AVA MET SEUDULLISEN MENESTYKSEN YRITYSPALVELUN

Transkriptio

1 SEUDULLISEN YRITYSPALVELUN MENESTYKSEN AVA MET TASAVERTAINEN VERKOSTO KUMPPANIEN TUNTEMUS SITOUTTAVA SOPIMUS LUOTTAMUS TOISEN OSAAMISEEN YHTEINEN VIESTINTÄ 1

2 HAASTE Seudulliset yrityspalvelut -konseptin kehittäminen sai alkunsa yritysneuvonnan palvelutarjonnan hajanaisuudesta. Suomessa toimii useita alueellisia ja seudullisia organisaatioita, jotka tarjoavat palveluitaan paikallisille yrityksille. Niiden toiminta oli osittain päällekkäistä. Toimijat eivät tunteneet toistensa palveluita, eivätkä toimintatapoja. Asiakkaat eivät osanneet erottaa eri tekijöitä tai palveluita toisistaan. TYÖ- JA ELINKEINOMINISTERIÖ TARTTUI HAASTEESEEN. SEUDULLISTEN YRITYSPALVELUJEN KEHITTÄMISEN TAVOITTEENA OLI selkeyttää eri toimijoiden rooleja selkeyttää työn- ja vastuunjakoa parantaa yritysasiakkaiden saaman palvelun saavutettavuutta, laatua ja sitä kautta asiakkaan saamaa hyötyä kehittää seututoimijoiden kanssa toimintamalleja, jotka pohjautuvat TE-palvelujen uudistamiseen ja Yritys-Suomi palvelujärjestelmään Työ- ja elinkeinoministeriön rahoittaman ja Seudulliset Kehittämisyhteisöt SEKES ry:n toteuttaman SeutuYp -tukihankkeen tehtävänä oli tukea seutuja tässä kehittämistyössä. 2

3 MATKA SEUTUKÄYNNIT 270 kpl arviointi- ja kehittämiskeskustelut mukana kaikki yrityspalveluita tuottavat tahot mitä palveluja sekä kuinka ja kuka ne toteuttaa? yhteistyön tiivistäminen yhteistyön hyödyt esiin 14 TYÖKOKOUSTA 1300 OSALLISTUJAA 68 SEUTUA Seutukoordinaattoreiden ja ELY-keskusten yhteyshenkilöiden tapaamiset kokemusten jakaminen käytäntöjen yhtenäistäminen kansallisesti positiivinen palaute ELY-KESKUSTEN TILAISUUDET 30 kpl hyvien kokemusten levittäminen käytäntöjen yhtenäistäminen YRITYS-SUOMI YHTEISTYÖ Seudulliset yrityspalvelut ovat keskeinen osa Yritys-Suomen valtakunnallista henkilökohtaisen yrityspalvelun verkostoa. 3

4 YHTEISTYÖSOPIMUKSEN UUDISTAMISNEUVOTTELUT määritettiin kunkin organisaation rooli tulevassa toiminnassa sovittiin koordinaatio-organisaatiosta ja toiminnan johtamiskäytännöistä päätettiin vuotuisten toimintasuunnitelmien tekotavasta ja seurannasta AVOIN KESKUSTELUPROSESSI ANTOI ENITEN. YHTEISTYÖTAHOT NÄKIVÄT YHTEISEN HYÖDYN JA SITOUTUIVAT YHTEISIIN TOIMINTATAPOIHIN. PROJEKTIPÄÄLLIKKÖ TOIMI KATALYSAATTORINA. keskustelujen järjestäminen toimenpiteiden ehdottaminen toimenpidesuunnitelma, aikataulutus ja vastuuhenkilöt tiedonvälittäjä ja sparraaja YRITYSPALVELUSOPIMUS PARANTAA ASIAKKAIDEN SAAMAN PALVELUN LAATUA. 4

5 YHTEISTYÖSOPIMUS seudullisen työn organisointi ohjausryhmän kokoonpano koordinaattorin nimeäminen yhteisestä resursoinnista sopiminen markkinointi ja yhteinen viestintä seuranta toimintasuunnitelman laatiminen sitoutuminen Yritys-Suomi -brändiin ja viestintään 68 SOPIMUSTA 556 SOPIJAOSAPUOLTA ELY-keskus TE-toimisto seudullinen kehittämisyhtiö seutukuntayhtymä kunta Finnveran alueorganisaatio Uusyrityskeskus ProAgria teknologiakeskus verotoimisto Leader-toimintaryhmä oppilaitos yrittäjäjärjestö VERKOSTOYHTEISTYÖ ennakointi yritysten sukupolvenvaihdokset kansainvälistyminen kummitoiminta toisten palveluiden tunteminen työnjako ja roolit yhteiset tapahtumat oppilaitosyhteistyö tiedonhankinta yritysten tarpeista ja tiedon jakaminen verkostossa osaamisen kehittäminen TEM:N JÄRJESTÄMÄ YRITYSNEUVOJAKOULUTUS 5

6 KOKEMUKSET SEUTUJEN TYÖN EDISTYMISTÄ ON TUETTAVA, ROHKAISTAVA JA KANNUSTETTAVA. AKTIIVISUUS TUO TULOSTA ENSIKSI LIIKKEELLE LÄHTENEET SEUDUT OVAT EDELLEEN MUITA EDELLÄ. ERI KANSALLISTEN TOIMIJOIDEN ON YLINTÄ JOHTOA MYÖTEN SITOUDUTTAVA YHTEISEEN TAVOITTEESEEN. On varmistettava, että yhteiset tavoitteet ovat mukana kaikkien organisaatioiden strategioissa ja sitoutumisen pitää toteutua arjen työssä. SEUDULLISET YRITYSPALVELUT - TOIMINTAMALLI PERUSTUU ORGANISAATIOIDEN TASAVERTAISEEN YHTEISTYÖHÖN. Sitoutuminen yhteistyöhön edellyttää selkeitä hyötyjä. Hyödyt ovat löytyneet palvelun paranemisena ja toiminnan tehostumisena. VERKOSTON KESKEISILLE TOIMIJOILLE HYÖTY ON NIIN MERKITTÄVÄÄ, ETTÄ NIIDEN KANNATTAA KANTAA VASTUUTA VERKOSTON KOORDINAATIOSTA. SEUTUJEN KEHITTÄMISEN MAHDOLLISUUKSIA TULEE VAHVISTAA. Tämä onnistuu koordinaattoreiden asemaa korostamalla, ohjausryhmätyötä kehittämällä ja viestinnän merkitystä korostamalla. SEUTUJEN KÄYTTÖÖN KANNATTAA TARJOTA UUSIA TYÖKALUJA. Näin luodaan myös keskenään samantyyppisiä toimintatapoja, joita on myöhemmin helppo kehittää edelleen. 6

7 SEURAAVA ASKEL JALKATYÖTÄ TARVITAAN Toimintamallin jalkautus onnistuu vain tekemisen kautta. Tukitoimenpiteiden on jalkauduttava seuduille ja oltava mukana konkreettisten toimenpiteiden ja yhteisten palveluprosessien suunnittelussa. VERKOSTO TOIMII Seudulliset yrityspalvelut toimintamallissa kukin organisaatio kehittyy osana yhteistyöverkostoa. Verkostomaisen työskentelyn varmistamiseksi nyt luotua verkostotyötä on syytä jatkaa, vertaisoppimisen ja uusien toimintatapojen luomiseksi. SOPIMUKSIA ON SEURATTAVA Yrityspalvelusopimus on syventänyt merkittävästi yhteistyötä seututoimijoiden välillä. Sopimusten toteutumista tulee seurata, poikkeamiin reagoida ja kehittää sopimuksia edelleen. Seudullisen yhteistyön kehittymistä seurattaessa tuotettu työkalu on saanut hyvän vastaanoton ja sen käyttö on lisääntymässä. SUUNNITELMALLA ETEENPÄIN Yhteinen toimintasuunnitelma viitoittaa tietä tulevaan tekemiseen. Viestinnän kehittäminen tulee olla tulevaisuudessa seudullisen kehittämisen keskiössä. LUOTTAMUS VAATII AIKAA Aidon yhteistyön rakentuminen vaatii luottamusta ja luottamuksen vahvistuminen yhteistä tekemistä ja aikaa. TÄRKEÄ KOORDINAATTORI Seutukoordinaattorin tehtävänä on asioiden koossa pitäminen, eteenpäin vieminen, muiden henkilöiden kannustaminen ja esteiden raivaaminen. Hänellä on oltava tehtävään sopivat henkilökohtaiset ominaisuudet ja verkoston koordinoinnin on oltava keskeinen tehtävä. Koordinaattorin taustaorganisaation pitää olla seutuverkoston päätoimijoita, jolle seudullinen yhteistyö on arkipäiväistä työtä ja strategiassa määriteltyä toimintaa. Koordinaattori ei kuitenkaan ole seudun ainoa aktiivinen yhteistyötä mahdollistava toimija, vaan sanan mukaisesti koordinoiva. YRITYS-SUOMI YHTEISEKSI Yritys-Suomi palvelujärjestelmän eri osien, sähköinen asiointi, puhelinpalvelut, nettisivut, markkinointi ja seututoimijoiden yhteistyö, yhteispeliä on vahvistettava. Kansallisen ja seudullisen tason vuorovaikutusta on käytävä systemaattisesti, jotta toimijoiden ajatuksia aidosti hyödynnetään kehittämistyössä. Viestiä Yritys-Suomen hyödyistä on tiivistettävä ja konkretisoitava kehittämisorganisaatioille ja niiden asiakkaille. 7

8