13/2014 483 Kaupunginhallitus TID - AIKA 03.11.2014 kl./klo 15:00-19:05 PLATS - PAIKKA Paraisten kaupungintalo, Ohjaamo 225 Kokouksen laillisuuden ja päätösvaltaisuuden toteaminen 485 226 Pöytäkirjantarkastajien valitseminen 486 227 Esityslistan hyväksyminen 487 228 Raportointi henkilöstökustannusten vähentämiseen tähtäävistä henkilöstöpoliittisista toimenpiteistä 488 229 Tuloveroprosentti 494 230 Kiinteistöveroprosentit 497 231 Talousarviomuutos, vesihuoltolaitoksen investointitalousarvio 500 232 Talousarviomuutos sosiaali- ja terveysosaston vuoden 2014 talousarvioon 502 233 Talousarviomuutos koskien ruokapalvelua 506 234 Talousarviomuutos käyttötalouden ja investointien osalta, kiinteistöjen myynti, talouspalvelut 509 235 Länsi-Turunmaan Vuokratalot Oy:n esitys Korppoon aluekonttorin muuttamisesta vuokra-asunnoiksi 236 Ehdotus Prostvikin ranta-asemakaavan muutokseksi tilalla Filthatten 1:33 sekä osalla yhteistä vesialuetta 876:1 Prostvikissä Nauvossa 237 Nauvon rantayleiskaavan muuttaminen tilan Björkbacka 2:28 erään alueen osalta Strandbyn kylässä Nauvossa 511 516 519 238 Kiinteistöjen ostaminen Muddaisista 522 239 Kiinteistötyöryhmän raportin johdosta tehtävät toimenpiteet 524 240 Lausunto ehdotetuista vuoden 2015 lautta-aikatauluista Parainen-Nauvo, Nauvo-Korppoo, Korppoo-Houtskari ja Korppoo-Norrskata 529 241 Kaupunginjohtajan viran kelpoisuusehtojen vahvistaminen ja haettavaksi julistaminen 532 242 IT-tukihenkilön kelpoisuusehdot 533 243 Kaupunginvaltuuston kokouksessa 23. syyskuuta 2014 tehtyjen päätösten täytäntöön paneminen 534 244 Eri lautakuntien, jaostojen ym. viranomaisten pöytäkirjojen tiedoksi merkitseminen 536 245 Ilmoitusasiat 537 246 Ajankohtaiset asiat 538 Det justerade protokollet med anvisning om rättelseyrkande och besvärsanvisning hålls offentligt framlagt i ori ginal i stadshuset i Pargas och som kopior på områdeskontoren i Na gu, Kor po, Houtskär och Iniö. Kokouksen tarkastettu pöytäkirja, johon on liitetty oikaisuvaatimusohjeet ja valitusosoitus, pidetään yleisesti nähtävänä alkuperäisenä kaupungintalolla Paraisilla ja jäljennöksenä Nauvon, Korppoon, Houtskarin ja Iniön aluekonttoreissa. 11.11.2014 Ordförande/Puheenjohtaja: Mikael Holmberg
13/2014 484 Kaupunginhallitus TID - AIKA 03.11.2014 kl./klo 15:00-19:05 PLATS - PAIKKA Paraisten kaupungintalo, Ohjaamo NÄRVARANDE LEDAMÖTER - LÄSNÄ OLLEET JÄSENET Holmberg Mikael puheenjohtaja Colliander Cornelius Fraboni Paola (poistui klo 15:47 229, palasi klo 16:00) Henriksson Carita Hilke Kaija Järvinen Hanna Karlgren Fabian Lundqvist Kurt Nyberg Widar Orell Markku Rinne Tarja ÖVRIGA NÄRVARANDE - MUUT LÄSNÄ OLLEET von Bergmann Andreas kaupunginvaltuuston puheenjohtaja (poistui klo 18:40 240) Stolzmann Marianna kaupunginvaltuuston I varapuheenjohtaja (poistui klo 18:28 240) Söderlund Nina kaupunginvaltuuston II varapuheenjohtaja Bergman Ted kaupunginvaltuuston III varapuheenjohtaja (klo 16:30 lukien 229) Nygrén Patrik taousjohtaja (poistui klo 17:25) Eklund Tomas elinkeinojohtaja (poistui klo 15:40) Öhman Folke kaupunginjohtaja Avellan Monica kaupunginlakimies UNDERSKRIFTER ALLEKIRJOITUKSET Mikael Holmberg Ordförande/Puheenjohtaja Monica Avellan Protokollförare/Pöytäkirjanpitäjä BEHANDLADE ÄRENDEN KÄSITELLYT ASIAT 225-246 PROTOKOLLET JUSTERAT PÖYTÄKIRJA TARKASTETTU Hanna Järvinen Kurt Lundqvist on tarkastanut pöytäkirjan on tarkastanut pöytäkirjan sähköisesti 6.11.2014 sähköisesti 6.11.2014 PROTOKOLLET HAR VARIT FRAMLAGT Pargas stad / Paraisten kaupunki 11.11.2014 240 on ollut nähtävänä 4.11.2014 PÖYTÄKIRJA ON OLLUT NÄHTÄVÄNÄ Intygar/Todistaa: Carola Isaksson Ledningens sekr. / Johdon siht.
13/2014 485 Kaupunginhallitus 225 03.11.2014 Kokouksen laillisuuden ja päätösvaltaisuuden toteaminen Kaupunginhallitus 225 Todettiin, että kokous oli laillisesti koolle kutsuttu ja päätösvaltainen.
13/2014 486 Kaupunginhallitus 226 03.11.2014 Pöytäkirjantarkastajien valitseminen Kaupunginhallitus 226 Pöytäkirjantarkastajiksi valittiin Hanna Järvinen ja Kurt Lundqvist.
13/2014 487 Kaupunginhallitus 227 03.11.2014 Esityslistan hyväksyminen Kaupunginhallitus 227 Kokouksen aluksi Folke Pahlman esitteli Meidän uutta Paraista, ProMalm-yhdistyksen suunnitelmia ja visioita. :n 241 asia käsitellään heti :n 235 jälkeen.
13/2014 488 Kaupunginhallitus 64 17.03.2014 Kaupunginhallitus 99 28.04.2014 Kaupunginhallitus 228 03.11.2014 Raportointi henkilöstökustannusten vähentämiseen tähtäävistä henkilöstöpoliittisista toimenpiteistä 1172/01.00.00.01/2014 Kaupunginhallitus 17.03.2014 64 Valmistelija Henkilöstöpäällikkö Peter Lindroos, puh. 044 358 5832 Esittelijä Kaupunginjohtaja Folke Öhman, puh. 040 707 3155 Kaupunginvaltuuston talousarviokäsittelyssä 10.12.2013 :ssä 175 valtuusto edellytti, että kaupunginhallitus esittää maaliskuun 2014 loppuun mennessä raportin siitä, voidaanko käyttömenoja vähentää 1,5 miljoonalla eurolla henkilöstöpoliittisin toimenpitein. Kaupunginvaltuusto on 12.11.2013 :ssä 155 merkinnyt tiedoksi Carita Henrikssonin ym. aloitteen riippumattoman työryhmän asettamisesta analysoimaan kaupungin koko hallinnollista henkilöstökapasiteettia ja laatimaan tehostamisehdotuksen, jos sellaista tarvetta on. Kaupunginvaltuusto on 12.11.2013 :ssä 156 merkinnyt tiedoksi Kokoomuksen valtuustoryhmän ym. aloitteen siitä, että kaupunginhallitus käynnistää kaupungin talouden sopeuttamiseksi tarvittavat yhteistoimintaneuvottelut. Yhteistoimintaneuvottelujen tarkoituksena olisi pysyvän kustannusten vähennyksen aikaansaaminen kaupungin henkilöstömenoissa. Kaupunginjohtajan toukokuussa 2013 esittelemä toimenpideohjelma eli Paraisten kaupungin talouden sopeuttamisehdotus sisälsi ehdotuksia pysyviksi rakenteellisiksi menojen vähennyksiksi kaupungin toiminnan sopeuttamiseksi sen kantokykyyn. Toimenpideohjelman käsittely ei tähän mennessä ole johtanut konkreettisiin päätöksiin, jotka vähentäisivät toimintakuluja siinä määrin kuin ehdotus edellyttää. Vuoden 2014 talousarvioon sisältyy runsaan 1,4 miljoonan euron alijäämä, mikä edelleen pienentää edellisiltä vuosilta kertynyttä ylijäämää. Vuoden 2014 talousarvion käsittelyn yhteydessä todettiin, että Paraisten kaupunki ei todennäköisesti pysty sopeuttamaan menojaan tulojen tasolle ilman henkilöstöön vaikuttavia toimenpiteitä, koska henkilöstökulut muodostavat menoista yli puolet. Kaupunginhallituksen on sen vuoksi 31.3.2014 mennessä selvitettävä, voidaanko käyttömenoja vähentää henkilöstöpoliittisin toimenpitein. KT Kuntatyönantajien vuonna 2013 tekemän kyselyn mukaan 87 kuntaa/kuntayhtymää oli käynyt yhteistoimintaneuvotteluja säästötoimenpiteistä. Niistä vain 19 kunnassa/kuntayhtymässä yt-neuvottelut johtivat lomautuksiin, muut saavuttivat säästönsä muilla tavoilla, esimerkiksi työn ja toimintojen uudelleenjärjestelyillä ja tehostamisella sekä luonnollisen poistuman kautta. Yleensä lomautuksilta ja irtisanomisilta voidaan välttyä kunnissa, joissa henkilöstöjärjestöjen kanssa on sovittu mahdollisuudesta vaihtaa
13/2014 489 Kaupunginhallitus 64 17.03.2014 Kaupunginhallitus 99 28.04.2014 Kaupunginhallitus 228 03.11.2014 lomaraha vapaaseen tai ottaa palkatonta virkavapaata vapaaehtoisesti säästämistarkoituksessa. Ehdotetuista säästötoimenpiteistä riippumatta yt-neuvottelut on aina aloitettava heti henkilöstökulujen ollessa säästötavoitteiden listalla. Työnantajan ja henkilöstön välisestä yhteistyöstä kunnissa annetun lain tarkoituksena on antaa henkilöstölle mahdollisuus yhteisymmärryksessä työnantajan kanssa vaikuttaa omaa työtään koskevien päätösten valmisteluun. Lain 4 :n mukaan yhteistoiminnassa on aina käsiteltävä asiat, jotka koskevat henkilöstön asemaan merkittävästi vaikuttavia muutoksia työn organisoinnissa ja kunnan palvelurakenteessa sekä toimenpiteitä, joiden toteuttaminen todennäköisesti aiheuttaisi irtisanomisia, osa-aikaistamisia, lomautuksia taikka merkittäviä heikennyksiä palvelussuhteiden ehdoissa. 1,5 miljoonan euron säästäminen henkilöstökuluista henkilöstöpoliittisin toimenpitein merkitsisi runsaan 30 henkilötyövuoden vähennystä, jos säästö suunnitellaan toteutettavan yhden kalenterivuoden aikana. Vertailulukuna voidaan mainita, että viime vuosina eläkkeelle on vuosittain jäänyt keskimäärin 31 henkilöä, joten pelkästään ns. luonnollinen poistuma ei riitä henkilöstökulujen pysyvän vähennyksen saavuttamiseen ilman, että samalla tutkitaan mahdollisuuksia työn uudelleenjärjestelyihin jokaisen eläkkeelle siirtymisen yhteydessä. Paraisten kaupunki on ottanut käyttöön tiukennetun lupamenettelymallin, joka koskee kaikkia pidemmäksi ajaksi kuin 6 kuukaudeksi täytettäviä palvelussuhteita. Lupamenettelylle ei ole asetettu ehdottomia taloudellisia tavoitteita, mutta sen odotetaan johtavan henkilöstöresurssien tehokkaampaan käyttöön, mikä pidemmän päälle vähentää henkilöstökuluja. Ennen kuin henkilöstön edustajat kutsutaan yt-neuvotteluihin keskustelemaan valmisteilla olevien säästötoimenpiteiden perusteista, vaikutuksista ja vaihtoehdoista, työnantajan on ensin selkeästi konkretisoitava säästöt, joita henkilöstöpoliittisilla toimenpiteillä tavoitellaan, sekä konkreettisina summina että siltä osin, mitä ajanjaksoa ne koskevat. Yhtenä syynä siihen, että toukokuussa 2013 esitellyn toimenpideohjelman käsittely ei ole johtanut konkreettisiin säästöihin toivotussa laajuudessa, on todennäköisesti se, että monet toimenpideohjelman ehdotuksista johtaisivat sellaisiin palvelurakenteiden muutoksiin, joita eri sidosryhmät eivät voi hyväksyä. Yli 30 henkilötyövuoden säästäminen ei ole mahdollista ilman, että organisaatiota järjestellään uudelleen ja tehdään myös päätöksiä, jotka vaikuttavat palveluiden saavutettavuuteen ja laajuuteen. Tiukennettu lupamenettelymalli uuden työntekijän palkkaamisessa eläkkeelle siirtymisten yhteydessä ei johda säästöihin, jos työtehtäviä ei jaeta uudelleen eikä tehdä päätöksiä, jotka tehostavat henkilöstöresurssien käyttöä. Vuonna 2009 toteutetun kuntaliitoksen jälkeen luonnollisten poistumien yhteydessä on toteutettu useita uudelleenjärjestelyjä ja henkilöstömäärä hallinnollisissa tehtävissä on selvästi vähentynyt.
13/2014 490 Kaupunginhallitus 64 17.03.2014 Kaupunginhallitus 99 28.04.2014 Kaupunginhallitus 228 03.11.2014 Selvitysmies Marcus Henricsonin 11.2.2014 päivätyssä Kemiönsaaren kunnan ja Paraisten kaupungin yhdistymisselvityksen väliraportissa on tunnistettu mahdollisuudet hyödyntää eläkepoistumia tehokkaammin yhdistyneessä kunnassa toiminnan tehostamiseksi ja uudelleenjärjestelemiseksi. Alustava arvio on, että nykyistä palvelutasoa voitaisiin yhdistyneessä kunnassa ylläpitää ainakin 32 henkilötyövuotta pienemmällä henkilötyövuosimäärällä kuin nykyisissä kunnissa yhteensä. Kuntien yhdistymisselvitys yhdessä Kemiönsaaren kanssa on parhaillaan tekeillä. Ennen kuin käydään laajoja neuvotteluja uudelleenjärjestelyistä ja tehdään päätöksiä henkilöstömäärän vähentämisestä, on tiedettävä, toteutetaanko kuntaliitosta vai ei. Yhdistynyt kunta voi alusta alkaen rakentaa kustannustehokkaamman organisaation kuin nykyiset kaksi kuntaa, mutta ellei kuntaliitokseen ryhdytä, vaaditaan kuitenkin erilliset päätökset siitä, miten kunta tuolloin voidaan ja miten se tulee organisoida taloudellisesti vaikeassa tilanteessa. Aktiivisella ja määrätietoisella henkilöstösuunnittelulla henkilöstökuluja voidaan vähentää tehostamisen kautta myös ilman kuntaliitosta, ja sen vuoksi onkin tärkeää jatkaa myös eri työryhmissä sopeuttamisohjelman esittelyn jälkeen aloitettuja selvityksiä. Ennen kuin henkilöstö kutsutaan yt-neuvotteluihin keskustelemaan konkreettisista toimenpiteistä, säästötarpeet olisi tärkeää konkretisoida tarkemmin. Lyhytaikaisia säästöjä voidaan saavuttaa myös kannustamalla henkilöstöä anomaan palkattomia virka- ja työvapaita sellaisina aikoina, jolloin palveluiden kysyntä on vähäisempää, edellyttäen, ettei samanaikaisesti palkata sijaisia. Lomarahan vaihtaminen vapaaksi edellyttää neuvotteluja paikallisista sopimuksista. Työmarkkinakeskusjärjestöt ovat ilmoittaneet, etteivät ne hyväksy tällaisia neuvotteluja. Tiivistäen voidaan todeta, että on epärealistista aloittaa yhteistoimintaneuvottelut, joiden tarkoituksena on pelkästään vähentää henkilöstökuluja, tekemättä samanaikaisesti päätöksiä palvelurakenteen muuttamisesta. Rakentava vuoropuhelu henkilöstön edustajien kanssa voisi sitä vastoin lisätä tietoisuutta tarpeesta tehostaa henkilöstöresurssien käyttöä ja jakaa työtehtäviä uudelleen eläkkeelle siirtymisten ja luonnollisen poistuman yhteydessä. Kaupunginjohtajan ja henkilöstöpäällikön suositus edellä esitetyn johdosta: 1. Työtehtävien uudelleenjako ja uudelleenjärjestelyt luonnollisen poistuman yhteydessä toteutetaan jatkossakin sen ollessa tarkoituksenmukaista työtehtävä huomioon ottaen. Tiukennettua lupamenettelyä uusien työntekijöiden palkkaamisessa sovelletaan edelleen. 2. Vapaaehtoisista henkilöstömenojen säästöistä laaditaan suositukset. Henkilöstön edustajat osallistuvat suositusten laatimiseen. 3. Yhteistoimintaneuvotteluja irtisanomisten ja lomautusten
13/2014 491 Kaupunginhallitus 64 17.03.2014 Kaupunginhallitus 99 28.04.2014 Kaupunginhallitus 228 03.11.2014 esittämistarkoituksessa ei tässä vaiheessa aloiteta. 4. Merkittäviä esityksiä sellaisista uudelleenjärjestelyistä tai uudelleenpriorisoinneista, joilla on laajoja henkilöstöpoliittisia seurauksia, ei tehdä ennen kuin yhdessä Kemiönsaaren kanssa tehtävä kuntien yhdistymisselvitys on toteutettu ja valtuusto on käsitellyt asian. 5. Kaupunginjohtajalle annetaan oikeus päättää yhteistoimintaneuvotteluista, jos sellaisia suositusten 1 ja 2 perusteella vaaditaan. Ehdotus Kaupunginhallitus merkitsee raportoinnin tiedoksi ja yhtyy kaupunginjohtajan ja henkilöstöpäällikön suositukseen asiassa. Asia saatetaan tiedoksi valtuustolle. Keskustelun kuluessa Tarja Rinne ehdotti Paola Frabonin ja Cornelius Collianderin kannattamana asian palauttamista. Keskustelun kuluessa Markku Orell ehdotti Carita Henrikssonin kannattamana, että asia palautetaan seuraavin perusteluin: Kaupunginhallitus palauttaa asian valmistelun kaupunginjohtajalle sellaisten palvelurakenteeseen ehdotettavien muutosten valmistelemiseksi, jolla saavutetaan vuositasolla 1,5 milj. euron pysyvä kustannusvaikutus. Ehdotuksen tulee sisältää osastoittain 1) toteuttamisaikataulun, 2) konkreettiset säästösummat ja 3) mahdolliset henkilöstövaikutukset. Asia tulee valmistella kiireellisenä ja kaupunginhallituksen tulee viedä asia valtuuston käsittelyyn 17.6.2014. Puheenjohtaja totesi, että sekä Tarja Rinne että Markku Orell olivat tehneet kannatetun palautusehdotuksen. Kaupunginhallituksen on sen vuoksi äänestettävä niistä siten, että Tarja Rinteen palautusehdotusta kannattava äänestää Jaa ja Markku Orellin palautusehdotusta kannattava äänestää Ei. Äänestys toimitetaan nimenhuudolla. Kaupunginhallitus hyväksyi puheenjohtajan ehdottaman äänestysmenettelyn. Äänestyksessä annettiin Jaa-ääniä 8 Ei-ääniä 3 Liite 7 Äänestyspöytäkirja Puheenjohtaja totesi, että Tarja Rinteen palautusehdotus oli voittanut äänestyksen. Puheenjohtaja kysyi, voiko kaupunginhallitus yhtyä yksimielisesti Tarja Rinteen palautusehdotukseen vai onko kaupunginhallituksen äänestettävä asian palauttamisesta ja asian käsittelyn jatkamisesta. Kaupunginhallitus päätti yksimielisesti yhtyä palautusehdotukseen.
13/2014 492 Kaupunginhallitus 64 17.03.2014 Kaupunginhallitus 99 28.04.2014 Kaupunginhallitus 228 03.11.2014 Tiedoksianto Henkilöstöpäällikkö, pääluottamusmiehet Kaupunginhallitus 28.04.2014 99 Valmistelija Henkilöstöpäällikkö Peter Lindroos, puh. 044 358 5832 Esittelijä Kaupunginjohtaja Folke Öhman, puh. 040 707 3155 Raportointia henkilöstökustannusten vähentämiseen tähtäävistä henkilöstöpoliittisista toimenpiteistä täydennetään vielä eri osastojen ja toimialojen konkreettisilla kommenteilla. Varsinkaan sosiaali- ja terveysosaston osalta ei ole tarkoituksenmukaista analysoida henkilöstövähennysmahdollisuuksia luonnollisen poistuman yhteydessä ennen kuin sosiaali- ja terveydenhuoltouudistuksen konkreettiset vaikutukset selkeytyvät. Asia viedään valtuustoon 17.6. Kaupunginjohtaja tulee pääluottamusmiesten kanssa 20.5.2014 pidettävässä kokouksessa esittämään, että Paraisten kaupunki aloittaa vapaita ja vuosilomia, koulutusta, matkakuluja ja muita henkilöstöasioita koskevat yt-neuvottelut henkilöstön kanssa. Jo ennen neuvotteluiden alkamista henkilöstöpalvelut lähettää henkilöstölle tiedotteen siitä, että vapaiden suunnitteluun on kiinnitettävä erityistä huomiota niin, että vapaat ajoitetaan aikaan, jolloin palveluiden kysyntä on vähäisintä. Henkilöstön edustajat ovat aikaisemmin ilmoittaneet, etteivät he hyväksy paikallisia sopimuksia lomarahan vaihtamisesta vapaaksi. Ainoan poikkeuksen muodostavat koulunkäyntiavustajat ja muut kouluissa toimivat avustajat, joiden työpaikat ovat suljettuna kesäisin, eikä sijaisia palkata. Kokonaisiksi viikoiksi virka- tai työvapaata anovaa koskevat normaalit säännöt, 5 vapaata työpäivää edellyttää vapaan anomista kokonaiseksi kalenteriviikoksi (7 päivää). Aikaisemmat kokemukset ns. talkoovapaasta (7 päivää vapaata siten, että palkasta vähennetään 5 päivää) eivät osoittaneet mainittavia säästöjä. Ehdotus Kutsu vapaita ja vuosilomia, koulutusta, matkakuluja ja muita henkilöstöasioita koskeviin yt-neuvotteluihin annetaan 20.5.2014, henkilöstötiedote mahdollisuudesta anoa virka- tai työvapaata edellä esitetyin ehdoin lähetetään koko henkilöstölle. Keskustelun kuluessa Markku Orell ehdotti Hanna Järvisen kannattamana seuraavaa lisäystä päätösehdotukseen: "Paraisten kaupunki aloittaa henkilöstöasioita koskevat yt-neuvottelut, jotta kaupungin vuoden 2014 talousarvioon sisältyvää runsaan 1,4 miljoonan euron alijäämää voidaan pienentää.
13/2014 493 Kaupunginhallitus 64 17.03.2014 Kaupunginhallitus 99 28.04.2014 Kaupunginhallitus 228 03.11.2014 Kaupunginhallitus 228 Kutsu vapaita ja vuosilomia, koulutusta..." Esittelijä yhtyi Markku Orellin ehdotukseen. Kaupunginhallitus päätti Markku Orellin ehdotuksen mukaisesti. Valmistelija Henkilöstöpäällikkö Peter Lindroos, puh. 044 358 5832 Esittelijä Kaupunginjohtaja Folke Öhman, puh. 040 707 3155 Kaupunginhallitus käsitteli asiaa 17.3.2014. Esittelijän ehdotuksen mukaan asia piti antaa tiedoksi valtuustolle. Kaupunginhallitus palautti asian ja sitä käsiteltiin uudelleen 28.4.2014 :ssä 99. Inhimillisen erehdyksen seurauksena esittelijän ehdotukseen ei sisältynyt virkettä siitä, että asia annetaan tiedoksi valtuustolle, jolloin asiaa ei saatettu valtuustolle tiedoksi alkuperäisen :ssä 64 olleen ehdotuksen mukaisesti. Oheismateriaalina olevasta henkilöstöpäällikön selonteosta käy ilmi, että käydyissä neuvotteluissa ei voitu lyödä lukkoon sitovia tavoitteita henkilöstömäärän vähennyksistä ennen kuin palvelurakenteen muutoksista on tehty konkreettiset päätökset. Toimenpide-ehdotusten tavoitteena on tuottavuuden ja tehokkuuden lisääminen. Oheismateriaali Ehdotus Tiedoksianto Yhteenveto henkilöstöpoliittisista toimenpiteistä käydyistä neuvotteluista Kaupunginhallitus merkitsee henkilöstöpäällikön selonteon tiedoksi. Asia annetaan tiedoksi valtuustolle. Ehdotus hyväksyttiin. Kaupunginvaltuusto
13/2014 494 Kaupunginhallitus 229 03.11.2014 Tuloveroprosentti 1680/02.03.01/2014 Kaupunginhallitus 229 Valmistelija Talousjohtaja Patrik Nygrén, puh. 040 511 4383 Esittelijä Kaupunginjohtaja Folke Öhman, puh. 040 707 3155 Kaupunginvaltuuston on viimeistään talousarvion hyväksymisen yhteydessä päätettävä kunnan veroprosenteista (kuntalain 66 ). Verotusmenettelystä annetun lain (1263/2001) 91a :n mukaan kunnan tulee ilmoittaa Verohallitukselle viimeistään marraskuun 17. päivänä veroprosenttien suuruus. Vuodeksi 2013 veroprosenttia korotettiin 0,5 prosenttiyksikköä 19,25 %:sta 19,75 %:iin. Vuosina 2009-2012 veroprosentti oli 19,25 eli alhaisempi kuin vuoden 2008 painotettu tuloveroprosentti vuonna 2009 toteutettua kuntaliitosta edeltäneissä kunnissa. Pitämällä sen jälkeen veroprosentin ennallaan vuosina 2010-2012 kaupunki paransi asemaansa ja tuloveroprosentti suhteessa maan painotettuun keskiarvoon vastasi vuonna 2012 täsmälleen maan keskiarvoa. Vuoden 2013 korotuksen jälkeen kaupungin tuloveroprosentti ylittää maan keskiarvon 0,37 prosenttiyksiköllä, ja vuonna 2014 kaupungin veroprosentti on vastannut maan keskiarvoa. Alustavan ennusteen mukaan noin 1/4 kunnista korottaa tuloveroprosenttiaan vuonna 2014. Mikäli kaupungin veroprosentti ylittää maan keskiarvon yli 0,5 prosenttiyksilöllä, yksi ns. kriisikuntakriteereistä täyttyy. Kaupunginhallituksen vahvistaman talousarviokehyksen lähtökohtana on, että tuloveroprosentti säilyy 19,75 %:ssa vuonna 2015 ja taloussuunnitelmavuosina 2016-2017. Ennustettu toteuma on syksyn kuluessa jonkin verran heikentynyt, ja kaupunki tuleekin asettamaan vuoden 2015 talousarvion lähtökohdaksi toteuman, joka verojen ja valtionosuuksien osalta on noin 0,5 miljoonaa euroa kehystä heikompi. Tämä tarkoittaa sitä, että tasapainon saavuttaminen suunnittelukaudella edellyttää ehdotusta, joka nettokustannuksiltaan on vielä noin 500 000 euroa alle aikaisemmin vahvistetun kehyksen. Lautakuntien antama talousarvioehdotus ylittää käyttötalouden osalta kaupunginhallituksen kehyksen 2,3 miljoonalla eurolla netto ja on syksyn kuluessa heikentyneiden näkymien myötä noin 2,8 miljoonan euron päässä tasapainotilanteesta. Vuoden 2015 arvioidun rahoituksen myötä lautakuntien ehdotus merkitsisi -2,8 miljoonan euron negatiivista tulosta ja vain 1,3 miljoonan euron vuosikatetta. Kaupunki voisi tällä ehdotuksella rahoittaa vain 1,3 miljoonaa euroa investoinneista, mikä investointien ollessa 5 miljoonaa euroa merkitsisi lisälainanottoa lähes 4 miljoonalla eurolla. Talouden tasapainottaminen pelkästään käyttötalouteen tehtävillä toimenpiteillä vaatisi nettokustannusten vähentämistä lautakuntien ehdotuksesta 2,8 miljoonalla eurolla ja sen jälkeistä erittäin tiukkaa taloudenpitoa vuosina 2016 ja
13/2014 495 Kaupunginhallitus 229 03.11.2014 2017. Talousarvioneuvotteluissa käyttötalouden nettokustannuksia on onnistuttu vähentämään 800 000 eurolla ja investointeja X eurolla, mikä vaikuttaa huomattavasti talousarvion ja -suunnitelman toteumaan. Näillä muutoksilla talousarvio tuottaa kuitenkin -X miljoonan euron negatiivisen tuloksen, mikä edellyttää lisälainanottoa noin X miljoonalla eurolla. Kuntalain mukaan taloussuunnitelman on oltava tasapainossa tai ylijäämäinen enintään neljän vuoden pituisena suunnittelukautena, jos talousarvion laatimisvuoden taseeseen ei arvioida kertyvän ylijäämää. Kaupunki tekee vuonna 2014 todennäköisesti negatiivisen tuloksen, jonka arvioidaan päätyvän lähelle budjetoitua tasoa eli -1,4 miljoonaa euroa. Tasapainottamistarve on suuri vielä talousarvioneuvottelujen jälkeenkin. Talouden tasapainottaminen vuosina 2015-2017 vaatii vielä verojen korotusta. Kaupungin talous saadaan tasapainotettua vuosina 2015-2017 korottamalla vuonna 2015 yleistä kiinteistöveroprosenttia 0,2 prosenttiyksiköllä 1,35 %:sta 1,55 %:iin korottamalla vuonna 2016 tuloveroprosenttia 0,5 prosenttiyksiköllä 19,75 %:sta 20,25 %:iin. Tällä minimaalisella käyttökustannusten lisäyksellä yhdistettynä vuosina 2015 ja 2016 toteutettaviin verojen korotuksiin kaupunki voisi vuosittain omarahoittaa keskimäärin 4,6 miljoonan euron investoinnit suunnittelukauden aikana eikä kaupungin velkataakka suunnitelmavuosina mainittavasti kasvaisi. Jos taseen alijäämää ei saada katetuksi suunnittelukautena, taloussuunnitelman yhteydessä on päätettävä yksilöidyistä toimenpiteistä (toimenpideohjelma), joilla kattamaton alijäämä katetaan valtuuston erikseen päättämänä kattamiskautena (alijäämän kattamisvelvollisuus). Ehdotus Paraisten kaupungin veroprosentti säilyy ennallaan ja on 19,75 % vuonna 2015. Keskustelun kuluessa Cornelius Colliander ehdotti Carita Henrikssonin kannattamana, että veroprosenttia korotetaan 0,5 prosenttiyksiköllä vuonna 2015. Puheenjohtaja totesi, että Cornelius Colliander oli tehnyt kannatetun vastaehdotuksen. Kaupunginhallituksen on sen vuoksi äänestettävä esittelijän ehdotuksesta ja Cornelius Collianderin ehdotuksesta. Esittelijän ehdotusta kannattava äänestää Jaa ja Cornelius Collianderin ehdotusta kannattava äänestää Ei. Äänestys toimitetaan nimenhuudolla. Kaupunginhallitus hyväksyi puheenjohtajan ehdottaman äänestysmenettelyn. Äänestyksessä annettiin Jaa-ääniä 8
13/2014 496 Kaupunginhallitus 229 03.11.2014 Ei-ääniä 3 Liite 1 Äänestyspöytäkirja Puheenjohtaja totesi, että kaupunginhallitus on päättänyt esittelijän ehdotuksen mukaisesti.
13/2014 497 Kaupunginhallitus 230 03.11.2014 Kiinteistöveroprosentit 1681/02.03.02.00/2014 Kaupunginhallitus 230 Valmistelija Talousjohtaja Patrik Nygrén, puh. 040 511 4383 Esittelijä Kaupunginjohtaja Folke Öhman, puh. 040 707 3155 Kaupunginvaltuuston on viimeistään talousarvion hyväksymisen yhteydessä päätettävä kunnan veroprosenteista (kuntalain 66 ). Verotusmenettelystä annetun lain (1263/2001) 91a :n mukaan kunnan tulee ilmoittaa Verohallitukselle viimeistään marraskuun 17. päivänä veroprosenttien suuruus. Vuodeksi 2013 veroprosenttia korotettiin 0,5 prosenttiyksikköä 19,25 %:sta 19,75 %:iin. Vuosina 2009-2012 veroprosentti oli 19,25 eli alhaisempi kuin vuoden 2008 painotettu tuloveroprosentti vuonna 2009 toteutettua kuntaliitosta edeltäneissä kunnissa. Pitämällä sen jälkeen veroprosentin ennallaan vuosina 2010-2012 kaupunki paransi asemaansa ja tuloveroprosentti suhteessa maan painotettuun keskiarvoon vastasi vuonna 2012 täsmälleen maan keskiarvoa. Vuoden 2013 korotuksen jälkeen kaupungin tuloveroprosentti ylittää maan keskiarvon 0,37 prosenttiyksiköllä, ja vuonna 2014 kaupungin veroprosentti on vastannut maan keskiarvoa. Alustavan ennusteen mukaan noin 1/4 kunnista korottaa tuloveroprosenttiaan vuonna 2014. Mikäli kaupungin veroprosentti ylittää maan keskiarvon yli 0,5 prosenttiyksilöllä, yksi ns. kriisikuntakriteereistä täyttyy. Kaupunginhallituksen vahvistaman talousarviokehyksen lähtökohtana on, että tuloveroprosentti säilyy 19,75 %:ssa vuonna 2015 ja taloussuunnitelmavuosina 2016-2017. Ennustettu toteuma on syksyn kuluessa jonkin verran heikentynyt, ja kaupunki tuleekin asettamaan vuoden 2015 talousarvion lähtökohdaksi toteuman, joka verojen ja valtionosuuksien osalta on noin 0,5 miljoonaa euroa kehystä heikompi. Tämä tarkoittaa sitä, että tasapainon saavuttaminen suunnittelukaudella edellyttää ehdotusta, joka nettokustannuksiltaan on vielä noin 500 000 euroa alle aikaisemmin vahvistetun kehyksen. Lautakuntien antama talousarvioehdotus ylittää käyttötalouden osalta kaupunginhallituksen kehyksen 2,3 miljoonalla eurolla netto ja on syksyn kuluessa heikentyneiden näkymien myötä noin 2,8 miljoonan euron päässä tasapainotilanteesta. Vuoden 2015 arvioidun rahoituksen myötä lautakuntien ehdotus merkitsisi -2,8 miljoonan euron negatiivista tulosta ja vain 1,3 miljoonan euron vuosikatetta. Kaupunki voisi tällä ehdotuksella rahoittaa vain 1,3 miljoonaa euroa investoinneista, mikä investointien ollessa 5 miljoonaa euroa merkitsisi lisälainanottoa lähes 4 miljoonalla eurolla. Talouden tasapainottaminen pelkästään käyttötalouteen tehtävillä toimenpiteillä vaatisi nettokustannusten vähentämistä lautakuntien ehdotuksesta 2,8 miljoonalla eurolla ja sen jälkeistä erittäin tiukkaa taloudenpitoa vuosina 2016 ja
13/2014 498 Kaupunginhallitus 230 03.11.2014 2017. Kuntalain mukaan taloussuunnitelman on oltava tasapainossa tai ylijäämäinen enintään neljän vuoden pituisena suunnittelukautena, jos talousarvion laatimisvuoden taseeseen ei arvioida kertyvän ylijäämää. Kaupunki tekee vuonna 2014 todennäköisesti negatiivisen tuloksen, jonka arvioidaan päätyvän lähelle budjetoitua tasoa eli -1,4 miljoonaa euroa. Tasapainottamistarve on suuri vielä talousarvioneuvottelujen jälkeenkin. Talouden tasapainottaminen vuosina 2015-2017 vaatii vielä verojen korotusta. Kaupungin talous saadaan tasapainotettua vuosina 2015-2017 korottamalla vuonna 2015 yleistä kiinteistöveroprosenttia 0,2 prosenttiyksiköllä 1,35 %:sta 1,55 %:iin korottamalla vuonna 2016 tuloveroprosenttia 0,5 prosenttiyksiköllä 19,75 %:sta 20,25 %:iin. Yleisen kiinteistöveroprosentin korotus tuottaa vuosittain noin 1 miljoonaa euroa enemmän verotuloja. Tällä minimaalisella käyttökustannusten lisäyksellä yhdistettynä vuosina 2015 ja 2016 toteutettaviin verojen korotuksiin kaupunki voisi vuosittain omarahoittaa keskimäärin 4,6 miljoonan euron investoinnit suunnittelukauden aikana eikä kaupungin velkataakka suunnitelmavuosina mainittavasti kasvaisi. Jos taseen alijäämää ei saada katetuksi suunnittelukautena, taloussuunnitelman yhteydessä on päätettävä yksilöidyistä toimenpiteistä (toimenpideohjelma), joilla kattamaton alijäämä katetaan valtuuston erikseen päättämänä kattamiskautena (alijäämän kattamisvelvollisuus). Ehdotus Paraisten kaupungin kiinteistöveroprosentit vuonna 2015 ovat: Yleinen kiinteistöveroprosentti 1,55 % (nousee 0,2 prosenttiyksiköllä 1,35 %:sta) Vakituisten asuinrakennusten veroprosentti 0,40 % (ennallaan) Rakentamattomien rakennuspaikkojen veroprosentti 3,00 % (ennallaan) Keskustelun kuluessa Kurt Lundqvist ehdotti Hanna Järvisen kannattamana, että yleinen kiinteistöveroprosentti korotetaan 1,50 %:iin ja että vakituisten asuinrakennusten veroprosentti korotetaan 0,47 %:iin. Puheenjohtaja totesi, että Kurt Lundqvist oli tehnyt kannatetun vastaehdotuksen. Kaupunginhallituksen on sen vuoksi äänestettävä esittelijän ehdotuksesta ja Kurt Lundqvistin ehdotuksesta. Esittelijän ehdotusta kannattava äänestää Jaa ja Kurt Lundqvistin ehdotusta kannattava äänestää Ei. Äänestys
13/2014 499 Kaupunginhallitus 230 03.11.2014 toimitetaan nimenhuudolla. Kaupunginhallitus hyväksyi puheenjohtajan ehdottaman äänestysmenettelyn. Äänestyksessä annettiin Jaa-ääniä 3 Ei-ääniä 8 Liite 2 Äänestyspöytäkirja Puheenjohtaja totesi, että kaupunginhallitus on päättänyt Kurt Lundqvistin ehdotuksen mukaisesti. Kaupunginhallitus ehdottaa, että yleinen kiinteistöveroprosentti vuonna 2015 on 1,50 % ja että vakituisten asuinrakennusten veroprosentti vuonna 2015 on 0,47 %.
13/2014 500 Ympäristölautakunta 172 15.10.2014 Kaupunginhallitus 231 03.11.2014 Talousarviomuutos, vesihuoltolaitoksen investointitalousarvio 559/02.02.00/2013 Ympäristölautakunta 15.10.2014 172 Valmistelija Tekninen suunnittelija Matias Jensén, puh. 044 358 5724 Esittelijä Kaupungininsinööri Manne Carla, puh. 040 488 5670 Vesihuoltolaitos on varannut tämän vuoden investointitalousarvioon 50 000 euroa Finbyn vesilaitoksen uutta porausreikää varten, hanke 7752. Vesihuoltolaitos on yhdessä Nauvon vesilaitoksen käyttöhenkilökunnan kanssa arvioinut investoinnin ja toimenpiteen tarpeettomaksi Nauvon vesihuollon turvaamisen kannalta. Kyseisen toimenpiteen sijaan suunnitellaan suodatinyksikköä Vikomista pumpattavan pohjaveden puhdistamista varten, Vikom toimii nykyään Nauvon varavesilähteenä. Vuoden mittaan Houtskarin osmoosivedenpuhdistamon tekniikkaa ja automaatiota on ollut tarpeen korjata perusteellisemmin, mikä onkin tehty vesihuollon turvaamiseksi. Kustannukset on kirjattu kustannuspaikalle 7752, tekniikan ja automaation koko saneerauksen kokonaiskustannuksiksi arvioidaan 30 000 euroa. Ehdotus Ympäristölautakunta ehdottaa kaupunginvaltuustolle, että Finbyn vesilaitoksen uuteen porausreikään varatuista investointivaroista (hanke 7752) siirretään 30 000 euroa Houtskarin vesilaitoksen tekniikan ja automaation parantamiseen. Loput 20 000 euroa hankkeen 7752 investointivaroista ehdotetaan jätettävän käyttämättä, koska tarvetta uudelle porausreiälle ei ole. Ehdotus hyväksyttiin. Kaupunginhallitus 231 Valmistelija Talousjohtaja Patrik Nygrén, puh. 040 511 4383 Esittelijä Kaupunginjohtaja Folke Öhman, puh. 040 707 3155 Ehdotus Kaupunginhallitus ehdottaa kaupunginvaltuustolle, että Finbyn vesilaitoksen uuteen porausreikään varatuista investointivaroista, hanke 7752, siirretään 30 000 euroa Houtskarin vesilaitoksen tekniikan ja automaation parantamiseen. Loput 20 000 euroa hankkeen 7752 investointivaroista jätetään käyttämättä vuonna 2014.
13/2014 501 Ympäristölautakunta 172 15.10.2014 Kaupunginhallitus 231 03.11.2014 Ehdotus hyväksyttiin.
13/2014 502 Sosiaali- ja terveyslautakunta 112 21.10.2014 Kaupunginhallitus 232 03.11.2014 Talousarviomuutos sosiaali- ja terveysosaston vuoden 2014 talousarvioon 559/02.02.00/2013 Sosiaali- ja terveyslautakunta 21.10.2014 112 Valmistelija Vt. sosiaali- ja terveysjohtaja Paula Sundqvist, puh. 040 488 6040 Esittelijä Vt. sosiaali- ja terveysjohtaja Paula Sundqvist, puh. 040 488 6040 Sosiaali- ja terveysosaston vuoden 2014 taloutta koskevat osavuosiraportit 31.8.2014 osoittavat, että terveydenhuollon vastuualue pysyy vuoden 2014 talousarvion kehyksissä, kun taas sosiaali- ja terveyshallinnon, sosiaalipalvelujen, perhepalvelujen, vanhustenhuollon ja erikoissairaanhoidon yksiköt tulevat ylittämään talousarvionsa. Ennustetut nettomääräiset ali-/ylijäämät ovat vastuualueittain seuraavat: Sosiaali- ja terveyshallinto: - 32 000 euroa Sosiaalipalvelut - 94 840 euroa Perhepalvelut: - 154 821 euroa Vanhustenhuolto: - 290 000 euroa Terveydenhuolto: + 700 000 euroa Erikoissairaanhoito: - 898 925 euroa Osaston ennusteen mukainen ylitys on yhteensä -770 586 euroa. Ylitysten perustelut: Sosiaali- ja terveyshallinto: Henkilöstökulut ylittyvät 25 828, koska toisaalta palkkamäärärahassa ei ole varattuna määrärahaa työsuojeluvaltuutetun palkkaan ja toisaalta lomapalkkoihin ja lomarahaan varattu määräraha on ylittynyt yhteensä 14 500. Lisäksi palvelujen ostot ylittyvät, koska mm. posti- ja telemaksut ovat jo ylittyneet 6 633. Sosiaalipalvelut: Tulojen arvioidaan ylittyvän 121 900. Palkkakulut ylittyvät noin 40 000. Vaikeimmin vammaisten henkilökohtaisten avustajien kustannukset ylittyvät 110 000. Työmarkkinatuen kustannukset ylittyvät 90 000 (sakkomaksut), koska vaikeasti työllistettävien määrä on kasvanut. Myös toimeentulotuki ylittyy 70 000, koska asiakkaiden määrä on noussut 5,5%. Toisaalta Kårkullan kuntayhtymän kustannukset näyttävät alittuvan 80 000 uuden asiakasmaksutavan johdosta. Perhepalvelut: Tulojen arvioidaan alittuvan 7 738. Perheille maksettavat avustukset ylittyvät 35 000. Perheille myönnetyn perheterapian johdosta palvelujen ostot ylittyvät 120 000.
13/2014 503 Sosiaali- ja terveyslautakunta 112 21.10.2014 Kaupunginhallitus 232 03.11.2014 Vanhustenhuolto: Tulot tulevat ylittymään noin 43 980. Palkkakulut ylittyvät 333 980. Tähän on vaikuttanut Björkebossa 14.10.2013 aloitettu uusi ympärivuorokautinen toiminta, epämukavasta työajasta maksettavat erityiskorvaukset sekä kasvaneet sijaiskustannukset (sairaslomien sijaiset). Erikoissairaanhoito ja terveydenhuolto: Erikoissairaanhoidon kustannusten arvioidaan ylittyvän noin 898 925. Tämä johtuu osittain ensihoidon ja päivystyksen määrärahan varaamisesta terveydenhuoltoon. Terveydenhuollon kustannusten arvioidaan alittuvan noin 700 000. Ehdotus Sosiaali- ja terveyslautakunta anoo kaupunginvaltuustolta seuraavaa talousarviomuutosta vuoden 2014 talousarvioon: Sosiaali- ja terveyshallinto, toimintakate 2014-232 885 (- 32 000 ) Sosiaalipalvelut, toimintakate 2014-6 044 700 (- 94 840 ) Perhepalvelut, toimintakate 2014-1 832 114 (- 154 821 ) Vanhustenhuolto, toimintakate 2014-9 828 326 (- 290 000 ) Erikoissairaanhoito, toimintakate 2014-19 143 000 (- 898 925 ) Terveydenhuolto, toimintakate 2014-12 474 269 (+700 000 ) Ehdotus hyväksyttiin. Tiedoksianto Kaupunginhallitus Kaupunginhallitus 232 Valmistelija Talousjohtaja Patrik Nygrén, puh. 040 511 4383 Esittelijä Kaupunginjohtaja Folke Öhman, puh. 040 707 3155 Talouspalvelut on tehnyt 28.10.2014 mennessä toteutuneen perusteella ennusteen vuodesta 2014 niiden vastuualueiden osalta, joita talousarviomuutos koskee. Talousjohtaja on keskustellut ennustetusta toteumasta sosiaali- ja terveysjohtajan kanssa ja vastuualueiden vastuuhenkilöiden kanssa niissä tapauksissa, joiden kohdalla ennuste poikkeaa lautakuntien määräraha-anomuksesta. Talouspalvelujen tilannearvio poikkeaa talousarvioanomuksista seuraavasti:
13/2014 504 Sosiaali- ja terveyslautakunta 112 21.10.2014 Kaupunginhallitus 232 03.11.2014 Laskelma poikkeaa anotusta erityisesti vanhustenhuollon ja terveydenhuollon osalta. Vanhustenhuollon ylitysriski on talouspalvelujen mukaan -45 601 euroa netto siten, että tulojen arvioidaan ylittyvän noin 150 000 eurolla ja menojen noin 200 000 eurolla. Tämä poikkeaa anomuksesta, joka nettomäärärahaltaan on -290 000 euroa. Terveydenhuollon kohdalla talouspalvelut laskee, että terveydenhuolto alittaa talousarvion 1,25 miljoonalla eurolla. Laskelma merkitsee sitä, että talousarviomuutos voidaan toteuttaa jakamalla määrärahat uudelleen vastuualueiden kesken niin, että nettovaikutus on 0. Talousarviomuutokset on toteutettava siten, että muutettu talousarvio voidaan saavuttaa vain ryhtymällä vielä tiukempiin toimenpiteisiin. Kaupunginhallitus edellyttää, että sosiaali- ja terveysosasto jatkaa ja laajentaa välittömästi määrärahojen vähäisempään käyttöön tähtääviä toimenpiteitä. Tällaisia toimenpiteitä ovat muun muassa ostokiellot ja entistä suurempi pidättyväisyys sijaisten käytössä toiminnassa. Nämä toimenpiteet on otettava käyttöön heti. Vuoden 2014 toimintamäärärahojen ylitys ei ole riittävä perustelu määrärahojen lisäämiselle vuodeksi 2015, vaan vuoden 2014 ylitykset vaativat lyhyellä ja pitkällä aikavälillä välittömiä toimenpiteitä toiminnan sopeuttamiseksi talousarviossa ja -suunnitelmassa. Ehdotus Sosiaali- ja terveydenhuollon vuoden 2014 määrärahoja muutetaan seuraavasti: Sosiaali- ja terveyshallinto, toimintakate -230 885 euroa (-30 000 euroa) Sosiaalipalvelut, toimintakate -6 044 700 euroa (-95 840 euroa) Perhepalvelut, toimintakate -1 832 114 euroa (-154 821 euroa) Vanhustenhuolto, toimintakate -9 583 927 euroa (-45 601 euroa)
13/2014 505 Sosiaali- ja terveyslautakunta 112 21.10.2014 Kaupunginhallitus 232 03.11.2014 Terveydenhuolto, toimintakate -11 924 269 euroa (+1 250 000 euroa) Erikoissairaanhoito, toimintakate 19 143 000 euroa (-898 925 euroa) Talousarviomuutos merkitsee määrärahojen jakamista uudelleen sosiaali- ja terveysosaston vastuualueiden kesken. Talousarviomuutos ei siten vaikuta kokonaistoimintakatteeseen. Ehdotus hyväksyttiin.
13/2014 506 Kaupunginhallitus 233 03.11.2014 Talousarviomuutos koskien ruokapalvelua 559/02.02.00/2013 Kaupunginhallitus 233 Valmistelija Kiinteistöpäällikkö Seppo Pihl, puh. 040 045 1424 Esittelijä Kaupunginjohtaja Folke Öhman, puh. 040 707 3155 Kesä- ja elokuussa tehtyjen talousanalyysien perusteella vastuualueen 4400 eli ruokapalvelun vastuualueella todetaan nykyisen kustannuskehityksen jatkuessa olevan suuri riski talousarvion ylitykseen. Arvio ylityksen suuruudesta on 86 000 euroa. Ruokapalvelun perustelut ylitykselle Vuoden 2014 talousarvion eläkemenoperusteiset ja varhe-maksut on vastuualueesta riippumattomista syistä arvioitu virheellisesti, mikä tarkoittaa ko. kulujen nousua yli 57 % arvioidusta summasta. Euromääräisesti kulujen nousu on 47 384 euroa, mikä on yli 55 % vastuualueen arvioimasta kokonaisylityksestä. Virhearviointia tukee vuoden 2013 tilinpäätöksen vastaavat luvut sekä vuodelle 2015 annetut ennakot. Ruokapalveluhenkilöstön keski-ikä on 52 vuotta, mikä on korkea fyysistä työtä tekevällä naisvaltaisella alalla ja näkyy myös varhe-maksuissa. Tällä hetkellä ruokapalveluhenkilöstöstä 14 % on jonkinlaisella osatyökyvyttömyys- tai osa-aikaeläkkeellä, minkä lisäksi on muut työrajoitteet. Vastaavanlaisten yksilöllisten työjärjestelytarpeiden odotetaan olevan edelleen nousussa, mikä asettaa toiminnan joustavan ja tehokkaan organisoinnin jatkossa entistä haastavammaksi. Ruokapalvelutoiminnan yksi perusedellytyksistä on tarkoituksenmukainen, turvallisuusmääräykset täyttävä sekä käyttökunnossa oleva kone- ja laitekanta. Kaupungissa toimivien keittiöiden määrä ja toimintamuoto määrittelevät kunkin keittiön laitetarpeen. Ammattikeittiökäyttöön soveltuvien koneiden ja laitteiden hankintahinta riippuu mm. käyttötarkoituksesta ja kapasiteetista, käyttöikä nykyajan laitteilla on keskimäärin 10 vuotta. Ruokapalvelun kone- ja laitekanta on pääosin huomattavan vanhaa, 10-30 vuotta. Suunnitelmallista ja säännöllistä laitekannan uudistamista ei ole taloudellisista syistä pystytty tekemään. Laitteiden uushankinnat ovat pääasiassa tapahtuneet uudisrakentamisen/saneerauksen yhteydessä, mihin ei viimeiseen viiteen vuoteen ole ollut resursseja, tai silloin kun laite arvioidaan toiminnan kannalta välttämättömäksi, mutta sen korjauskulujen arvioidaan nousevan lähelle uuden hankintahintaa.
13/2014 507 Kaupunginhallitus 233 03.11.2014 Valtaosa koneista ja laitteista on saavuttanut tai on saavuttamassa käyttöikänsä päätepisteen, mikä käytännössä tarkoittaa yhä toistuvampaa korjausta ja huoltoa. Yhä useammin korjaus on mahdotonta, syynä esim. ettei varaosia laitteisiin enää valmisteta ja/tai korjauksen tarve on taloudellisesti niin mittava, että uuden hankkiminen tulee edullisemmaksi. Kone- ja laitekannan heikkeneminen näkyy suoraan korjauskustannusten nousuna, minkä kuluvana vuonna arvioidaan ylittävän lähes 50 % eli noin 20 000 euroa yli budjetoidun. Ruokapalvelun toimenpiteet ylityksen minimoimiseksi Ruokapalvelu on usean vuoden ajan kehittänyt toimintaansa omaehtoisesti, mikä sisältää toimenpiteitä lähes kaikilta ruokapalvelutoiminnan alueilta. Toiminnan tehostamistoimenpiteitä ovat olleet mm.: Henkilöstön kierrättäminen o Valtaosa vuosiloma- ja osa sairauslomasijaisuuksia on voitu hoitaa omin voimin. Monitaitoisen henkilöstön merkitys, työpisteestä riippumatta, kasvaa koko ajan mm. ammattitaitoisten ja vastuunottokykyisten sijaisten vaikean saatavuuden vuoksi. o Palvelun ja tuotannon tasalaatuisuus on parantunut o Laaja-alaisempi näkökulma omaan toimintaan on kehittynyt Työajan tehokkaampi käyttö o Työvuorolistat on otettu käyttöön ja työaikoja on porrastettu asiakastarpeen mukaan o Tehtäväkuvia muokataan muuttuvien tilanteiden mukaan o Kuljetusaikatauluja, tuotantotapoja ja -aikoja on muutettu huomioiden taloudellisuus Hankintasopimusten noudattaminen o Oikeiden tuotteiden ostaminen on tehostunut ja tarvittaessa sopimustuotteen vaihtaminen toiseen on keskitetty, jotta hintahyöty saadaan koko ruokapalveluun o Pienkalustohankintoja tehdään keskitetysti (ruokailuvälineet, lautaset yms. käyttötavarat) Ruokaohjeita ja ruokalistaa on kehitetty ja yhtenäistetty o Toiminta on jatkuvaa ja elää koko ajan o Raaka-aineita ja niiden käytön suhteita ruokalajeittain on yhtenäistetty Koneiden ja laitteiden käyttöä on tehostettu o Olemassa olevien laitteiden erilaisia käyttöominaisuuksia on otettu käyttöön mm. tuotantotapoja muutettaessa o Vähällä käytöllä ja/tai kokonaan käyttämättä olleita laitteita on siirretty tarvittaessa keittiöstä toiseen, jolloin on voitu välttyä uushankinnalta.
13/2014 508 Kaupunginhallitus 233 03.11.2014 o Mittavaa korjausta vaativissa tilanteissa mietitään laitteen välttämättömyys toiminnan kannalta ja pyydetään arvio korjauskustannuksista, minkä jälkeen tehdään päätös: korjaus, uushankinta vai korvaava toimintatapa ilman ko. laitetta. o Valtaosa yksittäisistä koneista/laitteista ovat hinnaltaan 10 000-30 000 euron välillä. Ruokapalvelulla ei ole mahdollista uusia laitekantaansa suunnitelmallisesti, yhdessäkään 19 keittiöstään, annettujen talousarvioraamien puitteissa. Vaihtoehdoksi jää korjata olemassa olevia laitteita niin pitkään kuin mahdollista ja/tai hankkia uusi vastaava laite ja ylittää todennäköisesti annetut raamit. o Koneiden ja laitteiden nykyinen huono ja epävarma käyttökunto vaikeuttaa konkreettisesti päivittäistä toimintaa monessa keittiössä. Valmistuskeittiöitä on muutettu palvelukeittiöiksi niiltä osin kun kaupunginhallitus on luvan myöntänyt Ehdotus Kaupunginhallitus ehdottaa, että kaupunginvaltuusto päättää, että määrärahat jaetaan palvelutoimintojen vastuualueiden välillä uudelleen siten, että ruokapalvelu saa 60 000 euron lisämäärärahan, kun taas kiinteistöjen vastuualueen määrärahaa vähennetään 45 000 eurolla ja siivouksen määrärahaa 15 000 eurolla. Talousarviomuutoksen nettovaikutus on siten 0. Ehdotus hyväksyttiin.
13/2014 509 Kaupunginhallitus 234 03.11.2014 Talousarviomuutos käyttötalouden ja investointien osalta, kiinteistöjen myynti, talouspalvelut 559/02.02.00/2013 Kaupunginhallitus 234 Valmistelija Talousjohtaja Patrik Nygrén, puh. 040 511 4383 Esittelijä Kaupunginjohtaja Folke Öhman, puh. 040 707 3155 Kiinteistöjen myynnin odotetaan toteutuvan mittausyksikön 29.10.2014 tekemän ennusteen mukaisesti. Budjetoiduista 17 myyntikohteesta (joista tontteja 13) arvioidaan saatavan myytyä 5. Lisäksi tänä vuonna arvioidaan saatavan myytyä 7 budjetoimatonta kohdetta. Talouspalvelujen vastuualueen arvioidaan vuonna 2014 ylittävän nettomäärärahansa kiinteistöjen myynnistä kertymättä jääneiden myyntivoittojen ja jonkin verran suurempien myyntitappioiden johdosta. Kokonaismyyntituloiksi arvioidaan 450 534 euroa, mikä on 852 766 euroa arvioitua vähemmän (talousarviossa 1 303 300 euroa). Tämä vaikuttaa kaupungin rahoitukseen negatiivisesti oheisen rahoituslaskelman mukaisesti. Myyntivoitoiksi arvioidaan siten 143 545 euroa, mikä on 471 840 euroa budjetoitua vähemmän. Tämä vaikuttaa sekä tuloslaskelmaan että rahoituslaskelmaan. Myyntitappiot kasvavat 7 928 eurolla, 201 019 eurosta 208 947 euroon. Muuttuneiden odotusten nettovaikutus heikentää tulosta -479 768 eurolla. Investointien nettotulos muodostuu -372 998 euroa suuremmaksi. Rahoitustarve kasvaa 852 765 eurolla. Talouspalvelut anoo sen vuoksi käyttötalousarvioon 479 768 euron lisämäärärahaa kiinteistöjen myynnistä kertymättä jääneiden tulojen ja myyntitappioista aiheutuneiden budjetoimattomien kulujen kattamiseen sekä investointien nettolisämäärärahan lisäämistä 372 998 eurolla. Liite 3 Tuloslaskelma 2014, muutettu talousarvio 4 Kiinteistöjen myynnit 2014, lokakuun ennuste 5 Investoinnit 2014, muutettu talousarvio 6 Rahoituslaskelma 2014, muutettu talousarvio Ehdotus Kaupunginhallitus ehdottaa, että kaupunginvaltuusto myöntää talouspalvelujen vastuualueelle 480 000 euron lisämäärärahan budjetoitujen kiinteistöjen myynnistä kertymättä jääneiden myyntivoittojen kattamiseen ja kiinteistöjen myynnistä aiheutuneiden myyntitappioiden kattamiseen. Kaupunginhallitus ehdottaa, että valtuusto lisää samalla nettoinvestointimäärärahaa 372 998 eurolla.
13/2014 510 Kaupunginhallitus 234 03.11.2014 Ehdotus hyväksyttiin.
13/2014 511 Kaupunginhallitus 214 20.10.2014 Kaupunginhallitus 235 03.11.2014 Länsi-Turunmaan Vuokratalot Oy:n esitys Korppoon aluekonttorin muuttamisesta vuokra-asunnoiksi 1466/10.03.02/2014 Kaupunginhallitus 20.10.2014 214 Valmistelija Talousjohtaja Patrik Nygrén, puh. 040 511 4383 Esittelijä Kaupunginjohtaja Folke Öhman, puh. 040 707 3155 Länsi-Turunmaan Vuokratalot Oy:n hallitus esittää kirjelmässään Paraisten kaupungille, että Korppoon aluekonttori muutettaisiin yhdeksäksi vuokrattavaksi asuinhuoneistoksi. Yhtiön esittämä järjestely merkitsisi seuraavaa: Kaupunki siirtää rakennuksen ja maapohjaa koskevan vuokrasopimuksen apporttina Länsi-Turunmaan Vuokratalot Oy:lle. Kaupunki antaa kunnan takauksen 1 075 000 euron lainalle. Kaupunki korottaa osakepääomaansa yhtiössä 400 000 euron panoksella. Länsi-Turunmaan Vuokratalot Oy ottaisi järjestelyn myötä hoidettavakseen kiinteistön hallinnoinnin ja muuttaisi sen vuokra-asunnoiksi. Yhtiö on esittänyt laskelman kiinteistön muuttamisesta asunnoiksi sekä 25 vuoden käyttörahoituksesta. Laskelma muodostaa myös yhtiön kaupungille tekemän esityksen pohjan. Korppoon vuokramarkkinat Korppoossa on tällä hetkellä kahdeksan kunnallista vuokrakiinteistöä, joista seitsemän on vuokrattuna. Kirkonkylässä asuntoja on viisi (joista yksi aluekonttorissa sijaitseva asunto) ja Verkanissa kolme. Kunnallisten vuokrakiinteistöjen kokonaisala on 343,5 m 2 ja niiden käyttöaste on 93 %. Kunnallisten asuntojen vuokrataso on keskimäärin 6,25 euroa/m 2. Länsi-Turunmaan Vuokratalot Oy hallinnoi Korppoossa yhteensä 34 vuokra-asuntoa, joista kaikki ovat rivitalohuoneistoja. Asuntojen sijainti on keskeinen, niiden kokonaisala on 2 108 m 2 ja käyttöaste 100 %. Yhtiön hallinnoimien asuntojen vuokrataso vaihtelee 6,61 eurosta 7,18 euroon neliöltä asuntojen kunnosta riippuen. Yhtiön asuntojen vuokrataso on Korppoossa noin 2 euroa matalampi kuin Nauvossa ja noin 3 euroa matalampi kuin Paraisilla. Korppoon vuokramarkkinoilla on myös yksi yksityinen toimija, joka hallinnoi neljää vastaremontoitua vuokrahuoneistoa ja remonttiprojektin jälkeen vielä neljää muuta huoneistoa: kaikki huoneistot on vuokrattu ja vuokrataso on noin 9 euroa. Ympärivuotisen asumisen kysyntä on rajallista, mutta kysyntä on kausipainotteista eli kesäkaudella vuokra-asuntojen kysyntä ylittää tarjonnan selvästi. Nykyisellään vuokra-asuntojen kysyntä ylittää kuitenkin asuntojen hallinnoinnista vastaavien Roy Färmin, Merja Kaarron ja Joakim Jungmanin mukaan jossain määrin tarjonnan koko vuoden ajan. Vuokra-asuntojen puuttuminen voi siten vaikuttaa haitallisesti potentiaaliseen paikkakunnalle
13/2014 512 Kaupunginhallitus 214 20.10.2014 Kaupunginhallitus 235 03.11.2014 suuntautuvaan muuttoon. Ympärivuotisen asumisen vuokramarkkinoita voidaan pitää hintaherkkinä, eli jos vuokra on liian korkea, on olemassa riski, että käyttöaste jää alhaiseksi. Vuokra-asuntojen tarjonnan arvioidaan vähenevän, kun Länsi-Turunmaan Vuokratalot Oy viimeistään 4-5 vuoden sisällä sulkee rakenteissa olevien puutteiden vuoksi yhden Stenbrinkin kahdeksan asuntoa käsittävän rivitalon. Matala vuokrataso kertoo osin suhteellisen vaatimattomasta rakennuskannasta, osin suhteellisen vähäisestä vuokra-asuntojen kysynnästä ja osin Korppoossa sijaitsevien rakennusten alhaisesta arvosta varsinkin merestä kauempana olevilla alueilla. Länsi-Turunmaan Vuokratalot Oy ja kaupungin kiinteistöpalvelut hallinnoivat yhdessä suurinta osaa Korppoossa sijaitsevista vuokra-asunnoista ja niiden määrittämä vuokrataso antaa siten suuntaa vuokramarkkinoille kokonaisuudessaan. Yhdistettynä melko korkeisiin rakennuskustannuksiin vuokraustoimintaa on pitkällä aikavälillä erittäin vaikea saada kannattamaan. Korppoossa toimivat, aikaisemmin kunnan omistuksessa olleet asuntoyhtiöt eivät ole pitkällä aikavälillä pystyneet hoitamaan käyttörahoitusta niin, että vuokra-asumisen taso olisi saatu säilytettyä, ja kiinteistökannan kunto onkin nykyisin tyydyttävä. Esityksen taloudellinen kantavuus Esitys merkitsee sitä, että 25 vuodessa syntyy 563 190 euron alijäämä. Arvioon eivät kuitenkaan sisälly katon uusimisesta, julkisivun korjaamisesta tai piha-alueella tehtävistä toimenpiteistä aiheutuvat kustannukset. Arvion lähtökohtana on vuokrataso 11 euroa/m 2, mikä lienee liian optimistinen vuokramarkkinoita ajatellen. Siten on suuri riski, että kaupunki Länsi-Turunmaan Vuokratalot Oy:n omistajan ominaisuudessa joutuu apportin, osakepääoman korotuksen ja takaussitoumuksen lisäksi panemaan merkittäviä summia alijäämän kattamiseen. Yhtiön jo nyt hallinnoiman kiinteistökannan korjausvelka on 1 860 000 euroa vuosina 2014-2021, ja voidaankin pitää todennäköisenä, että yhtiö pitkällä aikavälillä tulee tarvitsemaan merkittävästi lisäpääomaa omistajaltaan Paraisten kaupungilta. Paraisten kaupunki omistaa Länsi-Turunmaan Vuokratalot Oy:n 100-prosenttisesti ja yhtiö on osa kaupungin konsernia. Ehdotus oletettavasti vuonna 2015 voimaan tulevaksi kuntalaiksi merkitsee sitä, että kaupungin rahoituksellinen asema ja lainakanta tulevaisuudessa määritetään konsernin koko lainakannan perusteella. Länsi-Turunmaan Vuokratalot Oy:n lainakanta vaikuttaa suoraan konsernin lainakantaan, joka tulevaisuudessa toimii mittapuuna valtion arvioidessa kuntien taloutta. Yhtiön rahoituksellinen tilanne on nyt hyvä kassavarojen ollessa noin 570 000 euroa. Oheismateriaali Länsi-Turunmaan Vuokratalot Oy:n esitys Korppoon aluekonttorin muuttamisesta vuokra-asunnoiksi