Vipuvoimaa vyöhykkeistä? Toiminnalliset alueet ja kasvuvyöhykkeet Suomessa

Koko: px

Aloita esitys sivulta:

Download "Vipuvoimaa vyöhykkeistä? Toiminnalliset alueet ja kasvuvyöhykkeet Suomessa"

Kristiina Pakarinen
6 vuotta sitten
Katselukertoja:

1 Vipuvoimaa vyöhykkeistä? Toiminnalliset alueet ja kasvuvyöhykkeet Suomessa Citizen*ship - kaupunkikehittämisen foorumi Valtteri Laasonen

2 RAJOJA RIKKOVAT TOIMINNALLISET ALUEET JA KASVUVYÖHYKKEET

3 Toiminnalliset alueet ja kasvuvyöhykkeet Suomessa -hanke Perustana paikka- ja tilastotieto 3 järjestettyä työpajaa 6 kansainvälistä vertailumaata kasvuvyöhykkeistä 39 haastattelua 39 kaupunkiseudulle 2296 yrityskyselyyn vastannutta (lähetetty yritykselle koko Suomen alueella), kumppanina Suomen Yrittäjät 3507 kuntakyselyyn vastannutta 296 kunnasta

4 Kasvuvyöhykkeet? Territoriaalisesti väljiä ja osin epäselvästi rajautuvia kokonaisuuksia. Kasvuvyöhykkeet näyttäytyvät hyvin erilaisena paikkatiedon ja tilastojen, kehittämispolitiikan ja kehittäjätahojen sekä yritysten näkökulmasta Perustana on toimiva liikennejärjestelmä. Kasvuvyöhykkeen kaupunkien välillä on paljon esimerkiksi työssäkäyntiin, opiskeluun, yritystoimintaan ja palvelujen käyttöön liittyviä yhteyksiä ja liikkumista. = monipuolinen vuorovaikutus ja kasvupotentiaali Rakentuu kahden riittävän vahvan ja vetovoimaisen keskuksen välille. Suurempien kaupunkien väliin jäävät alueet pyrkivät hyötymään sijainnistaan ja pääsemään mukaan keskusten kasvuun: Edunvalvonta ja vahvempi yhteinen ääni Aluemarkkinointi ja investointien houkuttelu Eri toimijoiden yhteistyön lisääminen

Suomen kasvuvyöhykkeet Kaupunkien kehittäjien tunnistamat vyöhykkeet voidaan tyypitellä kolmeen eri kategoriaan niiden pääasiallisen kehittämisen aluetason ja fokuksen

5 Suomen kasvuvyöhykkeet Kaupunkien kehittäjien tunnistamat vyöhykkeet voidaan tyypitellä kolmeen eri kategoriaan niiden pääasiallisen kehittämisen aluetason ja fokuksen perusteella: 1) Kansalliset ja kansainvälisesti merkittävät vyöhykkeet 2) maakuntien väliset kasvuvyöhykkeet 3) maakuntien sisäiset (kaupunkien väliset) kasvuvyöhykkeet

6 Huomioita kansainvälisestä vertailusta Kansainvälisessä vertailussa Ruotsi, Tanska, Saksa, Alankomaat, Ranska ja Iso- Britannia Valtio nostaa esiin tiettyjä ensiarvoisentärkeitä kohteita (esim. kaupunkeja, erillisiä osaamiskeskittymiä tai talouden painopisteitä), joiden kehitystä tuetaan voimakkaasti esimerkiksi solmimalla erinäisiä sopimuksia alueiden kanssa Suomessa vyöhykekehittämisellä on moninaisemmat tavoitteet ja harvaan asuttuna maana erilainen mittakaava ja lähtökohdat. Ei ole vain infrastruktuurihankkeita ja liikkumista painottavaa vuorovaikutusta, vaan erityyppisiä toiminnallisia yhteyksiä vahvistavaa osaamiseen, koordinointiin, toimijoiden verkottamiseen keskittyvää sekä näihin liittyvää potentiaalia korostavaa kehittämistä.

7 Yritysten sijoittuminen ei myötäile aluerajoja Kuva yritysten sijoittumiseen vaikuttavista tekijöistä, tulevaisuuden kehitysnäkymistä ja investoinneista on mosaiikkimainen. Sijainti kasvukeskuksessa tai kasvukäytävällä ei ole automaattisesti yritysten preferenssi eikä sillä ole suoraa yhteyttä siihen, millaisiksi yritys mieltää kehitysnäkymänsä Tulevaisuudessa investoidaan varovaisesti joka puolelle Suomea, mutta yritysten kehitysodotukset näyttävät varovaisen optimistisilta. Vain pieni määrä yrityksistä panostaa voimakkaammin kasvuun ja kansainvälistymiseen. Myös tällaiset yritykset ovat levittäytyneet koko Suomeen, ei vain kasvukäytävien varrelle.

8 SIJAITSEEKO YRITYKSENNE MIELESTÄNNE KASVUVYÖHYKKEELLÄ? Ei Kyllä HHT-kasvuvyöhyke (Helsinki-Tampere-radalle 35 % 65 % piirretty 50 km vyöhyke) Muu Suomi 63 % 37 % HUOM! Kartalla on esitetty keskiarvo postinumeroalueella sijaitsevien yritysten vastauksista (Kyllä = +1; Ei = -1)

(Helsinki- Tampere-radalle piirretty 50 km vyöhyke) Muu Suomi HUOM!

9 KEHITYSEDELLYTYKSET YRITYKSENI SIJAINTIKUNNASSA Heikkenee merkittävästi Paranee merkittävästi +2 HHTkasvuvyöhyke (Helsinki- Tampere-radalle piirretty 50 km vyöhyke) Muu Suomi HUOM! Kartalla on esitetty keskiarvo postinumeroalueella sijaitsevien yritysten vastauksista

10 Johtopäätöksiä ja suosituksia 1. Vuorovaikutusta vahvemmaksi! Alueiden välistä vuorovaikutusta pyrittävä lisäämään ja huomioimaan toiminnallisuuden erityispiirteet ja liikkumavara. Yhteiset intressit ja sitoutuminen Ilmiöpohjaisuuden vahvistaminen Vertaisoppiminen Seudullisen suunnittelun vahvistaminen 2. Rikkokaa rajoja toiminnallisuus mukaan keskusteluihin! Hallintorakenteiden kolmiulotteisuuden (valtio maakunnat kunnat) rinnalla on huomioitava todellisuuden neljä lisäulottuvuutta (paikat toiminnalliset seudut vyöhykkeet globaali).

11 Johtopäätöksiä ja suosituksia 3. Kestävää liikkumista kehitettävä laatukäytävillä! Vuorovaikutukseltaan tiiviimmillä alueilla kestävä liikkuminen on erityisen tärkeä kysymys ja vaatii myös erityisiä toimia matkaketjujen kehittämiseksi. 4. Tietopohjaa vahvemmaksi ja vakiintuneemmaksi! Erityisesti sote- ja maakuntauudistuksen keskellä päätösten tueksi tarvitaan tietoa, joka rakentaa kokonaiskuvaa kaupunkien ja alueiden kehityksestä sekä niiden välisestä vuorovaikutuksesta.

12 Aluekehittämisen konsulttitoimisto MDI

13 ONKO OSAAVAN TYÖVOIMAN HANKKIMINEN YRITYKSELLENNE VAKAVA ONGELMA TAI HAASTE? HHTkasvuvyöhyke (Helsinki- Tampere-radalle piirretty 50 km vyöhyke) Kyllä = -1 Ei = +1 Muu Suomi HUOM! Kartalla on esitetty keskiarvo postinumeroalueella sijaitsevien yritysten vastauksista

Samankaltaiset tiedostot

Verkostoista virtaa. Tampere

Verkostoista virtaa. Tampere Verkostoista virtaa Tampere 14.6.2017 Kehityksen kaaret Aluekehittämisen historialliset kaaret - rakennemuutoksen 3-kierre päällä Teollisuus Palvelut Osaaminen Verkostot Paikallisuus Vientiyritysvetoinen