27.5.-27.6.211..-..214 26.2.-28.3.214
2 MÄNTSÄLÄ KAPULI III työ 188 ASEMAKAAVA 1:4 1. PERUS- JA TUNNISTETIEDOT 1.1 Tunnistetiedot Asemakaavan selostus, joka koskee 1. päivänä tammikuuta 214 päivättyä ja 22.5. asemakaavakarttaa. Alueen määrittely: Asemakaavalla muodostuvat Mäntsälän kunnan kirkonkylän asemakaavan korttelit 2314 osa, 2316-2319 ja niihin liittyvät tavaraterminaali, erityis- ja katualueet. 1.2 Kaava-alueen sijainti Suunnittelualue on Hyvinkää Porvoo kt25 pohjoispuolella ja Helsinki - Lahti moottoritien E75 risteysalueen vieressä. 1.3 Kaavan nimi ja tarkoitus Nimi ASEMAKAAVAN MUUTOS Kaavatunnus 188 Kapuli III asemakaava 1:4 Tarkoitus Asemakaavan tarkoituksena on laajentaa nykyistä Kapulin yritysaluetta pohjoiseen. Asemakaavalla pyritään vastaamaan yritystonttien kysyntään. Asemakaavalla tutkitaan myös oikoradan pistoraidetta, joka palvelisi tavaraliikennettä. MAANKÄYTTÖPALVELUT HEIKINKUJA 4, 46 MÄNTSÄLÄ 19 264 5
3 MÄNTSÄLÄ KAPULI III työ 188 ASEMAKAAVA 1:4 1. PERUS- JA TUNNISTETIEDOT 2 1.1 Tunnistetiedot 2 1.2 Kaava-alueen sijainti 2 1.3 Kaavan nimi ja tarkoitus 2 1.4 Luettelo selostuksen liiteasiakirjoista 4 2. TIIVISTELMÄ 5 2.1 Käsittelyvaiheet 5 2.2 Asemakaava 5 2.3 Asemakaavan toteuttaminen 5 3. LÄHTÖKOHDAT 6 3.1 Selvitys suunnittelualueen oloista 6 3.1.1 Alueen yleiskuvaus 6 3.1.2 Yhdyskuntarakenne 6 3.1.3 Rakennukset 6 3.1.4 Palvelut 6 3.1.5 Liikenne 6 3.1.6 Rakennettu kulttuuriympäristö ja muinaismuistot 8 3.1.7 Tekninen huolto 8 3.1.8 Ympäristönsuojelu ja ympäristöhäiriöt 9 3.1.9 Luonnonympäristö 9 3.2 Suunnittelutilanne 11 3.2.1 Maakuntakaava 11 3.2.2 Yleiskaava 12 3.2.3 Asemakaava, rakennusjärjestys ja -kiellot 13 3.2.4 Muut aluetta koskevat suunnitelmat 13 MAANKÄYTTÖPALVELUT HEIKINKUJA 4, 46 MÄNTSÄLÄ 19 264 5
4 4. ASEMAKAAVAN SUUNNITTELUN VAIHEET 14 4.1 Kunnan tavoitteet 14 4.3 Suunnittelun käynnistäminen ja sitä koskevat päätökset 14 4.3 Osallistuminen ja yhteistyö 15 4.3.1 Luonnosvaihe 15 Luonnosvaiheen perusteella tehdyt muutokset 22 4.3.2 Luonnosvaiheen jälkeiset tapahtumat 23 4.3.3 Ehdotusvaiheen osallistuminen 25 4.4 Valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden tunnistaminen / Kapuli 29 4.5 Valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden toteuttaminen / Kapuli III 31 4.6 Rakennemalli yritysalueet 33 Mäntsälän yritysalueiden vertailutaulukko 35 Kapuli IIc yhdyskuntarakennearvioinnin vaikutukset 35 5. ASEMAKAAVAN KUVAUS 36 5.1 Yleiskuvaus 36 5.2 Mitoitus 37 6. KAAVAN VAIKUTUKSET 39 7 TOTEUTUMINEN 4 1.4 Luettelo selostuksen liiteasiakirjoista Liitteet: 1. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma OAS 211-3-28 223 Kapuli III asemakaava 2. Kapuli III seurantalomakkeet Luontoselvitys Kapuli III / Enviro Oy 211 3. Luontoselvitys Kapuli laajennusalue / Enviro Oy 25 4. Mäntsälän keskustan kevyen liikenteen runkoverkkoehdotus 18.12.213 5. Vedenjakajat ja -kokoojat 3.6.211 6. Kapulin liikenneselvitys / Ramboll Oy 214 7. Viranomaisneuvottelu 27-1-16 Kapuli III 8. Viranomaisneuvottelu 211-4-13 Kapuli III MAANKÄYTTÖPALVELUT HEIKINKUJA 4, 46 MÄNTSÄLÄ 19 264 5
5 2. TIIVISTELMÄ 2.1 Käsittelyvaiheet Kunnanhallitus 25.6.27 245 käynnistäminen Maankäyttölautakunta 18.5.211 7 luonnos ja OAS nähtävillä 27.5.-27.6.211 Maankäyttölautakunta 29.1.214 ehdotus nähtävillä 26.2.-28.3.114 Maankäyttölautakunta Kunnanhallitus Kunnanhallitus Kunnanvaltuusto x x x x vahvistaminen 2.2 Asemakaava Asemakaavalla muodostuvat: - Teollisuus- ja varastorakennuksien kortteleita (T-6) 21,5 ha, e=,6 129 k- m2, 3,1ha, e=,5 155 k-m2 ja 2,1 ha, e=,4, 84 k-m2, yht. 1529 k-m2 - Erityis- /teollisuus- ja varastorakennuksien korttelialuetta (ETT) 3,2 ha, e=,3, 96 k-m2. - Rakentamiseen on varattu kaikkiaan yhteensä 35,8 ha, e=,54, 163 k-m2. - Tavaraliikenneterminaalin aluetta 6,7 ha. - Maa- ja metsätalousaluetta 4,9 ha. - Katualuetta 8,9 ha. Rakennusoikeutta teollisuus- ja varastorakennuksien tonteille muodostuu tehokkuusluvulla tontin koosta riippuen n. 84-444 k-m2 Kaavamääräykset pitävät sisällään rakentamistapaohjeet alueen liittämiseksi Tokmanni Oy:n miljööseen. Liikennöinti tonteille tapahtuu Isolammintien kautta. Asemakaavan ja muutosalue on n. 53,3 ha. 2.3 Asemakaavan toteuttaminen Liikerakentaminen toteutuu n. 1 v kuluessa kaavan vahvistumisesta. MAANKÄYTTÖPALVELUT HEIKINKUJA 4, 46 MÄNTSÄLÄ 19 264 5
6 3. LÄHTÖKOHDAT 3.1 Selvitys suunnittelualueen oloista 3.1.1 Alueen yleiskuvaus Idässä alue rajautuu oikorataan ja Lahden moottoritiehen E75. Lännessä ja pohjoisessa on rakentamattomia metsäalueita. Etelässä alue rajautuu Hyvinkääntiehen Kt25. Alueen lähellä 3m:n etäisyydellä ei ole asusta. Pohjoisessa alue rajautuu pieneen suohon ja kallioihin. Pohjoisessa, 8m:n päässä sijaitsee Jurvalan asuntoalue. Alueen käyttö ulkoiluun ja virkistykseen on hyvin vähäistä. Muutokset nykytilaan ovat pieniä virkistyskäyttöarvon laskiessa. 3.1.2 Yhdyskuntarakenne Korttelit ovat Mäntsälän taajamassa 4 m: etäisyydellä Hanko - Porvoontien Kt25 ja Lahti Helsinki moottoritien E75 risteyksen lounaissektorissa. Valtateiden risteys on Mäntsälän seudullinen pääristeys ja sijainniltaan logistisesti paras. Mäntsälän rautatieasemalle on matkaa kevyen liikenteen suunniteltuja reittejä pitkin n. 13 m. Palvelut ovat 2 3 km:n etäisyydellä ja kunnallistekniset verkostot valmiina. 3.1.3 Rakennukset Alueella ei ole rakennuksia tai asutukseen liittyviä toimintoja. Kaava-alueen etelärajalla on Tokmannin logistiikkakeskus (n. 75k-m2). Kapulin laajennus täydentää Kapulin ja Veturin työpaikka-aluetta (ent. Hyvinkääntien teollisuusalue.), joka sijoittuu Kt 25:n eteläpuolelle. 3.1.4 Palvelut Mäntsälän kaupallinen keskusta palveluineen on n. 2 km etäisyydellä kaavoitettavasta alueesta. Lahden moottoritien itäpuolella sijaitsee Mäntsälän portin alue, johon on sijoittunut päivittäistavarakauppa, erikoistavara-kaupan myymälöitä ja pienteollisuutta. Aluetta pyritään kehittämään palvelutoimintojen, hallinnon ja erikoiskaupan alueena. 3.1.5 Liikenne Hyvinkääntien eteläpuolella, Veturin työpaikka-alueelta on varattu tontteja teollisuus- ja varastorakennuksille. Liikenne on toimiva ja kapasiteetiltaan riittävä suurellekin jakeluyksikölle: - Alueelta on erillinen kokoojatieliittymä Kt 25:lle. - Vieressä on E75:n moottoritien liittymä. - Alueelle on suunniteltu 27 oikoradan pistoraide. Tavoitteellinen liikenneverkko liitteenä ks. seur. sivu. MAANKÄYTTÖPALVELUT HEIKINKUJA 4, 46 MÄNTSÄLÄ 19 264 5
MAANKÄYTTÖPALVELUT HEIKINKUJA 4, 46 MÄNTSÄLÄ 19 264 5 7
8 Liikennemäärät Vilkkaasti liikennöidyllä Helsinki-Lahti moottoritiellä E75 vuorokausiliikenne kirkonkylän eteläpuolella on noin 19 autoa, Hyvinkääntiellä keski-määräinen vuorokausiliikenne on 5328 ajoneuvoa, josta raskaan liikenteen osuus on 718 ajoneuvoa (n. 13 %). Mäntsälän kunnan liikennejärjestelmäsuunnitelmassa esitetyn liikenne-ennusteen mukaan Kt25 keskimääräinen vuorokausiliikenne v.22 nykyverkolla on 75 ajoneuvoa ja tavoiteverkolla 13 ajoneuvoa, eli lähes kaksinkertainen nykyiseen liikennemäärään verrattuna. Tavoiteverkossa Kapulin alueen kokoojakadun keskimääräinen vuorokausiliikenne liikennejärjestelmäsuunnitelmassa esitetyn liikenne-ennusteen mukaan on 47 ajoneuvoa tien eteläosassa ja 365 ajoneuvoa tien pohjoisosassa eli maantien 1471 puoleisessa päässä. Kevyt liikenne ja virkistysyhteydet Kevyelle liikenteelle ei ole virallista väylää rautatieasemalta tai keskustasta. Asukkaat käyttävät jonkin verran metsäreittejä. Kt25:n reunassa ei ole kevyen liikenteen reittiä Mäntsälän suunnasta. Kapulin muissa asemakaavoissa on katualueiden mitoituksessa huomioitu mahdolliset kevyenliikenteen reitit, joita pitkin voidaan järjestää yhteys myös Hyvinkääntien varteen sijoittuville bussipysäkeille. Joukkoliikenne Nykyisin linja-autoliikenne kulkee kaavoitettavan alueen eteläpuolitse Hyvinkääntietä Kt25 pitkin. Sälinkääntien ja Hyvinkääntien välisen tieyhteyden toteutuessa joukkoliikenteen kulkureitit tulevat uudelleen arvioitavaksi. 3.1.6 Rakennettu kulttuuriympäristö ja muinaismuistot Rakennushistoriallisesti arvokkaat alueet Alueella ei ole rakennushistoriallisesti merkittäviä kohteita. Rakennussuojelualueet Alueella ei ole merkittäviä kulttuuriympäristökokonaisuuksia. Yksittäiset kohteet, kuten muinaismuistot ja muistomerkit Alueella ei ole säilytettäviä muinaismuistoja eikä muistomerkkejä. 3.1.7 Tekninen huolto Alue kuuluu kunnallisen vesi- ja viemäriverkoston piiriin, lisäksi alueella on maakaasu ja kaukolämpöputkisto valmius. Vesihuolto Vesihuolto on valmiina alueen keskellä. Kortteleiden muodostaminen edellyttää vesihuollon uudelleen rakentamista muulle Kapuliin. Tämä tarkoittaa uusien runkolinjojen rakentamista alueen pohjoispuolelta, Jurvalan suunnasta. Vesihuolto joudutaan rakentamaan kokonaisuudessa kalliokanaaleihin, mikä lisää merkittävästi alueen rakentamiskustannuksia. MAANKÄYTTÖPALVELUT HEIKINKUJA 4, 46 MÄNTSÄLÄ 19 264 5
9 Sähkö Kaapelointi tapahtuu pääosin tiealueella ja mahdollisia puistomuuntamoita sijoitetaan tonteille tien varteen. Arvioitu muuntoasemakustannus on 2milj.. Tietoliikenne Alueen keskellä on 15v ikäinen radiomasto jonka tekninen jäljellä oleva käyttöikä on n. 1v. Radiomaston siirtokustannuksen nykyarvoksi arvioidaan 15. 3.1.8 Ympäristönsuojelu ja ympäristöhäiriöt Melu Lahden moottoritie, oikorata ja Hyvinkääntie aiheuttavat melua alueelle. Alue on osoitettu kaavassa teollisuus- ja varastorakennusten korttelialueeksi, jonne ei ole mahdollista rakentaa asuntoja, eikä erillisen melunsuojauksen rakentaminen ole tarpeellista. Rakennusten pääkäyttötarkoitukseen liittyvien toimistotilojen sisämelutason ohjearvot pystytään saavuttamaan huonetilojen oikealla sijoituksella ja käyttämällä tarvittaessa mm. ääneneristävyydeltään parempia ikkunoita. Tärinä Alueella ei ole tehty tärinämittauksia. Ilman laatu Ilman laadun pitoisuusarvoja ei ole tutkittu suunnittelualueella. Pilaantuneet maa-alueet Alueella ei ole pilaantuneita maa-alueita. 3.1.9 Luonnonympäristö Topografialtaan alue on hyvin vaihtelevaa. Kallioiset mäet rajaavat alavampia, osittain soistuneita välialueita. Ympärillä puusto on paikoin tiheää ja havupuuvoittoista, kaava-alue on suurelta osin nuorta metsää. Kallionpinta lähellä maanpintaa. Yritysrakentaminen vaatii tasauksia ja täyttöjä. Alueelle on teetetty v.25 luontoselvitys, jonka mukaan kasvillisuudeltaan ja luontotyypeiltään arvokkain on luoteisreunalla sijaitseva Puirojan suo, joka on paikallisesti arvokas luontokohde. Koilliskulman metsä todettiin vuonna 22 liito-oravan asuttamaksi. Sittemmin rakennettu moottoritie ja oikorata jakavat metsän osiin. Merkkejä liito-oravasta löydettiin myös keväällä 211. Asemakaavassa varaudutaan liito-oravien suojeluun. Suunnittelualueella ei ole luokiteltua pohjavesialuetta. MAANKÄYTTÖPALVELUT HEIKINKUJA 4, 46 MÄNTSÄLÄ 19 264 5
1 3.1.1 Maanomistus Alue on lähes kokonaan kunnan omistuksessa, ainoastaan uuden Mt 1471 Sälinkääntien yhteys sijoittuu länsireunassa osittain yksityisen alueelle. Maanomistus, kunnan alue on vaakaviivoitettu ja yksityisen vihreä. MAANKÄYTTÖPALVELUT HEIKINKUJA 4, 46 MÄNTSÄLÄ 19 264 5
11 3.2 Suunnittelutilanne 3.2.1 Maakuntakaava Alue on ympäristöministeriön 8.11.26 vahvistamassa Uudenmaan maakuntakaavassa merkitty taajamatoimintojen alueeksi. Lisäksi on merkitty ohjeellinen Sälinkääntien Mt 1471 yhdystien sähköjohdon linjaus. MAANKÄYTTÖPALVELUT HEIKINKUJA 4, 46 MÄNTSÄLÄ 19 264 5
12 3.2.2 Yleiskaava Oikeusvaikutteisessa Kirkonkylän osayleiskaava 22:ssa alue on merkitty teollisuusalueen laajenemissuunnaksi. M AANKÄYTTÖPALVELUT HEIKINKUJA 4, 46 MÄNTSÄLÄ 19 264 5
13 3.2.3 Asemakaava, rakennusjärjestys ja -kiellot Suunnittelualueella ei ole voimassa asemakaavaa. Rakennusjärjestys Rakennusjärjestys on hyväksytty kunnanvaltuustossa 1.12.28. Rakennuskiellot Alueella ei ole voimassa rakennuskieltoa. 3.2.4 Muut aluetta koskevat suunnitelmat Aluetta koskevat lisäksi mm. seuraavat suunnitelmat ja selvitykset : Mäntsälän kunnan liikennejärjestelmäsuunnitelma Liikennejärjestelmäsuunnitelma laadittiin Uudenmaan tiepiirin ja Mäntsälän kunnan toimeksiannosta JP-Transplan Oy:ssä v.23. Liikennejärjestelmäsuunnitelmassa on annettu kaikkia liikennemuotoja koskevia toimenpide-esityksiä koko kunnan liikenneverkon parantamiseksi. Mäntsälän kaupan palveluverkkoselvitys Palveluverkkoselvityksen laati Entrecon Oy Mäntsälän kunnan toimeksiannosta v.26. Palveluverkkoselvityksen tarkoituksena oli jäsentää Mäntsälän kunnan vähittäiskaupan myymälärakennetta ja luoda näkemys kaupan palveluverkostosta v.22. Palveluverkkoselvityksessä todettiin mm., että Mäntsälän eteläinen moottoritien risteyksen länsipuolinen alue soveltuu hyvin liikennepalveluaseman sijoituspaikaksi. Sijainti palvelee valtateiden ohikulkuliikennettä ja toimii keskustaajaman asukkaille täydennysostopaikkana. MAANKÄYTTÖPALVELUT HEIKINKUJA 4, 46 MÄNTSÄLÄ 19 264 5
14 4. ASEMAKAAVAN SUUNNITTELUN VAIHEET 4.1 Kunnan tavoitteet Logistinen sijainti, yhteyksien turvallisuus ja luonnonolosuhteet sekä riskitekijät ovat alueen teknisen toimivuuden ja kustannustehokkuuden rinnalla vaikuttamassa yritysalueiden sijoitteluun. Kapuli III asemakaavan laajennusta ohjasi myös oikeusvaikutteinen yleiskaava, jossa osoitetaan koko Kapulin alueelle tavoitteellinen laajenemissuunta pohjoiseen. Kunnan tarpeita tarkastellen laajennustarve koskee koko Kapulia eli päätavoitteena pidettiin Kapulin olemassa olevan teollisuusalueen hyödyntämistä uusien yritysten sijoittumispaikkana. Verkostojen hyödyntäminen mm. kuitukaapelit ja energiaverkko ovat tavoitteena. Tavoitteena on toiminnallisesti ja taloudellisesti toteuttamiskelpoinen työpaikka-alue, jolla turvataan kunnan työpaikkatonttien tarjonta. Veturissa Kt25 eteläpuolella ja Linnalassa Mt14 Helsingin suunta ei ole suuria yli 2 ha:n kaavoitettuja yritystontteja vapaana ja ne sijaitsevat yhdyskuntarakenteessa huonommin (kauempana liikenteen risteyskohdista ja verkostoista. Kaavarunkovaiheessa 27 tutkittiin oikoradasta erkanevan pistoraiteen rakentamista alueelle. Teollisuusraiteesta laadittiin yleissuunnitelmatasoinen selvitys, jossa tutkittiin kolme eri linjausvaihtoehtoa ja laadittiin alustava kustannusarvio. Selvityksen pohjalta päädyttiin vaihtoehtoon, jossa mahdollinen pistoraide linjataan ensisijaisesti nykyisen oikoradan varteen ilman kallioleikkauksia. Suunnitelmassa esitetty tontti tukeutuu Isolammintiehen, joka noudattelee Sälinkääntien ja Hyvinkääntien välistä yhteyttä. Yhteyttä siirrettiin n. 4m länteen koska muutoin tämän vaiheen rakentamismahdollisuudet jäävät pienemmiksi. Tielinjauksen liittymispisteet Jurvalan alueella ja Isolammintiellä pysyivät ennallaan, samoin kaarresäteet ja yleissuunnitelma. Kapulin työpaikka-alueen kaavoituksella toteutetaan mm. elinkeinostrategiaa, jonka mukaan Mäntsälän kunta panostaa elinkeinotoimen kehittämiseksi erityisesti yrittäjäystävälliseen kaavoitukseen sekä hankkii aktiivisesti maa-alueita työpaikkarakentamiseen ja asumiseen. 4.3 Suunnittelun käynnistäminen ja sitä koskevat päätökset Kunnanhallitus 25.6.27 245 käynnistäminen Viranomaisneuvottelu 1 16.1.27 Viranomaisneuvottelu 2 13.4.211 Maankäyttölautakunta 18.5.211 7 luonnos ja OAS nähtävillä 27.5.-27.6.211 Maankäyttölautakunta 29.1.214 ehdotus nähtävillä 26.2.-28.3.214
15 4.3 Osallistuminen ja yhteistyö 4.3.1 Luonnosvaihe Viranomaiseuvotteluissa 16.1.27 Kapuli III asemakaava todettiin: Uudenmaan tiepiiri totesi, että alueen liikennemäärät on syytä selvittää kokonaisuutena Kapuli I:n, Kapuli II:n, Kapuli III:n ja Veturin yritysalueen osalta ja huomioida liikenneverkon suunnittelussa. Jatkosuunnittelussa tulee huomioida kevyen liikenteen järjestelyt ja mahdollisuudet joukkoliikenteen käyttöön. Kapuli III:n suunnittelussa tulee huomioida riittävä liittymäväli (n.4 m uudella Isolammintiellä). Vastine: Alueelle laadittiin Iiikenneselvitys yhtenäiselle Veturin ja Kapulin yritysalueelle / Ramboll 12.2.28. Liikenneselvityksessä tutkittiin seuraavat asiat: Otteet liikenneselvityksestä Ramboll 28, tehtävämäärittely ja Johtopäätökset (kohta 5): - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - 1) Veturin ja Kapulin yritysalueiden Iiikennemäärät ennustetilanteessa vuonna 22 ja niiden vaikutus Hyvinkääntien (Veturin yritysalueen) Iiittymän toimivuuteen. 2. Alueen sisäiseltä kokoojakadulta (Hyllyväntieltä) D-pisteelle johtavan Iiittymän toimivuus. 3. Mahdolliset toimenpide-ehdotukset liikenteen sujuvuuden ja turvallisuuden takaamiseksi kummassakin liittymässä. Liikennemäärät ja liittymnät mallinnettiin ja simuloitiin testiajoin mm. herkkyystarkasteluin.
Johtopäätökset (kohta 5 liikenneverkkotarkastelusta Ramboll 28) ote: 16
17
18 Isolammintielle tuleva liittymäväli 33 m mahdollistaa Tokmannin viereisen ja taustan yritystontit yhteensä n. 14 ha. Liikenneturvallisuus säilyy hyvänä koska liittymä on hyvin havaittavassa paikassa. Uudenmaan ympäristökeskus totesi, että kevyen liikenteen yhteydet tulisi huomioida jo suunnittelun alkuvaiheessa. Yhteydet juna-aseman ja keskustan suuntaan olisi syytä tutkia esimerkiksi erillisen karttaesityksen avulla, jossa on osoitettu kevyen liikenteen järjestelyt eri toteutusvaiheissa. Uudenmaan ympäristökeskus totesi, että liito-oravaselvitys on syytä päivittää alueen asemakaavoitusta varten, mikäli rakentamista tullaan osoittamaan osayleiskaavaan merkityn liito-oravan elinympäristön alueelle. Uudenmaan ympäristökeskus totesi lisäksi, että laajennusalueen suunnittelussa on syytä kiinnittää huomioita mm. alueen pohjoisreunan rajaukseen ja sen etäisyyteen Jurvalan asuntoalueesta. Jatkosuunnittelussa kannattaisi säilyttää mahdollisuus pistoraiteen toteuttamiseen. Vastine: Kevyen liikenteen väylien toteutukseen rautatieasemalta ja keskustasta on varauduttu v. 214. Liito-oravaselvitys päivitettiin luontoselvityksen osana FCG 27.6.211, liitteenä. ELY-keskus teki asiassa päätöksen: Luonnonsuojelulain 72 a :n mukainen päätös liito-oravan lisääntymis- ja levähdyspaikan sijainnin ja sallitun metsänkäsittelyn määrittämisestä (UUDEL Y/138/7.1/211). Ote ko. päätöksestä: - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - Uudenmaan ELY-keskus määrittelee metsänkäyttöilmoituksen kuviot 29,295 ja 296 kiinteistöllä Ali-Ollila RN:o 7:97, liito-oravan lisääntymis- ja levähdyspaikaksi. Junaradan läheisyydessä olevia liikenneturvallisuuden kannalta vaarallisia huonokuntoisia puita voidaan kuitenkin poistaa. - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - Jurvalan asuntoalueen ja Kapuli II väliin jää maisemaa rajaava luonnonmuodostuma kallioinen metsä selänne. Pistoraiteen toteuttamista tutkittiin ja todettiin ettei sitä ole mahdollista kohtuullisin kustannuksin toteuttaa YTokmannin vieressä (VE 2), sen sijaan varaudutaan oikoradan varressa toteutettavaan (VE 1) mukaiseen pistoraiteeseen. Uudenmaan liitolla ei ollut huomautettavaa kaavahankkeesta. Osallistumis- ja arviointisuunnitelmaan on syytä lisätä maininta Uudenmaan vaihemaakuntakaavan luonnoksesta ja lisätä Uudenmaan liitto osallisten listaan. Päijät-Hämeen maakuntamuseolla ei ollut huomautettavaa kaavahankkeesta.
19 Kapuli III asemakaavaluonnos oli nähtävillä 27.5.-27.6.211 ja siitä saatiin 6 lausuntoa ja yksi mielipide (aiemmin): Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus (ELY-keskus) Teollisuus- ja varastorakennusten korttelialueen (T-4) määräys tulee täydentää muotoon: "Tontin rakennetusta kerrosalasta saa enintään 1% käyttää tontin pääkäyttötarkoitukseen liittyviä liike- ja toimistotiloja varten. Alueelle ei saa sijoittaa vähittäiskaupan suuryksikköä eikä vaikutuksiltaan siihen verrattavaa myymäläkeskittymää. Asemakaavaluonnoksessa on tavaraterminaalin alueeile (LTA) osoitettu osa-aluerajaus s-1, jolla sijaitsee luonnonsuojelulain 49 :n perusteella suojeltu liito-oravien lisääntymis- tai levähdyspaikkoja. Päällekkäismerkintä ei ole hyväksyttävä vaan liito-orava-alue on merkittävä ilman että pääkäyttötarkoitus on LTA. Kaavaselostuksessa on viitattu kohdassa 3./.9 Luonnonympäristö, että alueelta selvitetään liito-oravan esiintyminen myös keväällä 211. Lausuntoaineistosta ei löydy ko. selvitystä. Oikoradan pistoraidetta varten on laadittu selvitys, jota tulee avata kaavaselostuksessa viimeistään ehdotusvaiheessa. Alueen tuottamat liikennemäärät valtatielle 25 tulee selvittää huomioon ottaen aikaisemmat Kapuli I- ja II-alueet. Alueelta tulee toteuttaa toimivat ja turvalliset kevytliikenneyhteydet kirkonkylän keskustan suuntaan sekä joukkoliikenneyhteyksiin. Valtatien 25 pysäkkijärjestelyt eivät ole toimivia ilman alikulkujärjestelyä. Kaavaselostusta tulee täydentää asemakaavan ehdotusvaiheessa. Kaavaselostuksessa sekä osallistumis- ja arviointisuunnitelmassa (OAS) on esitetty asemakaava-alueen rajaus laajempana kuin laadittu luonnos. Kaavaselostuksessa tulee esittää vaikutusten arviointi, jossa on huomioitu aikaisemmat Kapuli I-ja IIalueet. Lisäksi tulee huomioida vireillä oleva Kapuli IIB-asemakaava ja asemakaavan muutos. Ehdotusvaiheessa kaava-asiakirjoihin tulee lisätä illustraatio kaava-alueen järjestelyistä yhdistettynä aikaisempiin Kapulin alueen asemakaavoihin. Vastine: Täydennetään kaavamerkintä ja poistetaan päällekkäismerkintä. Liito-oravaselvitys 211 on liitetty ehdotusvaiheen aineistoon. Oikoradan pistoraideselvitys ja varaus sekä varauksen vaikutukset lähialueisiin on täydennetty asemakaavaehdotukseen ja kaavaselostukseen. Alueen tuottamat liikennemäärät ja arvio vaikutuksista Vt25:lle sisältyvät jo tehtyyn "Veturi ja Kapuli liikenneselvitys 28":een koska: - Kapuli II alueet yhteensä jäävät ajoneuvoliikenteeltään pienemmäksi kuin selvityksen tilanteessa sillä em kaavaalueen laajennuksia suuremman osuuden pinta-alaa ottaa Yandex Oy aiheuttaen liikennettä alle 1 ajoneuvoa / vrk. - Kapuli III alue jää pienemmäksi kuin liikenneselvityksen mukainen alue johtuen louhinta-tasattavan alueen pienenemisestä pohjoisosassa. Kokonaisuudessaan kaikkien Kapuli I - III alueiden aiheuttama liikenne jää pienemmäksi kuin ko. liikenneselvityksessä on tarkasteltu. Kevyen liikenteen yhteyksiin rautatieasemalta ja keskustasta Kapuliin on varattu v. 214 talousarvioon 32. Reitit ovat pääosin olemassa toteutettuina viemärilinjoina ja huoltoteinä. Valtatie 25:n pysäkkijärjestelyihin ei alikulun osalta ole lähivuosina mahdollisuutta, koska Mäntsälän keskustassa tarvittaisiin vielä kipeämmin alikulkuja. Pääosa Kapulin työntekijöistä saapuu omalla autolla ja keskustasta tai rautateitse kevyen liikenteen reitin kautta. Seudullinen osuus työntekijöistä näyttää asettuvan tasolle 3% joista n. alle 5% käyttää julkisia kulkuneuvoja. Nyt ko. pysäkkejä käyttää Kapulin osalta alle 2 henkilöä ja enimmillään ko. pysäkkiä käyttää n. v. 22 n. 1 henkilöä mikäli vapaat tulevat Kapuli IIc ja III alueet olisi rakennettu
2 työvoimavaltaisilla logistiikkayrityksillä. Pysäkkijärjestelyjä Veturi - Kapuli kohdalla valtatie 25:llä selvitetään v. 214. Kaavaselostusta on täydennetty vaikutusten arvioinnilla sekä lisätty illustraatiot kaava-alueen järjestelyistä yhdistettynä aikaisempiin Kapulin alueen asemakaavoihin. Liikennevirasto Pistoraide edellyttää sivuraidetta vaihtotöille sekä liikennemääristä riippuen voi aiheuttaa muutoksia ratatekniikkaan. Pistoraide edellyttää yksityisraidesopimusta, jossa sovitaan mm. kunnossapitorajoista. Vastine: Pistoraide on varattu alkuperäisessä Oikoratasuunnitelmassa. Kapuli III alueella on pitäydytty sen VE1:ssä. Keski-Uudenmaan ympäristökeskus Kaava-alueelle tehtiin liito-oravaselvitys oikoratahankkeen yhteydessä vuonna 22, jolloin metsä todettiin liito-oravan asuttamaksi. Liito-oravat ovat edellisen kerran käyty tarkastamassa vuonna 28 (Enviro Oy), jolloin liito-oravan jätöksiä ei havaittu. Metsäalue oli tuolloin kuitenkin vielä potentiaalinen liito-oravan esiintymiselle. Vaikka liito-oravaa ei tuolloin todettu, on mahdollista, että alue on edelleen liito-oravan elinympäristöä. Asemakaavaselostuksessa on mainittu, että liito-oravat selvitetään myös keväällä 211. Ympäristökeskuksen tietojen mukaan liito-oravaselvitystä ei ole tehty. Asia tulee varmistaa. Asemakaavaluonnoksessa liito-oravan elinympäristö on rajattu s-1 merkinnällä. Kaavamääräyksiin on kirjattu: liito-oravan elinympäristö. Ajantasaisessa kirkonkylän osayleiskaavassa 22 (Kv 14.6.24/1 ) liito-oravan elinympäristö on rajattu kaavamerkinnällä slo. Kaavamääräyksiin on kirjattu mm. seuraavaa: "Alueen yksityiskohtaisessa suunnittelussa ja alueella suoritettavissa toimenpiteissä on huolehdittava siitä, että liito-oravan lisääntymis- tai levähdyspaikkoja ei hävitetä tai heikennetä. Maisemaa muuttavaa maanrakennustyötä, puiden kaatamista tai muuta näihin verrattavaa toimenpidettä ei saa suorittaa ilman MRL:n mukaista lupaa". Ympäristökeskus katsoo, että myös asemakaavaluonnoksessa olevaa liito-oravan elinympäristöön liittyvää kaavamääräystä tulee tarkentaa vastaavanlaisella määräyksellä. Asemakaavassa ei ole huomioitu liito-oravan kulkuyhteyttä. Enviro Oy:n vuonna 25 tekemässä luontoselvityksessä on mainittu, että suunnittelussa tulee ottaa huomioon liito-oravan asuttamaksi todettu metsä ja siitä länteen ja pohjoiseen johtavat puustoiset kulkuyhteydet. Nämä kulkuyhteydet ovat selvästi havaittavissa alueelta otetusta ilmakuvasta. Ympäristökeskus painottaa, että myös kulkuyhteyksien säilyminen tulee tarvittaessa turvata kaavassa. Kaava-alueen luoteisreunalla sijaitsee mäkien väliin kehittynyt kapea Puirojantien suo, joka on paikallisesti arvokas luontokohde. Asemakaavaluonnoksessa rakentamista ei ole ohjattu suolle, vaan se jää T-4 alueen pohjoispuolelle. Kaavassa tulee kuitenkin huomioida laajan todennäköisesti asfalttipäällysteisen teollisuus- ja varastorakennusten korttelialueen vaikutukset alueen vesitalouteen. Muutoinkin tulee ottaa huomioon, että kyseessä on merkittävän laaja alue jonka rakentaminen tulee lisäämään alapuolisen vesistön tulvimisherkkyyttä varsinkin rankkasadetilanteissa. Erityistä huomiota tulee kiinnittää pintavesien ohjaukseen mikäli edellyttää yksityiskohtaisempaa selvitystä alueen hulevesien johtamisesta. Vastine: Alueella tehtiin liito-oravaselvitys v. 211 jossa todettiin paikalla edelleen elävän liitooravia. Kapuli III alueella on metsää, länsipuolinen metsä ei johda vapaalle metsävyöhykkeelle vaan yritysalueille. Sen sijaan pohjoisreunan kalliovyöhykkeen metsä ja siitä länteen jatkuva metsävyöhyke toimivat jatkossakin kulku-yhteyksinä.
21 Kaavaselostusta on täydennetty hulevesiä koskien. Puirojantien suon vesitasapaino säilyy koska alueelle ohjautuu edelleen ojista vettä, lisättiin määräys: "Korttelin 2317 hulevedet tulee ohjata korttelin pohjoispuolelle." Suurien kovien pintojen (asfaltti) toteutuessa hulevesien pidättäminen alueella säädellään hulevesialtaalla 2m3 sekä kortteleittain hulevesien ohjauksella kaavamääräyksin: - "Korttelin 2316 hulevedet tulee ohjata korttelin länsipuolelle." - "Korttelin 2317 hulevedet tulee ohjata korttelin pohjoispuolelle." Yllämainittujen kortteleiden hulevedet ohjautuvat soiden ja vedenjakajien takaa pitkällä viipymällä Färjärinojaan joten Färjärinojan kapasiteetti ei ylity. Kortteleiden 2318 ja 2319 hulevedet mahtuvat 2 m3 kaavassa määritettyyn hulevesialtaaseen esim. kerran 2v 24t aikana tapahtuvan rankkasateen osalta. Mäntsälän Sähkö Oy Isolammintien rakennetulla osalla on tien itäreunalla 2kV maakaapeli Tokmannin logistiikkakeskukseen. Kadunrakennuksen yhteydessä tierunkoon on varattava alue tätä linjaa varten. Alueen sähkönjakelu vaatii puistomuuntamon ja puistomuuntamon paikka tulisi määrittää vasta kun alue alkaa rakentua. Tällöin tiedetään tarkemmin alueelle sijoittuvien rakennusten paikat sekä sähkön käyttö. Nykyisellä rakennetulla lsolammintien osalla välillä Moreenitie - Tokmannin logistiikkakeskus on tiealueen itäreunaan rakennettu viemäri sekä maakaasun jakeluputki. Nämä on tarkoitus yhdistää Hepolan verkostoihin osin samoissa johtokäytävissä vesi- ja viemärijohtolinjojen kanssa. Mäntsälän Sähkö Oy:n lämpöliiketoiminta on osallistunut ennakkoon kallion irtilouhinnan kustannuksiin varatulle rasitealueelle joka on nyt asemakaavaehdotuksen mukaisesti jäämässä tontin alle. Edellytämme etukäteen tehtyjen louhintakustannusten korvaamista jos putkilinjojen sijoitusalue muuttuu. Asemakaavaehdotuksessa tavaraterminaalin alueelle (LTA) varatun putki- ja johtorasitteen leveys on mitoitettava siten, että kaukolämpö- ja maakaasuputkistot voidaan määräysten mukaisesti rakentaa ja eri linjojen väliset etäisyydet jäävät riittävän suuriksi myöhempiä lisäyksiä varten. Edellytämme kaukolämpö- ja maakaasuputkistojen tilavaraukseksi vähintään viisi (5) metriä. Alueen kaavamerkintä s-1 (liito-orava-alue) ei saa vaikuttaa putkilinjojen rakennettavuuteen, muuten rasitealue on varattava tontin alueelle joka ohittaa s-1 alueen. Lisäksi Isolammintien itäpuolelle tulevan jk/pp-tien tierunkoon on varattava kolmen (3) metrin alue em. putkistojen sijoittamista varten. Huomiota on kiinnitettävä myös tien korkeusasemaan etenkin tonttiin ja tavaraterminaalialueeseen liityttäessä, että putkilinjat voidaan määräystenmukaisesti sijoittaa ja tarkoituksenmukaisesti rakentaa. Vastine: Asemakaavaehdotus perustuu aiemmasta poiketen pienempiin korttelialueisiin jolloin putkilinjat voidaan säilyttää. Mäntsälän Vesi Asemakaava tulisi toteuttaa huomioiden olemassa oleva infra tai varautuminen (kaukolämmön irtilouhinta) siihen. Mikäli kuitenkin kaavaa valmistellaan siten, että olemassa oleva vesihuoltoverkosto tulee siirtää toiseen paikkaan, on vastuu kustannuksista sekä toteutuksesta siirrettävä siitä hyötyvälle taholle. Mäntsälän Vesi ei vastaa mahdollisista putkimuutoksista aiheutuvista kuluista. Vastine: Asemakaavaehdotus perustuu aiemmasta poiketen pienempiin korttelialueisiin jolloin putkilinjat voidaan säilyttää.
22 Tekninen lautakunta Kustannusten minimoimiseksi tulisi tietää, onko hanke toteutettavissa useampaan tasoon ja minkälaisia korkeuseroja rakennuksessa voidaan sallia. Mikäli kunta joutuu tasaamaan alueen, on tasaukseen varattava riittävästi aikaa, minimissään kolme vuotta Tasauskustannusten lisäksi laskelmissa tulee huomioida hukkaan menevä, muuta Kapulin aluetta palveleva vesihuoltolinjasto, siirrettävä telemasto sekä alueen hulevesien käsittely erittäin todennäköisesti tarvittavine tasausaltaineen. Vastine: Asemakaavaehdotus perustuu aiemmasta poiketen pienempiin korttelialueisiin jolloin putkilinjat voidaan säilyttää ja louhiminen toteuttaa useampaan tasoon. Luonnosvaiheen perusteella tehdyt muutokset Asemakaavaehdotusta muutettiin luonnosvaiheeseen nähden saatujen mielipiteiden, tehtyjen pääteiden liikennejärjestely, kaupallisten tarkastelujen, yhdyskuntarakenne, maankäyttö- ja ympäristökuvatarkastelujen perusteella: - Teollisuus- ja varastorakennusten korttelialueen (T-4 => T-6) määräys: "Tontin rakennetusta kerrosalasta saa enintään 1% käyttää tontin pääkäyttötarkoitukseen liittyviä liike- ja toimistotiloja varten. Alueelle ei saa sijoittaa vähittäiskaupan suuryksikköä eikä vaikutuksiltaan siihen verrattavaa myymäläkeskittymää. - Liito-oravien suojelualue pääkäyttötarkoitus muutettiin Liikenteen terminaalialueesta Maa- ja metsätalousalueeksi LTA => M. - Oikoradan pistoraideselvitys ja varaus sekä varauksen vaikutukset lähialueisiin on täydennetty asemakaavaehdotukseen ja kaavaselostukseen. - Kaavaselostusta on täydennetty vaikutusten arvioinnilla sekä lisätty illustraatiot kaava-alueen järjestelyistä yhdistettynä aikaisempiin Kapulin alueen asemakaavoihin. - Pistoraide on varattu alkuperäisessä Oikoratasuunnitelmassa. Kapuli III alueella on pitäydytty sen VE1:ssä. - Lisättiin määräykset: Kiinteistöjen hulevesiä ei saa johtaa maantien alueelle. "Korttelin 2317 hulevedet tulee ohjata korttelin pohjoispuolelle." "Korttelin 2316 hulevedet tulee ohjata korttelin länsipuolelle." "Korttelin 2317 hulevedet tulee ohjata korttelin pohjoispuolelle." - Asemakaava muutettiin rakenteeltaan pienemmistä korttelialueista muodostuvaksi. - Lisättiin käyttötarkoitusalueet: Palo- ja pelastuslaitoksen toimintoja palvelevien rakennusten ja laitosten korttelialue.(etp). Mastoalue. (EM). - Muutettiin pysäköintimääräystä: Alueella on varattava autopaikkoja vähintään seuraavasti : Teollisuus- ja varastotilat 1ap / 35 k-m2 Toimistotilat: 1ap / 7 k-m2
23 4.3.2 Luonnosvaiheen jälkeiset tapahtumat Kapuli III asemakaavaehdotus 11.11.213 oli pohjana Ramboll Oy:n laatimille: - Sälinkääntien linjauksen uudelleen tarkastelu, pituus ja poikkileikkaukset sekä massalaskenta. - Hulevesiselvitys. - Liikenneselvityksen uudelleentarkastelu. - Katujen ja kunnallistekniikan alustava suunnittelu. - Tasaussuunnitelma ja kustannuslaskenta. Selvitysten alustavien tulosten pohjalta päätettiin laatia uusi suunnitelma, jossa toteuttaminen vaiheistetaan ja kalleimmat osat jätetään toteuttamatta.
24 Kapuli III asemakaavaehdotus 9.1.214 oli pohjana Ramboll Oy:n vertailulle: - Korttelialueiden koko pieneni n. 5,1 ha, koska louhintoja vähennettiin. - Toteuttaminen vaiheistettiin 1) vaihe länsiosa ja 2) vaihe itäosa. - Lastaus- ja terminaalialueen (LTA) kulku toteutettiin ensisijassa pohjoisesta ja alue merkittiin myös korttelin 2316 eteläpuolelle esim rekkaparkki käyttöön. - Korttelia 2371 pienennettiin pohjoisessa täyttöjen vähentämiseksi. - Katu kortteleihin 2314 ja 219 lyhennettiin. - (ETP) alue muutettiin: Yhdyskuntateksnistä huoltoa palvelevien rakennusten ja laitosten, sekä teollisuus ja varastorakennusten korttelialue (ETT). - Merkittiin Vt 25 viereen suojaviheralue (EV). Vaihtoehtojen vertailusta pidettiin kokous 22.1.214 jossa päätettiin tarkennuksista: - Lähennettiin korttelia 2317 pohjoiseen hulevesialtaita varten. - Merkittiin kortteleihin M-alueelle hulevesialtaat ohjeellisina. - Levennettiin eteläistä katua ja merkittiin jätevedenpumppaamo sen päähän. - Varattiin Tokmanni Oy:n eteläpuolelle johtorasite. Vaihe 1 Vaihe 2
25 4.3.3 Ehdotusvaiheen osallistuminen Maankäyttölautakunta 22.5.214 Kapuli III asemakaavamuutosehdotus oli nähtävillä 26.2.-28.3.214 välisen ajan ja siitä saatiin 8 lausuntoa ja yksi muistutus. Lausunnot Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus (ELY-keskus) Isonlammintien yhteyden toteutuminen Sälinkääntielle on asemakaava-alueella mahdollista ainoastaan kunnan rakentamana katuna, koska se myös tulevaisuudessa palvelee pääosin Mäntsälän paikallista liikennettä. Yksittäisen maankäyttöliittymän varustaminen liikennevaloilla valtatiellä ei ole Liikenneviraston toimintalinjojen mukaista. Jatkosuunnittelussa laadittavan valtatien 25 pysäkkiselvityksen yhteydessä tulee tarkentaa laaditun liikenneselvityksen johtopäätökset alueen maksimimaankäytöstä ilman isontammentien eteläpään liikennevaloja ja ilman Sälinkääntien suunnan kadun avaamista. Asemakaavakartalle on luonnosteltu kevytliikennereittejä radanvarteen sekä radan huolto- ja rasite-teille. Kevytliikenneraitti aseman suuntaan tulee liittää suoraan Kapuli III alueen pohjoisosaan. Uusia yhteyksiä ei saa osoittaa liittymään valtatielle 25. Valtatien 25 parantaminen Mäntsälän kohdalla eikä uuden Sälinkääntien yhteyden toteuttaminen ole Uudenmaan ELY-keskuksen tienpidon ja liikenteen suunnitelmassa. Uuden maankäytön edellyttämät tie- ja katujärjestelyt tulee Mäntsälän kunnan kustannuksellaan toteuttaa Vastine Isolammintien kokonaisuuden rakentamisen kustannuksista ja aikataulusta päätetään erikseen. Liikennevaloja tarvitaan vasta Isolammintien yhteyden Sälinkääntielle valmistuttua ja kokonaisliikenteen todellisesta kasvusta riippuen, esim. nyt toteutuvilla logistiikkayrityksillä on ollut erittäin vaihtelevasti työpaikkoja ja liikennetarpeita. Isolammintien liittymän toimivuutta voidaan pitkään parantaa muilla tavoilla esim. liittymän kanavoinnilla ja Isolammintien kaistoituksella. Ajoitukseen voidaan lisäksi vaikuttaa Sälinkääntien avaamisella. Kevyen liikenteen väylä ohjataan suoraan katuyhteyden vieressä Isolammintielle ja radan varren varaus kevyelle liikenteelle poistetaan. Valtatie 25:lle osoitetut liittymät on tarkoitettu ainoastaan palo- ja pelastuslaitoksen ja rautatien huoltoliittymiksi, kaavakarttaan lisätään tätä koskien määräys: (lpr) "Ajoneuvoliittymä jota saadaan käyttää ainoastaan palo- ja pelastuslaitoksen tarpeisiin tai rautatien huoltoon." Keski-Uudenmaan ympäristökeskus - Ympäristökeskus painottaa edelleen, että liito-oravan kulkuyhteyden säilymiseen tulee kiinnittää enemmän huomiota. Kulkuyhteyden turvaamisesta tulee olla maininta kaavamääräyksissä. Uudenmaan Ely-keskus on rajannut 211 liitooravalle kaava-alueen pohjoisosaan luonnonsuojelulain mukaisen lisääntymis- ja levähdyspaikan. Rajatulta alueelta itään kulkuyhteys katkeaa moottoritiehen, pohjoisosassa peltoon. Rajatun alueen luoteisreunalta länteen liikkumista heikentää 2-3 metrin levyinen puustoton tienpohja. Luontoselvityksessä (FCG 211), jossa on tarkasteltu liito-oravan kulkuyhteyksiä lisääntymis- ja levähdyspaikalta todetaan, että ainoa varteenotettava kulkuyhteys ulkopuolisiin metsäalueisiin kulkee Kapulin laajennusalueella olevien metsien kautta - asemakaavaehdotuksessa tähän osaan on sijoitettu teollisuus- ja varastorakennusten korttelialue ja tavaraliikenneterminaalin alue. Lisäksi näiden länsipuolella on Isolammintien linjaus. Kaavoituksen esittämä alueen pohjoisosan kulkuyhteys on toimiva vain siinä tapauksessa, mikäli liito-orava ei koe esteeksi ylittää usean kymmenen metrin levyistä puutonta tienpohjaa. Tällä hetkellä liito-orava pystyy kiertämään tienpohjan sen eteläpuolelta ja pääsee tätä kautta läntisiin metsäalueisiin.
26 - Liito-oravalle rajatun alueen koillis- ja lounaisreunaan on kaavassa varattu alueet hulevesialtaille. Hulevesialtaiden sijoittelussa ja rakentamisessa tulee välttää kyseisen metsäalueen supistamista ja alueet tulisi ensisijaisesti jättää edelleen liito-oravan mahdollisiksi ruokailualueiksi, mikäli mahdollista. Esim. nyt kaavassa merkityt hulevesialtaiden sijoituspaikat ovat selvästi laajempia kuin hulevesiselvityksessä esitetyt alueet. Jo hulevesialtaiden tarkempi rajaus jättäneekin liito-oravien elinpiirille kaavassa esitettyä laajemman metsäalueen Elinpiirin eteläosaan olisi myös suotavaa jättää suojavyöhyke - nyt tavaraliikenteen terminaalialue rajautuu suoraan liito-oravalle rajattuun alueen eteläosaan. - Kaavaselostuksessa on viitattu yli kymmenen vuotta sitten tehtyyn yleispiirteiseen osayleiskaavan luontoselvitykseen. Asemakaavavaiheessa olisi tarpeen tehdä tarkempia luontoselvityksiä. Pääsääntöisesti asemakaavaan luontoselvitysten tulee olla yleiskaavatason selvityksiä tarkempia. - Kapuli III:n hulevesiselvitys on selkeä ja havainnollinen esitys alueen hulevesien käsittelystä. Selvityksessä esitetty hulevesien hallinnan pääperiaate on pyrkiä viivyttämään alueella syntyviä hulevesiä tonttikohtaisilla hulevesijärjestelmillä. Ympäristökeskus pitää viivytystä erittäin tarpeellisena, koska virtaaman laskennallinen muutos alueelta on merkittävä. - Hulevesien määrän lisäksi jatkosuunnittelussa olisi hyvä kiinnittää huomiota myös hulevesien laatuun. Veden laadun kannalta parempaan tilanteeseen päästään moniportaisella erilaisia hulevesien käsittelymenetelmiä yhdistelevällä hulevesijärjestelmällä. Ympäristökeskus esittää, että vielä selvitetään mahdollisuus korttelikohtaisesti viivytettyjen hulevesien jatkokäsittelyyn esimerkiksi kosteikossa tai biosuodatusalueilla. Hulevesiselvityksessä esitettyjä ylimääräisiä kosteikoita tulvaherkälle alueelle Jurvalan jäteveden pumppaamon läheisyyteen ympäristökeskus pitää tärkeänä tulvien ennalta ehkäisyssä mutta myös hulevesien vesistökuormituksen vähentämisessä. Tällaisia vaihtoehtoja olisi tarpeen selvittää myös saman valuma-alueen itäiseen haaran sekä alueen pienemmän valumaalueen osalta. - Ympäristökeskus pitää erinomaisen hyvänä, että selvityksessä on esitetty hulevesijärjestelmien rakentamista alueen maanrakennustöiden alussa sekä niiden viimeistelyä ja puhdistusta alueen valmistuttua. Myös tältä osin on hyvä toimia hulevesiselvityksen mukaisesti. - Korttelille 2318 ei ole kaavaehdotuksessa hulevesiselvityksen mukaista hulevesivarausta. Vastine: - Kulkuyhteydet liito-oravan oleskelualueelta on moottoritien ja oikoradan rakentamisen yhteydessä hyväksytty riittävinä itään Mustanmäen esiintymän suuntaan eli ko. kulkuväylien ylitse. Kulkuyhteydellä etelään Hirvihaaran suuntaan ovat valtatie 25, Tokmannin logistiikkakeskus ja Veturin teollisuusalue. Kulkuyhteys lounaaseen alkaa liito-orava-alueen reunasta metsänä, mutta katkeaa laajaan Isolammin kaakkoispuoliseen nuoren metsän alueeseen (n. 2v) ja avohakkuualueeseen ja sen länsipuolisiin Kapuli IIc logistiikakortteleihin, joten yrityskäyttöön varatut alueet ovat liito-oravien lounaaseen ja länteen suuntautuvista kulkuyhteyksistä toissijaisia. Kulkuyhteys länteen on asemakaava-alueen pohjoispuolella oleva luonnontilaisena säilyvä jyrkkämuotoinen metsää kasvava kallio joka on Mäntsälän kunnan omistuksessa. Tämä metsävyöhyke on kapeimmillaankin korttelin 2318 pohjoispuolella 152 m leveä. Vertailuna itse liitooravien esiintymisalue on leveydeltään 7-14m ja pituudeltaan 33m, joten kulkuyhteys on oleellisesti leveämpi ja pinta-alaltaan suurempi kuin itse esiintymä. Tämä yhteys katkeaa nykyisin Kapuliin rakennetun kunnallistekniikan 26-28 m:n leveän reitin kohdalla. Tätä "tiepohjaa" ei voida kiertää eteläpuolitse nytkään koska se katkeaa lounaispäässä läjitysalueeseen ja Isolamminsuohon. Toinen kohta jossa yhteys tulee katkeamaan on viranomaisyhteistyönä laaditun ja hyväksytyn Isolammintien pohjoisen Sälinkääntielle johtavan jatkeen kohdalla, joka on seudullinen tie ja toteutettaneen n. 4 m:n levyisenä. Tämä on Kapulin kaavaalueen luoteispuolella. Tulevassa tiesuunnitelmassa tulee huomioida tämä liitooravien kulkureitti. Pohjoispuolella on laaja pelto eikä metsiä. Koska nykyisin toimiva yhtenäinen ja leveä metsäinen kulkuyhteys länteen, ainoalle suunnalle jossa on laajoja metsiä, kulkee Kapuli III kaava-alueen ulkopuolella eikä sitä kaavalla vaikeuteta ja koska kaava-asiakirjassa ei voida antaa määräyksiä
27 ulkopuolisille alueille, kunta katsoo että kaava suojellessaan liito-orava esiintymän on ottanut liito-oravien suojelun huomioon riittävässä laajuudessa. - Liito-oravalle rajatun alueen koillis- ja lounaisreunaan kaavassa varatut hulevesialtaat voidaan selvityksen tehneen Ramboll Oy:n mukaan poistaa. koska varsinaiset korttelialueiden altaat ovat riittävät. Ko. Hulevesille varatut altaat ovat soistuneita kohtia jotka jätetään luonnontilaisiksi ja sellaisenaan pidättävät ja hidastavat hulevesien kulkua. - Elinpiirin eteläosaan olisi myös suotavaa jättää suojavyöhyke - nyt tavaraliikenteen terminaalialue rajautuu suoraan liito-oravalle rajattuun alueen eteläosaan. - Vanhaa kaavaselostuksessa viitattua luontoselvitystä, joka kohdistui koko Kapulin alueelle "Mäntsälän Kapulin laajennus-alueen luontoselvitys 25" /Enviro Oy täydennettiin luontoselvityksellä "Kapulin asemakaavan laajennusalueen luontoselvitys /FCG 211." joka oli kaava-asiakirjojen liitteenä. Selvityksiä on aiemmissa käsittelyvaiheissa pidetty riittävinä. - Hulevesien osalta tullaan tutkimaan laajemmin Mäntsälänjokeen tältä ja läheisltä alueilta Färjärinpuron kautta kulkevien vesien selvityksellä sisältäen toimenpiteet veden laadun parantamiseksi ja virtaamien vuodenaikaiseksi tasoittamiseksi mm. kaava-alueen pohjoispuolelle rakennettavan lammen/altaan ja suodatuspenkereiden avulla. - Kortteli 2318 rajautuu suoraan vedenjakajiin ja on pinta-alaltaan niin pieni että alueen luontaiset kaksi kosteikkoa olivat Ramboll Oy:n selvityksen mukaan korttelin osalta riitttävät. Mäntsälän vesi Ei huomautettavaa kaavan sisältöön. Liikennevirasto Asemakaavaehdotuksen selostuksessa on mainittu, että kaava-alueen pintavesiä tultaisiin johtamaan nykyisen radan kuivatukseen tarkoitetun rummun kautta radan ali. Ennen tällaisen toimenpiteen toteuttamista, tulee asiasta sopia Liikenneviraston kanssa ja hyväksyttää suunnitelmat Liikennevirastolla. Vastine Välitetään lausunto Tekniselle toimialalle. Ei aiheuta muutoksia asemakaavaan. Lahden kaupunginmuseo / Päijät-Hämeen maakuntamuseo Ei huomautettavaa. Tekninen lautakunta Ei huomautettavaa. Mäntsälän sähkö Luonnosehdotuksessa olevat kaavatiet pitää mitoittaa kaukolämpö sekä maakaasuverkoston putkivarauksella. Putkivaraus on järjestettävä noin kolme metriä leveänä kaistana koko matkan niin Isolammintielle Tokamannilta katsottuna tien itäreunalle kuin nimettömän kadun (lsolammintieltä kortteliin 2318) tien eteläreunalle. Lämpöliiketoiminnalle on jo aikaisemmin varattu ja irti louhittu putkistovaraus Suomisen pellonreunalta Mäntsälän Veden putkilinjan rinnalle. Lisäksi M-alueelle (liito-oravat) Suomisen pellon reunalle kunnan omistaman maalle on varattava noin kahden-kolmen metrin putkivaraus kaukolämpöputkistoa varten. Rakennettava putkisto yhdistää keskustan kaukolämpöjärjestelmän Kapulin alueen järjestelmään. Putkistovaraus ei vaikuttane suojelupäätökseen, koska putkiston rakentaminen onnistuu ilman suurempia työaluevarauksia. Lämpöliiketoiminta ehdottaa lisäksi, että alueen korttelin 2318 tontti 1 asemakaavamerkintä muutettaisiin lämmöntuotantolaitoksen rakentamisen mahdollistamiseksi, eli tontille merkintä ET tai vastaava. Tällä esitetyllä muutoksella olisi mahdollista varautua alueelle mahdollisesti tarvittavan lämpö- tai höyrylaitoksen rakentamiseen.
28 Vastine Kaavatiet on mitoitettu väljästi. Ramboll Oy:n laatiman alueen alustavan kunnallistekniikan toteutussuunnitelman mukaan tiealueet ovat riittävän leveät. Lausunnon tiedot välitetään suunnitteluryhmälle. Koska putkisto mahtuu vain 3:n metrin levyiselle alueelle sen toteuttaminen voidaan tehdä erillispäätöksellä koska kyseessä on maa- ja metsätalousalue (M). Linjan sijainti ei muilta osin ole asemakaava-alueeseen vaikuttava. Lämmöntuotantolaitoksen sijoittaminen edellyttää selvityksiä lämmöntuotannon alueellisista haitoista ja vaikka sellaiset on laadittu n. 6 m:n etäisyydelle suunnitellun vastaavan laitoksen asemakaavamuutostyön perusteiksi edellyttäisi muutos ilmeisesti lisäselvityksiä Tässä kaavassa ei ole aikataulullisesti mahdollista suorittaa riittäviä selvityksiä joten edellytyksiä kaavamerkinnän muuttamiselle ei ole. Uudenmaan liitto Uudenmaan maakuntakaavassa, joka on vahvistettu 8.11.26, asemakaava-alue on taajamatoimintojen aluetta. Vahvistettavana olevassa Uudenmaan 2.vaihemaakuntakaavassa alueen länsiosaan sijoittuu seututien merkintä vaihtoehtoisella tai ohjeellisella merkinnällä. Uudenmaan liitto on kiinnittänyt huomioita aikaisemmin viranomaisyhteistyössä siihen, että Kapulin yritysalueen suunnittelussa on huomioitava kevyt liikenne sekä joukkoliikenne, joita on nyt selvitetty kaava-asiakirjoissa. Myös 2.vaihemaakuntakaava taajamatoimintojen määräys hulevesistä on huomioitu asemakaavassa. Kapulin yritysalueen III-vaiheen asemakaavaehdotus on Uudenmaan maakuntakaavan mukainen ja 2. vaihemaakuntakaavan tavoitteiden mukainen. Uudenmaan liitto puoltaa asemakaavaehdotuksen hyväksymistä. Muistutus Maanomistaja lähialueelta Kun rautatietä rakennettiin Mäntsälässä vuosina 24-26 sovimme rautatien suunnittelijoiden kanssa suunnitellun VR:n huoltotien siirtämisestä pois pellolta sekä rautatien ylitse rakennettavasta sillasta yksityistien kohdalle sekä VR:n huoltotien rakentamisesta sitä kautta rautatien sekä että moottoritien väliin, joka samalla on alueella olevien metsäpalstojen rasitetie ja näin on toimittu. Tästä rasitetiestä olen aiemmin kertonut mielipiteeni antamassani muistutuksessa 2.12.213 Mäntsälän kuntaan. Mäntsälän kunta/maankäyttöpalvelut on Kapuli III:n kaavaehdotuksessa taas suunnitellut kaksi tietä, tilan pellon poikki ja toisen tien jo olemassa olevan siirretyn tilustien viereen, aikaisemminkin olen vastustanut uusien teiden tekemistä peltojeni yli (Muistutus 2.12.214). Vastustan suunniteltujen teiden rakentamista maatilan peltolohkon yli, koska Mäntsälän kunta on jo tehnyt kaksi Sälinkääntien oikaisusuunnitelmaa tilojeni, sekä ns. Kapulin teollisuus- ja varastorakennusten kortteli-alueen poikki, Sälinkääntieltä nro 1471, Hyvinkääntielle nro 25 ja lisäksi kunnan hallinnassa olevalle maa-alueelle on jo olemassa kaksi Isolammentietä (vanha ja uusi), Kolmisopentie sekä liittymä Puirojantieltä (karttaliite). Vastine Kyseiset tiet sijoittuvat asemakaava-alueen ulkopuolelle. Kevyen liikenteen kulkuyhteyksien järjestämistä esim. rautatieasemalta ja keskustasta Kapuli III:n logistiikka-alueelle ei päätetä tai sijaintia ratkaista tässä asemakaavassa joka ei voi määrätä alueensa ulkopuolisista toiminnoista. Lisäksi voi todeta että Kapulin ja Veturin yritysalueiden nykyisetkin yritykset ilman tätä Kapuli III laajennustakin edellyttävät ko. kevyen liikenteen yhteyksiä. Yhteenveto muutoksista/täydennyksistä - Kevyen liikenteen väylän varaus poistetaan radan varresta. - Lisätään kahteen liittymään tarkentava määräys: (lpr) "Ajoneuvoliittymä jota saadaan käyttää ainoastaan palo- ja pelastuslaitoksen tarpeisiin tai rautatien huoltoon." - Poistetaan liito-oravien suojelualueeseen rajautuvat hulevesiallasmerkinnät 2 kpl.
29 4.4 Valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden tunnistaminen / Kapuli Tarkistetut valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet tulivat voimaan 1.3.29. Seuraavassa pyritään erittelemään asiakokonaisuudet, jotka tulisi huomioida riittävällä painoarvolla Kapulin asemakaavojen laadinnassa. Toimiva aluerakenne Yleistavoite - Mäntsälän kirkonkylän taajama suunnitellaan yritysten saavutettavuus eri liikennemuodoilla huomioiden. Mahdollisimman suuri osa liikennesuoritteesta tulee olla mahdollista toteuttaa kevyen liikenteen yhteyksin. Asumista ei ohjata suojaamattomana alle 1km:n etäisyydelle työpaikka-alueista ja keskeisimmillä työpaikka-alueilla pyritään korkeaan aluetehokkuuteen. - Yritysalueet kootaan saavutettavuudeltaan tehokkaasti keskitettyinä synergiaetujen ja toimivuuden saavuttamiseksi, jolloin pääalueina ovat Kapuli, Veturi ja Mäntsälänportti. Taajama suuntautuu yritysalueiden osalta ensisijaisesti etelään kuitenkin mahdollisimman lähelle joukkoliikenteen mahdollistavaa rautatieasemaa. Erityistavoitteet - Yritysalueet sijoitetaan painottaen nykyisten verkostojen hyödyntämistä pyrkien välttämään erillisten asemakaavoitettavien saarekkeiden toteuttamista. Kirkonkylän yritysalueita täydennettävät uudet alueet kootaan yhtenäisiksi, jolloin yhdyskuntatekniset verkostot tulevat kokonaisuutena tehokkaasti hyödynnetyiksi. - Kirkonkylän eteläosa Kehä V:n (Hyvinkää Porvoo tie) ja Helsingintien (Mt 14) varsilla mahdollistaa monipuolisen eri yritystoimialoja sisältävän rakenteen toteuttamisen, esim. suuret logistiikkayritykset, datakeskukset, PK-sektorin tuotantotilat sekä tilaa vievien palveluiden sijoittumisen. - Mäntsälän taajama pidetään yhtenäisenä rakenteena olemassa olevien palvelujen lähellä, erillisiä satelliittiosia ja etäämpänä palveluista tai turvallisista liikenneyhteyksistä sijaitsevia yritysten tai asuntoalueiden saarekkeita ei suosita. - Maanpuolustuksen ja rajavalvonnan tarpeet: Ei ole todettu. Eheytyvä yhdyskuntarakenne ja elinympäristön laatu Yleistavoitteet - Tehokasta yhdyskuntarakennetta etsitään yritysalueiden vertailulla, kullekin alueelle sopivien yritysten valinnalla ja yritysalueiden sijoittelun painottamisella. Erityistavoitteet - Yhdyskuntarakenteen eheyttäminen: Mäntsälän kirkonkylän toimivuutta tuetaan ohjaamalla yritysalueet kiinni kunnallisteknisiin verkostoihin tai niiden edullisimpiin laajentamissuuntiin. - Toimiva liikennejärjestelmä: Rakennetaan ja parannetaan kevyen liikenteen reittejä rautatieasemalta ja keskustasta. - Vähittäiskaupan suuryksiköiden sijoittaminen: Mäntsälän päivittäistavarakaupat sijoitetaan tiiviinä ryhmänä ydinkeskustaan, jolloin ne ovat kaikki toisistaan helposti kävelyetäisyydellä saavutettavina. Tilaa vievät kaupat kootaan Mäntsälän kirkonkylän taajaman eteläosaan yhteen paikkaan ilman hajottavia erillisiä suuryksiköitä. Em. jako ja
3 sijoitus merkitsevät vetovoimaista sekä monipuoliset palvelut tarjoavaa kaupallista keskustaa sekä tilaa vievän kaupan ja yritystoimintojen keskittymistä Kapuli Mäntsälänportti - Linnala alueelle. Tällä vältetään turhaa kunnan sisäistä liikennettä. - Maa- ja kallioperän soveltuvuus suunniteltuun käyttöön: Mäntsälän keskustaa rajaavat metsät ja peltoaukeat. Taajamarakenteen ulkopuolisten alueiden käyttöönotto merkitsisi erillisten lähiötyyppisten saarekkeiden toteuttamista, jolloin saavutettavuus ja verkostojen toteuttaminen hajauttaisivat yhdyskuntarakennetta. - Meluhaitan huomiointi toimintojen sijoittamisessa: Yritysalueet tulee keskittää meluisille vyöhykkeille so. moottoritien ja oikoradan vierustoille. - Energian säästäminen sekä uusiutuvien energialähteiden ja kaukolämmön edistäminen: Keskitetään yritysalueet kaukolämmön ja lämmön talteenoton pääputkilinjojen varteen ja edullisimpiin laajennussuuntiin. - Vedenhankinnan turvaaminen: Ei sijoiteta teollisuutta tai tuotannollista yritystoimintaa pohjavesialueille. Kulttuuri- ja luonnonperintö, virkistyskäyttö ja luonnonvarat Erityistavoitteet - Valtakunnallisesti merkittävät maisemat ja kulttuuriympäristöt ja kohteet: Yritysalueita ei sijoiteta kulttuurihistoriallisesti arvokkaille alueille. - Ekologisesti tai virkistyskäytön kannalta merkittävät ja yhtenäiset luonnonalueet: Suojelualueet osoitetaan kaavassa, Kapulissa on liitooravien asuinmetsikkö. - Ylikunnallisesti merkittävät virkistyskäytön reitistöt ja verkostot: Reittejä ei ole merkitty Kapuliin. - Ranta-alueiden säilyminen, loma-asumisen viihtyisyys, kyläverkoston tukeminen, nykyisen infrastruktuurin hyväksikäyttö: Kapulissa ei ole. - Hyvien ja yhtenäisten peltoalueiden ja metsätalousalueiden säilyttäminen: Kapulissa ei ole. Toimivat yhteysverkostot ja energiahuolto Yleistavoitteet - Henkilöautoliikenteen tarpeen vähentäminen ja ympäristöä vähän kuormittavien liikennemuotojen edistäminen: Keskitetään yritysrakentaminen mahdollisimman lähelle moottoritien Vt4 ja Kehä V (Hyvinkää Mäntsälä Porvoo tie) risteystä sekä Helsingintien Mt14 varteen ja mieluiten alle 5km:n etäisyydelle rautatieasemasta ja Mäntsälänportin palveluista. Parannetaan kevyttä liikennettä kevyen liikenteen runkoverkolla. - Energiahuolto: Erityisetuna ovat sähköverkon 11 kv:n päälinja ja lämmön talteenotto taajamakaukolämmöksi (piu-arvona arvioitu saavutettavan 1,2). Erityistavoitteet - Kehitetään ensisijaisesti olemassa olevia pääliikenneyhteyksiä ja verkostoja: Yrityskortteleita sijoitetaan vain nykyisen päätiestön lähivaikutusalueelle (etäisyydelle alle 1 km). - Valtakunnallisesti merkittävät radat, maantiet, vesiväylät, lentoasemat ja rajanylityspaikat: Varaudutaan uusien rautatieasemien ja pistoraiteiden rakentamiseen oikoradan varressa.
31 Luonto- ja kulttuuriympäristöinä erityiset aluekokonaisuudet Yleistavoitteet Mäntsälän kirkonkylän henki ja toimivuus: pyritään säilyttämään sijoittamalla yritysalueet lähelle, mutta suojaavien maisemallisten kokonaisuuksien rajaamiksi sekä antamaan kaavamääräyksin ja rakenteina kullekin osa-alueelle sopiva mittakaava esim. Kapuliin sopeutuvat suuret yritykset. 4.5 Valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden toteuttaminen / Kapuli III Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet 1 Toimiva aluerakenne 2 Eheytyvä aluerakenne ja elinympäristön laatu 3 Kulttuuri- ja luonnonperintö, virkistyskäyttö ja luonnonvarat 4 Toimivat yhteysverkot ja energiahuolto 1) Toimiva aluerakenne sekä elinkeinoelämän kilpailukyky ja monipuolisuus ja rajavalvonnan tarpeet Mäntsälän kunnan väestön kasvu ja kokonaisliikenteen määrä riippuvat merkittävästi yritysalueiden kehittymisestä. Nyt Mäntsälän työssäkäyvistä pendelöi n. 6%. Moottoritie ja rautatie ovat ruuhkaisia aamulla Helsingin suuntaan ja illalla päinvastoin. Työpaikkojen sijoittuminen Mäntsälän kirkonkylään vähentäisi liikennettä, kustannuksia ja asukkaiden liikkumiseen käyttämää aikaa. Resurssien tehokkaampi käyttö parantaisi myös elämisen laatua. Mäntsälässä seudulliset päätiet ja rautatie sekä keskustan rakenne ohjaavat yritysten sijoittamista: - Työpaikkavaltaiset suuret ja paljon energiaa käyttävät yritykset soveltuvat Kapuli III:n alueelle. - Vähän liikennettä aiheuttavat suuret logistiset yritykset soveltuvat Mäntsälä pohjoinen ja Linnala eteläinen rakentamattomille alueille. - Tilaa vievä kauppa ja palvelut soveltuvat Mäntsälän portin ja Linnalan yritysalueille (ei moottoritien länsipuolelle asiakasliikenteen takia). - PK-yritykset ja alihankinta soveltuvat Linnala eteläinen ja Poikkitie yritysalueille. 2) Alueidenkäytöllä edistetään yhdyskuntien ja elinympäristöjen ekologista, taloudellista, sosiaalista ja kulttuurista kestävyyttä. Olevaan rakenteeseen tukeutuva uusi rakentaminen ja olevan rakennuskannan hyödyntäminen, hyvän taajamakuvan luominen ja yhtenäisten viheralueiden säilyminen, huomioida ilmastonmuutos, kuten tulvavaara-alueet ja riskien ehkäiseminen, melusta, tärinästä ja ilman epäpuhtauksista aiheutuvien haittojen ehkäiseminen. - Nykyistä rakennetta täydennetään rakentamalla kevyen liikenteen reitit keskustasta ja rautatieasemalta Kapuliin. - Kapulin laajentamisessa ovat rajaavina reunaehtoina luonto ja häiriötön suhde asumiseen esim. säilytetään liito-oravien alue sekä suojaava metsävyöhyke. - Ilmastomuutos huomioidaan koska Kapuli sijaintinsa ansiosta vähentää tarvittavaa kokonaisliikenteen määrää.
- 32 - Teollisuuden hukkalämpöä kaukolämmöksi tullaan hyödyntämään keskustaajaman kaukolämpönä - Melu, yritykset ovat erillään asumisesta. - Tärinästä ei aiheudu maaperän (yleensä kallio tai hiekkamoreeni) takia ongelmia, ainoastaan Linnala eteläinen teollisuusalue sijoittuu osin savialueille. - Yritystoiminnan ja liikenteen aiheuttamia ilman epäpuhtauksia rajataan sijoittamalla yritysalueet moottoritien ja Kehä V:n (Hyvinkää Porvoo tie) vaikutusalueille. - Turvallisuutta ja toimivuutta lisätään kevyen liikenteen reittien rakentamisella. 3) Kulttuuri- ja luonnonperinnön ja luonnonvarojen säilyminen ja virkistyskäytön edistäminen, ekologisen kestävyyden huomioiden, ekologisesti tai virkistyskäytön kannalta merkittävien alueiden säilymisen varmistaminen ja pinta- ja pohjavesien suojelutarpeen huomiointi - Kapuli III:ssä ei ole kulttuuri ja luonnonperinnön kohteita. - Kapuli III:n ei suuntaudu virkistyskäyttöä. - Kapulin III:n rakentaminen yritystoimintaan aiheutaa muutoksia pintavesien virtauksissa tai määrissä paikallisia pihoilta tapahtuvia valuntoja lukuun ottamatta. Tältä osin on tilattu selvitys Ramboll Oy:ltä hulevesien hallinnasta Kapuli III-alueella. Koska alue on ollut aiemmin pääosin kalliota jota suot ympäröivät, ei pintavesien imeytymisessä ja virtauksissa tapahdu laajemmalla alueella muutoksia. - Kapulin III:llä ei ole pohjavesialueita. 4) Toimivat yhteysverkostot ja energiahuolto - Kapuli III on Kehä V (Hyvinkää Porvoo tie) ja E75 moottoritien liittymän vieressä ja lähellä rautatieasemaa (n. 3km). - Kevyen liikenteen reitit tulee rakentaa Kapuli III:hen rautatieasemalta ja keskustasta. Tämä tarkoittaa keskustan osien välille toteutettavia opastein merkittyjä kevyen liikenteen runkoreittejä. Kapuliin suuntautuva reitti ohjautuu moottoritien ja oikoradan yli nykyistä siltaa pitkin (Kapuliin ja rautatieaseman keskivälillä). Tämä reitti parantaa samalla rautatien länsipuolisten asuntoalueiden kevyen liikenteen yhteyksiä keskustaan. - Rakentaminen käyttää nykyisiä sähkö-, vesi-, viemäri-, katu- ja kaukolämpöverkkoja. Viereiselle 11kV:n runkolinjalle on rakenteilla muuntoasema jolloin sähkön kapasiteetti edelleen kasvaa. - Kapuli sijoittuu liikenteen painopisteeseen eikä aiheuta Mäntsälän sisäiselle verkolle rasitetta. - Yhdistetään energian käyttö ja energian talteenotto sähkön ja kaukolämmön synergialla. - Pyritään hyödyntämään tietoverkoille alueella oleva kuitukaapeli. - Oikoradalla on valmius pistoraiteeseen.
33 4.6 Rakennemalli yritysalueet Rakennemallilla tarkastellaan aluerakenteen osien keskinäistä vuorovaikutusta, toimintaa sekä rakentamis- ja käyttökustannuksia. Yhdyskunnan voimavarat, vaikka riittäisivätkin useiden samanaikaisten alueiden vaatimien verkostojen toteuttamiseen, eivät tule tehokkaasti käytettyä ilman selkeää toimivaa kokonaistavoitetta. Yhdyskunnan tulee tuottaa edullisesti korkealaatuisia yrittämisen palveluja. Selkeä toiminnallinen rakenne on yksinkertainen ja rakenteen osat tukevat kokonaisuuden toteuttamista ja toiminnan tavoitetta. Vaihtoehtoisten kokonaisrakenteiden selvittäminen merkitsee osien keskinäisten vuorovaikutusten löytämistä huomioiden yhdyskunnan resurssien riittävyys tarkastelujaksolla. Tässä Kapuli III:n rakennemallitarkastelussa ei laadita vertailumalleja, vaan todetaan eri alueiden ominaisuudet suhteessa toisiinsa. Rakenteen toiminta Seudulliset ja kokoojatiet sekä turvallisuus Kevyen liikenteen reitit ja joukkoliikenne Yritysalueen toimivuus Yritystonttien monipuolisuus Asumisen ja yritystoiminnan yhdistelmät ja erottelu Rakentamiskustannukset (Kiinteitä, verkostopituuksiin voidaan vaikuttaa (n. 8 % kokonaiskustannuksista)) Talorakentaminen Seudulliset pääväylät ja kokoojatiet Kunnallistekniikka Käyttökustannukset (Muuttuvia ja näihin voidaan vaikuttaa) Palvelujen saavutettavuus ja toimivuus Huoltoajo lenkkiperiaate Laadulliset tekijät Yritysalueita ja osia leimaava kokonaishenki Kulttuuriarvot, paikalliskulttuurin ilmeneminen Maisema-arvot Asumisviihtyisyys, erityisesti eriytyminen häiriötekijöistä ja turvallisuus (myös muu kuin liikenne) Virkistysverkosto, Luonto ja puhtaus, sekä nykyinen puusto ja kasvillisuus
34
Mäntsälän yritysalueiden vertailutaulukko 35 Vertailtava Kapuli IIc Kapuli III Veturi Mäntsälän portti / Linnala Linnala etelä Poikkitie Liljendal Kruunun alue Sälinkäänti e Mänts. pohjoin. Rakenteen toiminta Ajoneuvoliikenne ja turvallisuus - - - Kevyt liikenne reitit ja turvallisuus - huom! - huom! - huom! - huom! Yritysalueen toimivuus - - Yritystonttien monipuolisuus - - - Asumisen ja yritysten erottelu - Rakentamiskustannukset Rakentaminen - - Seutu- ja kokoojatiet - Kunnallistekniikka - Käyttökustannukset Yrityksen saavutettavuus - Työpaikkaliikenteen määrä - - - Huoltoajo lenkkiperiaate - - - Laadulliset tekijät - Kokonaishenki Isot yritykset Isot yritykset PK-yritykset Tilaavievä ja Tilaavievä ja PK-yritykset PK-yritykset PK-yritykset PK-yritykset Isot yritykset Sopeutuu Sopeutuu Sopeutuu palvelut palvelut Sopeutuu Ei sopeudu Ei sopeudu Ei sopeudu Sopeutuu - Yhdyskuntarakenteen shde hyöd verk hyöd verk hyöd verk Sopeutuu Sopeutuu hyöd verk hyöd verk hyöd verk hyöd verk ei verkost - Häiriöt Ei aiheuta Ei aiheuta Ei aiheuta hyöd verk Ei aiheuta ei verkost Ei aiheuta Ei aiheuta Aiheuttaa Aiheuttaa Aiheuttaa Ei aiheuta Kapuli IIc yhdyskuntarakennearvioinnin vaikutukset Kapuli III:n asemakaavan laadinnassa korostui monessa vaiheessa tapahtunut työstäminen. Inventointien ja lähtökohtien selvityksen jälkeen todettiin selkeä mahdollisuus Kapulin yritysalueen laajentumiselle vaiheittain. Kapuli III todettiin yhdyskuntarakenteen kehittämisen reunaehtojen perusteella ensisijaiseksi yritysalueeksi. Muutoin vaihtoehdot selkiytyivät vaiheittaisiksi kehitysnäkemyksiksi, joiden osalta tavoitteena on käynnistää Mäntsälän yritysalueiden OYK vuoden 214 aikana. Kapuli III:n rakentaminen työpaikka-alueena ja turvallisten kevyen liikenteen pääreittien rakentaminen rautatieasemalta ja kirkonkylän keskustasta Kapuliin. Nämä reitit tulee toteuttaa mahdollisimman nopeasti, koska niitä hyödyntävät myös nykyiset Kapulin ja Veturin yritykset sekä rautatien länsipuolella asuvat.
36 5. ASEMAKAAVAN KUVAUS 5.1 Yleiskuvaus Teollisuusrakentaminen Alueelle on osoitettu neljä teollisuus ja varastorakennuksille varattua korttelia, johon voidaan sijoittaa 19 k-m2 rakennuksia siten, että ympärille jää rekkojen tarvitsema n. 5m:n levyinen liikennealue. Yhdyskuntatekninen huolto Alue on verkostojen piirissä jotka valmistuivat 21. Tarvittaessa putkilinjat siirretään kiertämään kortteleiden itäpuolelta (johtorasite). Palvelut Alueelle ei tule palveluja. Kaakossa n.,5 2km:n etäisyydellä ja on seudullisten ja tilaavievien kauppojen keskittymä. Etelässä Veturin yritysalueella on ruokailu- ja muita liiketoimintojen tukipalveluja. Liikenne ja autopaikoitus Alueen pääkokoojakadulle, Isolammintielle tulee yksi maantien yleissuunnitelman mukainen liittymä. Rautatieasemalta n. 1,5km päästä on osoitettu kevyenliikenteen yhteys yrityksille ja edelleen Veturin teollisuusalueen tulevaan alikulkuun. Alueelle tulee varata autopaikkoja teollisuudelle vähintään 1 ap/1 k-m2, toimistotiloille 1 ap/7 k-m2 ja liiketiloille 1 ap/5 k-m2. Pintavesien johtaminen Logistiikkakeskuksen rakennuksen 15ha kattopinnoilta ja pihalta (15ha) syntyy arviolta 2 m3 lyhytjaksoinen pintavesien maksimi. Alavimpaan kohtaan kaava-alueen koilliskulmaan josta laajemman alueen hulevedet johdetaan radan ali itään Färjärinojaan on varattu pinta-alalta n. 8ha ja tilavuudeltaan riittävän kokoisen tasausaltaan rakentamiselle alue. Rautatien ali johdettu putki on halkaisijaltaan 8cm, joten tasausallas tarvitaan varmistamaan hulevesien virtaaman tasaisuus. Viheralueet Kaava-alueen koilliskulmassa sijaitseva metsä on merkitty M-alueeksi ELY-keskuksen pitämällä katselmuksella ja sen perusteella tehdyllä päätöksellä 17.5.211 sekä merkitty suojeltavaksi liito-oravaesiintymäksi. Liito-oravien oletettu oleskelualue on pääosin jätetty rakentamisen ulkopuolelle. Kevyen liikenteen reitti rautatieasemalta ja Mäntsälän keskustan suunnasta ns. Suomisen sillalta, sekä oikoradan pistoraide on kuitenkin johdettu liito-orava-alueen läpi ko. korttelin yrityksille. Nämä sijoittuvat nyt melkein kokonaan nyt avoimena olevalle radan reunavyöhykkeelle. Tilavaraus ratakiskojen reunasta mitaten on 4 m ja vahvistetun rautatiealueen rajalta lukien 1 m. Tälle alueelle mahtuu mahdollinen 3 m:n aluevarauksen suoja-aita ja 5 m:n levyinen kevyen liikenteen reitti luiska-alueineen ja lumitiloineen.
37 Liito-oravien suojelualue ja poistetut hulevesien allasmerkinnät asemakaava-alueen koilliskulmauksessa. 5.2 Mitoitus Asemakaavalla muodostuvat: - Teollisuus- ja varastorakennuksien kortteleita (T-6) 21,5 ha, e=,6 129 k-m2, 3,1ha, e=,5 155 k-m2 ja 2,1 ha, e=,4, 84 k-m2, yht. 1529 k-m2 - Erityis- /teollisuus- ja varastorakennuksien korttelialuetta (ETT) 3,2 ha, e=,3, 96 k- m2. - Rakentamiseen on varattu kaikkiaan yhteensä 35,8 ha, e=,54, 163 k-m2. - Tavaraliikenneterminaalin aluetta 6,7 ha. - Maa- ja metsätalousaluetta 4,9 ha. - Katualuetta 8,9 ha. Rakennusoikeutta teollisuus- ja varastorakennuksien tonteille muodostuu tehokkuusluvulla tontin koosta riippuen n. 84-444 k-m2 Kaavamääräykset pitävät sisällään rakentamistapaohjeet alueen liittämiseksi Tokmanni Oy:n miljööseen. Liikennöinti tonteille tapahtuu Isolammintien kautta. Asemakaavan ja muutosalue on n. 53,3 ha.
38