A S E M A K A A V A N S E L O S T U S 4. KAUPUNGINOSAN KORTTELEIDEN 78, 79 JA 80 SEKÄ KATUAUKION JA KATU- JA LIIKENNEALUEEN ASEMAKAAVAN MUUTOS LUTAKONAUKIO JA LUTAKONKULMAUKSEN TOIMISTOALUE KAAVATUNNUS 04:034 KAAVAN PÄIVÄYS 21.12.2010 SELOSTUKSEN PÄIVÄYS 28.12.2010
04:034 / LUTAKONAUKIO JA LUTAKONKULMAUKSEN TOIMISTOALUE, 28.12.2010 (päivitetty 23.2.2011 ja 7.3.2011 ) (2) PERUS- JA TUNNISTETIEDOT Asemakaavan muutos koskee 4. kaupunginosan kortteleita 78, 79 ja 80 sekä katuaukio-, katu- ja liikennealueita. Asemakaavan muutoksella muodostuu 4. kaupunginosan korttelit 78 ja 79 sekä katuaukio-, katu- ja liikennealueita. Kaavan nimi LUTAKONAUKIO JA LUTAKONKULMAUKSEN TOIMISTOALUE Kaavan tunnus 04:034 Kaavan päiväys 21.12.2010 Kaavan laatija Ilona Sassi, Kaavasuunnittelija Jyväskylän kaupunki Kaupunkirakennepalvelut / Kaavoitus Postiosoite: PL 233, 40101 Jyväskylä Käyntiosoite: Hannikaisenkatu 17 Puh. 014-266 5052 email: ilona.sassi@jkl.fi Kaavan vireilletulo Sanomalehti Keskisuomalainen 3.11.2010 Hyväksymispäivämäärät Ltk 8.3.2011 Kh 14.3.2011, xx.xx.2011 Kv xx.xx.2011 Kaava-alueen sijainti Asemakaavan muutosalue sijaitsee Lutakossa, Rantaväylän varrella, Satamakadun ja Messutorin välisellä alueella. Kaavan tarkoitus Kaupungin tavoitteena on liikenteen vähentäminen Schaumanin puistotieltä, Uno Savolan kadulta ja Fortunakujalta sekä messujen ja muiden tapahtumien toimintaedellytysten parantaminen tulevassa, rakennetussa tilanteessa. Alueelle rakennettavien pysäköintitilojen keskittäminen pääosin yleisiin pysäköintilaitoksiin yksityisen pysäköintitalon sijaan mahdollistaa pysäköintitilojen käytön ja pysäköinnin järjestelyt messujen ja muiden tapahtumien yhteydessä. Toimistokortteli Rantaväylän varrella on kaupunkikuvan kannalta merkittävä; ja pysäköintitalon muuttaminen toimistorakennukseksi parantaa osaltaan kaupunkikuvaa alueen rakentuessa.
04:034 / LUTAKONAUKIO JA LUTAKONKULMAUKSEN TOIMISTOALUE, 28.12.2010 (päivitetty 23.2.2011 ja 7.3.2011 ) (3) Yleisen pysäköinnin sijoittaminen Lutakon aukion alle parantaa aukion elävöittämistä, koska se luo nykyistä paremmat toimintamahdollisuudet liike-elämälle katutasossa toimistoalueella ja viereisillä asuintonteillakin, joiden ensimmäisessä kerroksessa on sallittu liike- ja toimistotilat. 1 TIIVISTELMÄ 1.1 ASEMAKAAVA Asemakaavan muutoksessa Lutakonaukiolle on merkitty maanalainen tila, jonne saa sijoittaa paikoitustiloja ja väestönsuojatiloja sekä teknisiä tiloja. Maanalaisen pysäköintihallin sallitaan ulottuvan Rantaväylän kulmauksessa olevan liike- ja toimistotontin alle. Toimistoalueella oleva pysäköintitontti on muutettu liike- ja toimistorakennusten tontiksi ja tonttien rakennusaloja on tarkistettu. Rantaväylän ja Satamakadun kulmassa olevien rakentamattomien liike- ja toimistotonttien rajoja ja rakennusaloja sekä Tanssisali Lutakon tontin rajoja on muutettu. Fortunakujan katualuetta pienennettiin tonttien vähentyessä ja aukiolle johtava katualueen osa siirrettiin Tanssisali Lutakon viereen. Aukiolle johtava katualue toimii yhteytenä aukiolle sekä johtojen sijaintialueena. Tapahtumien yhteydessä sitä on mahdollista käyttää ajoneuvojen lisäkulkureittinä ruuhkien purkamiseksi, normaalitilanteessa sitä kautta ei ole tarkoitus aukiolle ajaa. 1.2 KAAVAPROSESSIN VAIHEET (päiväyksiä täydennetään kaavaprosessin edetessä) Kaavoituksen vireilletulosta ilmoitettiin sanomalehti Keskisuomalaisessa 3.11.2010. Kaava-aineisto MRL 30 :n mukaisesti nähtävillä 4.1.-18.1.2011 (luonnosvaiheen kuuleminen) Kaavamuutosehdotus kaupunkirakennelautakunnan käsittelyssä 8.3.2011 Kaavamuutosehdotus kaupunginhallituksen käsittelyssä 14.3.2011 Kaavamuutosehdotus MRL 65 :n mukaisesti nähtävillä 18.3.-18.4.2011 Kaavamuutosehdotus kaupunkirakennelautakunnan hyväksyttävänä Kaavamuutosehdotus kaupunginhallituksen hyväksyttävänä Asemakaavan hyväksyminen kaupunginvaltuustossa 1.3 ASEMAKAAVAN TOTEUTTAMINEN Voimassa olevan kaavan mukaan on mahdollista toteuttaa Satamakadun osan rakentaminen eri tasoon Lutakon pääaukion kanssa. Satamakadun rakentamisen aikainen kiertotie rakennetaan rantaan ja se on tarkoitus aloittaa keväällä 2011. Tämän kaavamuutoksen mahdollistaman, aukion alle sijoittuvan P-hallin rakentaminen on tarkoitus aloittaa heti kaavan tultua voimaan eli kesällä 2011.
04:034 / LUTAKONAUKIO JA LUTAKONKULMAUKSEN TOIMISTOALUE, 28.12.2010 (päivitetty 23.2.2011 ja 7.3.2011 ) (4) Toimistoalueen ja Tanssisali Lutakon vesihuolto ja kaukolämpö on tarkoitus rakentaa P-hallin rakentamisen yhteydessä hallin katto- ja seinärakenteisiin. 2 LÄHTÖKOHDAT 2.1 SELVITYS SUUNNITTELUALUEEN OLOISTA 2.1.1 Rakennettu ympäristö Lutakonaukiota, toimistotontteja ja pysäköintitalon tonttia ei ole vielä toteutettu voimassa olevan asemakaavan mukaisesti. Messutorin viereisen tontin rakennuslupavaihe on meneillään ja aloituslupa on saatu. Alueella sijaitsee Tanssisali Lutakko, joka on merkitty suojelurakennukseksi. Tanssisali Lutakon käyttötarkoitusta ja suojelumerkintää ei ole tarkoitus muuttaa. Virkistys Lutakonaukion kautta kulkee kevyenliikenteen yhteys, jota käytetään runsaasti päivittäiseen työpaikka- ja virkistysliikennöintiin. Liikenne Toimistoalueen liikenne kulkee voimassa olevan kaavan mukaan rakennetussa tilanteessa Fortunakujan kautta Blomstedtinkadulle ja edelleen Schaumanin puistotielle ja Satamakadulle. Lutakonaukion läheisten hotellin, asuintonttien, Paviljongin ja yleisen pysäköintitalon liikenne kulkee Uno Savolan kadun kautta edelleen Schaumanin puistotielle ja Satamakadulle. Rantaväylän ja Satamakadun risteyksen eritasoratkaisuun sekä Satamakadun ja Lutakonaukion eritasoratkaisuun on varauduttu voimassa olevissa asemakaavoissa. Asemakaavoja ei ole vielä toteutettu. Rantaväylän valoristeyksen muuttaminen eritasoiseksi toteutunee vasta joskus tulevaisuudessa, mutta kaavallisesti siihen on jo varauduttu. Tekninen huolto Alueella kulkee vesijohtoja, jätevesiviemäreitä, sadevesiviemäreitä ja kaukolämpöjohtoja. Ympäristönsuojelu ja ympäristöhäiriöt Alueella on Rantaväylän ja Satamakadun liikennemelua. Pohjavesi on lähellä maanpintaa ja se on huomioitava aluetta rakennettaessa. Pohjaveden tilaa seurataan koko ajan. Lutakon kulmauksen alueelle on tehty maaperätutkimuksia vuosina 1997 ja 1998. Näytteissä ei havaittu öljypitoisuutta eivätkä dioksiini- ja furaanipitoisuudet ylittäneet raja-arvoja. Sosiaalinen ympäristö Lutakonaukion käytetään nykyisellään, rakentamattomana kenttänä runsaimmin tapahtumien ja rallien aikana sekä läpikulkuun. Rakennettuna alueen käyttö lisääntyy merkittävästi, varsinkin kesäaikainen käyttö. Tanssisali Lutakko on muutosalueen lähipiirissä ja vaikutusalueella. Siellä järjestetään suosittuja festivaaleja ja konsertteja. Viereen rakennettavan asuinkerrostalojen suurkorttelin asukkaat tulevat aukion vaikutuspiiriin. 2.1.2 Maanomistus
04:034 / LUTAKONAUKIO JA LUTAKONKULMAUKSEN TOIMISTOALUE, 28.12.2010 (päivitetty 23.2.2011 ja 7.3.2011 ) (5) Alueen maanomistajia ovat valtio, Jyväskylän kaupunki, Jyväs-Helmi Oy ja Kiinteistö Oy Schaumaninkadun Leipomo. 2.2 SUUNNITTELUTILANNE 2.2.1 Kaava-aluetta koskevat suunnitelmat, päätökset ja selvitykset Muutosalueen kaavatilanne: Maakuntakaavassa alue on taajamatoimintojen aluetta. Alueen oikeusvaikutukseton yleiskaava (Lutakon osayleiskaavan muutos) on hyväksytty kaupunginvaltuustossa 15.12.1997. Alueen asemakaavat on hyväksytty 20.8.2007 (Lutakonkulmauksen kaava) ja 15.6.2010 (Satamakadun kaava). Voimassa olevassa asemakaavassa muutosalue on liike- ja toimistorakentamisen aluetta, palvelurakennusten aluetta, pysäköintitalon aluetta sekä katu-, katuaukio- ja liikennealuetta. Koska alueella ei ole oikeusvaikutteista yleiskaavaa, on tarvittavat yleiskaavalliset selvitykset tehty Lutakonkulmauksen asemakaavan yhteydessä. Selvityksiä, suunnitelmia, päätöksiä: Lutakon pysäköintiselvitys valmistui vuonna 2002. Sn taustalla oli luottamuselinten huoli Lutakon pysäköinnin toimivuudesta. Valtuusto päätti 26.8.2002 mm., että pysäköinnin järjestämisen tavoitteeksi otetaan yhteiskäyttöjärjestelmä mahdollisimman laajasti toteutettuna ja että sellaisia kaavamuutoksia ei tehdä, jotka käytännössä vähentävät Lutakon pysäköintipaikkojen määrää.
04:034 / LUTAKONAUKIO JA LUTAKONKULMAUKSEN TOIMISTOALUE, 28.12.2010 (päivitetty 23.2.2011 ja 7.3.2011 ) (6) Rantaväylän parantamissuunnitelma valmistui vuoden 2005 alussa ja siinä esitettiin varautumista Siltakadun ja Rantaväylän liittymän muuttamiseen eritasoliittymäksi. Tämä on huomioitu voimassa olevassa asemakaavassa. Lutakonkulman liikennesuunnitelma valmistui 20.6.2005. Siinä kehitettiin edelleen Rantaväylän ja Satamakadun eritasoliittymäratkaisua sekä tutkittiin Satamakadun/Schaumanin puistotien ja Schaumanin puistotien/uno Savolan kadun liittymäratkaisuja ja toimivuutta. Lutakon satama-alueelle laadittiin yleissuunnitelma loppuvuonna 2007 ja alkuvuonna 2008. Kaupunginvaltuusto hyväksyi sen 2.6.2008. 22.2.2010 kaupunginvaltuusto hyväksyi Lutakon sataman tarkennetun yleissuunnitelman. Siinä Lutakonaukio ja Satamakatu ovat eri tasossa siten, että Satamakatu kulkee yhdistetyn Lutakonaukion ja Satama-aukion alitse. Tämän asemakaavamuutoksen alueella ei ole oikeusvaikutteista yleiskaavaa. Uusille yleiskaavallisille selvityksille ei todettu olevan tarvetta. Ajoneuvoliikenteen toimivuustarkastelua on tehty Satamakadun suunnittelun yhteydessä ja siinä on huomioitu myös tilanne, jossa on liittymä P-halliin. P-hallin liittymä on ajateltu toimivan liikennevalo-ohjauksella. Satamakadun katusuunnitelma on valmisteilla ja se on tarkoitus hyväksyä kevään 2011 aikana. Ote Lutakonaukion ja sataman yleissuunnitelman havainnekuvasta 3 ASEMAKAAVAN SUUNNITTELUN VAIHEET 3.1 SUUNNITTELUN KÄYNNISTÄMINEN
04:034 / LUTAKONAUKIO JA LUTAKONKULMAUKSEN TOIMISTOALUE, 28.12.2010 (päivitetty 23.2.2011 ja 7.3.2011 ) (7) Asemakaavan muuttaminen on tehty kaupungin aloitteesta. Se on vuoden 2011 kaavoitusohjelmassa. 3.2 OSALLISTUMINEN JA YHTEISTYÖ 3.2.1 Osalliset Osallisia ovat alueen maanomistajat ja ne, joiden asumiseen, työntekoon tai muihin oloihin kaava saattaa huomattavasti vaikuttaa, sekä viranomaiset ja yhteisöt, joiden toimialaa suunnittelussa käsitellään (MRL 62 ). Tässä asemakaavan muutoksessa osallisia ovat: Alueen ja lähiympäristön maanomistajat ja asukkaat Lutakon asukasyhdistys Tonttituotanto Yhdyskuntatekniikka Rakennusvalvonta Ympäristötoimi Keski-Suomen museo Keski-Suomen Pelastuslaitos Jyväskylän Energia Oy / vesi Jyväskylän Energia Oy / kaukolämpö JE Siirto Oy Keski-Suomen ELY / ympäristö, liikenne 3.2.2 Vireilletulo Asemakaavan vireilletulosta on ilmoitettu sanomalehti Keskisuomalaisessa 3.11.2010. 3.2.3 Osallistuminen ja vuorovaikutusmenettelyt Luonnosvaiheen kuulemisesta tiedotetaan kuulutuksella Keskisuomalaisessa. Muutosluonnos pidetään nähtävänä / kommentoitavana palvelupiste Hannikaisessa, Hannikaisenkatu 17. Kaavan etenemistä voi seurata myös Jyväskylän kaupungin kaavoituksen internet-sivuilta. Osallisten antama palaute selostetaan asiaa käsiteltäessä listateksteihin ja kaavan selostukseen. 3.2.4 Viranomaisyhteistyö MRL 66 2 momentin mukainen viranomaisneuvottelu kaupungin ja Keski-Suomen Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen kesken järjestettiin 9.12.2010. Rantaväylän ja Satamakadun risteyssuunnitelmista on neuvoteltu Keski-Suomen Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen Liikenne- ja infrastruktuurivastuualueen kanssa. 3.3 ASEMAKAAVAN TAVOITTEET Kaupungin tavoitteena on liikenteen vähentäminen Schaumanin puistotieltä, Uno Savolan kadulta ja Fortunakujalta sekä messujen ja muiden tapahtumien toimintaedellytysten parantaminen tulevassa, rakennetussa tilanteessa.
04:034 / LUTAKONAUKIO JA LUTAKONKULMAUKSEN TOIMISTOALUE, 28.12.2010 (päivitetty 23.2.2011 ja 7.3.2011 ) (8) Maanomistajien (kaupunki ja Jyväs-Helmi Oy) välisissä neuvotteluissa on keskusteltu alueen kehittämisestä siten, että pysäköinti sijoitettaisiin Lutakonaukion alle rakennettavaan yleiseen pysäköintihalliin ja toimistoalueen pysäköintitontin käyttötarkoitus muutettaisiin toimistotontiksi, jossa on mahdollisesti muutakin toimitilaa. Alueelle rakennettavien pysäköintitilojen keskittäminen pääosin yleisiin pysäköintilaitoksiin yksityisen pysäköintitalon sijaan mahdollistaa pysäköintitilojen käytön ja pysäköinnin järjestelyt messujen ja muiden tapahtumien yhteydessä. Toimistokortteli Rantaväylän varrella on kaupunkikuvan kannalta merkittävä; ja pysäköintitalon muuttaminen toimistorakennukseksi parantaa kaupunkikuvaa. Yleisen pysäköinnin sijoittaminen Lutakon aukion alle parantaa aukion elävöittämistä, koska se luo nykyistä paremmat toimintamahdollisuudet liike-elämälle katutasossa. Sen saavutettavuus myös satama-alueelta on hyvä, mikä helpottaa tapahtumien järjestämistä satama-alueella. 4 ASEMAKAAVAN KUVAUS 4.1 KAAVAN KESKEINEN SISÄLTÖ Asemakaavan muutoksessa Lutakonaukion alueelle on lisätty merkintä ma/lpy, joka mahdollistaa maanalaisen yleisen pysäköintihallin toteuttamisen merkinnän alueelle. Pysäköintihalli on mahdollista ulottaa Satamakadun viereisen liike- ja toimistotontin (K-2) alle yleisenä pysäköintihallina (merkintä ma/lpy-1). Kulku pysäköintihalliin on Satamakadun kautta ja liittymään on suunniteltu sijoittaa liikennevalot liikenteen sujumisen vuoksi. Lutakonaukion reunaan, asuntokorttelin puolelle on merkitty istutettava puurivi Lutakonaukion ja sataman tarkennetun yleissuunnitelman mukaisesti. Tanssisali Lutakon tonttirajoja on muutettu, mutta tontin käyttötarkoitus ja rakennuksen suojelumerkintä pysyvät ennallaan. Tanssisalin viereinen toimistotonttien autopaikoille tarkoitettu viisikerroksinen pysäköintitalon tontti on muutettu liike- ja toimistorakennusten tontiksi ja sen vieressä ollut katualue on siirretty tontin ja Tanssisali Lutakon väliin. Kyseinen katu toimii pääasiassa johtojen ja kaapeleiden kulkureittinä sekä tarvittaessa tapahtumien aikaisena varatienä, ruuhkien purkureittinä. Liike- ja toimistotontit risteysalueella on yhdistetty yhdeksi tontiksi (K-2), jolloin Fortunakujaa on voitu lyhentää. Tontille, rakennuksen ensimmäiseen kerrokseen saa rakentaa myyntipinta-alaltaan enintään 2000 neliömetrin suuruisen päivittäistavaramyymälän. Alueelle ei saa sijoittaa maankäyttö- ja rakennuslain tarkoittamaa vähittäiskaupan suuryksikköä. Kaupunkikuvallisista syistä on lähellä risteystä edellytetty seitsemänkerroksinen rakennus eli kerrosluku on alleviivattu. Liike- ja toimistotonttien autopaikat on sijoitettava neljännen kaupunginosan yleisiin pysäköintilaitoksiin. Liikennealueen rajaa risteysalueella on hieman siirretty. Siirrosta on neuvoteltu Keski-Suomen Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen Liikenne ja infrastruktuurivastuualueen kanssa. Liike- ja toimistorakennusten (K-1 ja K-2) tontteja on kolme ja kerrosalaa yhteensä 27500 k-m2 ja palvelurakennusten (P-1) kerrosalaa on 3300 k-m2. 4.2 KAAVAN VAIKUTUKSET Kaupunkikuva Rantaväylän varren kaupunkikuvan arvioidaan paranevan, kun pysäköintitalon tilalle toteutetaan
04:034 / LUTAKONAUKIO JA LUTAKONKULMAUKSEN TOIMISTOALUE, 28.12.2010 (päivitetty 23.2.2011 ja 7.3.2011 ) (9) liike- ja toimistorakennus. Lisäksi Rantaväylän risteyksessä arvioidaan kaupunkikuvan paranevan, kun kulmaukseen on toteutettava seitsemänkerroksinen liike- ja toimistorakennus. Pysäköinnin sijoittaminen maan alle parantaa aukion elävöittämistä, koska se luo nykyistä paremmat toimintamahdollisuudet liike-elämälle katutasossa toimistoalueella ja viereisillä asuintonteillakin, joiden ensimmäisessä kerroksessa on sallittu liike- ja toimistotilat. Liikenne Lutakon aukion ja sataman tarkennetussa yleissuunnitelmassa on päädytty esittämään aukioiden käytettävyyden ja kevyenliikenteen turvallisuuden takia Lutakon aukion ja Satama-aukion yhdistämistä vilkkaasti liikennöidyn Satamakadun yli rakennetavalla kannella. Rakentaminen edellyttää Satamakadun tasauksen laskua maanpinnan alle. Satamakadun asemakaavaa on jo aiemmin tarkistettu niin, että kaava mahdollistaa Satamakadun tasauksen laskun ja aukioiden yhdistämisen kannella. Tämän kaavamuutoksen mahdollistama aukion alle sijoitettava P-halli vähentää ajoneuvoliikennettä Schaumanin puistotieltä, Uno Savolan kadulta, Fortunakujalta ja Blomstedtinkadulta. Liikenteen toimivuutta Rantaväylän risteyksessä on tarkasteltu simuloinnin avulla tulevassa tilanteessa vuonna 2030 nykyisellä Rantaväylän valo-ohjauksella. Simuloinnin tuloksena todettiin iltahuipputunnin olevan aamuhuipputuntia ongelmallisempi. Iltahuipputunnin liikenteessä Rantaväylän kapasiteetti ylittyy. Simuloinneissa molempien huipputuntien liikenteessä esiintyy pitkiä jonoja. Jonot kuitenkin purkautuvat simuloinnin aikana eikä jatkuvasti kasvavia jonoja esiinny Satamakadulla. Luonnosvaiheen kuulemisen jälkeen on tehty edellistä tarkempi simulointitarkastelu SIMTraffic ohjelmalla. Tarkastelun mukaan ennusteen mukaisilla liikennemäärillä Rantaväylältä pohjoisesta saapuvan tulosuunnan välityskyky ei ylity aamu- tai iltahuipputunnin liikenteessä, Satamakadulla ei tarvita kolmatta kaistaa Rantaväylän suuntaan ja sekoittumisalue Rantaväylän ja pysäköintilaitoksen liittymän välillä jää melko lyhyeksi, mutta toimii vielä simuloinneissa. Rantaväylän sekoittumisalueen (Vaasankadun ramppi Satamakadun risteys) toimivuutta on arvioitu HCM menetelmän mukaisilla laskentakaavoilla. Rantaväylällä oletetaan olevan kaksi suoraan menevää kaistaa ja nopeusrajoituksen 80 km/h. Sekoittumisalueen pituus on 200 metriä. Liikennevirtojen osuudet on laskettu seudun liikennemallista saatujen vuorokausiliikenteen virtojen suhteessa. Toimivuuden päätelmänä on, että sekoittumisen palvelutaso on aamuhuipputunnin liikenteessä luokassa B (hyvä) ja iltahuipputunnin liikenteessä luokassa C (tyydyttävä). Kulmassa olevan tontin ja liikennealueen rajaa on hieman muutettu, koska Satamakadun suunnitelmat mahdollistavat sen. Satamakadun ja P-hallin liittymään on ajateltu valo-ohjausta, että liikenne toimisi. Alueelle rakennettavien pysäköintitilojen keskittäminen pääosin yleisiin pysäköintilaitoksiin yksityisen pysäköintitalon sijaan mahdollistaa pysäköintitilojen käytön ja pysäköinnin järjestelyt messujen ja muiden tapahtumien yhteydessä. Tekninen huolto Vesijohtoja, viemäreitä sekä kaukolämpöjohtoja on siirrettävä rakentamisen edetessä. Niitä voidaan sijoittaa P-halliin kattorakenteisiin. Ympäristönsuojelu ja ympäristöhäiriöt Jyväsjärven pinnan alapuolelle rakentaminen ja pohjavesiolot on huomioitava rakentamisessa. Myös maaperä on tutkittava, kun sitä kaivetaan. Kaavassa on määräys maaperätutkimuksista ja perustamissuunnitelmista.
04:034 / LUTAKONAUKIO JA LUTAKONKULMAUKSEN TOIMISTOALUE, 28.12.2010 (päivitetty 23.2.2011 ja 7.3.2011 ) (10) Vaikka alueelta ei ole löytynyt haitallisia tai saastuneita maita, on kaivettavat maat tutkittava ympäristöviranomaisten vaatimusten mukaisesti. Kaavassa on määräys saastuneista maa-aineksista ja niiden käsittelystä ennen rakentamistoimenpiteitä. Sosiaalinen ympäristö Muutos parantaa messujen ja muiden tapahtumien toimintaedellytyksiä tulevassa, rakennetussa tilanteessa. Lutakonaukio toimii lähialueen asukkaiden ja toimistojen oleskelu- ja ulkoilualueena. 4.3 MIELIPITEET JA NIIDEN HUOMIOIMINEN Asemakaavan muutosluonnos oli nähtävillä luonnosvaiheen kuulemista varten 4.1.-18.1.2011. Kuulemisesta ilmoitettiin Keskisuomalaisessa 4.1.2011. Kuulemisen aikana palautetta antoivat Keski-Suomen ELY-keskus, Keski-Suomen museo, Jyväskylän Energia Oy/vesiliiketoiminta, JE-Siirto Oy sekä Keskimaa Osk ja Raatihotelli Oy. Keski-Suomen ELY-keskus huomauttaa lausunnossaan, että katujärjestelyn tarkempaan suunnitteluun sekä mahdolliseen toteutukseen pyydetään kiinnittämään erityistä huomiota, sillä Rantaväylän ja Satamakadun risteysalueen liikenneteknisten järjestelyjen tulee olla toimivia myös uudessa tilanteessa. Hahmotellun suuremman Rantaväylän liittymäjärjestelyn osalta ei kuitenkaan vielä ole olemassa tarkempia suunnitelmia eikä vielä ole selvitetty, mitä vaikutuksia uudella liittymäjärjestelyllä olisi esimerkiksi Vaasankadun eritasoliittymän ramppijärjestelyihin tai muihin kaistajärjestelyihin. Kaavaselostuksenkin mukaan Satamakadun ja Rantaväylän eritasoratkaisun suunnittelu ja tarkempi toimivuustarkastelu sen osalta on kesken. Selostuksen mukaan toimivuustarkastelu otetaan huomioon kaavamuutosehdotusta laadittaessa. ELY-keskus huomauttaa, että eritasoratkaisun tarkempaan suunnitteluun ja toimivuustarkasteluun liittyvissä vaikutusarvioinneissa on otettava huomioon myös kaavamuutosluonnoksessa oleva ratkaisu, jonka mukaan toimistokorttelin kulmaus tulee lähemmäksi risteysaluetta kuin voimassa olevassa kaavaratkaisussa. ELY-keskus pitää tärkeänä, että näiden vaikutusarviointien yhteydessä otetaan huomioon mahdollisuuksien mukaan myös hahmotellun, Rantaväylän suuremman liittymäjärjestelyn vaikutukset po. alueen maankäyttöön. Vastine Luonnosvaiheen kuulemisen jälkeen on tehty simulointitarkastelu SIMTraffic ohjelmalla. Tarkastelun mukaan ennusteen mukaisilla liikennemäärillä Rantaväylältä pohjoisesta saapuvan tulosuunnan välityskyky ei ylity aamu- tai iltahuipputunnin liikenteessä, Satamakadulla ei tarvita kolmatta kaistaa Rantaväylän suuntaan ja sekoittumisalue Rantaväylän ja pysäköintilaitoksen liittymän välillä jää melko lyhyeksi, mutta toimii vielä simuloinneissa. Rantaväylän sekoittumisalueen (Vaasankadun ramppi Satamakadun risteys) toimivuutta on arvioitu HCM menetelmän mukaisilla laskentakaavoilla. Rantaväylällä oletetaan olevan kaksi suoraan menevää kaistaa ja nopeusrajoituksen 80 km/h. Sekoittumisalueen pituus on 200 metriä. Liikennevirtojen osuudet on laskettu seudun liikennemallista saatujen vuorokausiliikenteen virtojen suhteessa. Toimivuuden päätelmänä on, että sekoittumisen palvelutaso on aamuhuipputunnin liikenteessä luokassa B (hyvä) ja iltahuipputunnin liikenteessä luokassa C (tyydyttävä). Keski-Suomen ELY:n lausunnon johdosta on kulmauksessa olevan tontin rajaa siirretty ja kaavan selostukseen on täydennetty kaavan vaikutuksia. Kaavasta pyydetään vielä Keski-Suomen ELY:n liikenne- ja infrastruktuurin vastuualueen lausunto julkisen nähtävillä olon aikana. Keski-Suomen museo huomauttaa lausunnossaan, että Tanssisali Lutakko on merkitty asianmukaisesti suojeltavaksi rakennukseksi. Rakennuksen ympäristöön kohdistuvissa suunnitelmissa tulee huomioida rakennuksen kulttuuri- ja rakennushistorialliset arvot osana uutta kaupunkikuvallista kokonaisuutta. Erityisesti maanalaisessa rakentamisessa on riittävästi turvattava Tanssisali Lutakon perustukset ja rakenteet. Arkeologisen kulttuuriperinnön osalta Keski-Suomen museolla ei ole huomautettavaa.
04:034 / LUTAKONAUKIO JA LUTAKONKULMAUKSEN TOIMISTOALUE, 28.12.2010 (päivitetty 23.2.2011 ja 7.3.2011 ) (11) Vastine Kaavassa määrätään, että K-1 ja K-2 korttelialueilla rakennusten pääasiallisena julkisivumateriaalina tulee olla punatiili Lutakonaukion suuntaan ja valkoinen kiviaines Rantaväylän suuntaan. Määräyksellä ohjataan kaupunkikuvaa. Kaavan määräysten lisäksi rakentamista ja rakennuslupia koskevat maankäyttö- ja rakennuslain säädökset. Ne edellyttävät mm., että rakennuksen tulee soveltua rakennettuun ympäristöön ja maisemaan sekä täyttää kauneuden ja sopusuhtaisuuden vaatimukset. Lisäksi edellytetään, että rakentamisessa on huolehdittava, ettei historiallisesti tai rakennustaiteellisesti arvokkaita rakennuksia tai kaupunkikuvaa turmella. Pysäköintihallin ja Tanssisali Lutakon väliin on tarkoitus jättää vapaata tilaa ja lisäksi rakennus huomioidaan paalutuksissa valitsemalla vähän tärinää aiheuttavat paalut. Tarvittaessa rakennuksen perustuksia vahvistetaan. Keski-Suomen lausunnon johdosta kaavaa ei tarpeen tarkistaa. Jyväskylän Energia Oy:n vesiliiketoiminta huomauttaa, että JE omistaa Lutakon alueella vesijohto-, jätevesi- ja hulevesiviemärilinjan. Linja joudutaan siirtämään Lutakonaukion alle sijoittuvan pysäköintilaitoksen rakentamisen yhteydessä mahdollisesti pysäköintihallin sisätiloihin. Koska pysäköintihallin suunnittelu on alkuvaiheessa, uusia reittejä ei voida yksityiskohtaisesti määrätä. Tämän vuoksi kaavaan tulee tehdä ohjeelliset tilavaraukset uusille putkireiteille. Edelleen tulee huomioida, että jätevesiviemärin ja hulevesiviemärin korkeusasemaa ei voida siirron yhteydessä muuttaa nykyisestä, mikä tulee rajoittamaan putkien kanssa risteävien kulkuyhteyksien suunnittelua. Jyväskylän Energia Oy huomauttaa, että putkien sijoittamisesta pysäköintihallin tiloihin tulee laatia sopimus JE Oy:n ja pysäköintilaitoksesta vastaavan tahon kesken ennen kaavan lopullista hyväksymistä. Lutakon alueen hulevesiviemäröinti on rakennettu osittain Jyväsjärven pinnan alapuolelle, mikä rajoittaa viemärin välityskykyä. Lutakonaukion kannen yläpuolisten sekä viereisten korttelien hulevesivirtaamat, viivytystarpeet sekä mahdollisuus johtaa mitoituslaskelmien mukainen hulevesimäärä nykyisiin järjestelmiin tai erillisessä järjestelmässä tulee selvittää Lutakonaukion suunnittelun yhteydessä. Tarkastelun perusteella voidaan tarkentaa hulevesiviemäreiden reittejä tai määrätä tonttikohtaisia viivytysvaatimuksia asemakaavamääräyksiin. Jyväskylän Energia Oy ehdottaa, että kaavaan lisätään määräys Padotuskorkeuden alapuolelta viemäriin liittyminen tapahtuu kiinteistökohtaisella pumppauksella. Vastine Hulevesien johtamista on selvitetty Satamakadun suunnittelun yhteydessä ja työ jatkuu edelleen. Satamakadun suunnittelussa on varauduttu rakentamaan hulevesiviemärit kahdessa tasossa: pintavesien osalta erikseen omassa hulevesiviemärissä ja kauempaa syvemmällä tulevien vesien osalta omassa hulevesiviemärissä. Myös purkusuuntia Jyväsjärveen on kaksi. Lisäksi Satamakadulle tulee järeä hulevesipumppaamo. Hulevesien määrää ja johtamista selvitetään edelleen Lutakonaukion suunnittelussa. Suunnittelussa selvitetään myös hulevesien viivytystarpeet. Huomautuksen johdosta kaavaan on lisätty Jyväskylän Energia Oy:n esittämä kaavamerkintä sijainniltaan ohjeellisesta maanalaisesta johdosta sekä kaavamääräys padotuskorkeuden alapuolelle sijoitettavien tilojen viemäriin liittymisestä. JE-Siirto Oy huomauttaa, että kaava-alueella sijaitsee 20 ja 0,4 kv:n sähkökaapeleita. Yksi kaapeleista on Kuokkalan alueen 20 kv:n syöttökaapeli. Muutosalueella sijaitsee myös puistomuuntamo 9030 Jelmu. Sille tulee löytää korvaava paikka tanssisalin tuntumasta. JE-Siirto ilmoittaa, että sähkölaitteiden siirtokustannuksista vastaa siirron aiheuttaja. Lisäksi JE-Siirto Oy huomauttaa, että liike- ja toimistokorttelialueille tulisi lisätä maininta varautumisesta kiinteistömuuntamoiden rakentamiseen ja että kaavassa tulee alueelle laatia sitova tonttijako. Kaava-alueelle tullaan asentamaan uusia kaapelointeja tarpeen mukaan. Vastine
04:034 / LUTAKONAUKIO JA LUTAKONKULMAUKSEN TOIMISTOALUE, 28.12.2010 (päivitetty 23.2.2011 ja 7.3.2011 ) (12) Lausunnon johdosta Tanssisali Lutakon tontin rajaa on siirretty siten, että muuntamo on tontin alueella. Lisäksi tonteille on lisätty määräys, että niiden alueella tulee sallia muuntamoiden rakentaminen. Tonttijakoja tehdään asemakaavan yhteydessä, jos maanomistaja sitä on hakenut ja sitoutunut maksamaan kustannukset. Tämän kaavan yhteydessä tonttijakoja ei ole haettu, joten sitova tonttijako tehdään erillisenä kaavan tultua voimaan. Keskimaa Osk ja Raatihotelli Oy huomauttavat, että Keskimaa Osk rakentaa parhaillaan kaavamuutosalueen viereen uutta hotellia. Yhteisellä sopimuksella Jyväskylän kaupungin kanssa on sovittu, että hotellin edessä oleva aukio on valmis viimeistään siinä vaiheessa, kun uusi hotelli valmistuu. Hotelli on valmis 31.5.2012. Keskimaa Osk ja Raatihotelli Oy edellyttävät, että aukion valmistuminen ja maanalaisen pysäköinnin laajuus merkitään niin, että sovittu toteutuminen mahdollistuu. Asemakaavaluonnoksesta ei ilmene, mihin kohtaan maanalaisen pysäköinnin porrashuoneet sijoittuvat. Keskimaa Osk ja Raatihotelli Oy edellyttävät, että niiden sijainnit eivät saa häiritä saattoja/tai asiakasliikennettä, joka on hotellin toiminnalle välttämätön. Lisäksi Keskimaa Osk ja Raatihotelli Oy huomautavat, että olisi kohtuullista suunnitella asemakaavoituksen yhteydessä hotellin edessä oleva aukio huomioiden saattoliikenne sekä hotellin edessä oleva maanpäällinen pysäköinti. Pysäköintihallin yläpohjarakenteiden tulee kestää bussi- ja henkilöautoliikenteen kuormat. Lisäksi on huomioitava aukion korkeusasema ja pintavesien poisjohtaminen. Vastine Hotellitontin kauppakirjassa on sovittu, että kaupunki sitoutuu toteuttamaan valmiiksi Uno Savolan kadun ja Lutakon aukion pohjoisosan yhteisesti sovitulla laajuudella hotellitontin rakentamisen aikataulussa. Valmiusasteesta sovitaan tarvittaessa, kun toteutus etenee. Lutakonaukion ja sen alle sijoittuvan pysäköintihallin suunnitelmat ovat valmisteilla. Tarvittavat porrashuoneet sijoitetaan kaupunkikuvan ja aukion toiminnan kannalta sopiville paikoille. Niiden sijaintia ei ole määrätty asemakaavassa. Pysäköintihallin yläpohjarakenteet ja pintavesien poisjohtaminen suunnitellaan aukion ja pysäköintihallin suunnittelun yhteydessä. Myös aukiolle sallittavaa saattoliikennettä mietitään aukion suunnittelun yhteydessä. Lutakonkulmauksen toteutusalueen suunnittelun ja Lutakonaukion yleissuunnittelun yhteydessä saattoliikenne ajateltiin mahdolliseksi hotellin edustalle, mutta pysäköintiä sinne ei ole suunniteltu. Huomautuksen johdosta ei kaavaluonnosta ole tarkistettu. Huomautukset kohdistuvat lähinnä toteuttamiseen ja sitä edeltävään suunnitteluun, eivät niinkään asemakaavan merkintöihin ja määräyksiin. 5 ASEMAKAAVAN TOTEUTUS Aukion rakentamisen on tarkoitus aloittaa heti kaavan tultua voimaan eli kesällä 2011. Jos kaavasta valitetaan, toteutus hankaloituu alueen muiden rakennushankkeiden alkamisen myötä. Rallien ja messujen toimintaedellytysten turvaaminen tuo toteuttamiselle huomattavaa lisähaastetta. Viereisen Satamakadun varsinainen rakentaminen on suunniteltu alkavaksi elokuussa 2011. Rakentaminen valmistuu viimeistään syksyllä 2012. Työn aikana Satamakadun autoliikenne ohjataan sataman puolelle rakennettavaa kiertotietä pitkin ja kevytliikenne kesäkuussa 2011 valmistuvan sataman rantaraitin kautta. Ensimmäisessä rakennusvaiheessa Satamakatu liittyy tasossa Rantaväylään. Kadun tasaus laskee Jyväsjärven pinnan ja pohjavedenpinnan alapuolelle. Ympäristösyistä pohjavedenpintaa ei saa laskea ja siksi katu sijoitetaan vesitiiviiseen kaukalorakenteeseen noin 140 m matkalla.
04:034 / LUTAKONAUKIO JA LUTAKONKULMAUKSEN TOIMISTOALUE, 28.12.2010 (päivitetty 23.2.2011 ja 7.3.2011 ) (13) Myöhemmin toteutettavassa toisessa rakennusvaiheessa myös Satamakadun alkupään tasausta lasketaan niin, että Rantaväylän liittymä voidaan toteuttaa eritasoristeyksenä ja Lutakon aukiota ja Satama-aukiota yhdistävä kansi levittää koko aukion levyiseksi. LUETTELO SELOSTUKSEN LIITEASIAKIRJOISTA - osallistumis- ja arviointisuunnitelma, päivätty 28.10.2010 - ote ajantasa-asemakaavasta - seurantalomake - asemakaavakartta tai sen pienennös, päivätty 21.12.2010 - kuva Lutakonaukion ja sataman tarkennetusta yleissuunnitelmasta, päivätty 12.2.2010