ASEMAKAAVOITUS. Kuva: havainnekuva Kylänpään alueesta (Arkkitehtitoimisto Harris & Kjisik Oy)

Transkriptio

1 1

2 ASEMAKAAVOITUS Asemakaava laaditaan alueiden käytön yksityiskohtaista järjestämistä, rakentamista ja kehittämistä varten. Asemakaavan tarkoituksen on osoittaa tarpeelliset alueet eri käyttötarkoituksia varten ja ohjata rakentamista ja muuta maankäyttöä paikallisten olosuhteiden, kaupunki- ja maisemakuvan, hyvän rakentamistavan, olemassa olevan rakennuskannan käytön edistämisen ja kaavan muun ohjaustavoitteen edellyttämällä tavalla. Asemakaavan laatii kunta. Kaavoitusohjelmassa on määritelty eri asemakaavahankkeille kaavaprosessin käynnistysajankohdat. Kaavahankkeen laajuudesta ja sisällöstä riippuen kaavaprosessit jatkuvat yleensä noin yhden-kolmen vuoden ajan. Vireillä oleviksi merkittyjen kaavahankkeiden käsittely jatkuu yleensä vielä seuraavana vuonna. Kustakin päätaajamasta on tarkemmin esitelty tärkeimmät kaavahankkeet. Näiden yhteydessä oleva jana-aikataulu on luonteeltaan suuntaa antava ja siihen voi tulla oleellisiakin muutoksia mm. kaavoitukseen kuulumattomista seikoista johtuen. Janakaaviossa käytetty termi luonnos päättyy siihen, kun kaavaluonnos viedään ensimmäisen kerran luottamuselinten käsittelyyn. Ehdotus päättyy kaavaehdotuksen ensimmäiseen luottamuselinkäsittelyyn ja hyväksyminen, kun kaava on lainvoimainen. Kaavoitusohjelmaan merkittyjen lisäksi tehdään erikseen ohjelmoitavia eri tahojen aloitteesta käsittelyyn tulevia kaavoitushankkeita. Tällaisia voivat olla mm. yritysten tai yksityishenkilöiden muutos- ja laajentamistarpeet, tieverkon tai muiden liikenneratkaisujen parantaminen, sisällöltään vanhentuneet asemakaavat, maanomistajien tekemät aloitteet tai kunnan rakennushankkeet. Kuva: havainnekuva Kylänpään alueesta (Arkkitehtitoimisto Harris & Kjisik Oy) 2

3 KLAUKKALA Nurmijärven eteläosassa sijaitseva Klaukkala on suurin kunnan taajamista, asukkaita on noin Klaukkala on alkujaan keskiajalta peräisin oleva kylä, joka on kasvanut voimakkaasti lukujen suuresta muuttoliikkeestä lähtien. Taajamalle ovat luonteenomaisia maaston korkeuserot. Klaukkalan nauhamainen taajamarakenne tukeutuu sen läpi kulkevaan Klaukkalantiehen. Klaukkalan kaavoittamisen painopisteet ovat keskusta-alueen kehittämisessä ja laajentamisessa sekä uusien asuinalueiden suunnittelussa. Klaukkalan kehittämisessä varaudutaan uusiin liikenneratkaisuihin, Klaukkalan ohikulkutiehen ja rautatieyhteyteen. Taajaman länsipuolella sijaitseva Lepsämän asemakaava-alue on osa Klaukkalaa. 3

4 TÄRKEIMMÄT KAAVOITUSKOHTEET VUONNA Vanha-Klaukan alueen (Lepsämäntien eteläpuoli) kaavoitus Lepsämäntien eteläpuolelle Klaukkalan urheilu- ja koulualueiden tuntumaan suunnitellaan uutta asuinaluetta. Alueelle tullaan sijoittamaan kerros-, pienkerros- ja pientaloasumista. Kaavan laatiminen on valmisteluvaiheessa. MUUT KAAVOITUSKOHTEET VUOSINA Aktiiviset asemakaavat 2. Kisakujan alueen kaavamuutos 3. Ali-Tilkka 4. Lähdepellon alue (Ristipakka) 5. Klaukkalan ohikulkutien asemakaavamuutos Mäntysalossa 6. Mäyränkallion teollisuusalueiden asemakaavoitus 7. Järvimaan alue 8. Klaukkalantien alue Vuosina aloitettavat kaavat 9. Viirinlaakson kaavamuutos, vaihe II 10. Klaukkalan taajaman täydennysrakentaminen (ns. tonttiprojekti, sisältää mm. yksittäiset kerrostalotontit) Klaukkalan asemakaavoitusohjelmaan otetaan uusia hankkeita tarpeen mukaan. Vuosina varaudutaan Klaukkalan osayleiskaavassa esitettyjen uusien asunto- ja työpaikka-alueiden kaavoitukseen. 4

5 KIRKONKYLÄ Kirkonkylä on noin 7900 asukkaan taajama Hämeenlinnanväylän tuntumassa. Keskeisesti sijaitseva Kirkonkylä on kunnan vanha päätaajama ja nykyinen hallinnollinen keskus. Nimensä mukaisesti taajama on rakentunut kirkon ja kirkonmäen ympärille. Kirkonmäki ja sitä kiertävä kylänraitti (Aleksis Kiven tie ja Pratikankuja) ovat edelleen tärkeitä tekijöitä keskustan rakenteessa. Kirkonkylän rakennuskanta on sekoitus eri aikakausien rakentamista. Kaavoituksen painopisteet Kirkonkylällä ovat ydinkeskustan ja palvelujen kehittämisessä sekä uusien asuin- ja työpaikka-alueiden suunnittelussa. 5

6 TÄRKEIMMÄT KAAVOITUSKOHTEET VUONNA Ilvesvuori pohjoinen (Kuusimäen laajennus) Siippoontien pohjoispuolella sijaitsevan Kuusimäen työpaikka-alueen asemakaavaa laajennetaan pohjoiseen. Alue sijaitsee vanhan Hämeenlinnantien ja Hämeenlinnanväylän välissä ja on pääosin kunnan omistuksessa. 2. Asemakaavan laatiminen Heinojan alueelle Raalantien länsireunassa sijaitseva kaavoittamaton alue. Heinojassa on sekä kunnan, että yksityisten maanomistuksessa olevia maa-alueita. Kaavoituksen lähtökohtana on pientalovaltainen asuntoalue, jolla katetaan Kirkonkylän myyntitarve useaksi vuodeksi eteenpäin. Tiivistää Kirkonkylän taajamarakennetta ja tukeutuu mm. hyviin liikenneyhteyksiin. MUUT KAAVOITUSKOHTEET VUOSINA Aktiiviset asemakaavat 3. Liikuntapuiston asemakaavamuutos Vuonna 2015 aloitettavat asemakaavat 4. Keskustan kehittäminen vanhan sähkölaitoksen ympäristössä Vuosina aloitettavat kaavat 5. Krannilan II alueen asemakaava 6. Paloaseman eteläpuoli 7. Lääketehtaan alue 8. Kirkonkylän taajaman täydennysrakentaminen (ns. tonttiprojekti, sisältää mm. yksittäiset kerrostalotontit) Kirkonkylän kaavoitusohjelmaan otetaan uusia hankkeita tarpeen mukaan. 6

7 RAJAMÄKI Rajamäki on noin 7400 asukkaan taajama Nurmijärven pohjoisosassa, lähellä Hyvinkäätä. Taajama on aikoinaan kehittynyt Rajamäen tehtaiden vaikutuksesta ja alueella sijaitsee useita tehtaan ja tehdasyhdyskunnan toimintaan liittyneitä rakennushistoriallisesti ja arkkitehtonisesti arvokkaita rakennuksia. Kaavoituksen painopisteet Rajamäellä ovat ydinkeskustan ja palvelujen kehittämisessä sekä uusien asuinalueiden suunnittelussa. Taajaman pohjoispuolella sijaitsevaa pientä Herusten asemakaavaaluetta käsitellään tässä kaavoitusohjelmassa osana Rajamäkeä. 7

8 TÄRKEIMMÄT KAAVOITUSKOHTEET VUONNA Kylänpään alue Asemakaavaa muutetaan Rajamäen taajaman ns. luoteisneljänneksessä Rajamäentien ja Kiljavantien välisellä alueella. Alue sijaitsee keskeisesti Rajamäen ydinkeskustan tuntumassa olemassa olevien palveluiden vieressä. Alue käsittää mm. entisen Metsäoppilaitoksen alueen ympäristöineen ja se rajautuu Käpylän ja Kylänpään asuinalueisiin sekä Käpylännummen laajaan virkistysalueeseen. Alueelle tullaan tutkimaan mm. kerros- ja pientaloasumista, lähipalveluja sekä keskustatoimintoja. Alue on osittain kunnan, osittain yksityisten omistuksessa. Aloitteen asemakaavan laatimisesta on tehnyt kunta ja kaksi yksityistä maanomistajaa. Alueella on rakennuskielto. Kaavahanke on vireillä; ehdotus asetetaan nähtäville loppuvuodesta MUUT KAAVOITUSKOHTEET VUOSINA Vuonna 2015 aloitettavat asemakaavat 2. Saunatien alueen asemakaavan muutos 3. Kiljavan sairaalan alueen kehittäminen Vuosina aloitettavat kaavat 4. Urttilantien länsipään alueen kaavoittaminen pientaloalueeksi 5. Keskustan asemakaavan muutos Kievarintien eteläpään ympäristössä 6. Herusten pohjoisosan asemakaavan tarkistaminen 7. Herusten eteläosan asemakaavan ajantasaistaminen 8. Ketunpesän työpaikka-alueen laajennus (läntinen ja pohjoinen) 9. Rajamäen taajaman täydennysrakentaminen (ns. tonttiprojekti, sisältää mm. yksittäiset kerrostalotontit) Rajamäen kaavoitusohjelmaan otetaan uusia hankkeita tarpeen mukaan. RÖYKKÄ Vuosina aloitettavat kaavat 1. Röykän keskusta, Lopentien itäpuoli. Asemakaavan tarkistaminen osa-alueittain 2. Röykän keskusta, rautatien pohjoispuoli. Asemakaavan ajantasaistaminen 8

9 ASEMAKAAVATUOTANTO Asemakaavoituksella luodaan edellytykset rakentamiselle ja kunnan kasvulle valtuuston asettamien tavoitteiden mukaisesti. Tavoitteita on asetettu mm. kuntastrategiassa ja valtuuston toukokuussa 2011 hyväksymässä maankäytön kehityskuvassa Lisäksi maankäytön toteutusohjelmassa (ns. MATOohjelma) yhteensovitetaan kehityskuvan pohjalta kaavoituksen, kunnallistekniikan rakentamisen ja tontinluovutuksen aikataulutus ja arvioidaan rakentamisen toteutumista taajamittain. Asemakaavoituksen aikana määritetään rakennusoikeuden määrä. Alkuvaiheessa arviot ovat karkeita ja tarkentuvat työn edetessä. Suunnitteluratkaisut vaikuttavat oleellisesti lopputulokseen. Hyväksymisvaiheessa määrät tiedetään tarkasti talotyypeittäin. Asemakaavahankkeille asetetaan tavoitteellinen aikataulu. Toteutuessaan niiden mukaisesti asemakaavat tuottavat enimmillään oheisen taulukon mukaisen määrän rakennusoikeutta. Taulukko kuvaa siis kaavatuotannon määrää kahden seuraavan vuoden aikana. 9

10 ASEMAKAAVATUOTANTO Alue Tyyppi V 2014 V 2015 Kirkonkylä omakotitalo Rak.oikeus (kem2) Tontteja (kpl) 8 0 rivitalo Rak.oikeus (kem2) 0 0 Tontteja (kpl) 0 0 kerrostalo Rak.oikeus (kem2) Tontteja (kpl) 1 0 liikerakentaminen Rak.oikeus (kem2) 0 0 Tontteja (kpl) 0 0 työpaikkarakentaminen Rak.oikeus (kem2) Tontteja (kpl) 9 30 julkinen rakentaminen Rak.oikeus (kem2) 0 0 Tontteja (kpl) 0 0 Välisumma Rak.oikeus (kem2) Tontteja (kpl) Klaukkala omakotitalo Rak.oikeus (kem2) Tontteja (kpl) rivitalo Rak.oikeus (kem2) Tontteja (kpl) 3 12 kerrostalo Rak.oikeus (kem2) Tontteja (kpl) liikerakentaminen Rak.oikeus (kem2) Tontteja (kpl) 3 0 työpaikkarakentaminen Rak.oikeus (kem2) Tontteja (kpl) 0 45 julkinen rakentaminen Rak.oikeus (kem2) 0 0 Tontteja (kpl) 0 0 Välisumma Rak.oikeus (kem2) Tontteja (kpl) Rajamäki omakotitalo Rak.oikeus (kem2) Tontteja (kpl) rivitalo Rak.oikeus (kem2) Tontteja (kpl) 2 10 kerrostalo Rak.oikeus (kem2) Tontteja (kpl) 0 6 liikerakentaminen Rak.oikeus (kem2) Tontteja (kpl) 1 1 työpaikkarakentaminen Rak.oikeus (kem2) Tontteja (kpl) 29 0 julkinen rakentaminen Rak.oikeus (kem2) Tontteja (kpl) 0 1 Välisumma Rak.oikeus (kem2) Tontteja (kpl) Kokonaissumma Rak.oikeus (kem2) Tontteja (kpl)

11 11