Verkostoanalyysi, Länsi-Uusimaa 2011.2008 Länsi-Uudenmaan alueen toimijoille suunnattu alueellinen työpaja pidettiin Lohjalla torstaina 20.11.2008 klo 12.00 15.30. Osallistujia oli yhteensä seitsemän Finnveralta, Länsi-Uudenmaan yrityskeskuksesta ja Nummi-Pusulan kunnasta. Työpajan alussa osallistujat kuvasivat lyhyesti asioita, jotka ovat erityisen ajankohtaisia Länsi- Uudellamaalla syksyllä 2008. Tällaisina mainittiin Yritysyhteistyö. Alueella on tunnistettu suuri haaste saada yritykset mukaan kehittämistyöhön etenkin nyt kun koko maailmantalous on ajautumassa taantumaan. Yritysten kehittämisinto ei ole tällä hetkellä paras mahdollinen, koska keskittyminen menee jokapäiväisen liiketoiminnan pyörittämiseen. Toisaalta juuri tällaisessa tilanteessa moni yritys kaipaa kehittämistoimenpiteitä kipeämmin kuin koskaan. Uudet valtuustot. Syksyn vaaleissa valitut uudet valtuustot ovat kovien haasteiden edessä. Uusien valtuustojen on mietittävä mitä on elinkeinopolitiikka, miten sitä meidän kunnassa tehdään ja miten sitä tulisi terävöittää. Kun samalla pitäisi saada aikaan uusia, innovatiivisia aloitteita, niin tämä on suuri haaste. Samalla tiedostetaan, että valtuutettujen keski-ikä nousee joissakin kunnissa lähelle 50 vuotta kauden lopussa. Kuntaliitokset. Länsi-Uudenmaan aluekeskusohjelma-alue muodostuu tällä hetkellä 11 kunnasta. Kuntien määrä kuitenkin putoaa kahdeksaan vuoden 2009 alussa, kun Lohja ja Sammatti sekä Karjaa, Pohja ja Tammisaari yhdistyvät keskenään uusiksi kaupungeiksi. Kuntien yhteistyö. Yhteistyö kuntien välillä on vielä selkiintymätön. Etenkin elinkeinopolitiikan kohdalla on vielä epäselvää, missä määrin kunnat tekevät itsenäistä elinkeinopolitiikkaa, ja missä määrin tämä vastuu ja tehtävät ovat kuntien yhdessä omistamilla yhtiöillä. Alueen kaksinapaisuus. Länsi-Uudenmaan alue muodostuu Hiiden ja Raaseporin seuduista, joiden keskinäinen yhteistyö ei kaikilta osin ole mutkatonta. Lohjalla toimii Länsi-Uudenmaan yrityskeskus Lykes ja Raaseporiin ollaan perustamassa omaa elinkeinoyhtiötä. Näiden kahden yhtiön keskinäinen työnjako ja roolitus on vielä epäselvä. Seudulliset yrityspalvelut. Alueella tunnistetaan haaste saada Yritys-Suomi - konseptin mukaiset seudulliset yrityspalvelut toimimaan kehä-3 sisäpuolella. Yritystalo. Lohjalle on suunniteltu erityistä yritystaloa, jonne toimintansa siirtäisivät Laurea ammattikorkeakoulu, Lykes, yrittäjäjärjestöt ja alueen yrityshautomon toiminnat.
Koulutus. Alueella tarjottava ammatillinen koulutus ei vastaa alueen elinkeinoelämän tarpeita. Myös korkea-asteen koulutuksen kohdalla tunnistetaan suuri tarve saada tekninen korkea-asteen koulutus käyntiin. Kokonaiskuva verkostoanalyysin tuloksista Länsi-Uudellamaalla Alla olevaan radar-kuvioon on koottu osallistujien yhdessä muodostamat nyky- ja tavoitetilaprofiilit osa-alueittain. Länsi-Uusimaa 20.11.2008 Yhteiset palvelut ja hanketoiminta 10,0 Yhteisyys Yhteistyön taloudellinen perusta 8,0 Luottamus Vuorovaikutus 6,0 4,0 2,0 0,0 Yhteinen oppiminen Yhteinen strategiaperusta Yhteiset prosessit Strateginen läheisyys Työnjako Toimintaperiaatteet Nykytila Työryhmät Tavoitetila Nyky- ja tavoitetilaprofiilien perusteella voidaan todeta, että Länsi-Uudenmaan nykytilaprofiili jää kokonaisuudessaan erittäin matalalle, ja siinä on huomattavia eroja eri osa-alueiden välillä. Vastaavasti tavoitetila nousee jokaisella osa-alueella melko korkealle. Kokonaiskuvassa vahvuudeksi nousee yhteisen oppimisen osa-alue, jolla ei kehittämistarvetta tunnisteta lainkaan. Vastaavasti suurin kehittämistarve näyttäisi olevan yhteisen strategiaperustan, yhteisten prosessien ja vuorovaikutuksen osa-alueilla.
Länsi-Uudellamaalla yhteisen oppimisen foorumit ovat kunnossa. Aluekeskusohjelman myötä etenkin tavoitteelliseen oppimiseen on riittävän paljon foorumeita, eikä niiden määrää ole tarpeen lisätä. Keskusteluissa kuitenkin korostettiin, että yhteiseen oppimiseen tähtääviä tilaisuuksia voisi järjestää systemaattisemmin laajempana kokonaisuutena, jolloin tilaisuuksien tavoitteet voitaisiin määritellä etukäteen. Tämä myös motivoisi osallistujia. Ei-tavoitteellisten tilaisuuksien osalta määrää ei ole tarpeen lisätä. Jossain määrin ongelmalliseksi koettiin se, ettei nyt järjestettäviin seminaareihin ja muihin tilaisuuksiin osallistu niin paljon väkeä kuin voisi. Tiedottamista ja tilaisuuksien keskinäistä koordinaatiota toivottiin jossain määrin lisää. Suurin kehittämistarve kohdistuu yhteiseen strategiaperustaan, joka on tällä hetkellä täysin kehittymätön. Toimijoilla ei tunnisteta yhteisiä tavoitteita innovaatioympäristön kehittämisessä ja siitä syystä myös strategian tiedostamisen ja seurannan kohdat jäävät nolliin. Kokonaisuudessaan Länsi-Uudeltamaalta siis puutuvat innovaatioympäristön kehittämisessä strategiset tavoitteet. Keskusteluissa korostettiin sitä, että alueella koko innovaatioympäristön käsite on vielä epäselvä ja vasta nyt hiljalleen ollaan heräämässä asiaan. Kahden vahvan seutukunnan, Hiiden seudun ja Raaseporin seudun, kesken ei ole onnistuttu vielä luomaan yhteisiä tavoitteita innovaatioympäristön kehittämisessä. Uudellamaalla on oma innovaatiostrategia, jonka toteutuminen ei ainakaan työpajan valossa ole Länsi-Uudellamaalla edennyt. Yhteiset prosessit ovat niin ikään kehittymättömät. Toimijoilla ei ole selkeää ja yhdessä tehtyä kuvausta paikallisen innovaatioympäristön toiminnallisuudesta johtuen osittain siitä, että strategisia tavoitteita kehittämisessä ei ole määritelty. Toimijoilla ei ole selkeää käsitystä omasta ja muiden roolista kokonaisuudessa, vaan roolitus on sekava, eikä selkeää työnjakoa asioissa ole muodostunut. Yhteisiä operatiivisia työkaluja ei ole, mutta omia työkaluja ollaan silti valmiit antamaan muiden käyttöön. Yhteisten prosessien sekavuus ja puutteellisuus ovat seurausta strategisten tavoitteiden puutteesta. Vuorovaikutus jää myös selvästi muuta aineistoa alemmalle tasolle. Ilmapiirin osalta todettiin, että kehitettävää on huomattavan paljon, jotta ilmapiiri on avoin ja kannustaa omien mielipiteiden ilmaisemiseen. Etenkin alueen kaksinapaisuus vaikuttaa tähän huomattavasti. Epämuodollisia tai työajan ulkopuolisia tapaamisia ei ole, eikä niillä nähty juuri merkitystä sosiaalisen pääoman kasvattajana. Silti keskusteluissa todettiin, että tällaisia tilaisuuksia voisi jatkossa olla muutama vuodessa. Oheiseen koordinaatistoon on asetettu toimijoiden yhdessä muodostamat nyky- ja tavoitetilat. Punainen vektori kuvaa kehittämisen painopistettä.
Länsi-Uusimaa 20.11.2008 200,0 Organisationaalinen sidoksisuus 150,0 100,0 50,0 Nykytila Tavoitetila 0,0 0,0 50,0 100,0 150,0 200,0 Toiminnallinen sidoksisuus Koordinaatisto vahvistaa jo radar-kuvion osoittamaa tulkintaa, eli kokonaisuudessa arvio Länsi-Uudenmaan verkostointensiteetin nykytilasta jää erittäin matalalle. Koordinaatiston mukaan toiminnallinen sidoksisuus korostuu suhteessa organisationaaliseen sidoksisuuteen. Yhteinen tavoitetila nousee sen sijaan hyvin korkealle, ja sen saavuttaminen edellyttää erityisen määrätietoista ja suunnitelmallista yhteistyötä Länsi-Uudenmaan toimijoilta. Yleisesti ottaen kehittämistarve jakautuu tasaisesti molemmille pääulottuvuuksille. Alla olevaan koordinaatistoon on koottu sekä yhteinen arvio nykytilasta että vastaajien henkilökohtaiset arviot ja niiden keskiarvo.
Henkilökohtaiset arviot nykytilasta, Länsi-Uusimaa 20.11.2008 200,0 Organisationaalinen sidoksisuus 150,0 100,0 50,0 Yhteinen arvio A B C D E F ka 0,0 0,0 50,0 100,0 150,0 200,0 Toiminnallinen sidoksisuus Yhdessä muodostetun arvion mukaan Länsi-Uudenmaan kokonaiskuvassa toiminnallinen sidoksisuus ylikorostuu suhteessa organisationaaliseen sidoksisuuteen (arvot: 91,7 ja 62,5). Kaikkien henkilökohtaisten vastausten (kuviossa A, B, C, D,, F) keskiarvo (ka) on jonkin verran korkeampi molemmilla pääulottuvuuksilla ja sen mukaan toiminnallinen sidoksisuus korostuu vielä enemmän. Tämän kuvion perusteella voi kuitenkin todeta, että Länsi-Uudenmaan toimijoilla on jokseenkin samankaltainen käsitys alueen verkostomaisuuden nykytilasta kokonaisuudessaan. Yhteinen arvio on melko lähellä henkilökohtaisten vastausten keskiarvoa. Myös henkilökohtaisten vastausten hajonta on kohtuullisen vähäistä molemmilla pääulottuvuuksilla.
Pääulottuvuuksien tarkastelut, toiminnallinen sidoksisuus Oheisessa koordinaatistossa on kuvattu yhteinen arvio toiminnallisesta sidoksisuudesta sekä vastaajien henkilökohtaiset arviot ja niiden keskiarvo. Arviot toiminnallisen sidoksisuuden nykytilasta, Länsi-Uusimaa 20.11.2008 100,0 Strateginen sidos 80,0 60,0 40,0 20,0 Yhteinen arvio A B C D E F ka 0,0 0,0 20,0 40,0 60,0 80,0 100,0 Yhteinen toiminta Toiminnallisen sidoksisuuden sisällä strateginen sidos jää selvästi jälkeen yhteisestä toiminnasta (arvot: 29,2 ja 62,5). Vastaajien henkilökohtaiset arviot ovat tasapainoisemmat, vaikka keskiarvon perusteella siinäkin toiminnallinen sidoksisuus korostuu suhteessa strategiseen sidokseen. Yksittäisissä osa-alueissa keskimääräistä isompi keskihajonta henkilökohtaisissa vastauksissa on yhteistyön taloudellisen perustan, yhteisen oppimisen ja yhteisen strategiaperustan osaalueilla. Näistä ensimmäisen kohdalla henkilökohtaisten arvioiden keskiarvo jää yhdessä
muodostettua mielipidettä alemmas, toisen kohdalla se on samalla tasolla ja kolmas nousee puolestaan yhteistä arviota ylemmäs. Pääulottuvuuksien tarkastelut, organisationaalinen sidoksisuus Alla oleva koordinaatisto kuvaa organisationaalista sidoksisuutta. Siihen on koottu yhdessä muodostettu näkemys sekä vastaajien henkilökohtaiset arviot ja niiden keskiarvo. Arviot organisationaalisen sidoksisuuden nykytilasta, Länsi-Uusimaa 20.11.2008 100,0 Sosiaalinen pääoma 80,0 60,0 40,0 20,0 Yhteinen arvio A B C D E F ka 0,0 0,0 20,0 40,0 60,0 80,0 100,0 Rakenteet Organisationaalisen sidoksisuuden kohdalla rakenteet jäävät jonkin verran jälkeen sosiaalisen pääoman tasosta (arvot: 27,8 ja 34,7). Vastaajien henkilökohtaisten arvioiden keskiarvo on huomattavan paljon tasapainoisempi molemmilla alaulottuvuuksilla. Osa-aluekohtaisessa tarkastelussa työryhmien, työnjaon ja luottamuksen kohdalla henkilökohtaisten vastausten keskihajonta on keskimääräistä isompaa. Näistä ensimmäisen ja
toisen kohdalla henkilökohtaisten arvioiden keskiarvo nousee yhdessä muodostettua ylemmäs ja kolmannen kohdalla se jää puolestaan jonkin verran yhteistä arviota alemmas. Johtopäätöksiä Työpajassa käytiin hyvää keskustelua. Tavoiteaikataulussa pysyttiin kohtuullisesti. Yhteinen näkemys saavutettiin yhteisymmärryksessä eri mielipiteitä huomioiden. On huomattava, että analyysiin osallistui ainoastaan kolmen eri organisaation edustajia ja näistäkin yksi joutui poistumaan kesken työpajan. Tarkastelu koski aluekeskusohjelman mukaista Länsi- Uudenmaan aluetta, mutta Tammisaaren seudulta ei ollut lainkaan osallistujia paikalla. Tämä toki pyrittiin huomioimaan arvioita annettaessa, mutta silti analyysin antamaa kuvaa verkostointensiteetin nykytilasta ei voi pitää kaikilta osin realistisena. Tulos olisi tällaisenaan uskottavampi, mikäli myös alueen toisen seutukunnan edustajat olisivat olleet työpajassa mukana. Vastaavasti tavoitetila nousee kokonaisuudessaan melko korkealle, ja kehittämistarve on sen mukaan monella osa-alueella huomattavan suuri. Edellä mainitusta syystä myös tavoitetilan realistisuuteen on suhtauduttava varauksella. Verkostoanalyysin pohjalta voidaan tiivistetysti esittää seuraavia havaintoja: Länsi-Uudenmaan verkostointensiteetin kokonaiskuva jää erittäin matalalle ja siinä ylikorostuu toiminnallinen sidoksisuus suhteessa organisationaaliseen sidoksisuuteen. Molemmat pääulottuvuudet jäävät käytössä olevan vertailuaineiston keskiarvon alapuolelle. Sosiaalinen pääoma on Länsi-Uudellamaalla toiseksi vahvin alaulottuvuus. Luottamus ja yhteisyys ovat keskenään tasapainossa, mutta vuorovaikutus jää näistä kahdesta osa-alueesta selkeästi jälkeen. Ilmapiiriä ei koeta kovin avoimeksi, eikä se kannusta esittämään uusia ideoita. Työajan ulkopuolisia tapaamisia ei käytännössä ole. Luottamuksen kohdalla luotetaan tasaisesti sekä vastavuoroisuuteen, johdonmukaisuuteen että sitoutumiseen. Keskustelua pidetään kauttaaltaan hyvänä asiana, eikä alueella nähdä tavoitteelliseksi asioiden lyömistä lukkoon pitkäksi aikaa. Sen sijaan korostetaan keskustelun merkitystä. Yhteisyyden kohdalla yhtenen innostuminen vaihtelee, ja ainakin ajoittain tietyt ryhmät innostuvat yhdessä kehittämään asioita. Yhteenkuuluvuuden tunne on vaikea tunnistaa, eikä alueella voida puhua länsiuusmaalaisuudesta ihmisiä yhdistävänä voimavarana. Ihmiset kuitenkin ymmärtävät pääosin toisiaan ja keskustelujen kautta yhteisiä tulkintoja pystytään tekemään. Rakenteet ovat Länsi-Uudellamaalla heikoin alaulottuvuuksista ja arvio jää selkeästi jälkeen vertailuaineiston keskiarvosta. Työryhmiä ei ole organisoitu kovin systemaattisesti. Strategisen tason ohjaus puuttuu kokonaan ja kehittämistä ohjataan konkreettisen tekemisen kautta ilman strategisen tason organisoitumista.
Operatiivisella tasolla toimijoilla on määräajaksi organisoitua yhteistyötä kehityshankkeiden ohjausryhmissä, ja tällaisia ryhmiä voi olla samanaikaisesti useita. Kokouskäytännöt ovat systemaattiset, valtaosa kokouksista ja niissä käsiteltävistä asioista on etukäteen valmisteltuja. Työnjaon ja yhteisten prosessien osa-alueet jäävät selvästi jälkeen työryhmistä. Selkeää työnjakoa tai pelisääntöjä ei ole muodostunut, mutta päällekkäistä toimintaa pyritään välttämään. Eri organisaatioista löytyy vielä keskenään päällekkäistä osaamista, eikä osaamisten täydentävyyttä ainakaan tietoisesti tavoitella. Yhteiset prosessit ovat kauttaaltaan kehittymättömät. Toiminnallista kuvausta paikallisesta innovaatioympäristöstä ei ole tehty, eikä erilaisia kehittämisen prosesseja ole edes tunnistettu. Organisaatioilla ei tästä syystä ole yhteistä ja jaettua näkemystä eri organisaatioiden rooleista kokonaisuudessa. Yhdessä kehitettyjä operatiivisia työkaluja ei ole, mutta sen sijaan organisaatiot ovat valmiit tarjoamaan omia työkalujaan muiden käyttöön. Strateginen sidos on Länsi-Uudellamaalla toinen heikoista alaulottuvuuksista ja arvio jää selkeästi jälkeen vertailuaineiston keskiarvosta. Kokonaisarviota pudottaa selkeästi se, ettei alueella ole yhteistä strategiaperustaa, jonka pohjalta innovaatioympäristön kehittämistä tehtäisiin. Koska yhteistyöstrategia ja tavoitteet puuttuvat, niin myös strategian vaikuttavuus ja seuranta on olematonta. Sen sijaan strategisen läheisyyden osa-alueella kärkialat on tunnistettu ja niitä ollaan kehittämässä laajoina osaamisaloina, eli klusterit ovat hahmottumassa. Organisaatiokulttuurit ovat pääosin toisistaan poikkeavat ja tästä johtuen yhteistyön tekeminen on ajoittain työlästä. Toimintaperiaatteiden osa-alueella hyödyn jakaminen tapahtuu jälkikäteen ja alueella on havaittu, että joitakin asioita voidaan tehdä yhdessä paremmin kuin yksinään. Joitakin uusia asioita ideoidaan yhdessä, mutta niiden eteenpäin vieminen jää vain harvojen organisaatioiden vastuulle. Innovaatioympäristön kehittämistä koskeva päätöksenteko on tasaisesti jakautunut alueen sisälle ja sen ulkopuolelle. Yhteinen toiminta on selkeästi Länsi-Uudenmaan vahvuus. Se on huomattavan paljon muuta aineistoa korkeammalla ja nousee myös vertailuaineiston keskiarvon yläpuolelle. Tasavahvoista osa-alueista vahvimmaksi nousee yhteinen oppiminen, jonka alla nähdään riittävän paljon foorumeita niin tavoitteelliselle kuin eitavoitteellisellekin oppimiselle. Etenkin aluekeskusohjelman myötä näiden foorumien määrä on noussut. Haasteena on ehkä saada vielä nykyistäkin isompi ja laajempi osallistujajoukko mukaan näihin tilaisuuksiin. Alueella on joitakin kehityshankkeita, jotka toteutetaan usean toimijan yhteistyönä. Keskusteluissa korostettiin kaksikielisyyttä ja todettiin, ettei tästä syystä ole mahdollista kovin paljon lisätä yhteisten kehityshankkeiden määrää. Alueella on myös joitakin yrityksille tarjottavia palveluita, jotka toteutetaan yhdessä usean toimijan kanssa. Joitakin palveluja on myös koottu yhteen ja niiden osalta markkinoinnissa tehdään yhteistyötä. Taloudellisen perustan osalta todettiin, että yhteisten kehityshankkeiden budjetointi on työlästä ja työtä sävyttää usein omien osuuksien ylikorostaminen. Sen sijaan niissä palveluissa, jotka yhdessä tuotetaan, kustannusrakenteet on avattu ja eri
organisaatioiden rooleista on avoimesti keskusteltu. Muuhun yhteiseen kehittämiseen ollaan valmiita panostamaan niiltä osin kuin se tukee organisaatioiden omaa toimintaa. Kuten todettu, kokonaiskuva Länsi-Uudenmaan verkostointensiteetistä jää alhaiseksi ja epätasapainoiseksi molemmilla pääulottuvuuksilla. Nykytilaprofiilissa korostuu lisäksi toiminnallinen sidoksisuus suhteessa organisationaaliseen sidoksisuuteen. Analyysin tuloksiin vaikuttaa varmasti myös se, että analyysiä oli tekemässä käytännössä vain kahden organisaation toimijat, eikä koko alue ollut tasapuolisesti edustettuna. Verkostoanalyysin perusteella voidaan muodostaa yksi selkeä kehittämiskokonaisuus, johon ehkä kannattaisi jatkossa kiinnittää erityistä huomiota. Kehittämiskokonaisuus rakentuu strategisen perustan vahvistamisen ympärille. Työpajan keskustelussa todettiin, että alueelta puuttuu strateginen pohja ja strategiset tavoitteet paikallisen innovaatioympäristön kehittämisessä. Niin ikään todettiin, että strategisen perustan vahvistaminen tulee todennäköisesti olemaan merkittäviltä osin 2010 alussa käynnistyvän koheesio- ja kilpailukykyohjelman sisältöä ja tehtäväkenttää. Vuosi 2009 on mahdollista käyttää jo strategian laadintaan, jotta KOKOn käynnistyessä päästään uutta Länsi- Uudenmaan kilpailukykystrategiaa täydellä tarmolla toteuttamaan. Työn organisoimiseksi alueelle on syytä perustaa pikimmiten strateginen työryhmä innovaatioympäristön keskeisistä toimijoista. Osana strategian laadintaprosessia on hyvä pohtia innovaatioympäristöä myös toiminnallisena kokonaisuutena, eli millaisia toimintoja ja prosesseja alueella voidaan yritysten näkökulmasta tunnistaa. Näiden pohjalta voidaan lähteä laatimaan prosessi- tai palvelukuvauksia, mikä helpottaa myös yhteisten palveluiden rakentamista. Samalla tällainen kuvaus selkeyttää eri toimijoiden ydinosaamista, toimijoiden keskinäisiä rooleja prosesseittain sekä vahvistaa käsitystä yhteisestä kokonaisuudesta. Yhteinen ymmärrys kokonaisuudesta auttaa tunnistamaan myös rakenteellisia kehityskohteita paikallisessa innovaatioympäristössä. Keskusteluissa todettiin, että yhteisiä tavoitteita ei juuri ole ja siitä syystä keskinäinen yhteistyö on toisinaan hankalaa. Yhdessä määritellyt, haastavat mutta realistiset tavoitteet yhdistävät luonnostaan toimijoita, jolloin kehittämistyöhön saadaan aitoa innostusta ja sitoutumista myös pitkällä aikajänteellä.