AMMATILLISEN KOULUTUKSEN LAADUNHALLINTASUOSITUS

AMMATILLISEN KOULUTUKSEN LAADUNHALLINTASUOSITUS Suositustyöryhmä

ESIPUHE Ammatillisella koulutuksella ja koulutuksen järjestäjillä on kasvava rooli kilpailukyvyn ja hyvinvoinnin edellytystekijänä globaalissa taloudessa, jossa hyvinvointi ja taloudellinen kilpailukyky ovat yhä vahvemmin sidoksissa korkealaatuiseen osaamiseen ja ammattitaitoon sekä innovaatiokykyyn. Tätä korostavat myös Euroopan unionin kilpailukyvyn vahvistamiseen tähtäävä Lissabonin strategia ja sen toteuttamista tukeva ammatillisen koulutuksen Kööpenhaminan prosessi. Ammatillisen koulutuksen päähaasteena on vastata työelämän ja yksilöiden muuttuviin osaamistarpeisiin elinikäisen oppimisen periaatteen mukaisesti. Väestön ikääntymisestä ja ammattirakenteiden muutoksista aiheutuvaan työvoimatarpeeseen vastaaminen on toinen keskeinen haaste. Uusien ammattitaitoisten työntekijöiden tarve työelämässä kasvaa ja lisäksi on huolehdittava työelämässä olevien osaamisen kehittämisestä ja uudistamisesta. Kolmannen haasteen muodostaa ammatillisen koulutuksen asiakaskunnan moninaistuminen. Kirjo ulottuu työelämään siirtyvistä jo pitkään työelämässä olleisiin, ammattitaidottomista ammatillisiin huippuosaajiin. Näiden lisäksi koulutuksessa on aikaisempaa enemmän mm. yrittäjiä, maahanmuuttajia, työttömiä sekä erityisen tuen tarpeessa olevia opiskelijoita ja syrjäytymisvaarassa olevia. Yksilöllisten erojen ja tarpeiden huomioon ottamisesta sekä aikaisemmin hankitun osaamisen tunnustamisesta tulee keskeinen osa koulutuspalvelujen suunnittelua ja toteuttamista. Ammatillisen koulutuksen ydintehtäviin kuuluvat myös erilaiset kehittämisja palvelutehtävät, joilla edistetään työpaikoilla tehtävää innovaatiotoimintaa sekä erityisesti mikro- ja pk-yritysten toiminnan ja työyhteisöjen kehittämistä. Ammatillisen koulutuksen haasteisiin vastaaminen edellyttää, että koulutuksen järjestäjät ovat osaamistarpeisiin vastaamisen, yksilöllisten koulutustarpeiden huomioon ottamisen sekä työelämän palvelu- ja kehittämistehtävien hoitamisen kannalta riittävän suuria tai muutoin vahvoja toimijoita. Tämä puolestaan edellyttää työelämälähtöisyyttä, inhimillisiä ja taloudellisia voimavaroja sekä sitoutumista toiminnan ja sen tulosten laadun jatkuvaan parantamiseen. Ammatillisen koulutuksen ja sen laadun kehittäminen on yksi keskeinen painopiste niin Suomessa kuin Euroopan unionissakin. Laadun kehittäminen on ammatillisen koulutuksen Kööpenhaminan prosessin yksi päätavoite koulutuksen vetovoimaisuuden lisäämisen ja ammatillisessa koulutuksessa olevien sekä ammatillisen tutkinnon suorittaneiden liikkuvuuden edistämisen ohella. Kööpenhaminan prosessin yhteydessä on ammatillisen koulutuksen laadunvarmistuksen tukemiseksi kehitetty yhteinen viitekehys (CQAF, Common Quality Assurance Framework). Euroopan unionin neuvosto on lokakuussa 2004 antanut suosituksen viitekehyksen käyttöönoton edistämisestä jäsenvaltioissa. Laadunvarmistuksen yhteisen viitekehyksen tarkoituksena on auttaa kehittämään, seuraamaan, arvioimaan ja parantamaan laatujärjestelmiä ja laadunhallinnan käytäntöjä sekä kansallisella että koulutuksen järjestäjien tasolla. Keskeisenä periaatteena on kannustaa ammatillisen koulutuksen eri toimijoita vapaaehtoiseen kokemusten vaihtoon, hyvien käytäntöjen tunnistamiseen ja hyödyntämiseen sekä toisilta oppimiseen. Tarkoituksena on myös helpottaa toiminnan ja tulosten vertailua eri jäsenvaltioissa ja koulutusjärjestelmän eri tasoilla. Laadunvarmistuksen kehittämistyötä edistämään on lisäksi perustettu

eurooppalainen ammatillisen koulutuksen laadunvarmistuksen kehittämisverkosto (ENQA-VET). Tämän opetusministeriön vahvistaman ammatillisen koulutuksen laadunhallintasuosituksen tehtävänä on tukea ja kannustaa ammatillisen koulutuksen järjestäjiä kehittämään toimintansa laatua kohti huipputasoa, erinomaisuutta. Suositus perustuu ammatillisen koulutuksen laadunvarmistuksen yhteiseen viitekehykseen ja tärkeä osa Kööpenhaminan prosessin toimenpiteiden toteuttamista Suomessa. Laadunhallintasuositus on laadittu yhteistyössä opetushallituksen, ammatillisen koulutuksen järjestäjien, työ- ja elinkeinoelämän edustajien sekä opiskelijoiden kanssa. Laadunhallintasuositus on laadittu siten, että se tarjoaa perustan laadunhallinnan pitkäjänteiselle kehittämiselle kaikessa ammatillisessa koulutuksessa. Suositukset ovat sovellettavissa ammatillisen koulutuksen kaikkiin muotoihin: perus- ja lisäkoulutukseen, näyttötutkintoihin ja niihin valmistavaan koulutukseen sekä opetussuunnitelmaperusteiseen koulutukseen, erityisopetukseen, oppilaitosmuotoiseen koulutukseen ja oppisopimuskoulutukseen. Suositukset on lisäksi laadittu siten, että niitä voidaan soveltaa sekä koulutuksen järjestäjätasolla että toimintayksikkötasolla.

1. LAADUNHALLINTASUOSITUKSEN TEHTÄVÄT JA TARKOITUS Ammatillisen koulutuksen laadunhallintasuosituksen tehtävänä on tukea koulutuksen järjestäjiä koulutuksen laadunhallinnan kehittämisessä sekä kannustaa toiminnan ja tulosten laadun jatkuvaan parantamiseen kohti erinomaisuutta. Laadunhallintasuositus on tarkoitettu laadunhallinnan strategiseksi kehittämisvälineeksi kaikille ammatillisen koulutuksen järjestäjille, näiden toimintayksiköille ja toimintamuodoille. Suositus palvelee koulutuksen järjestäjien ja näiden toimintayksiköiden virkamies- ja luottamusjohtoa sekä muuta henkilöstöä. Suositus on laadittu siten, että se soveltuu laadun kehittämisen eri vaiheessa oleville. Laadunhallintasuosituksen suositusten tehtävänä on nostaa esiin laadunhallinnan kannalta tärkeitä asioita kehittämistyön tueksi. Suosituksessa ei esitetä ratkaisuja tai valmiita toimintamalleja, vaan niiden valinta on koulutuksen järjestäjien tehtävä. Suositus ei myöskään anna vähimmäiskriteerejä laadunhallinnan kehittämiseksi, vaan kannustaa toiminnan kehittämiseen kohti erinomaisuutta. Suositusten soveltamistapa on myös käyttäjien harkinnassa. Laadunhallintasuosituksen tarkoituksena ei ole ohjata minkään tietyn laatujärjestelmän tai arviointimallin käyttämiseen, vaan koulutuksen järjestäjät voivat itsenäisesti päättää, millä tavoin laadunhallintaansa kehittävät ja organisoivat. Laadunhallintasuositus koostuu yksittäisten suositusten ohella ammatillisen koulutuksen laadunhallintaa ja laatua koskevien peruskäsitteiden sekä kansallisen laadunvarmistusjärjestelmän kuvauksesta. Kuvausten tarkoituksena on selkeyttää laadunhallintasuosituksen roolia osana ammatillisen koulutuksen kansallista laadunvarmistusta ja tuoda esiin laadunhallinnan tärkeys koulutuksen kehittämisessä. Julkaisu sisältää lisäksi sanaston, jossa on määritelty laadunhallinnan kannalta keskeinen terminologia. 2 LAADUNHALLINTA AMMATILLISESSA KOULUTUKSESSA Laadun näkökulmia ammatillisessa koulutuksessa Laatua voidaan määrittää monin eri tavoin ammatillisessa koulutuksessa. Se voi olla esimerkiksi erinomaisuutta, virheettömyyttä, tasalaatuisuutta, asiakkaiden tarpeiden tyydyttämistä tai toiminnan kehittymistä. Laadun määrittämisen monitahoisuutta korostavat myös ammatillisen koulutuksen laaja asiakaskunta ja sidosryhmät. Ammatillisen koulutuksen laadulle ei ole tarkoituksenmukaista laatia yksiselitteistä kaiken kattavaa määritelmää, vaan laatua on tarkoituksenmukaista tarkastella suhteellisena ja kontekstiin sidonnaisena käsitteenä. Ammatillisessa koulutuksessa laatu on aina sidoksissa asiakkaiden tarpeiden tyydyttämiseen. Laadun määrittäminen on näin ensisijaisesti ammatillisen koulutuksen järjestäjien sekä näiden keskeisten asiakkaiden ja sidosryhmien - erityisesti työelämän ja opiskelijoiden - yhteinen tehtävä. Tässä suosituksessa laadunvarmistuksella tarkoitetaan niitä menettelytapoja, prosesseja tai järjestelmiä, joiden avulla turvataan ammatillisen koulutuksen järjestäjän ja sen järjestämän koulutuksen ja muun toiminnan laatua. Laadunhallinta puolestaan on laajempi käsite, joka sisältää laadunvarmistuksen ohella myös laadun jatkuvan kehittämisen. Laadunhallinnan tehtävänä on auttaa toiminnan ja sen tulosten jatkuvassa parantamisessa ja kehittämisessä. Laadunhallinta on kiinteä osa koulutuksen järjestäjien toimintajärjestelmää ja kytkeytyy sitä kautta organisaation kaikkiin toimintoihin ja kaikille tasoille.

Ammatillisen koulutuksen kansallinen laadunhallintajärjestelmä Ammatillisen koulutuksen laatua varmistetaan ja kehitetään monien eri mekanismien avulla. Suomessa ammatillisen koulutuksen kansallisen laadunhallintajärjestelmän voidaan katsoa muodostuvan kolmesta pääelementistä: kansallisesta ammatillisen koulutuksen ohjauksesta, koulutuksen järjestäjien laadunhallinnasta sekä koulutuksen ulkopuolisesta arviointitoiminnasta. Laadunvarmistukseen liittyvillä kansainvälisillä linjauksilla ja järjestelmillä, kuten ammatillisen koulutuksen laadunvarmistuksen yhteisellä eurooppalaisella viitekehyksellä (CQAF), on kasvava merkitys laadunhallinnan kehittämisessä sekä kansallisella että koulutuksen järjestäjien tasolla. Ammatillisen koulutuksen kansallinen ohjaus laadunhallinnassa Ammatillisen koulutuksen kansallisen ohjauksen tehtävänä on asettaa ammatillista koulutusta ja sen laatua koskevia tavoitteita sekä varmistaa niiden saavuttaminen. Laadunhallinnan näkökulmasta keskeisiä ohjausvälineitä ovat esimerkiksi Valtioneuvoston vahvistama koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelma (Kesu), toimintaa ja rahoitusta koskevat säädökset, valtion talousarvio, ammatillisen koulutuksen järjestämisluvat, tutkintorakenne ja opetussuunnitelmien ja tutkintojen perusteet, toiminnan rahoituksen perusteet ja tuloksellisuusrahoitus sekä opetushallinnon kehittämis- ja informaatio-ohjaus. Koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelmassa asetetaan ammatillista koulutusta ja sen laatua koskevia kehittämistavoitteita ja linjauksia hallituskaudeksi. Näitä tavoitteita täsmennetään vuosittain opetusministeriön toiminta- ja taloussuunnitelmassa sekä valtion talousarviossa. Koulutuksen järjestämisluvilla asetetaan koulutuksen järjestäjän koulutustehtävä ja määrätään koulutuksen järjestämiseen vaikuttavista tekijöistä ja edellytyksistä. Opetussuunnitelman ja tutkintojen perusteissa määritellään työelämän edellyttämä ja tutkinnossa edellytetty ammatillinen osaaminen. t laativat kansallisten perusteiden pohjalta opetussuunnitelmat sekä näyttötutkintojen järjestämissuunnitelmat ja näyttötutkintoihin valmistavan koulutuksen. Opetussuunnitelman perusteiden mukaisen koulutuksen laatua varmistetaan ammattiosaamisen näytöillä, joiden hyväksytty suorittaminen on edellytyksenä tutkinnon suorittamiselle. Näyttötutkintotavoitteisessa koulutuksessa näyttötutkintotilaisuudet toimivat työkokemuksen ja koulutuksen tuottaman osaamisen laadun varmistajana. Ammatillisen koulutuksen rahoitusjärjestelmä perustuu laskennallisiin, alojen kustannusten perusteella määrättäviin opiskelijakohtaisiin yksikköhintoihin. Rahoitusjärjestelmää on kehitetty kannustavaan suuntaan täydentämällä sitä tuloksellisuusrahoituksella, joka perustuu määrällisiin tilastoista johdettuihin indikaattoreihin (tulosrahoitus) ja laadulliseen arviointiin (laatupalkinto). Koulutuksen järjestäjien laadunhallinnan tueksi on kehitetty useita vapaaehtoisuuteen perustuvia mekanismeja, kuten ammatillisen koulutuksen järjestäjien ja oppisopimuskouluttajien laatupalkinnot sekä laadun kehittämishankkeet. Ammatillisen koulutuksen tuloksellisuusrahoituksen, laatupalkintojen ja muun laadun kehittämistyön tavoitteena on tukea koulutuksen laadun kehittämistä ja vaikuttavuuden parantamista sekä kannustaa koulutuksen järjestäjiä pitkäjänteiseen ja tavoitteelliseen kehittämistyöhön.

Ammatillisen koulutuksen järjestäjien toimintajärjestelmät laadunhallinnan perustana Ammatillista koulutusta ja ammatillista aikuiskoulutusta koskeva lainsäädäntö antaa koulutuksen järjestäjille laajan päätäntävallan koulutuksen järjestämistä koskevista asioista, koulutukseen myönnetyn rahoituksen käytöstä ja laadunhallinnasta. Lainsäädäntö velvoittaa ammatillisen koulutuksen järjestäjät arvioimaan antamaansa koulutusta ja sen vaikuttavuutta sekä osallistumaan toimintansa ulkopuoliseen arviointiin. Lainsäädännön arviointivelvoitteen toteuttaminen edellyttää, että koulutuksen järjestäjillä on tarkoituksenmukaiset ja toimivat laadunhallinnan menettelyt. Lainsäädäntö ei määrää toimintamuodoista, vaan koulutuksen järjestäjä voi itsenäisesti päättää toimintajärjestelmästään. Toimintajärjestelmällä tarkoitetaan tässä suosituksessa laadunvarmistuksen eri keinoista ja menetelmistä muodostuvaa kokonaisuutta, jonka avulla koulutuksen järjestäjän määrittelemä laatupolitiikka toteutetaan organisaatiossa. Järjestelmä on järjestäjäkohtainen ja se koostuu niistä periaatteista ja menettelytavoista, joita organisaation toiminnassa halutaan systemaattisesti noudattaa. Se voidaan dokumentoida laatukäsikirjaksi, mutta muotoa tärkeämpää on, että järjestelmä on käytännönläheinen ja kannustaa konkreettiseen ja systemaattiseen toimintaan. Koulutuksen ulkopuolinen arviointitoiminta Koulutuksen ulkopuolisen arvioinnin tarkoituksena on turvata ammatillista koulutusta koskevan lainsäädännön tarkoituksen toteuttamista ja tukea koulutuksen kehittämistä sekä parantaa oppimisen edellytyksiä. Koulutuksen järjestäjillä on velvollisuus osallistua koulutuksen ulkopuoliseen arviointiin. Koulutuksen ulkopuolisen arvioinnin organisoinnista vastaa Koulutuksen arviointineuvosto tai opetusministeriön päättämä muu arvioinnin suorittaja. Arvioinnit perustuvat yleensä kehittävän arvioinnin periaatteelle, jolloin niiden tavoitteena on tukea koulutuksen järjestäjiä toiminnan kehittämisessä ja tuottaa tietoa päätöksenteon tueksi sekä koulutuksen järjestäjille että opetushallinnolle. Ammatillisen koulutuksen laadunvarmistuksen yhteinen viitekehys (CQAF) Ammatillisen koulutuksen laadunhallinnan kehittämiseen vaikuttaa yhä vahvemmin Euroopan unionin sisäinen yhteistyö. Kööpenhaminan prosessin yhteydessä ammatillisen koulutuksen laadunvarmistuksen tukemiseksi on kehitetty yhteinen viitekehys (CQAF, Common Quality Assurance Framework). Laadunvarmistuksen yhteisen viitekehyksen tarkoituksena on auttaa kehittämään, seuraamaan, arvioimaan ja parantamaan laatujärjestelmiä ja laadunhallinnan käytäntöjä eri tasoilla yhteisen vertailujärjestelmän ja konkreettisten apuvälineiden avulla. Keskeisenä periaatteena on kannustaa ammatillisen koulutuksen eri toimijoita vapaaehtoiseen kokemusten vaihtoon, hyvien käytäntöjen tunnistamiseen ja hyödyntämiseen sekä toisilta oppimiseen. Yhteisen viitekehyksen tarkoituksena on lisäksi helpottaa toiminnan ja tulosten vertailua eri jäsenvaltioissa ja koulutusjärjestelmän eri tasoilla. Laadunvarmistuksen yhteinen viitekehys (CQAF-malli) perustuu useiden muiden käytössä olevien arviointimallien (esim. EFQM, CAF) tavoin jatkuvaan oppimiseen ja toiminnan systemaattiseen kehittämiseen. Mallin taustalla on Demingin laatuympyränä tunnettu jatkuvan parantamisen periaate (suunnittele, toteuta, arvioi ja paranna). Malli ohjaa koulutuksen järjestäjää kiinnittämään huomiota laadun kannalta tärkeisiin asioihin, mutta ei anna vastausta

siihen, miten koulutuksen järjestäjän tulisi toimia. CQAF-malli soveltuu kansallisen ammatillisen koulutuksen järjestelmän ja koulutuksen järjestäjän laadunhallinnan viitekehykseksi (liitteet 1 & 2). Sidosryhmien mukanaolo on ensiarvoisen tärkeää pyrittäessä parantamaan järjestelmien ja toiminnan laatua. Mallin mukaiset laadunhallinnan vaiheet on kuvattu kuviossa 1. Mallin osa-alueet ovat suunnittelu, toteutus, arviointi sekä palaute- ja muutosmenettelyt, joille kullekin on määritelty laatukriteerit. Eri jäsenvaltioissa on päädytty erilaisiin ratkaisuihin ammatillisen koulutuksen laadun valmistamiseksi ja kehittämiseksi. Siksi keskeiset laatukriteerit esitetään mallissa niin, että ne soveltuvat erilaisiin toimintaympäristöihin. Mallissa kiinnitetään kysymysten avulla huomiota laadun kannalta kriittisiin tekijöihin. ssa asetetaan toimintaperiaatteita, menettelyjä, tehtäviä ja henkilöstöresursseja koskevia mitattavia, selkeitä ja tarkoituksenmukaisia päämääriä ja määritellään niiden seurantaa helpottavia indikaattoreita. Toteutuksessa on tärkeää määrittää toimintatavat, joilla päämäärien ja tavoitteiden saavuttamista varmistetaan ja edistetään. Toimintatavat voivat koulutuksen järjestäjän tasolla olla hyvin erilaisia, esimerkiksi toimintajärjestelmän, organisaatiorakenteen kehittäminen, resurssien suuntaaminen, sidosryhmien mukaan ottaminen toimintaan tai kumppanuuksien kehittäminen. sisältää koulutustarjonnan arvioinnin sekä järjestelmä- ja yksilötason tulosten toteutumisen arvioinnin. vaihe muodostuu yleensä kahdesta osasta eli tietojen CQAF (päämäärä ja suunnitelma) Palauteja muutosmenettelyt Menetelmät Kuvio 1. Eurooppalainen laadunvarmistusmalli.

keräämisestä ja käsittelystä sekä niiden pohjalta tapahtuvasta keskustelusta ja arvioinnista. edellyttää muun muassa arviointijärjestelmän suunnittelua ja sen laajuuden määrittelyä sekä arviointituloksista tiedottamista. Palaute- ja muutosmenettelyt ovat osa systemaattista ja tavoitteellista prosessia, jolla suunnitelmia muutetaan ja toimintaa kehitetään tavoiteltujen tulosten saavuttamiseksi ja uusien asettamiseksi. Tavoitteena on oppia eri tavoin hankitusta tiedosta, esim. tuloksista, keskustelemalla ja analysoimalla niitä yhdessä keskeisten sidosryhmien kanssa tai esimerkiksi hyvistä käytännöistä vertaamalla omaa toimintaa niihin. Menetelmät voivat olla erilaisia. Tärkeää on, että koulutuksen järjestäjä päättää, millainen kokonaisuus parhaiten palvelee sen tarpeita. Laadunvarmistuksessa ja hallinnassa korostuvat itsearviointi ja siihen yhdistetty ulkoinen arviointi. Lisäksi tärkeää on muun muassa, miten ja missä rooleissa asiakkaat ja sidosryhmät (esimerkiksi yritykset, työpaikat, opiskelijat, muut viranomaiset) osallistuvat arviointiin ja miten niitä motivoidaan ottamaan vastuuta arvioinnista. Tärkeää on myös, minkälaisia menetelmiä käytetään tiedonkeruussa, analysoinnissa ja johtopäätösten teossa. COAF-malli soveltuu erilaisissa ympäristöissä toimivien organisaatioiden laadunhallinnan viitekehyksesi. Se on yhdensuuntainen muiden käytössä olevien laadunhallinnan ja arvioinnin menetelmien kanssa, ja sen eri vaiheissa voidaan hyödyntää olemassa olevia muita menetelmiä. 3. LAADUNHALLINTASUOSITUSTEN LÄHTÖKOHDAT JA RAKENNE Ammatillisen koulutuksen laadunhallintasuosituksen rakenne pohjautuu CQAF-malliin. Suositukset on jaettu lukuihin erinomaisesti toimivan organisaation piirteiden pohjalta ja kussakin luvussa ne jäsennetään CQAF-mallin vaiheiden mukaisesti. Lisäksi suosituksissa on otettu huomioon ammatillisen koulutuksen keskeisiä painopisteitä ja kehittämistavoitteita, jotka on määritelty kansallisissa strategioissa. Suositusten yhteydessä esitetään myös tarkennuksia ja esimerkkejä, jotka on tarkoitettu auttamaan koulutuksen järjestäjiä suositusten soveltamisessa käytäntöön. Laadunhallinnan yhteinen viitekehys CQAF sekä erinomaisuuden piirteet muodostavat laadunhallinnalle ja toiminnan jatkuvalle kehittämiselle yleisen perustan. Koulutuspoliittisten linjausten ja painopisteiden avulla voidaan suosituksissa nostaa esiin ammatillisen koulutuksen kehittämisessä kansallisesti keskeisinä pidettäviä kehittämiskohteita ja tavoitteita. Suositukset on tarkoitettu ohjaamaan ensisijaisesti koulutuksen järjestäjän ja tämän toimintayksiköiden toimintaa ja kehittämistyötä, mutta usein ne asettavat haasteita myös muille koulutuksen laadusta vastuussa oleville osapuolille. päättää, miten suosituksia on tarkoituksenmukaisinta toteuttaa käytännössä. Tämä edellyttää yhteistyötä toiminta-alueen muiden toimijoiden kanssa.

KOULUTUSPOLIITTISET LINJAUKSET JA PAINOPISTEET AMMATILLISEN KOULUTUKSEN KANSALLINEN OHJAUS SUOSITUKSET Laadunvarmistuksen yhteinen viitekehys (CQAF) - suunnittelu - toteutus - arviointi - palaute- ja muutosmenettelyt LAADUNHALLINNAN YLEINEN PERUSTA Erinomaisuuden piirteet - toimintojen tarkastelu kokonaisuutena - asiakassuuntautuneisuus - johtajuus - tuloshakuisuus - jatkuva oppiminen, innovointi ja parantaminen - henkilöstö voimavarana - toimivat prosessit - työelämälähtöisyys ja kumppanuudet - yhteiskunnallinen vastuu Kuva 2. Laadunhallintasuosituksen rakenne 4. SUOSITUKSET Suositukset on ryhmitelty lukuihin erinomaisesti toimivan organisaation tunnuspiirteiden pohjalta. Lukujen sisällä suositukset on puolestaan ryhmitelty CQAF-mallin eri vaiheiden mukaisesti. Kussakin kohdassa esitetään mallin eri vaiheisiin liittyviä suosituksia: suunnittelu, toteutus, arviointi sekä palaute- ja muutosmenettelyjen aikaansaaminen. Kansalliset ammatillisen koulutuksen linjaukset välittyvät yksittäisten suositusten sisällöissä. 1 Toimintojen tarkastelu kokonaisuutena Toimintajärjestelmä auttaa ammatillisen koulutuksen järjestäjää tarkastelemaan, kehittämään ja ohjaamaan toimintaansa kokonaisuutena asettamiensa tavoitteiden suuntaisesti. Sen avulla koulutuksen järjestäjä varmistaa, että sovitut tavoitteet ja päämäärät viedään käytäntöön organisaation kaikilla osa-alueilla (esim. asiakkaat, talous, henkilöstö, prosessit) ja tasoilla (esim. toimintayksiköt, koulutusalat, koulutusmuodot) ja että niiden toteutumista arvioidaan ja parannetaan systemaattisesti. Toimintajärjestelmälle on luonteenomaista, että se muuttuu ja kehittyy toimintaympäristössä tapahtuvien muutosten seurauksena. Se on itsessään myös jatkuvan arvioinnin ja parantamisen kohteena.

llä on dokumentoitu toimintajärjestelmä, jonka avulla se suunnittelee ja ohjaa toimintaansa kokonaisvaltaisesti sekä viestii asiakkailleen, henkilöstölleen ja keskeisille sidosryhmilleen toimintaansa ohjaavat arvot, päämäärät ja tavoitteet sekä prosesseja ja niiden kehittämistä tukevan organisaatiorakenteensa ja toimintamallinsa. suunnittelee ja ohjaa eri toimintoja, koulutusmuotoja ja toimintayksikköjen toimintaa kokonaisuutena siten, että ne tukevat yhteisten päämäärien saavuttamista. varmistaa, että laadunhallinta on osa koulutuksen järjestäjän strategista suunnittelua ja jokapäiväistä toimintaa. suunnittelee ja ohjaa toimintaansa perustehtäviensä pohjalta määriteltyjen toimintoketjujen eli prosessien avulla dokumentoi keskeiset toimintatavat, prosessit ja ohjeet sähköiseen järjestelmään, jonka ylläpito on varmistettu. tiedottaa toiminta-alueensa muille koulutuksen järjestäjille ja muille keskeisille sidosryhmille, esim. työelämälle, toimintajärjestelmästään ja siihen sisältyvistä keskeisistä toimintaperiaatteista ja toimintatavoista. Toimintajärjestelmä auttaa koulutuksen järjestäjää toimimaan asettamiensa tavoitteiden suuntaisesti ja parantamaan toimintaansa jatkuvasti omista lähtökohdistaan käsin. viestii ja toteuttaa toimintaperiaatteita ja strategiaa keskeisten prosessien avulla. ohjaa toimintayksikköjään yhtenäisten periaatteiden mukaisesti siten, että niiden toiminta muodostaa toisiaan tukevan kokonaisuuden. kehittää koulutustarjontaansa, toimintamuotojaan sekä organisaatiorakennettaan siten, että niistä muodostuu työelämän eri toimialojen osaamistarpeisiin vastaamisen kannalta riittävän vahva kokonaisuus. viestii henkilöstölleen, että laadunhallinta on osa jokaisen koulutusorganisaatiossa toimivan työtä. Palaute ja Muutosmenettely seuraa ja arvioi säännöllisesti toimintajärjestelmänsä toimivuutta ja tekee siihen tarvittavia muutoksia. 2 Asiakassuuntautuneisuus Asiakassuuntautuneisuus ja työelämälähtöisyys näkyvät ammatillisen koulutuksen järjestäjän kaikessa toiminnassa. Tämä edellyttää erilaisten asiakasryhmien ja niiden nykyisten ja tulevien tarpeiden tunnistamista. Asiakkaat ovat koulutuksen ja muun palvelun laadun lopullisia arvioijia. Asiakkaat voivat olla koulutuksen järjestäjän ulkoisia asiakkaita esim. opiskelijat, yritykset ja työpaikat tai sisäisiä asiakkaita. Sisäisiä asiakkaita ovat organisaation sisäisen toimintoketjun asiakkaat esim. henkilöstö. Esimerkiksi opintotoimisto tuottaa palveluita opetushenkilöstölle. Hyvin toimiva koulutuksen järjestäjä luo kumppanuus- ja verkostosuhteita ja tekee yhteistyötä, jotta voisi palvella eri asiakasryhmiä mahdollisimman hyvin. Asiakassuuntautuneisuus edellyttää muun muassa eri asiakasryhmien tyytyväisyyden ja tyytymättömyyden seuraamista ja ennakointia sekä saatujen tulosten pohjalta tapahtuvaa toiminnan kehittämistä. Koulutuksen järjestäjän on myös tärkeää reagoida asiakkaiden valituksiin ja oppia niistä. 10

tunnistaa keskeiset asiakkaansa ja heidän nykyiset ja tulevat tarpeensa ja odotuksensa. ottaa asiakkaiden tarpeet ja odotukset huomioon suunnitellessaan ja kehittäessään eri asiakasryhmille tuotettavat palvelut ja tuotteet. tunnistaa ulkoiset ja sisäiset asiakkaat, priorisoi eri asiakasryhmät, ottaa huomioon kunkin ryhmän tarpeet ja odotukset yhteen sovitettuna kokonaisuutena suunnitellessaan koulutusja muita palveluja yhteistyössä ammatillisen koulutuksen keskeisten sidosryhmien (esim. työelämä) kanssa. tunnistaa tulevien ja mahdollisten opiskelijoiden tarpeet ja tekee yhteistyötä keskeisten sidosryhmien (esim. peruskoulujen, lukioiden ja vapaan sivistystyön oppilaitosten sekä työhallinnon) kanssa. hyödyntää systemaattisesti ennakointitietoa ja ennakoi työelämän tarpeita yhdessä muiden toimijoiden kanssa sekä suunnittelee ennakoinnin pohjalta työelämälähtöisesti tarjoamiaan koulutus- ja kehittämispalveluja. asettaa asiakasryhmittäin selkeät ja mitattavat tavoitteet valitun strategian suuntaisesti. ottaa eri asiakasryhmät mukaan koulutuksen ja muiden palvelujen kehittämiseen. suunnittelee erilaisille opiskelijoille (esim. erityisopiskelijoille, työttömille työnhakijoille, ammatillisille huippuosaajille) heidän tarpeidensa pohjalta yksilöllisiä koulutusratkaisuja. ottaa huomioon erilaisten asiakasryhmien tarpeet ja odotukset kokonaisuutena toteuttaessaan osaamis-, koulutus- ja kehittämispalveluita. ottaa huomioon eri asiakasryhmien tarpeet (esim. nuoret, aikuiset, oppisopimusopiskelijat, maahanmuuttajat, erityisopiskelijat, työpaikat) tehdessään opetusjärjestelyjä, oppimisympäristöjä sekä taloudellisia sekä inhimillisiä voimavaroja koskevia ratkaisuja. luo toimintatavat, joilla koulutus- ja kehittämispalveluita voidaan toteuttaa yksilöllisten tarpeiden pohjalta (esim. aikaisemmin hankittu koulutus ja osaaminen tunnustetaan ja henkilökohtaistaminen toteutuu systemaattisesti kaikessa koulutuksessa.) kehittää toimintatapoja, joilla erityisesti työelämä, opiskelijat ja muut sidosryhmät voivat osallistua aktiivisesti toimintaan ja sen kehittämiseen (esim. osaamistarpeiden ennakoinnissa, opetussuunnitelmatyössä, koulutuksen toteuttamisessa ja kehittämisessä sekä osaamisen arvioinnissa, oppisopimuskoulutuksessa ja muussa työpaikalla tapahtuvassa oppimisessa, opiskelun henkilökohtaistamisessa) varmistaa että, jokainen työntekijä on tietoinen omasta roolistaan koulutuspalvelujen tuottamisessa ja kehittää palvelujen laatua yhteistyössä muiden koulutusorganisaatiossa toimivien kanssa. Palaute ja Muutosmenettely hankkii monipuolisesti eri asiakkaita koskevaa tulostietoa ja hyödyntää sitä koulutus- ja muiden palvelujen sekä toiminnan kehittämisessä. seuraa säännöllisesti eri asiakasryhmiä koskevien tavoitteiden toteutumista valituilla mittareilla. kokoaa säännöllistä palautetta eri asiakasryhmien näkemyksistä (esim. opiskelijoiden ja työelämän tyytyväisyys). hyödyntää kokoamaansa palautetta koulutusja muiden palvelujen sekä toiminnan kehittämisessä. seuraa ja ennakoi työvoimatarpeissa, valmistuneiden työllistymisessä, koulutuksen 11

kysynnässä ja tarjonnassa tapahtuvia lyhyen ja pitemmän aikavälin muutoksia ja hyödyntää tietoa koulutustarjonnan uudelleen suuntaamisessa. seuraa ammatillisen koulutuksen vetovoimaisuutta alueellaan ja osallistuu aktiivisesti sen parantamiseen. 3 Johtajuus Johtamisella on keskeinen merkitys korkealaatuisten ammatillisen koulutuksen palveluiden tuottamiselle ja toiminnan jatkuvalle kehittämiselle. n toiminnan systemaattinen kehittäminen edellyttää, että koulutuksen järjestäjä määrittelee organisaatiolle selkeän suunnan ja luo edellytykset vision suuntaiselle toiminnalle. n päätöksentekijät hyödyntävät toimintaympäristöstä ja sen muutoksista saatua tietoa. Omasta toiminnasta ja ulkoisesta toimintaympäristöstä kootaan säännöllisesti tosiasiatietoa ja verrataan sitä tarkoituksenmukaiseen vertailutietoon. Tarkoituksenmukaisten tavoitteiden asettaminen edellyttää aktiivista yhteistyötä elinkeino- ja muun työelämän, toisten koulutuksen järjestäjien sekä muiden ammatillisen koulutuksen toimijoiden ja sidosryhmien kanssa. seuraa ja ennakoi jatkuvasti sekä sisäisessä että ulkoisessa toimintaympäristössä tapahtuvia muutoksia ja hyödyntää tätä tietoa toiminnan suunnittelussa. ennakoi säännöllisesti elinkeino- ja muussa työelämässä, väestökehityksessä ja yhteiskunnassa tapahtuvia muutoksia. tekee ennakoinnissa yhteistyötä muiden alueella toimivien koulutuksen järjestäjien ja oppilaitosten, elinkeino- ja muun työelämän organisaatioiden sekä muiden sidosryhmien kanssa. seuraa ammatillisen koulutuksen järjestäjien ja järjestämänsä koulutusalan työelämän toimintaa ohjaavien säädösten, ohjeiden ja suositusten muuttumista ja varmistaa sen, että henkilöstö on tietoinen näissä tapahtuvista keskeisistä muutoksista ja niiden vaikutuksista. tuntee keskeiset ammatillista koulutusta koskevat alueelliset, kansalliset ja eurooppalaiset tavoitteet. hyödyntää toiminnassaan alan tutkimustietoa. kerää systemaattisesti tietoa omasta toiminnastaan. määrittelee yhdessä henkilöstönsä kanssa mission, vision ja toimintaa ohjaavat arvot ja toimintaperiaatteet. kehittää eri toimintayksikköjään, koulutusmuotojaan ja toimintojaan koskevat riittävän yhtenäiset laadunhallinnan periaatteet. varmistaa, että vuotuinen toimintasuunnitelma perustuu missioon, visioon ja arvoihin sekä strategisiin tavoitteisiin. suuntaa aineellisia ja henkisiä voimavaroja tavoitteiden, toiminnan muutosten ja kehittämisen painopisteiden mukaisesti. viestii arvoista, astetuista tavoitteista, tunnusluvuista ja saavutetuista tuloksista henkilöstölle, asiakkaille ja yhteistyökumppaneille. 12

suunnittelee, ohjaa ja kehittää toimintaansa toimintaympäristön analysoinnissa saatujen tietojen pohjalta. hyödyntää toimintaympäristöanalyysissa saatua tietoa laatiessaan strategiaa ja vuotuista toiminta- ja taloussuunnitelmaa. asettaa koulutuksen järjestäjän ja toimintayksikköjen vuosittaiset tavoitteet missioon, vision, arvojen ja strategisten tavoitteiden pohjalta. varmistaa johtamisen avulla, että se saavuttaa asettamansa päämäärät ja tavoitteet sekä luo edellytykset toimintansa jatkuvalle kehittämiselle. huolehtii siitä, että johtamisen tukena on ajantasainen toimintajärjestelmä. varmistaa, että koulutuksen järjestäjän ja sen toimintayksiköiden johtaminen noudattaa yhdessä sovittuja periaatteita ja johtamisvastuut on selkeästi määritelty. kehittää organisaatiorakenteen, joka tukee asetettujen tavoitteiden saavuttamista. varmistaa, että johtamisvastuut ovat muun muassa pedagogisen johtajuuden osalta selkeästi määritelty. tukee ja kannustaa henkilöstöä tavoitteiden saavuttamisessa ja henkilökohtaisessa kehittymisessä. ja henkilöstö toimivat mission, vision, arvojen ja toimintaperiaatteiden suuntaisesti sekä sitoutuvat niiden jatkuvaan kehittämiseen. huolehtii siitä, että esimiesasemassa olevat edistävät omalla toiminnallaan tavoitteiden saavuttamista tukevan työympäristön ja ilmapiirin muodostumista. varmistaa, että eri toimintayksiköissä, koulutusmuodoissa ja toiminnoissa (esim. laadunhallinnassa) toimitaan yhteisesti sovittujen periaatteiden mukaisesti ja että yhteisesti asetettujen tavoitteiden toteutumista seurataan ja arvioidaan systemaattisesti. huolehtii siitä, että kestävän kehityksen periaatteet otetaan huomioon kaikessa toiminnassa. Palaute ja Muutosmenettely Johtamisen, vision, arvojen ja strategisten tavoitteiden saavuttamisen arviointi on osa systemaattista itsearviointia. Kehittämisen tueksi hankitaan myös muuta palautetietoa. seuraa aktiivisesti tuloksellisuutta ja vaikuttavuutta mm. valtakunnallisen tuloksellisuusrahoitusmittariston avulla ja käyttää saatua tietoa tulostavoitteiden tarkistamisessa ja toiminnan kehittämisessä. seuraa ja arvioi laadunhallinnan periaatteiden toteutumista systemaattisesti. 4 Tuloshakuisuus Tuloksellinen ja vaikuttava koulutus edellyttää, että sille on määritelty selkeät ja realistiset päämäärät. määrittelee ne tulokset, jotka se haluaa saavuttaa ja asettaa koko toiminnalleen tavoitteet. ottaa huomioon tavoitteita asettaessaan muun muassa paikallisen toimintaympäristön (esim. yritysten, työpaikkojen ja opiskelijoiden) vaatimukset, kansalliset ammatillisen koulutuksen tavoitteet ja muiden sidosryhmien tarpeet. 13

Tarpeiden pohjalta koulutuksen järjestäjä valitsee tarkoituksenmukaiset toimintatavat. seuraa, arvioi ja analysoi järjestelmällisesti saavuttamiaan tuloksia esimerkiksi erilaisilla kyselyillä, määrällisillä indikaattoreilla ja itsearvioinnin avulla. Koulutuksen järjestäjä ja toimintayksiköt saavat tärkeätä tietoa onnistumisestaan asiakkailtaan ja sidosryhmiltään. Tärkeää on myös ottaa huomioon asiakkaiden ja sidosryhmien mahdollisuudet antaa jatkuvaa palautetta toiminnasta ja sen tuloksista. Myös välittömän palautteen huomioon ottaminen on tärkeää. hyödyntää myös muista organisaatioista hankittavaa vertailutietoa. varmistaa tulostiedon kattavuuden ja sen, että se saa tarkoituksenmukaista tietoa strategisten tavoitteiden saavuttamisesta. käyttää saatua tulostietoa toiminnan kehittämisessä ja asettaessaan uusia tulostavoitteita. määrittelee asiakkaiden tarpeiden ja odotusten pohjalta haastavat, konkreettiset ja saavutettavissa olevat tavoitteet toiminnalleen. Tuloshakuisuus edellyttää kaikkien keskeisten asiakkaiden ja muiden sidosryhmien tarpeiden tasapainoista huomioon ottamista. ottaa tavoitteita määrittäessään huomioon työelämän, erilaisten opiskelijoiden, yhteistyökumppaneiden ja muiden keskeisten sidosryhmien tarpeet. ottaa tavoitteita määrittäessään huomioon kansalliset ammatillisen koulutuksen tavoitteet ja ammatillista koulutusta koskevat eurooppalaiset kehityssuunnat. ottaa tavoitteita määrittäessään huomioon kestävän kehityksen periaatteet. asettaa strategiansa ja sen mahdollisten osastrategioiden pohjalta sekä määrällisiä että laadullisia tavoitteita koko organisaatiolle ja sen toimintayksiköille. asettaa tavoitteita, jotka tukevat työelämän, opiskelijoiden ja muiden keskeisten sidosryhmien tarpeiden sekä ammatillisen koulutuksen kansallisten tavoitteiden toteutumista. varmistaa, että koulutukseen osallistujat ja tutkinnon suorittajat saavuttavat työelämän eri toimialoilla edellytetyn ammattiosaamisen ja valmiudet ammatilliseen kehittymiseen elinikäisen oppimisen periaatteen mukaisesti. ottaa koulutuksen suunnittelussa ja toteuttamisessa huomioon työelämän ja opiskelijoiden yksilölliset tarpeet. kehittää selkeät ja toimivat menettelyt, joilla opiskelijoiden aikaisemmin hankittu osaaminen tunnustetaan ja opiskelua henkilökohtaistetaan. edistää toimenpiteillään koko ikäluokan kouluttamistavoitteen toteutumista, tutkintojen suorittamista, työssä olevien ammattitaidon kehittymistä, opiskelijoiden työllistymistä ja jatkoopintoihin siirtymistä, syrjäytymisen ehkäisemistä ja opintojen keskeyttämisen vähentämistä. vaikuttaa aktiivisesti toiminta-alueensa ja sen työelämän kehittämiseen. toimii asettamiensa tavoitteiden suuntaisesti organisaation kaikilla tasoilla, toiminnoissa ja toimintayksiköissä. varmistaa, että toimintayksiköiden ja toimintamuotojen tavoitteet ja toiminta muodostavat 14

kokonaisuuden, joka tukee järjestäjän strategisten tavoitteiden toteuttamisen varmistaa, että henkilöstö tuntee koulutuksen järjestäjän asettamat tavoitteet ja toimii niiden suuntaisesti. tukee ja kannustaa henkilöstöä asetettujen tavoitteiden saavuttamiseen. laatii tiedonhallintastrategian, jonka lähtökohtana ovat koulutuksen järjestäjän ja sen toimintayksikköjen tarpeet. varmistaa, että koulutuksen järjestäjällä ja sen toimintayksiköillä on käytettävissään toiminnasta ja sen tuloksellisuudesta sellaista tietoa, jonka avulla se voi seurata mm. strategisten tavoitteiden toteutumista. ottaa tietojärjestelmiä kehittäessään huomioon koulutuksen järjestäjän ja sen toimintayksiköiden tarpeiden lisäksi valtakunnallisten tietojärjestelmien tarpeet, esimerkiksi tuloksellisuusrahoitus, sähköinen koulutukseen hakeutuminen. varmistaa, että sähköiset tietojärjestelmät ovat ajantasaisia ja että henkilöstöllä on riittävät valmiudet niiden käyttöön. varmistaa, että viranomaisille ja muille tahoille toimitettavat tiedot ovat ajantasaisia ja oikeita. Palaute ja Muutosmenettely Palaute ja Muutosmenettely seuraa tavoitteiden saavuttamista systemaattisesti ja tavoitteellisesti koulutusorganisaation kaikilla tasoilla ja eri toiminnoissa. kerää monipuolisesti ja tavoitteellisesti toiminnan ohjaamista ja kehittämistä palvelevaa tulostietoa. edistää opiskelijoiden näkemysten esille tuloa tukemalla opiskelijoiden osallistumismahdollisuuksia koulutuksen suunnitteluun ja toteuttamiseen sekä omaa yhteistoimintaa esim. oppilaskuntatoimintaa. seuraa suorituskykyä mittaristolla, joka kattaa keskeiset toiminnan osa-alueet ja joka tuottaa tietoa asetettujen tavoitteiden saavuttamisesta ja kehityssuunnasta. varmistaa, että valitut mittarit ovat yhdensuuntaiset koulutuksen järjestäjän toiminnan eri tasoilla ja toimintayksiköissä. hyödyntää tulosten analysoinnissa ja toimintansa arvioinnissa myös muiden organisaatioiden toiminnasta saatuja sekä muita vertailutietoja. seuraa ja arvioi koulutus- ja oppimisprosessin tuloksellisuutta. hyödyntää muun muassa ammattiosaamisen näytöistä ja näyttötutkintojen tutkintotilaisuuksista saatua tietoa, kansallisista arvioinneista saatua tietoa sekä oppimistuloksista saatua muuta vertailutietoa toiminnassaan ja sen kehittämisessä. seuraa koulutuksen tuloksellisuutta kuvaavia mittareita mm. tuloksellisuusrahoituksen mittareita. kerää systemaattisesti palautetietoa työelämältä, opiskelijoilta sekä muilta asiakkailta ja kumppaneilta Palaute ja Muutosmenettely arvioi ja parantaa säännöllisesti tiedonhallintajärjestelmäänsä ajantasaisen ja tarkoituksenmukaisen tulostiedon saamiseksi. koulutuksen järjestäjä seuraa säännöllisesti tiedonkeruusta vastaavien viranomaisten 15

ohjeistusta (esim. Tilastokeskus, OPH) ja huolehtii siitä, että tiedonhallintajärjestelmä tuottaa luotettavasti viranomaistiedonkeruissa edellytettäviä tietoja Palaute ja Muutosmenettely yhdistää, analysoi ja hyödyntää eri lähteistä hankkimaansa tulostietoa. analysoi tuloksia suhteessa esimerkiksi strategiassa ja opetussuunnitelmassa asetettuihin tavoitteisiin, asianmukaisiin vertailutietoihin ja parhaisiin käytäntöihin. tarkistaa ja asettaa uusia tavoitteita tulostietojen pohjalta. 5 Jatkuva oppiminen, innovointi ja parantaminen Työelämän ja opiskelijoiden muuttuviin osaamis- ja kehittämistarpeisiin vastaaminen edellyttää koulutuksen järjestäjiltä kokonaisvaltaista osaamistarpeiden tunnistamista ja jatkuvaan oppimiseen perustuvaa toimintastrategiaa. luo edellytykset organisaationsa kaikilla tasoilla tapahtuvalle jatkuvalle oppimiselle ja osaamisen kehittämiselle, innovaatiotoiminnalle ja sen tulosten levittämiselle. Asiakkaiden tarpeisiin vastaaminen edellyttää koulutuksen järjestäjältä myös jatkuvaa ydinosaamisen ja toimintaprosessien kehittämistä. Erinomaisuuteen pyrkiessään koulutuksen järjestäjä seuraa jatkuvasti muiden toimintaa ja kehittää omaa toimintaansa hyödyntäen muiden kokemuksia. Oppivan organisaation toimintakulttuuri tukee uusien käytäntöjen soveltamista ja varautuu samalla siihen, että nämä eivät välttämättä sovellu oman toiminnan parantamiseen. voi edistää luovuutta ja innovatiivista toimintaa järjestämällä erilaisia yhteistyömuotoja, esimerkiksi yhteisiä oppimisfoorumeja eri asiakasryhmille Organisaatio kehittyy yksilöiden oppimisen kautta. Innovaatioiden syntyminen ja soveltaminen vaatii aikaisempien mallien ja periaatteiden kriittistä tarkastelua ja tarvittaessa hylkäämistä. Innovatiivisuuden ja luovuuden lisäämisen lähtökohtana on oppimista, kehittämistä ja luovuutta edistävä ilmapiiri ja toimintakulttuuri. Oppimiseen kuuluu myös virheiden hyväksyminen ja niistä oppiminen. Palautteen antaminen ja saaminen sekä toiminnan arviointi ja jatkuva kehittäminen ovat osa erinomaisesti toimivan koulutusorganisaation toimintaa. Jokaista tuetaan aloitteellisuuteen ja innovatiivisuuteen sekä innovatiivisten työtapojen käyttöön. Palautetiedon ja muun tulostiedon hyödyntäminen varmistetaan luomalla toimivat, muutoksiin johtavat toimintatavat. Nämä on hyvä määritellä kirjallisesti, jotta henkilöstö tietää, kuinka asioita viedään eteenpäin. Muutosprosesseille nimetään vastuuhenkilöt ja prosessien toteutukselle määritellään aikataulut. Muutosten toteuttamiseen ja muutosprosessin etenemisen seurantaan varataan tarvittavat resurssit. Näin toimimalla on mahdollista seurata muutosten toteutumista ja tuloksissa tapahtuvaa kehitystä. Palautetietoja hyödyntämällä ja muutosprosesseja läpikäymällä koulutuksen järjestäjä saa tukea toimintansa parantamista koskevaan oppimisprosessiinsa. 16

kehittää organisaatiorakenteitaan ja toimintamuotojaan siten, että ne mahdollistavat ja edistävät jatkuvaa oppimista, luovuutta ja innovatiivisuutta. luo toimintatavat, joilla tunnistetaan aktiivisesti tulostiedon ja toimintaympäristön analysoinnin pohjalta kehittämiskohteita, arvioidaan niitä ja tehdään niiden pohjalta parannussuunnitelmia. ottaa huomioon sekä oman organisaationsa että muiden organisaatioiden parhaita käytäntöjä laatiessaan kehittämissuunnitelmia. luo edellytykset henkilöstönsä innovaatiopotentiaalin hyödyntämiselle tarjoamalla mahdollisuuksia seurata oman alansa kehitystä, osallistua erilaisiin kehittämishankkeisiin ja muuhun toiminnan kehittämiseen. mahdollistaa toisten organisaation toiminnan seuraamisen ja analysoinnin, jotta näitä kokemuksia voidaan hyödyntää oman toiminnan kehittämisessä. edistää avoimen ja luovuuteen kannustavan toimintakulttuurin syntymistä ja ideoiden vaihtoa sekä työelämän ja muiden sidosryhmien kanssa että oman organisaationsa sisällä. huolehtii siitä, että luottamusjohto, toimintayksiköiden johto ja henkilöstö sitoutuvat toiminnan jatkuvaan kehittämiseen ja johtamiseen asiakaslähtöisen organisaation periaatteiden mukaisesti. edistää toimintaprosessiensa kehittämiseen liittyvien aloitteiden tekemistä sekä niiden pohjalta tehtävien tarpeellisten kehittämistoimien käynnistämistä. luo edellytykset ja menettelyt sekä varaa voimavarat laatimansa toimintastrategian toteuttamista edistävien kehittämishankkeiden toteuttamiselle sekä henkilöstön mahdollisuuksille osallistua kehittämishankkeisiin ja toiminnan kehittämiseen. hyödyntää henkilöstönsä luovuutta ja innovaatiokapasiteettia toiminnassaan ja palveluissaan. luo joustavia, eri koulutusalojen ja muotojen vaatimukset sekä asiakkaiden tarpeet huomioon ottavia opiskelumahdollisuuksia. osallistuu ammatillista opetusta ja huippuosaamista edistäviin kansallisiin ja kansainvälisiin verkostoihin ja benchmarking-toimintaan. kannustaa henkilöstöään kehittämään ja hyödyntämään osaamistaan laajasti esimerkiksi opettajien työelämäjaksojen ja työelämäosaamisen kehittämishankkeiden avulla kannustaa henkilöstöään osallistumaan oman alansa ja työnsä kehittämiseen. kohdistaa voimavaroja innovaatiotoimintaan. Palaute ja Muutosmenettely seuraa ja arvioi kehittämis- ja innovaatiotoimintaansa ja parantaa niitä saatujen tulosten pohjalta. oppii omasta toiminnastaan ja kannustaa henkilöstöään jatkuvasti etsimään mahdollisuuksia 17

organisaation toiminnan parantamiseen. tunnistaa keskeiset parantamiskohteet ja suunnittelee ne kehittämishankkeiksi ja priorisoi niiden toteutuksen. arvioi palaute- ja muutosmenettelyjään ja hankkii vertaistietoa kumppaneittensa menettelyistä. 6 Henkilöstö voimavarana Ammatillisen koulutuksen järjestäjän opetus- ja muulla henkilöstöllä on keskeinen rooli siinä, millä tavoin järjestäjä kykenee vastaamaan opiskelijoiden ja työelämän muuttuviin osaamis- ja kehittämistarpeisiin. n tulee huolehtia siitä, että sillä on käytettävissään määrältään, rakenteeltaan ja osaamiseltaan sellaista henkilöstöä, joka tukee parhaalla mahdollisella tavalla perustehtävänsä toteuttamista ja, jolla se kykenee vastaamaan tulevaisuuden haasteisiin. Henkilöstötarpeeseen koulutuksen järjestäjä vastaa myös hankkimalla tarvittavaa osaamista työelämältä tai toisilta koulutuksen järjestäjiltä. Järjestäjä on selvillä opetus- ja muun henkilöstönsä nykyisistä ja tulevista osaamistarpeista ja huolehtii henkilöstönsä jatkuvasta osaamisen ylläpitämisestä, kehittämisestä ja hankkimisesta strategisten tavoitteidensa suunnassa. Lisäksi järjestäjä kannustaa henkilöstöä oman osaamisensa kehittämiseen ja laaja-alaiseen hyödyntämiseen sekä luo puitteet tiedon ja osaamisen siirtymiselle ja henkilöstön osallistumiselle. suunnittelee ja kehittää henkilöstövoimavarojaan kokonaisvaltaisesti osana strategiatyötä. llä on toimintastrategian toteutumista tukeva henkilöstöstrategia, joka on laadittu yhteistyössä henkilöstön kanssa. laatii henkilöstöstrategian tai vastaavan suunnitelman, jossa se määrittelee ne opetus- ja muuhun henkilöstöön kohdistuvat tavoitteet ja toimenpiteet, joilla tuetaan toiminnalle asetettujen tavoitteiden saavuttamista (mm. henkilöstön määrä, rekrytointi, laatu ja rakenne, osaamisen kehittäminen, osallistuminen, työhyvinvointi, johtaminen). huolehtii siitä, että henkilöstöä kuullaan ja henkilöstö voi osallistua henkilöstöstrategian laatimiseen. varmistaa, että henkilöstöstrategiassa määritellyt tavoitteet ovat konkreettisia ja mitattavia. kartoittaa säännöllisesti henkilöstönsä osaamisen nykytilaa ja tulevia osaamishaasteita. ennakoi ja kartoittaa opetus- ja muun henkilöstönsä osaamistarpeita (ydinosaaminen) osana strategiaprosessia ja mahdollistaa henkilöstön osallistumisen tähän työhön kartoittaa opetus- ja muun henkilöstön osaamisen nykytilan suhteessa osaamistarpeisiin (osaamiskartoitus) laatii vuosittain koko henkilöstöä koskevan kehittämissuunnitelman, johon perustuen se kehittää opetus- ja muun henkilöstön osaamista strategisten tavoitteiden suunnassa luo opetus- ja muulle henkilöstölle tasavertaiset mahdollisuudet kehittää ja ylläpitää ammatillista osaamistaan, osallistua organisaation kehittämiseen ja ylläpitää työhyvinvointia. 18

huolehtii siitä, että henkilöstöstrategiassa ja siihen pohjautuvissa suunnitelmissa esitettyjen tavoitteiden saavuttamiseen on kaikkien henkilöstöryhmien osalta varattu riittävät voimavarat (mm. aika, raha, sijaisjärjestelyt). määrittää vastuut, organisoi työtehtävät ja kehittää organisaatiorakenteita niin, että ne tukevat kaikkien henkilöstöryhmien osaamisen kehittämistä, osallistumista ja työhyvinvointia. huolehtii siitä, että henkilöstön työhyvinvointiin ja tasa-arvoiseen kohteluun liittyvät suunnitelmat on laadittu ja että ne ovat ajan tasalla. huolehtii, että opetus- ja muun henkilöstön ammattitaito vastaa työelämän ja opiskelijoiden tarpeita laatimansa henkilöstöstrategiansa tai vastaavan suunnitelman mukaisesti. varmistaa, että henkilöstöstrategiassa ja siihen perustuvissa suunnitelmissa määritellyt tavoitteet ovat henkilöstön tiedossa ja niihin sitoudutaan kaikissa toimintayksiköissä ja kaikilla tasoilla. huolehtii siitä, että tulos- ja kehityskeskustelut käydään säännöllisesti kaikissa toimintayksiköissä ja kaikkien henkilöstöryhmien kanssa. kannustaa opetus- ja muuta henkilöstöä osaamisensa kehittämiseen. hyödyntää henkilöstön kehittämisessä monipuolisia keinoja kuten opettajien työelämäjaksot, työkierto, hankkeet, projektit ja kansainvälisen opiskelija- ja henkilöstövaihto. kannustaa henkilöstöä jakamaan ja hyödyntämään hankkimaansa osaamista. tukee henkilöstön työhyvinvointia ja osallistumista erilaisin yhdessä henkilöstön kanssa sovituin menetelmin ja kannustimin. Palaute ja Muutosmenettely arvioi ja parantaa henkilöstöstrategiassa ja muissa henkilöstösuunnitelmissa esitettyjen tavoitteiden toteutumista seuranta- ja palautetiedon, tulostiedon ja hyvien käytänteiden pohjalta. kokoaa opetus- ja muun henkilöstön tilaa koskevaa seuranta- ja palautetietoa säännöllisesti kaikista toimintayksiköistä ja tasoilta. laatii henkilöstöä koskevan seuranta- ja palautetiedon perusteella vuosittain henkilöstötilinpäätöksen. hyödyntää opetus- ja muuta henkilöstöä koskevaa seuranta- palautetietoa henkilöstöstrategian ja tähän perustuvien suunnitelmien tarkistamisessa. parantaa henkilöstön kehittämiseen, osallistumiseen ja työhyvinvointiin liittyviä toimintatapoja ja käytäntöjä seuranta- ja palautetiedon sekä hyvien käytäntöjen pohjalta. 7 Toimivat prosessit Hyvin toimivalle koulutusorganisaatiolle on tyypillistä, että se jäsentää toimintaansa prosesseina (toimintoketju). Tyypillinen prosessi on esim. koulutusprosessi, joka sisältää ajallisesti toinen toisiinsa liittyviä vaiheita kuten opiskelijarekrytointi koulutuksen suunnittelu koulutuksen toteuttaminen arviointi kehittäminen. Toiminnan tarkastelu prosesseina auttaa koulutuksen järjestäjää suuntamaan huomionsa asiakkaiden ( opiskelijat ja työelämä) kannalta oleelliseen, tehostamaan toimintaansa, selkiyttämään vastuitaan ja ohjaamaan voimavarojaan oikeisiin asioihin. Lisäksi prosessimainen toimintatapa auttaa järjestäjää hahmottamaan toimintaansa kokonaisuutena ja jäsentämään siihen liittyvien eri toimintojen välisiä yhteyksiä (esim. tietopuolinen opetus ja työpaikalla tapahtuvan opiskelun ohjaus, opetus ja opinto-ohjaus, opiskelijahuolto). 19

n toiminnassa voidaan erottaa erilaisia prosesseja sen mukaan, millaista lisäarvoa ne tuottavat asiakkaalle. Ydinprosessien avulla koulutuksen järjestäjä tuottaa niitä palveluita, joita ulkoiset asiakkaat ja sidosryhmät siltä ensisijaisesti odottavat (esim. ammattitaito ja jatko-opintokelpoisuus opiskelijalle, osaavaa työvoimaa yrityksille). Tukiprosessien avulla koulutuksen järjestäjä luo edellytykset ydinprosessien toteutumiselle. Tällaisia toimintoja ovat esim. opintojen ohjaus, opiskelijahuolto, asuntolapalvelut, toimistopalvelut sekä johtaminen ja henkilöstön kehittäminen. Vastaavasti toimittaja- ja yhteistyöprosessien (esim. sidosryhmäyhteistyö) avulla koulutuksen järjestäjä suunnittelee, hallitsee ja kehittää ulkoisia kumppanuussuhteitaan (esim. työpaikalla tapahtuvan opiskelun ohjaus, tietopuolisen koulutuksen järjestäminen). Prosessit ovat tärkeä johtamisen väline, sillä niiden avulla koulutuksen järjestäjä vie käytäntöön strategiset tavoitteensa ja toteuttaa perustehtäväänsä. Prosesseihin liittyvät tavoitteet ja vastuut sekä ohjaus- ja seurantamekanismit ovat selkeät ja prosesseja ohjataan, johdetaan ja kehitetään jatkuvasti. n päätöksenteko perustuu luotettavaan tietoon, joka koskee sekä nykyistä että ennakoitua suorituskykyä. Tietoa hankintaan prosessien ohella myös muista toiminnoista kuten henkilöstöstä, taloudesta ja toiminnan vaikuttavuudesta. määrittää keskeiset prosessinsa perustehtävänsä, asettamiensa strategisten tavoitteiden ja toimintaperiaatteiden pohjalta. Prosesseja uudistetaan jatkuvasti toimintaympäristössä tapahtuvien muutosten perusteella. tunnistaa ja kuvaa perustehtävänsä pohjalta ulkoiset ja sisäiset asiakkaansa (esim. erilaiset opiskelijaryhmät kuten nuoret, aikuiset, erityisopiskelijat, työantajat) ja heille tuotettavat koulutus-, kehittämis- ja muut palvelut. määrittää asiakasanalyysin perusteella keskeiset prosessit ja niiden yhteydet määrittää ydinprosessit, joita voivat olla esim. koulutuksen ja muun palvelutoiminnan suunnittelun, opetusjärjestelyt, opetussuunnitelman suunnittelun ja toteuttamisen, maksullisten palveluiden ja tuotteiden toimittamisen. määrittää tukiprosessit, joita voivat olla esim. opetukseen, oppilaitoksen hallintoon, henkilöstöön ja johtamiseen liittyvät toiminnot. määrittää toimittaja- ja yhteistyöprosessit, joita voivat olla esim. yhteistyö materiaali- ja laitetoimittajien sekä työelämän ja eri sidosryhmien kanssa. jäsentää prosessejaan tarvittaessa osaprosesseina tunnistaa ja kuvaa ydinprosesseihin sisältyvät osaprosessit. Näitä ovat esimerkiksi koulutuksen suunnitteluun liittyen osaamistarpeiden ennakointi, koulutustarjonnan suunnittelu, opetussuunnitelman laatiminen, opetusjärjestelyjen suunnittelu sekä henkilökohtaisten opiskelusuunnitelmien (HOPS ja HOJKS) laatiminen. tunnistaa ja kuvaa tukiprosesseihin sisältyvät osaprosessit. Näitä voivat olla esimerkiksi opetukseen liittyen opinto-ohjaus, opiskelijahuolto, toimistopalvelut, asuntolapalvelut, ravitsemispalvelut, kiinteistönhoito- ja puhdistuspalvelut. tunnistaa ja kuvaa toimittaja- ja yhteistyöprosesseihin sisältyvät osaprosessit. Näitä voivat olla esim. yhteistyö tavara- ja laitetoimittajien, työelämän, muiden oppilaitosten ja eri sidosryhmien kanssa. 20