ja palvelujen riittävyys toimivat reunaehtoina myös maankäytön toteutuksen ohjelmoinnille. Kyseessä on kaksisuuntainen prosessi. Tässä raportissa kuvataan Kymppi R -toimintamallin palveluverkkosuunnittelun edellyttämät keskeiset lähtötietokokonaisuudet ja menetelmät, joiden avulla on päästy johtopäätöksiin siitä, mitä muutoksia palveluverkkoon tulee tehdä. Palveluverkkoselvitysten lisäksi kuvataan myös muita toimintamallissa käytettyjä menetelmiä kuten väestöskenaario-, sijainninoptimointi- ja saavutettavuusanalyysitarkasteluja. Kymppi R -toimintamallissa palveluverkkosuunnittelun on todettu olevan vaikeimmin hallittavissa oleva kokonaisuus. Tähän liittyy myös eniten kehittämistarpeita. Näitä on esitetty dokumentoinnin yhteydessä. Väestön ikärakenteen muutoksen myötä nousee selkeästi tarve erityisesti ikääntyvän väestön palveluverkkotarkastelujen kehittämiseen. Kuva 2. Palveluverkkoselvityksen lähtötiedot.

6 6 PÄIVÄKOTI- JA KOULUVERKON LÄHTÖTIEDOT Palveluverkkosuunnittelu edellyttää ajantasaista tietoa palveluverkon nykytilasta ja muutostarpeisiin vaikuttavista tekijöistä kuten kaupunkirakenteen muutoksista ja väestöstä. Seuraavassa on kuvattu Kymppi R -toimintamallissa käytettävät keskeiset lähtötiedot ja niiden tietolähteet. TOIMIPISTEET Palveluverkon toimipisteillä tarkoitetaan päiväkoteja ja kouluja. Näistä ylläpidetään seuraavat tiedot. Tiedot ylläpidetään sekä MapInfo- että excelmuodossa (kuva 3 ja kuva 6 s. 12). OMINAISUUSTIETO TIEDON SISÄLTÖ TIETOLÄHDE Toimipiste Sijainti Toimipisteen nimi Osoite ja alue Varhaiskasvatuspalvelut ja opetustoimi pitävät nettisivuillaan yllä ajantasaista listausta toimipisteistä Palvelusisältö Päiväkoti Päiväkoti-koulu Alakoulu Yläkoulu Yhtenäiskoulu osoitteineen. Omistus Mitoitus / kapasiteetti Kaupungin / yksityisen Päiväkodit: Päivähoitopaikkojen ja ryhmien laskennallinen määrä Varhaiskasvatus: päivähoidon asiakastietojärjestelmä. Järjestelmästä saadaan tulostettua excel-muotoisiin tilastoihin toimintayksiköittäin seuraavat mm. tiedot Koulut: Oppilaspaikkojen määrä 4 Perusopetusryhmien määrä ryhmien määrä laskennallinen paikkamäärä 1 maksimi paikkamäärä 2 täyttöaste 3 Perusopetuspalvelut: asiakastietojärjestelmä, josta kootaan kouluittain excel-muotoisiin tilastoihin luokittain oppilaiden ja pienopetusryhmien määrä.

7 7 Tilan kunto / muutostarve Tilan muutostarpeen ajankohta Nykyinen toimipiste, ei peruskorjaustarvetta Nykyinen toimipiste, peruskorjaustarve Uudishanke Laajennus Poistuva Muutostarpeen ajankohta, vuosi Tilapalvelun investointiohjelmassa oleva / esitettävä ajoitus 1 laskennallinen paikkamäärä kuvaa toimipisteen tilallista paikkamäärää ja 2 maksimimäärä todellista paikkamäärää, missä huomioidaan mm. pienten lasten ryhmien maksimikoot. Esim. 5 ryhmän päiväkodissa paikkoja voi olla yhteensä 105, joista kolme on 21-hengen ryhmiä ja 2 pienempien lasten 12-hengen ryhmää. Maksimipaikkamäärä on tällöin 87. Palvelukapasiteettilaskelmien perustana on käytetty siten maksimi paikkamäärää. 3 Täyttöaste kuvaa käytössä olevien päivähoitopaikkojen (lasten määrää) suhdetta laskennallisten paikkojen määrään. 4 Selkeitä maksimipaikkamääriä / koulu on vaikea osoittaa yksiselitteisesti, sillä tilantarpeeseen vaikuttavat monet tekijät. Oppilaspaikkojen määrä on riippuvainen mm. perusopetusryhmien koosta. Jyväskylässä laskennalliset mitoitusperiaatteet perusopetusryhmien koolle ovat: 1 2 luokille 22 oppilasta / ryhmä ja 3 9 luokille 24 oppilasta / ryhmä. Esimerkiksi palveluverkkoselvityksissä on käytetty tapauskohtaisesti sekä koulujen nykyisiä oppilasmääriä että maksimipaikkamääriä riippuen koulun nykyisestä oppilasmäärästä suhteessa tilaväljyyteen. Kuva 3. Päiväkoti- ja kouluverkon lähtötiedot MapInfo-muodossa. PK-mitoitus = päiväkotipaikkojen määrä, AK = alakoulupaikat, YK = yläkoulupaikat.

8 8 MUU LÄHTÖTIETOAINEISTO NYKYINEN JA TULEVA KAUPUNKIRAKENNE Vuosittain laadittava Kymppi R -ohjelma sisältää maankäytön toteuttamisaikataulun seuraavalle kymmenelle vuodelle. Ohjelmaan kirjataan jo kaavoitettujen ja kaavoituksen kohteeksi tulevien asuinalueiden mitoitus, vaiheistus ja toteuttamisjärjestys pitkällä aikajänteellä (kts. raportti kaavavarannon ajoitusmenetelmä). Kymppi R -ohjelman ajoituskartat toimivat myös palveluverkkosuunnittelun lähtökohtana (kuva 4). Minne uusia asuinalueita on tulossa ja millä aikataululla? Sijoittuvatko asuinalueet olemassa olevan päiväkoti- ja kouluverkon piiriin. Kuva 4. Kymppi R -ohjelman alueet päiväkoti- ja kouluverkkosuunnittelun lähtötietona.

9 9 VÄESTÖTIEDOT Päiväkoti- ja kouluverkkosuunnittelussa hyödynnetään tietoja 0-6- sekä 7-12-vuotiaiden nykymäärästä ja arvioita tulevasta väestökehityksestä alueittain (esim. kuva 5). Väestöarvioiden pohjana on arvio maankäytön toteutumisesta ja se tarkistetaan vuosittain Kymppi R - maankäytön toteutusohjelman laadinnan yhteydessä ja 7-12-vuotiaiden määrän kehityksestä laaditaan pienalueittaiset arviot (yhteensä 173 pienaluetta) vuoteen 2030 saakka. Väestöarvion laadinnan periaatteista on kerrottu raportissa Alueellinen väestöarvio. Kuva 5. Alueellinen väestöarvio päiväkoti- ja kouluverkkosuunnittelun lähtötietona, esimerkkinä 0-6- vuotiaat.

10 10 KATU- JA JOUKKOLIIKENNEVERKOSTO Palveluverkon toimipisteet, nykyinen ja tuleva kaupunkirakenne sekä väestöarviotiedot muodostavat keskeisen lähtökohdan päiväkoti- ja kouluverkkosuunnittelulle. Muista lähtötietoaineistoista keskeisiä ovat tiedot katu-, kevyt- ja joukkoliikenneverkosta. Tavoitteena on sijoittaa uudishankkeet mahdollisimman sujuvasti saavutettaviin paikkoihin. Mm. sijainninoptimointitarkastelut edellyttävät tietoa katuverkosta, myös suunnitellusta verkostosta. Lähtötietoina on käytetty mm. maastotietokannan katuverkostoaineistoa ja keskeisten uusien kaavasuunnitelmien kokoojakatulinjoja. Joukkoliikennereittitiedot pidetään yllä TeklaGIS-järjestelmässä.

11 11 PÄIVÄKOTI- JA KOULUVERKON MUUTOSTEN HALLINTAMENETELMÄ Palveluverkon muutosten hallinnan keskeisiä työkaluja Jyväskylässä ovat palveluverkkoselvitykset, joissa analysoidaan verkon nykytila ja kehittämiskohteet ja yhteensovitetaan niitä maankäyttöön. Selvityksiä on päivitetty tarpeen mukaan 2-4 vuoden välein ja ne palvelevat erityisesti Tilapalvelun investointiohjelmaa ja Kymppi R -ohjelman ajoituksen laadintaa. Selvitykset on viety tiedoksi lautakunnille (Tilapalvelun johtokunta, kaupunkirakennelautakunta, sivistyslautakunta). Välivuosina on laadittu kevyempiä alueellisia tarkasteluja sen pohjalta, mitä muutoksia Kymppi R - ohjelmassa on tapahtunut edelliseen ohjelmaan nähden ja miten tämä vaikuttaa alueellisiin väestöarvioihin. Päiväkoti- ja kouluverkkokapasiteetista tehdään tällöin tarkempia tarkasteluja etenkin kriittisimmiltä alueilta. Selvitysten lisäksi palveluverkkotyössä on laadittu mm. alueellisia väestönkehitysskenaarioita sekä sijainninoptimointi- ja saavutettavuustarkasteluja. PÄIVÄKOTI- JA KOULUVERKKOSELVITYKSET Päiväkoti- ja kouluverkkoselvityksissä mallinnetaan päiväkoti- ja kouluverkon nykytila ja palvelujen kysynnän kehitys. Tämän jälkeen tarkastellaan kysynnän ja tarjonnan kohtaamista ja muodostetaan johtopäätökset päiväkoti- ja kouluverkon kehittämistarpeista. Päiväkoti- ja koulupalvelujen kysyntää ja tarjontaa on tarkasteltu suuralueittain. Päiväkotipaikkojen määrän tarvetta arvioidaan alueittaisilla mitoitusprosenteilla. Jyväskylässä päiväkotipaikkojen mitoitus perustuu palvelujen nykyiseen käyttöön, jossa noin 41 % 0-6-vuotiaista on kunnallisissa päiväkodeissa. Lisäksi yksityinen päiväkoti- ja ryhmäperhepäivähoito tarjoavat hoitopaikkoja 8-10 %:lle päiväkoti-ikäisistä. Alueittainen päiväkotipaikkojen tarve vaihtelee alueen väestörakenteen suhteen. Suuralueittaisen mitoitusprosentin muodostamiseksi on tutkittu päivähoitopalvelujen käyttöä eri alueilla. Kysynnän ja tarjonnan kohtaamisen tarkastelussa välineinä toimivat Kymppi R -palveluverkkoryhmän yhteisesti työstettävät excel-muotoiset aluetaulukot. Kuvassa 6 on esimerkki vuoden 2011 päiväkotija kouluverkkoselvityksen yhdestä aluetaulukosta. Taulukot löytyvät kaupungin yhteisestä dokumentinhallintajärjestelmästä. Taulukoihin on koottu seuraavat tiedot: 0-6- ja 7-12 ja vuotiaiden määrä (nykytilanne, 2015, 2020) ja alueellisesta mitoitusprosentista johdettu päiväkotipaikkojen tarvearvio. Toimipisteet, niiden päivähoito- ja oppilaspaikat ja ryhmien määrä (nykytilanne, vuosi 2015, vuosi 2020). Huomioita-sarakkeeseen on kerätty tietoa mm. toimipisteen tilan kunnosta ja toiminnallisista seikoista. Päivähoito- ja oppilaspaikkojen määrää vertaillaan palvelutarvearvioon (lisätarve kenttä). Miinusmerkkiset luvut merkitsevät liikaa paikkoja, positiiviset luvut merkitsevät lisätarvetta. Taulukkoon on lisätty jo rakenteilla olevat hankkeet sekä palveluverkkotarkastelun johtopäätöksinä toteutettavaksi esitettävät uudet hankkeet. Tuloksena nähdään, miltä kysyntä ja tarjonta näyttävät suunniteltujen toimenpiteiden jälkeen.

12 Kuva 6. Päiväkoti- ja kouluverkkoselvityksen suuralueittainen taulukko. Esimerkkinä Huhtasuo. 12

13 13 PÄIVÄKOTIEN JA KOULUJEN ASIAKASREKISTERITARKASTELUT Päiväkoti- ja kouluverkkoselvitysten yhtenä haasteena on mm. tarkoituksenmukaisten aluekokonaisuuksien muodostaminen, joiden puitteissa muutostarpeita tulee tarkastella. Jyväskylässä ei ole käytössä esimerkiksi virallisia oppilaaksiottoalueita. On todettu, että suuralueittainen tarkastelutaso ei kaikilta osin palvele päiväkotien ja koulujen toiminnallisia rajoja. Lisäksi joillain suuralueilla väestörakenteen sisäinen kehitys on erisuuntaista, minkä vuoksi on ollut ollut tarpeen tarkastella palvelutarpeen kehitystä pienempien aluekokonaisuuksien puitteissa. Näiden aluekokonaisuuksien muodostamiseksi on tehty päiväkotien ja koulujen asiakasrekisteritarkasteluja, joiden lopputuloksena on saatu kartalle tieto koulujen alueellisesta vaikuttavuudesta (kuva 7). Kuva 7. Kuokkalan koulujen oppilaskertymä. SAAVUTETTAVUUS- JA SIJAINNINOPTIMOINTITARKASTELUT Palveluverkkotyössä tehdään myös uudishankkeiden sijaintisuunnittelua. Tätä ovat avustaneet saavutettavuus- ja sijainninoptimointitarkastelut. Näitä on hyödynnetty Tyyppälän päiväkotikouluhankkeen ja Lohikosken nykyisen päiväkodin korvaavan uudishankkeen tarkasteluissa. Lähtökohtana oli tutkia, onko mahdollista yhdistää kaksi suunniteltua hanketta yhdeksi siten, että toimipiste on molempien asuinalueiden kannalta hyvin saavutettavissa. Tarkastelussa huomioitiin erityisesti tuleva väestökehitys. Vaihtoehtojen tarkastelun myötä todettiin, että yhdellä hankkeella on tarvittaessa mahdollista pärjätä (kuvat 8 ja 9, vaihtoehto 3).

14 Kuva 8. Uuden päiväkotihankkeen sijainninoptimointitarkasteluja, vaihtoehdot 1 ja 2. 14

15 Kuva 9. Uuden päiväkotihankkeen sijainninoptimointitarkasteluja, vaihtoehdot 3 ja 4. 15

16 16 Sijainninoptimoinnin lisäksi on laadittu karttoja toimipisteiden vaikutusalueista tieverkkoa pitkin (kuva 10). Tarkastelut osoittavat mm. asuinalueet, jotka sijoittuvat useamman toimipisteen vaikutusalueelle tai jäävät alueiden väliselle katvealueelle. Kuva 10. Tieverkkoa pitkin lasketut 1,5 km ja 3 km vaikutusalueet alakouluista.

17 17 SKENAARIOTARKASTELUT Päiväkoti- ja kouluverkkosuunnittelussa on erityisesti hankesuunnitelmien yhteydessä laadittu mitoituksen pohjaksi vaihtoehtoisia skenaarioita alueen väestökehityksestä ja vaikutuksesta päiväkoti- ja koulupalvelujen kysyntään. Skenaariotarkasteluja on laadittu myös perusopetuksen kouluyksiköitä koskevien kriteerien päivitystyön yhteydessä, jossa tarkasteltiin mm. alueen maankäytön ja kaavoituksen suunnitelmia sekä arvioita tulevasta väestökehityksestä. Esimerkkinä Oravasaaren koulun vaikutusalueen (kuvat 11 ja 12). Kuva 11. Esimerkki skenaariotarkastelusta. Oravasaaren alueen rakentaminen, 0-6- ja 7-12-vuotiaiden määrän kehitys sekä kaavoitustilanne.

18 18 Kuva 12. Esimerkki skenaariotarkastelusta. Vaihtoehtoisia kehityskulkuja Oravasaaren alueen 0-6- ja vuotiaiden määrän kehitykselle. PÄIVÄKOTI- JA KOULUVERKON SEURANTAMALLI Nykyisessä käytännössä päiväkoti- ja kouluverkkoselvityksiä päivitetään 2-4 vuoden välein. Palveluverkkoon kohdistuu koko ajan vähittäisiä muutospaineita. Asuinalueiden toteutusaikataulut ja väestöarviot muuttuvat. Yllättävät peruskorjaustarpeet nostavat esille nopeita tarkastelutarpeita. Onko toimipisteen korjaaminen kannattavaa? Onko korvaava uudishanke kannattava suhteessa kysynnän kehityksen? Voidaanko oppilaiden koulupolut ohjata toisella tavalla saavutettavuus ja muiden koulujen kapasiteetti huomioiden? On tilanteita, missä yhdellä alueella tehtävät ratkaisut heijastuvat laajemman alueen palveluverkkoon ja sen riittävyyteen. Päiväkoti- ja kouluverkkoselvitysten tuottama tieto vanhenee nopeasti, jos selvityksen lähtötiedoissa tapahtuu useita muutoksia. Seuraava Kymppi R :n päiväkoti- ja kouluverkkoselvitys on suunniteltu päivitettäväksi vuoden aikana. Tavoitteena on muodostaa visio verkosta vuoteen 2025 saakka ja hahmottaa päiväkotija kouluverkon kannalta kestäviä uusien asuinalueiden avausajankohtia erityisesti vuoden 2020 jälkeen. Selvitys on alustavasti suunniteltu laadittavaksi siten, että siitä muodostetaan vuosittain Kymppi R -ohjelman yhteydessä päivitettävä työkalu.

19 19 Seurantamallissa käydään läpi vuosittain kuvassa 13 mallinnettu prosessi. Kuva 13. Päiväkoti- ja kouluverkkoselvityksen seurantamalli, laadintaprosessi. Tavoitteena on joustavan työkalun kehittäminen raporttimuotoisen selvityksen sijaan. Seurantamallissa mallinnetaan ensimmäisessä vaiheessa päiväkoti- ja kouluverkon nykytilanne ja toisessa vaiheessa siihen kohdistuvat muutospaineet. Malli osoittaa, mitä alueen päiväkoti- ja kouluverkolle tapahtuu jos verkkoon ei tehdä mitään muutoksia. Kolmannessa vaiheessa analysoidaan mahdolliset

20 20 muutostoimenpiteet ja esitetään tämän pohjalta johtopäätökset tehtävistä muutoksista. Pohjana tässä toimisi suuralueittaisen excel-taulukon kaltainen yhteenveto (kuva 14). Kuva 14. Päiväkoti- ja kouluverkkoselvityksen seurantamallitaulukko, alustava idea. Esimerkkinä Huhtasuo. Taulukkoon liitetään lyhyt yhteenveto tilanteesta, mahdollisista muutostoimenpiteistä ja jatkotarkastelutarpeista. Taulukon lisäksi jokaiseen alueeseen liittyy myös kartta toimipisteiden sekä uusien asuinalueiden sijainnista (kuva 15). Vuosittain päivitettävällä seurantamallilla varmistetaan, että palveluverkkoa tarkastellaan kokonaisuutena ja systemaattisesti eivätkä palvelutarpeessa tapahtuvat muutokset tule yllätyksenä. Kymppi R -palveluverkkoryhmässä käydystä keskustelusta jää vuosittain yhteenvetodokumentti, joka toimii myös esittelymateriaalina ja mahdollistaa tiedon välittämisen sitä tarvitseville.

21 Kuva 15. Huhtasuon alueen päiväkodit ja koulut 2020 sekä uudet asuinalueet. 21

22 22 YT:N PALVELUVERKKOTYÖKALU Päiväkoti- ja kouluverkkosuunnittelussa haasteena on kaikki vaikuttaa kaikkeen -ilmiö. Muutostarpeita ei voida tarkastella vain yhden alueen tai hankkeen puitteissa. Esimerkiksi yhden hankkeen toteuttamatta jättäminen heijastuu laajemman alueen palvelujen kysyntään. Erilaisten aluetaulukkojen (kuvat 6 ja 14) ongelmana on, että niissä jumiudutaan muutosten tarkasteluun ennalta määriteltyjen aluerajojen puitteissa. Käytännön suunnittelutyössä on tarpeen tarkastella palvelujen riittävyyttä erilaisilla alueyhdistelmillä. YT-järjestelmän väestöarviotyökalun yhteyteen (kts. raportti Alueellinen väestöarvio s. 17) on ideoitu palveluverkkotyökalua. Nykyisessä väestöarviotyökalussa on toiminto, joka mahdollistaa yksittäisten alueiden poimimisen, joista ohjelma laskee koko väestön ja ikäryhmittäiset summat (kuva 16). Kuva 16. YT:n väestöarviotyökalu.

23 23 Palveluverkkotyökalussa käyttäjä voi lisätä kartalle toimipisteitä ominaisuustietoineen (kuva 17). Toimipisteet näkyvät kartalla erilaisella symbolilla riippuen palvelusisällöstä. Käyttäjä voi valita kartalta pienalueita samaan tapaan kuin väestöarviosovelluksessa. Ohjelma laskee yhteen valittujen alueiden palvelukapasiteetin kuvan 18 mukaiseen taulukkoon ja vertaa sitä väestöarvion tietoihin. Päivähoitopaikkojen tarve lasketaan mitoitusprosentilla, jonka käyttäjä voi muuttaa lennosta alueen mukaan. Tällainen työkalu palvelisi nopeita tarkastelutarpeita, kun halutaan nähdä miten palvelujen riittävyys muuttuu eri alueilla ja voidaanko jonkin alueen palvelutarvetta ohjata toiselle alueelle. Tämä mahdollistaa alustavien tarkastelujen laatimisen saman tien esim. Kymppi R -palveluverkkoryhmän kokouksessa kun tarkastelutarpeita nousee esille. Kuva 17. YT:n palveluverkkotyökalun toimipisteiden ominaisuustiedot.

24 Kuva 18. YT:n palveluverkkotyökalun kapasiteettilaskelma. 24

25